Madeiran patikkaretket: São Lourençon niemi

Madeira tunnetaan vihreänä saarena, jota peittävät raikkaalta tuoksuvat metsät ja rinteille pengerretyt viljelmät. Vehreän paratiisisaaren itäreunalta pistää kuitenkin esiin kapea niemi, jonka karu maisema on kuin toiselta planeetalta. Ponta de São Lourenço kuuluu saaren suosituimpiin patikointikohteisiin.

Sade piiskaa tuulilasia ja vesi virtaa vuolaasti Funchalin jyrkillä kaduilla, kun ajamme kohti keskustan ohittavaa moottoritietä. Useamman päivän jatkuneet sateet ovat asettaneet patikkaretkillemme ikäviä haasteita. Sanonnan mukaan ei ole huonoja säitä, vaan pelkästään vääriä varusteita. Sateessa kävelemisen olisimmekin vielä kestäneet, mutta polkujen poikki virtaavien purojen muuttuminen vuolaiksi virroiksi onkin jo toinen tarina.

Lähdemme kokeilemaan onneamme saaren karuun itäkärkeen. Sade muuttuu tihkuksi ja lakkaa kokonaan jossakin lentokentän tienoilla. Moottoritie kulkee valtavien palkkien päälle rakennetun kiitoradan alitse. Ehdimme pääkaupungista saaren itäisimmän tien päähän reilussa puolessa tunnissa. Tien varressa on melko suuri parkkipaikka.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Laskeudumme kävelyn aluksi portaita pitkin laaksoon, josta kiipeämme jälleen ylöspäin. Olemme taivaltaneet edellisinä päivinä vain kastelukanavia seuraten, joten jyrkät mäet tuntuvat nyt oudoilta. Levadoilla ei ole korkeuseroja juuri lainkaan. Niiden reunoilla voi kävellä hyvin tasaista tahtia ja saavuttaa miltei meditatiivisen mielentilan. Näillä rinteillä kavutessa kulkemisen rytmi on vaihtelevampi ja fyysinen rasitus kovempi.

Sao Lourencon niemellä
Kapea São Lourençon niemi on täysin suojaton sateelta ja tuulelta, joten tarkkailemme hieman huolissamme taivasta. Tummat pilvet roikkuvat saaren keskiosien paikkeilla ja tuuli kiidättää pienempiä hattaroita meren yllä. Kuin ihmeen kaupalla taivas yllämme pysyy kuitenkin kirkkaana koko retkemme ajan. Päivä osoittaa taas kerran, kuinka suuria eroja Madeiran säässä ja maisemissa voi olla, vaikka välimatkat ovatkin vain muutamia kilometrejä.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Kapuaminen käy paikoitellen rankaksi, mutta valokuvaustauot keskeyttävät matkanteon sopivasti muutaman minuutin välein.  Tuntuu uskomattomalta, kuinka mielikuvituksellisilla väreillä luonto voikaan maalata maisemaa. Kallioiden väri vaihtelee punaisesta, keltaisesta ja oranssista ruskean eri sävyihin. Siellä täällä on ohutta vihreää nurmea ja mustaa laavakiveä.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Reitti on suosittu, mutta kulkijat ovat levittäytyneet mukavasti useamman kilometrin matkalle. Polku on myös riittävän leveä ohittamiseen, emmekä joudu kärsimään ruuhkista missään vaiheessa. Välillä saamme kulkea tovin kaikessa rauhassa. Porukkaa on silti sen verran, ettei tule mieleenkään tervehtiä vastaantulijoita samaan tapaan kuin hiljaisilla metsätaipaleilla. Täällä kuten saaren muillakin reiteillä yleisin kuulemamme kieli on saksa.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Kaukana edessämme häämöttää Casa do Sardinha -niminen huoltorakennus. Taloa ympäröivät taatelipalmut muodostavat varsin keidasmaisen kokonaisuuden.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Saavumme lopulta risteykseen, jossa voimme valita kummin päin kierrämme niemen keskiosaan tehdyn polun. Päätämme lähteä oikealle, jolloin kierroksen jyrkempi osuus näyttäisi olevan alamäkeä. Ohitamme alas uimapaikalle johtavat portaat, mutta emme lähde kastelemaan varpaitamme.

Nousu Morro do Furadolle
Edessämme on jyrkkä ja raskas nousu niemen kärjessä kohoavan Morro do Furadon huipulle. Kiveen muotoutuneissa epätasaisissa portaissa on haastetta ja useimmat kulkijat pysähtyvät välillä vetämään henkeä. Nousu on kaikesta huolimatta vaivan arvoinen. Saavumme niemen kärkeen, josta ei pääse enää pidemmälle.

Maisemaa Morro do Furadon huipulta
Jyrkänteen alla näkyvä maa kuuluu kahteen erilliseen saareen, joiden ainoa rakennus on Ilhéu do Farolin majakka. Huikean hienoja maisemia voisi jäädä ihailemaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Lempeä tuuli kuivattaa iholla valuvia hikipisaroita ja meri kimmeltää auringonpaisteessa.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Laskeudumme varovasti alas kukkulalta ja pysähdymme Casa do Sardinhan ulkopuolella oleville penkeille syömään eväitämme.

Casa do Sardinha
Taatelipalmujen ympäröimässä keitaassa on mukava levähtää. Auringon lämmittämä kivikko kuhisee sisiliskoja. Rakennuksessa on maksullinen wc, mutta siellä ei myydä syötävää tai juotavaa.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Saavumme tauon jälkeen risteykseen, josta palaamme kohti parkkipaikkaa samaa polkua pitkin mitä tulimmekin. Niemi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ihailla näkymiä niin Madeiran etelä- kuin pohjoisrannikollekin. Paluumatka on alamäkivoittoista, mutta muutamat nousut alkavat painaa kintereissä. Aurinko paahtaa armottomasti ja kulutamme vesivarastomme loppuun.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Reitin kuvaileminen pelkästään sanoin olisi vaikeaa, mutta toivottavasti kuvat puhuvat puolestaan. Patikkamatkan pituus on yhteensä reilut kahdeksan kilometriä. Paahtavan auringon alla kuljettu mäkinen taival tuntuu raskaammalta, kuin puolta pidempi tasainen matka metsien suojassa. Taipaleen loppuvaiheessa korviimme kantautuu generaattorin ääni. Parkkipaikan siirrettävä kioski on avattu, joten pääsemme ostamaan kylmää juotavaa ja jäätelöä, jotka maistuvat helteisen retken päätteeksi poikkeuksellisen hyviltä.

Näköalapaikka Sao Lourencon niemellä
Käännymme vielä ensimmäisestä paluumatkalla vastaan tulleesta liikenneympyrästä kohti nuolien osoittamaa näköalapaikkaa. Vaikuttava merimaisema on pysähtymisen arvoinen. Aallot kuohuvat kaukana allamme dramaattisten jyrkänteiden juurella.

Sao Lourencon niemi, Madeira
Kävimme matkamme aikana niemen suunnalla kahdesti, ja molemmilla kerroilla paikan kuumuus ja kuivuus toivat tervetullutta vaihtelua synkkiin ilmoihin. Välillä São Lourençollakin silti sataa. Jos rajuilma saavuttaa niemen, muuttuu polku mutaiseksi ja eteneminen vaaralliseksi.

Sao Lourenco, Madeira
Mikäli Madeira ei ole entuudestaan tuttu ja aikaa on vain yhdelle patikointiretkelle, suosittelen valitsemaan jonkun saarelle tyypillisen metsäisen levadareitin. Jos taas kaipaat vaihtelua retkiohjelmaan, tarjoaa São Lourençon niemi muuhun saareen verrattuna jotain ainutlaatuista. Tämä niemi todistaa konkreettisesti sen, kuinka karukin voi olla suunnattoman kaunista.


Tästä blogista löytyy myös kohdeopas 10 x Madeira sekä Johdatus Madeiran levadoille. Näistä jälkimmäinen sisältää linkkejä tarkempiin kuvauksiin saarella tekemistäni patikkaretkistä.

Ota Lähtöportti seurantaan Facebookissa, sillä luvassa on muiden matkajuttujen ohella myös lisää Madeira-aiheista materiaalia.


