Lumista riemua Saariselällä

Vietimme helmikuisen hiihtolomaviikon kaukana pohjoisessa Saariselällä. Halusimme ottaa rennosti ja keskittyä lähinnä hiihtämiseen sekä kolmen sukupolven yhdessäoloon. Viihdyimme talvisten maisemien keskellä mainiosti.

Majoitumme seitsemän hengen voimin mukavaan mökkiin Laanipalon alueelle, josta on kolmisen kilometriä Saariselän keskustaan. Haemme ensimmäisenä aamuna viime hetken paikallisvinkit Siula-talosta, jossa toimii muun muassa Inari-Saariselän matkailuneuvonta. Rakennuksessa voi tutustua myös Jäämerta kohti -nimiseen ilmaiseen näyttelyyn.

Maisema Kaunispäältä
Saariselän keskeisin tunturi on Kaunispää, jonka laella käymme katselemassa näkymiä useampaankin otteeseen. Laskettelijat nousevat ylös hiihtohissillä ja reippaimmat retkeilijät jalkaisin, mutta itse ajamme 437 metrin korkeudessa sijaitsevalle huipulle hyväkuntoista tietä pitkin. Kaunispäältä aukeava maisema on varsinkin kirkkaana päivänä harvinaisen lumoava, eikä loputtomiin jatkuvan erämaan ihailua malttaisi millään lopettaa.

Poro Kaunispään rinteellä
Saariselän hanget ja lumiset puut ilahduttavat Etelä-Suomen harmauteen tottuneita silmiä. Lappilaisen maiseman täydentää yksinäinen poro, joka kaivelee toiveikkaana jotain Kaunispään rinteeltä.

Saariselän latuja
Kävin ensi kertaa Lapissa 6-vuotiaana, jolloin innostuin hiihtämisestä toden teolla. Nyt Saariselällä tuntuu mahtavalta käydä laduilla vastaavan ikäisen tyttären kanssa ja havaita, kuinka huomaamatta matka voi upean luonnon keskellä taittua. Neljävuotiaan hiihtoretket jäävät toistaiseksi melko lyhyiksi, mutta molemmat lapset nauttivat täysillä pulkkamäistä ja lumikinoksissa kiipeilemisestä.

Kiilopään maisemia
Teen pari pidempää lenkkiä itsekseni ja ehdottomaksi huippuelämykseksi muodostuu Kiilopään ylitys, josta kerroin jo aiemmassa jutussani. Myös vaimon kanssa on mukavaa hiihdellä. Löydämme retkillämme erämaan tunnelmaa. Pysähdymme välillä ihmettelemään kaunista luontoa ja unohdamme hetkeksi muun maailman melskeet.

Iltarusko Saariselällä
On vain hiljaisuus, emmekä kohtaa pitkiin aikoihin ainuttakaan vastaantulijaa. Kitukasvuiset puut pistävät esiin avarien maisemien keskeltä ja lumi oli peittänyt tuntureiden paljaat huiput. Ilma tuntuu raikkaalta ja pakkanen saa posket punottamaan. Pilvisen päivän päätteeksi metsän takaa ilmestyy hämmästyttävän kirkas iltarusko. Lasken hiljalleen loivaan alamäkeen, kun huomaan aivan ladun vieressä valkoisen linnun. Riekko tarkkailee menoamme rauhallisesti, kunnes nousee lentoon hetkeä myöhemmin. Valokuva jää ottamatta, mutta kohtaaminen jää pääkopan muistikortille luultavasti loppuiäksi.

Hiihtämässä Saariselällä
Noin kahdensadan kilometrin laajuinen Saariselän latuverkosto tarjoaa jokaiselle jotakin. Varsinkin reilun kolmenkymmenen kilometrin valaistu osuus on hoidettu erinomaisesti. Tietyillä pätkillä valotolppia on tosin melko harvassa, jolloin iltahiihdot etenevät varsin hämärissä olosuhteissa. Näiden vilkkaimpien reittien vastapainoksi seudulta löytyy myös luontolatuja, jotka sopivat erinomaisesti hiljaisuutta hakeville retkeilijöille.

Näkymä Ahopäiltä
Saariselällä oli hiihtolomaviikolla yllättävänkin hiljaista, eikä laduilla voi sanoa olleen pahaa ruuhkaa missään vaiheessa. Reittien varrella on mahdollisuus ihailla lumisia metsiä ja aistia luonnon rauhaa. Tuntureille kiipeämisessä on oma rasituksensa, mutta maisemat palkitsevat vaivan kerta toisensa jälkeen.

Kaunispää
Vaikka keskityimme omalla matkallamme lähinnä hiihtämiseen ja kiireettömään yhdessäoloon, voi Saariselällä halutessaan viettää hyvinkin monipuolisen aktiiviloman. Tarjolla olisi esimerkiksi koiravaljakkoajeluja, moottorikelkkasafareita, porotilavierailuja ja revontuliretkiä. Halukkaat voivat vuokrata myös esimerkiksi lumikengät tai fatbiken.

Saariselkä Ski Resort
Saariselän hiihtokeskuksen 15 rinnettä jakautuvat Kaunispään ja Iisakkipään tuntureihin. Korkeuserot eivät ole Suomen suurimpia, mutta rinteitä löytyy silti helpoista haastaviin. Saariselän after ski on hillittyä, joten yöelämää kaipaavien kannattaa suunnata mieluummin vaikkapa Leville. Laanilan maineikkaat monotanssitkin ajoittuvat varhaiseen iltapäivään ja ne on suunnattu sijaintinsakin puolesta lähinnä maastohiihtäjille.

Suomen pisin pulkkamäki
Yksi Saariselän vetonauloista on Suomen pisin pulkkamäki, joka oli luonnollisesti lasten pakollinen ohjelmanumero useampanakin päivänä. Koko 1200 metrin matkaa ei tarvitse joka kerta kiivetä,
vaan pulkkaan voi hypätä myös rinteen alaosassa ja laskea vain sopivalta tuntuvan osuuden kerrallaan.

Suomen pisimmän pulkkamäen huipulla
Lasku Kaunispään huipulta alas asti on jännittävä kokemus. Ellei suuremmin jarruttele, vauhti kiihtyy muutamassa paikassa melko hurjaksi. Toisaalta matkan varrella on myös pari tasannetta, joille pulkka pysähtyy helposti kokonaan.

Siida, Inari
Saariselältä kannattaa tehdä retki tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan Inariin. Ivalon keskusta ohitetaan matkan puolivälissä. Tien varrelle jää kauniita tunturi- ja järvimaisemia. Inarin mielenkiintoisin nähtävyys on Lapin luontoon ja saamelaiseen kulttuuriin hienolla tavalla johdattava Siida-museo, josta kerron myöhemmin lisää omassa postauksessaan.

Ravintola Aanaar, Inari
Kävimme museovierailun jälkeen syömässä Hotel Kultahovin Aanaar-ravintolassa. Maittavan aterian aikana lautasille saatiin paikallista siikaa ja poroa sekä myös jäkälää.

Rovaniemen rautatieasema
Lapin-seikkailumme päättyy Euroopan suurimman kaupungin rautatieaseman ihmisvilinään. Kyseessä on tietenkin Rovaniemi, jota suurempaa kaupunkia ei pinta-alalla mitattuna maanosastamme löydy. Yöjunan hytissä on aikaa muistella mennyttä viikkoa ja suunnitella tulevia reissuja.

