Joulun makuja Tornissa

Pääsin ennakkomaistamaan Tornin joululounasta Helsingissä. Klassikkoravintolan kattaus ei ole kaupungin edullisin, mutta taatusti monipuolinen ja laadukas. Ravintolassa nautittu jouluateria voisi tuoda helpotusta kotikokkien kiireisiin.

Osallistuin Solo Sokos Hotel Tornin järjestämälle lehdistölounaalle

Solo Sokos Hotel Torni kuuluu Helsingin maamerkkeihin. Klassikkohotellia kutsuttiin sen valmistuessa vuonna 1931 kaupungin ensimmäiseksi pilvenpiirtäjäksi. Korkean rakennuksen seinät kätkevät sisälleen lukemattomia tarinoita, joista jotkut päätyvät kirjojen kansien väliin ja osa on parempi jättää salaisuuksiksi. Hotellin voi historiansa ansiosta laskea Helsingin nähtävyyksien joukkoon ja ovathan esimerkiksi talon huipulta löytyvän Ateljee Barin terassinäkymät vertaansa vailla, mojitoista nyt puhumattakaan.

Aloitamme iltapäivän American Barin puolelta, jossa meille tarjotaan raikkaat Apple Sour -drinkit, joihin kaneli tuo mukavasti joulun makua. Baarin joulunajan hittituote on luonnollisesti glögi, jonka lisäksi aina suosittuja Gin Toniceja tilataan usein. Leppoisat baarimikot kuuntelevat mielellään asiakkaiden toiveita ja sekoittavat kernaasti myös henkilökohtaisia mieltymyksiä vastaavia juomia.

Tornin jouluateria koostuu alkuruokabuffetista sekä pöytiin tarjoilluista pää- ja jälkiruoista. Buffetin valikoima on kiitettävän laaja ja mielestäni todella laadukas. Näiden herkkujen äärellä kannattaa unohtaa kiire ja keskittyä nauttimaan pöydän antimista. Keittiössä on huomioitu erikoisruokavalioita ja esimerkiksi vegaanisia vaihtoehtoja on tarjolla aiempia vuosia enemmän.

Lautanen täyttyy buffetpöydän äärellä nopeasti. Tarjolla on muun muassa kalavaihtoehtoja graavilohesta ja kylmäsavulohesta lähtien, katkarapuja, salaattia sekä leikkeleitä. Ohueksi leikattu kinkku on mureaa ja sinapin kera erittäin maukasta. Blineillä, katkaravuilla ja mädilläkin herkutteleminen onnistuu. Lautaselle saa tietenkin myös lanttulaatikkoa. Buffet on mielestäni toimiva sekoitus klassisia jouluruokia sekä perinteitä rikkovia vaihtoehtoja. Näin jokaiselle löytyy taatusti jotakin, eikä jouluruoista tarvitse ottaa yliannostusta vielä pikkujoulukaudella.

Legendaarisen Finnjetin buffet kesällä 1988 opetti kantapään tai oikeastaan käymälän kautta, ettei kaikkea mahdollista kannata ahmia kerralla. Nyt kolme vuosikymmentä myöhemmin ymmärrän ottaa kerralla sen minkä jaksan, sillä ainahan noutopöydästä voi myös santsata. Järki kannattaa pitää päässä hävikin välttämistäkin ajatellen.

Vaikka Tornin joulubuffet onkin todella monipuolinen, puuttuu sieltä jotain omiin jouluperinteisiini kuuluvaa. Lapsuudenkodissani syötiin jouluna niin karjalanpiirakoita kuin karjalanpaistiakin. Tornissa karjalanpiirakoita saa hotellin aamiaispöydästä – vaikka nekin toki ovat kaukana kiteeläisestä käsityöstä. Tiivis suhteeni Italiaan on puolestaan tutustuttanut panettone-kakkuun, josta on vuosien kuluessa tullut itselleni jopa se kaikkein rakkain joulun maku. Tornin jouluaterialla voi panettonen sijasta nauttia esimerkiksi juustoista ja koukata kotimatkalla etsimään aitoa italialaista joulukakkua vaikkapa Casa Italiasta tai Signora Deliziasta.

Tornin joulubuffetissa on hyvä hillitä hieman itseään jo senkin vuoksi, että edessä on vielä kaksi pöytään tarjoiltua ruokalajia. Valitsen pääruoaksi päivän kalaa, jonka vaihtoehtoina on karitsan niskaa tai ankankoipiconfitia. Kala ei tuota pettymystä ja kuulemma myös karitsa on maukasta.

Jos joulun maku pitäisi tiivistää yhteen jälkiruokalusikalliseen, toimisi aterian päättänyt piparipannacotta täydellisenä vastauksena. Pannacotta jää hieman lautasen vallanneen glögikeiton jalkoihin, mutta suuhun jää joka tapauksessa hyvä maku. Jälkiruoaksi voi valita myös maitosuklaamoussea.

Olen tottunut istumaan jouluisin valmiiseen pöytään, jonka antimien loihtiminen on ollut joko äidin tai anopin vastuulla. Tietyt perinteet ovat tärkeitä, enkä osaisi lähteä jouluaattona ravintolaan. Vierailu Tornin joulupöydässä herätti kuitenkin ajatuksen siitä, että juhlallisen jouluaterian voisi käydä nauttimassa ravintolassa muutamaa päivää ennen aattoa perheen kesken. Tällöin keittiössä hääräävien sukulaisten joulukiireet ehkä hieman helpottaisivat, kun itse aattona selvittäisiin kevyemmällä kattauksella puuroineen, piirakoineen ja panettoneineen. Tornin jouluateria kuuluu joidenkin perheiden vuosittaisiin perinteisiin ja myös aattona ruokasaliin löytyy kuulemani mukaan asiakkaita niin hotellivieraista kuin kaupunkilaisistakin.

Tämä lehdistölounas oli hyvä kokemus niin makujen kuin mukavan pöytäseurueenkin ansiosta. Ravintola Tornin klassisen ruokasalin tunnelma on omaan makuuni sopivan juhlava, mutta silti rento. Nautin erityisesti noutopöydästä, joka kattaa perinteisimpien joulun makujen lisäksi muutakin laadukasta syötävää.

Ravintola Tornin jouluateria maksaa 69 euroa, josta saa S-Etukortilla parin euron alennuksen. Hinta tuntuu korkealta varsinkin suuremman seurueen kokonaislaskua ajatellen. Kaupungilta löytyy varmasti monta huokeampaakin vaihtoehtoa, mutta voin toisaalta yhtyä ravintolapäällikkö Samuli Sidensnören sanoihin, joiden mukaan Tornin joululounaan hinta-laatusuhde on kohdallaan. Tämä kokonaisuus sopii mainiosti kiireettömään nautiskeluun.

Ravintola Tornissa tarjoillaan joululounasta 28.11.–21.12.2018 arkisin kello 11.30–16.00. Lisäksi on mahdollista nauttia joulupäivällistä 13.–15.12. klo 17–22.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply