Retkellä Kajaanissa

Liitimme Vuokatissa vietetyn hiihtoloman ohjelmaan retken Kainuun pääkaupunkiin Kajaaniin. Ehdimme seikkailemaan historiallisilla linnanraunioilla ja kävelemään Urho Kekkosen jalanjäljissä.

Kajaanin merkittävin historiallinen nähtävyys on joen keskellä sijaitseva linnanraunio. Kajaanin linna rakennettiin 1600-luvulla vahvistamaan ruotsalaisten asemaa Kainuussa venäläisiä vastaan. Se oli valmistuessaan Euroopan pohjoisin kivilinna, jonka ympärille Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin.

Linnan kohtaloksi koitui Suuri Pohjan sota venäläisiä vastaan. Viidenkymmenen urhean miehen puolustusjoukko joutui lopulta antautumaan ylivoimaista piirittäjäarmeijaa vastaan ja linna räjäytettiin maaliskuussa 1716. Raunioita on sittemmin restauroitu useampaan otteeseen, viimeksi vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Vaikka raunioalue onkin vaatimattoman kokoinen, kertoo se mielenkiintoisella tavalla seudun historiasta. Muurien välissä olevien tilojen käyttötarkoitusta on hauska arvailla ja miettiä, millaista elämä on menneisyydessä ollut.

Lumi narskuu kenkien alla ja hengitys höyryää pakkasessa. Raunioiden tutkiminen on varsinkin lapsille mieluisa seikkailu. Talvella kannattaa olla kuitenkin varovainen, sillä lumi ja jää tekevät epätasaisen alustan liukkaaksi. Alueelle on vapaa pääsy.

Kajaaninjoki virtaa sulana kylmyydestä välittämättä ja vedessä näkyy sorsien lisäksi muutama pitkäkaulainen joutsen. Joki oli varsinkin 1800-luvulla merkittävä kauppareitti, kun kainuulaista tervaa kuljetettiin maailmalle myytäväksi. Linnan läheltä löytyy tervakanava, joka rakennettiin aikoinaan liikennöinnin helpottamiseksi.

Kaupungin keskipisteenä seisoo kaunis keltainen raatihuone, joka on nykykeskustan vanhin rakennus. Kajaani kärsi pahoin toisen maailmansodan pommituksissa, minkä jälkeen kaupunkia rakennettiin laajasti uudelleen. Käännymme Raatihuoneentorilta Kauppakadulle, joka näyttää nimensä mukaiselta ostospaikalta.

Kahvi tuoksuu ja astiat kilisevät, kun astumme ensimmäiseen Kauppakadun varrelta löytämäämme kahvilaan lämmittelemään. Seurapiiri avasi ovensa vasta tammikuun lopulla, joten kaikki on vielä uuttaa. Pariisilaistyylinen sisustus yllättää keskellä Kainuuta positiivisesti. Tuotevalikoima on melko suppea, mutta laadukas. Kahvia saa kerralla kokonaisen pienen pannullisen ja testaamamme leivokset sulavat suussa.

Kierroksemme jatkuu kohti Kajaanin kirkkoa, joka herättää huomion koristeellisella puuarkkitehtuurillaan. Tyylisuunnaltaan se edustaa 1800-luvun uusgotiikkaa ja näyttää suomalaiseksi kirkoksi harvinaisen persoonalliselta. Ovi on harmiksemme suljettu, joten sisätilat jäävät näkemättä.

Kajaanissa voi kulkea Urho Kekkosen jalanjäljissä. Suomen pitkäaikaisin presidentti muutti kaupunkiin 11-vuotiaana koulupoikana ja kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin lyseosta keväällä 1919. Kekkosen kunniaksi pystytetty Suuri aika -niminen muistomerkki löytyy Kirkkopuistosta. Patsas on kyllä näyttävän korkuinen, mutta yhteys Kekkoseen ei ensi silmäyksellä aukea.

Urho Kekkonen kävi oppikoulunsa Kirkkopuiston laidalla sijainneessa puurakennuksessa, jonka seinällä on asiasta kertova kyltti. Jatkamme lumisia katuja pitkin kohti Kekkosen vanhaa kotitaloa. Omassa lapsuudessani Kekkonen oli suuri hahmo, jonka kuva löytyi monien suomalaisten seiniltä ja jonka hautajaissaattoa mentiin katsomaan Mannerheimintien varteen Helsinkiin.

Urhon koulumatka ei ollut puoltakaan kilometriä pitkä. Kotitalon seinällä on kuuluisasta asukkaasta muistuttava laatta. Nyt rakennuksesta löytyy jalkapalloseura Kajaanin Hakan toimisto. Kivenheiton päässä kohoaa entisen paloaseman punatiilinen torni. Kajaanin suurmiehinä mainitaan Kekkosen lisäksi myös Elias Lönnrot ja Eino Leino.

Pikaisen tutustumisen perusteella Kajaani on tyypillinen suomalainen maakuntakeskus tuttuine kauppaketjuineen ja tuulisine katuineen, mutta joukkoon mahtuu myös pari historiallista nähtävyyttä. Puolipäiväretki seudun suurimpaan kaupunkiin oli mielenkiintoinen kokemus ja toi mukavaa vaihtelua Vuokatissa vietettyyn hiihtolomaviikkoon. Ajomatkaa on yhteen suuntaan puolisen tuntia. Vuokatista voi lukea lisää aiemmasta jutustani Hiihtolomalla Vuokatissa.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply