Näkymiä Komtar-tornin lasilattialta

Ensimmäinen askel jännittää, kun pitäisi astua pilvenpiirtäjän huipulla kiiltelevän lasin päälle. Itsensä voittaminen palkitsee, vaikka toisaalta maisemat Penangin korkeimman rakennuksen huipulta ovat hulppeat millaiselta lattialta tahansa.

Malesiaan kuuluvan Penangin saaren ylivoimaisesti korkein rakennus on George Townin keskellä kohoava Komtar-torni, joka kohoaa kauas muun kaupungin yläpuolelle. Vierailu 248,7 metriä korkean pilvenpiirtäjän huipulla kuuluu George Townin mieleenpainuvimpiin elämyksiin.

Torni, viralliselta nimeltään Kompleks Tun Abdul Razak, on nimetty Malesian entisen pääministerin mukaan. Kun vuosia jatkunut rakennusurakka saatiin 1980-luvulla valmiiksi, sai Penang ylpeillä koko Aasian toiseksi korkeimmalla rakennuksella. Nykypäivänä Komtar ei mahdu samalla listalla edes kahdensadan korkeimman joukkoon, vaikka sitä kasvatettiinkin muutama vuosi sitten kolmella uudella kerroksella. Vertailu muihin torneihin on kuitenkin turhaa, koska maisemat ovat joka tapauksessa henkeäsalpaavat.

Saavumme kätevällä ja edullisella Grab-kyydillä tornin juurelle, jossa hymyilevä kuljettajamme neuvoo meidät kohti sisäänkäyntiä. Käymme kysymässä pääsylipuista pariltakin tiskiltä, mutta meitä ohjataan aina vain eteenpäin. Vakuutamme useampaan kertaan haluavamme ainoastaan ylätasanteelle, emmekä ole kiinnostuneita muita huvituksia sisältävistä yhdistelmälipuista.

Kuva: Mohammad Fahmi Abu Bakar / Shutterstock.com

Huipulle pääsy maksaa aikuiselta 68 ringgitiä (n. 15 euroa). Laajemman huvipaketin saisi 99 ringgitillä (n. 22 euroa), mutta emme tällä kerralla kaipaa dinosauruspuistoa, akvaariota tai mitään muutakaan ylimääräistä ajankulua maisemien lisäksi. Lisätietoa Komtar-tornin tarjonnasta löytyy The Top Penang -sivustolta.

Komtar-tornin laajat sisätilat tarjoavat melkoisen kontrastin kivenheiton päässä sijaitsevalle rappioromanttiselle vanhallekaupungille. Näemme ohimennen kiiltäviä lattioita, siistejä ravintoloita ja jopa värikkään sisähuvipuiston. Löydämme lopulta myös hissin, joka kuljettaa meidät nopeasti tornin 65. kerrokseen. Hissimatkalla voi laulaa suurelta näytöltä raikuvaa kiinankielistä karaokea.

Meidät ohjataan muutaman muun matkailijan kanssa seuraamaan lyhyt videoesitys Komtar-tornin historiasta. Esitys huipentuu komeasti, kun valkokangas siirtyy sivuun ja paljastaa meille ensi kertaa tornista avautuvan maiseman. Kaupungin punertavat katot muodostavat lumoavalta näyttävän mosaiikin, jonka raoissa autot, mopot ja ihmiset kulkevat muurahaisia muistuttaen.

Kierrämme ilmastoiduissa sisätiloissa 65. kerroksen ympäri ja nautimme näkymistä kaikkiin ilmansuuntiin. Huimapäisimmille tarjotaan mahdollisuutta astua turvaköyden varassa myös ikkunoiden ulkopuolella kulkevalle kapealle käytävälle, mutta jätän kokemuksen väliin.

Sisäpuolelta löytyy jännittävä lasilattia, jonka päälle voi astua katselemaan suoraan alhaalla näkyviä maisemia. Vaikka lasilattian kestävyys onkin taattu, tuntuu sen päälle astuminen yllättävän vaikealta. Alusta näyttää muutamiin muihin näkemiini lasilattioihin verrattuna hyvin kirkkaalta. Esimerkiksi Espanjan Caminito del Reylla tai Madeiran Cabo Girãon jyrkänteellä olevat lattiat on rakennettu huomattavasti paksummalta näyttävästä kuvioidusta lasista. Olen kuitenkin käynyt Komtar-tornia vastaavalla lasilattialla CN Towerissa Torontossa, joten tiedän kokemuksen olevan kokeilemisen arvoinen.

Kun varpaat hetken epäröinnin jälkeen saa hivutettua reunan ylitse, tilanne helpottuu yllättävän nopeasti, eikä alusta tunnu tavallista lattiaa kummemmalta. Lasin päällä voi pian oleskella huolettomasti ja vain keskittyä maisemien ihailuun.

Seuraava hissi kuljettaa meidät 68. kerroksessa sijaitsevalle kattoterassille. Aurinko porottaa polttavan kuumasti, mutta maisemat täytyy tietenkin ikuistaa reunusten ylitse joka suuntaan.


Manner-Malesiakin häämöttää vain muutaman kilometrin päässä. Saamme nauttia maisemista rauhassa, sillä näköalatasanteella on vain muutamia ihmisiä.