Kaunispään huipulla
Koska kävimme edellisenä talvena Ylläksellä, tekee väkisinkin mieli vertailla näitä kahta hiihtokeskusta keskenään. Omien kokemustemme mukaan Saariselkä tuntuu enemmän erämaalta, laduilla on hiljaisempaa ja hiihtäjät etenevät verkkaisempaan tahtiin. Suksimassa näkyy lähinnä eläkeläisiä, lapsiperheitä ja hieman haparoivia ulkomaalaisia, kun taas Ylläksellä ohitse kiiruhti useammin kilpakunnossa olleita hiihtäjiä. Sekä Ylläksen että Saariselän ladut ansaitsevat kehut esimerkillisestä ylläpidosta ja reittiverkoston laajuudesta. Pienimpien lasten hiihtoharjoitteluun ei ole Ylläksen Aurinkotuvan voittanutta, mutta Saariselältäkin löytyy tilaa aloittelijoille.

Saariselän pulkkamäki
Pulkkamäkiosastolla Saariselkä tarjoaa Suomen ylivoimaisesti pisimmät laskut, mutta Ylläs vastaa ilmaisella mattohissillä ja laskupaikan vieressä sijaitsevalla laavulla. Laskettelun harrastajille Ylläksellä on huomattavasti enemmän rinteitä ja korkeuseroja. Ylläksen suurempi keskus tarjoaa myös runsaammat illanviettomahdollisuudet.

Saariselkä Ski Resort
Tiivistetysti voisi sanoa, että Ylläs sopii paremmin laskettelijoille ja tarjoaa lapsiperheille aavistuksen enemmän. Maastohiihtäjänä palaisin kuitenkin mieluummin Saariselälle. Olen viihtynyt molemmissa mainiosti, joten jos olet käynyt jommassakummassa, kannattaa ehkä testata se toinenkin vaihtoehto.

Saariselkä
Varsinkin hiihtolomaviikoilla Lappiin mielivien on hyvä muistaa, että varaukset kannattaa tehdä ajoissa. Esimerkiksi viime lokakuussa oli jo liian myöhäistä, kun yritin ostaa lippuja tiettyihin autojuniin. Niinpä junailimme Kemijärven sijasta Kolariin ja palasimme takaisin Rovaniemen kautta. Monet Kemijärvelle saapuvat junamatkustajat siirtyvät esimerkiksi Pyhätunturille, mutta kauempana pohjoisessa sijaitsevalla Saariselällä oli Etelä-Suomen hiihtolomaviikollakin yllättävän hiljaista. Saariselkä houkutteleekin erityisesti keväthangillaan ja pääsiäinen kuuluu paikalliseen huippusesonkiin.

Aamurusko Kolarin asemalla
Kerroin viime talvena julkaistussa jutussa yöjunamatkustamisesta ja olen edelleen samaa mieltä siitä, että juna on paras keino päästä pohjoiseen. Kaiken tarvittavan kuljettaminen lentokoneessa olisi hankalaa, eikä reilun tuhannen kilometrin ajomatka varsinkaan lasten kanssa juuri houkuttele.

Saariselän maisemia
Lapset nauttivat lumilomista suunnattoman paljon, joten suunnitelmissa on palata pohjoiseen myös ensi talvena. Harkinnassa on useita vaihtoehtoja Pyhältä Pallakselle. Toki myös etelämpää löytyy Vuokatin kaltaisia erittäin houkuttelevia kohteita, mutta joudun silti myöntämään jonkinlaisen Lapin hulluuden iskeneen.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Mikko 25.3.2017 at 00:42

    Roppolan steissin ihmisvilinä mainittu. Olen vaikuttunut. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 25.3.2017 at 13:27

      Olihan siitä puhetta, että Euroopan suurimmasta kaupungista löytyy vilinää! 🙂

      • Reply Mikko 25.3.2017 at 20:15

        Oli puhetta, ja ilahduin, kun muistit huomioida tuon. Kiitos matkatoivotuksista. Saariselkä, Ruka, Ylläs ym. nähty (tosin ajat sitten – pitäisi käydä uudestaan) mutta Levi uusi tuttavuus.

        • Reply Mika / Lähtöportti 25.3.2017 at 21:25

          Pitääkin kuunnella sun mielipidettä seuraavia Lapin-reissuja suunnitellessa. 🙂

  • Reply Mikko 25.3.2017 at 09:54

    Muutenkin oli mukava lukea tätä. Viritti hyvin matkatunnelmaan, kun huomenna ollaan myös lähdössä Lappiin, tosin Leville. Saariselällä oon käynyt yli 20 vuotta sitten, joten mukavasti tämä virkisti niitäkin muistoja.

    • Reply Mika / Lähtöportti 25.3.2017 at 13:32

      Mahtavaa Levin-reissua teille, nauttikaa! Toivottavasti säät suosii, ainakaan kovia pakkasia tuskin tulee. Saariselkä on ehkä jonkin verran parissakymmenessä vuodessa vilkastunut, mutta maisemat ovat varmasti entisellään.

  • Reply Thomas ja Titta / IKILOMALLA 29.3.2017 at 15:58

    En kestä! Tämä kirjoitus ja nämä kuvat saivat lappikuumeen kasvamaan ihan huippuunsa. Uskomattoman kauniit maisemat ja tuo rauhallisuus, joka kuvista ja tekstistä välittyy… ?? Me ollaan Thomaksen kanssa käyty Lapissa vaan ruskan aikaan, joten nämä upeat kinokset (ja revontulet) olisi haaveissa vielä joskus nähdä. Vertailu Saariselän ja Ylläksen välillä oli mielenkiintoinen – tämän perusteella valitsisimme ehdottomasti Saariselän rauhallisen rytmin ja ilman railakkaita After ski menoja. ? Tekisi mieli samantien vetäistä sukset jalkaa ja pakata kaakaotermari reppuun.

    Titta ja Thomas

    • Reply Mika / Lähtöportti 30.3.2017 at 13:49

      Mukava kuulla, että lappikuume nousee! Saariselän tunnelma oli yllättävänkin rauhallinen, ja seudulta todellakin löytyy hyviä reittejä, joilla pääsee nauttimaan erämaan hiljaisuudesta. Mä jo kuvittelen näkeväni Ikilomalla-jakson, jossa juotte kaakaota kauniina pakkaspäivänä jonkun eräkämpän edustalla. Ja sitten laskette ihan täysillä kiljuen tuon Suomen pisimmän pulkkamäen 😀

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net 2.4.2017 at 23:12

    Lappi <3

    Meillä oli molemmilla piiiitkä tauko lapinreissuissa, mutta sitten kun mentiin viime vuonna uudestaan niin kolahti kerralla ja kovaa. Nyt vuoden sisään tehty viisi reissua, sekä kesällä että talvella. Saariselkä vielä kokematta (tämän talven laskuloman pähkäily käytiin Saariselän ja Levin välillä), mutta samaa viestiä kuultu että jos haluaa rauhallista erämaakokemusta, niin Saariselältä sitä löytyy. Salla olisi ilmeisesti rauhaa kaipaavalla toinen vastaava vaihtoehto.

    Ensi talven laskureissuja pitänee käydä suunnittelemaan jo pikkuhiljaa, jos kerrankin olisi ajoissa liikkeellä… Mutta kiitos informatiivisesta postauksesta, Saariselkä puolustaa kyllä edelleen paikkaansa meidän todo-listan kärkisijoilla! Eikä vähiten pulkkamäen takia 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 3.4.2017 at 18:18

      Viisi reissua vuodessa on jo aikamoista Lapin hulluutta 🙂 Palaisin sinne kyllä itsekin mielelläni pian, vaikka kesälläkin tai ruska-aikaan. Levi lienee laskemiseen parempi vaihtoehto, mutta erämaan takia Saariselälle kannattaa ehdottomasti lähteä. Ja pulkkamäki tietenkin on vertaansa vailla 🙂 Salla vaikuttaisi meille sopivalta paikalta vaikka ensi talveksi, harkitsemisen arvoinen vaihtoehto esimerkiksi Pyhälle. Onneksi Lapista ei lopu kohteet kesken!

    Leave a Reply