Pohjoiseen päin katsottaessa huomio kiinnittyy Tanjung Tokongin suunnalla näkyviin kerrostaloihin. Penangin tämä kulma alkaa käydä jo ahtaaksi, joten mereltä ollaan valtaamassa lisää maata uusille rakennuksille.


Vanhankaupungin punertavia kattoja on hauska katsella lintuperspektiivistä. Vaikka myös hotellimme katolta oli hyvät maisemat, näyttävät kaikki muut rakennukset Komtar-tornista katsottuna kovin matalilta. Tuntuu hauskalta tunnistaa aiemmin näkemiämme paikkoja ja tuttuja kävelyreittejä.

Sateenkaaren päässä on tunnetusti kulta-aarre, niin myös täällä Komtar-tornin huipulla. Toiveet toteutuvat, jos saa kolikon osumaan keskellä näkyvään kelloon.

Kattoterassin mielenkiintoisin osa on vuonna 2016 avattu Rainbow Skywalk. Lasipohjainen kaareva kävelysilta kurottuu muun rakennuksen ulkopuolelle ja tarjoaa jopa edellistä lasilattiaa upeamman elämyksen.

Koska pelot on voitettu jo hetkeä aiemmin, voi Rainbow Skywalkille astua sen kummemmin epäröimättä. Auringon lämmittämä lasi tuntuu miltei polttavan kuumalta. Tarjolla olisi myös sandaalien päälle vedettäviä sinisiä kenkäsuojia. Lapsetkin rohkaistuvat lasilattialle reippaasti ja jännittämättä.

Siirrymme sisätiloissa toimivaan Copa Cabana -ravintolaan sammuttamaan janoamme ja syömään palat kakkua. Ikkunan äärestä aukeavaa maisemaa tekisi mieli jäädä ihailemaan pidemmäksikin aikaa.

Tarjoilija suosittelee illallispöydän varaamista, mutta se jää tällä matkalla tekemättä. En siis osaa arvioida Copa Cabanan ruokien tasoa, mutta Komtar-tornin terassi on varmasti hyvä idea ainakin auringonlaskun drinkkejä ajatellen. Tällaisesta kokemuksesta voit lukea Unelmatrippi-blogista.

Vierailu Komtar-tornin huipulla on yksi parhaita hetkiämme George Townissa. Tornin korkeus vain korostuu, kun ympärillä ei ole muita läheskään yhtä suuria rakennuksia. Maisemat ovat upeita ja lasilattiat täydentävät ikimuistoisen elämyksen. Nautitko sinä korkeista paikoista vai ovatko läpinäkyvät lattiat kauhistus?


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply auringonpaistetta 9.4.2019 at 15:41

    Tuo lasilattia on kyllä hurja! En tiedä olisinko itse korkeanpaikan kammoisena uskaltautunut 😀 Upeat on maisemat kyllä, joten mahtavaa kun lapsetkin uskaltautuivat kokeilemaan 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 10.4.2019 at 13:31

      Itselleni esimerkiksi ahtaat paikat tuntuu korkeita pahemmilta, joten lasilattia ei lopulta tuottanut suuria ongelmia. Tuollaisessa paikassa korkeanpaikan kammoa voi testata turvallisesti ja maisemat on upeat vaikkei lasilattialle koskaan astuisikaan 🙂

  • Reply Piyya 9.4.2019 at 19:53

    Upeita kuvia ja maisemia. Täytyy myöntää, että astuminen tuolle lasilattialle olisi varmasti jäänyt väliin vaikka olisin sinne ehtinyt. Hotellini oli kuitenkin sen verran kaukana etten jaksanut sitä bussimatkaa monta kertaa päivässä tehdä 😁 ja grab jäi asentamatta. Minähän olin siellä vain kaksi päivää kun lennot vähän siirtyi.
    Mutta ihana päästä näiden kuvien kautta tunnelmaan. Tulihan tuota tornia ja tasannetakin alhaalta katsottua.

    • Reply Mika / Lähtöportti 10.4.2019 at 13:44

      Kiitos Piyya, mukava kuulla että tunnelma välittyi! Harmi juttu tuo lentojesi siirtyminen, mutta hyvä että ehdit sentään olla nuo kaksi päivää Penangilla. Tasanne näyttää alhaalta ehkä vielä hurjemmalta kuin tuolta ylhäältä käsin, jälkeen päin melkein hirvitti kun katseli missä on ollut 😅

  • Reply Jenni / Unelmatrippi 11.4.2019 at 19:26

    Kiitos linkkauksesta! Komtar-tornista on upeat näköalat! Minusta ei vain ole noiden lasilattioiden päälle menijäksi. Etenkään nyt sen jälkeen, kun jokunen viikko sitten uutisoitiin Aucklandin näköalatornin lasilattian halkeilusta (kävimme siellä viisi vuotta sitten). Aiemmin luotin lasin kestävyyteen, mutta en silti uskaltanut mennä seisomaan sen päälle, mutta nyt en enää luotakaan.

    • Reply Mika / Lähtöportti 12.4.2019 at 19:36

      Kiitos hyvistä vinkeistä, joita sain ennen reissua! Minulta olikin mennyt tuo Aucklandin uutinen ohi, mutta hyvä ettei siellä sattunut kenellekään mitään. Saatan pitää tuon mielessä, kun seuraavan kerran tulee lasilattioita vastaan – sen näkee sitten 🙂

    Vastaa käyttäjälle auringonpaistetta Cancel Reply