Previous Post Next Post

You Might Also Like

18 Comments

  • Reply Johanna Miettinen 31.1.2017 at 10:11

    Täälä olen Madeiralla, puoli maraton meni hyvin ja levadoja kävelty, Ruivo valloitettiin lyhyempää reittiä pitkin kovan tuulen ja kylmän sään takia ??
    -Johanna-

    • Reply Mika / Lähtöportti 31.1.2017 at 15:32

      Mukava kuulla että juoksu meni hyvin ja Ruivollekin pääsitte! Nauttikaa olostanne siellä Madeiralla! 🙂

  • Reply Heidi / Maailman äärellä 31.1.2017 at 10:44

    Näyttää siltä, että tämä otetaan ohjelmaan yhtenä päivänä. Toi kolmas kuva on kaikkein upein! Haluan sinne samalla paikalle :). Kiitos tästä! Reilut kolme viikkoa vielä lomaan, joten hyvin ehdit vielä kirjoittaa lisää näitä ;).

    • Reply Mika / Lähtöportti 31.1.2017 at 16:14

      Joo, suosittelen tätä joksikin päiväksi! Käymistäni levadoista Ribeiro Frio – Portela on ehkä varmin valinta, jos taksilla palaaminen lähtöpaikalle ei haittaa (reitin pituus yhteen suuntaan 11 km). Itse odotan seuraavalta reissulta eniten Caldeirão Verdeä. Ja sitten on kaikki vuoristoreitit… en nyt tee tätä helpoksi 😉 Kirjoitan lähipäivinä vielä yhden levadajutun, sitten alkaa olla Madeiran-tarinat toistaiseksi julkaistu. Onneksi pääsen sinne itsekin taas tänä vuonna 🙂

  • Reply Jenni / Unelmatrippi 31.1.2017 at 16:39

    Aivan upeita maisemia! Karu voi todellakin olla kaunista. Olet saanut hienoja kuvia, ja reitti vaikuttaa todella kiinnostavalta. Ehdottomasti kävisin Madeiralla kiertelemässä yhden jos toisenkin vaellusreitin, jos sinne matkustaisin. Ja Madeirahan houkuttelee kohteena koko ajan enemmän, mutta nyt ei kykene tänä vuonna lähtemään Madeiralle, kun on jo niin paljon muita suunnitelmia jonossa.

    • Reply Mika / Lähtöportti 1.2.2017 at 12:34

      Sehän on vaan positiivinen ongelma, että matkasuunnitelmia riittää 🙂 Mullakin on kymmeniä uusia kohteita mielessä, mutta hurahtaminen noihin Madeiran polkuihin on ollut niin vakavaa, että sinne täytyy palata aina uudelleen. Mukavaa jos saan Madeiran kuulostamaan entistä houkuttelevammalta. Vaeltajalle ja luonnonystävälle se on oikea paratiisi. Useimmat reiteistä on metsissä tai vuorilla, ja sitten on tämä kummallinen karu niemi, jossa hyvällä säällä saa väkisinkin hienoja kuvia 🙂

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle 31.1.2017 at 16:44

    Wau mitkä maisemat! Kuulostaa uskomattomalta, että olette lähteneet liikkeelle pilvisessä ja sateisessa säässä ja saitte nautiskella auringonpaisteesta. Voin uskoa, että jätski on maistunut tuon patikkaretken päätteeksi. Matkablogien kautta Madeira on kyllä näyttäytynyt kerta kerralta houkuttelevampana matkakohteena. Kyllä mekin vielä joku kesä sinne suunnataan. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 1.2.2017 at 12:44

      Säät vaihtelee tuolla Atlantin keskellä käsittämättömän nopeasti. Onneksi pääkaupunki Funchal, missä lähes kaikki majoittuu, on sentään yleensä aurinkoisimpia alueita. Madeiran luonto on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Saaren eläimistö ei ole niin ihmeellinen, mutta merelle voi lähteä bongaamaan valaita ja delfiinejä. Tiedän Tomin ajavan sujuvasti ihan missä tahansa, mutta olisi hauska kuulla asiantuntijan arvio Madeiran vuoristoteistä suhteessa muun maailman teihin 🙂

  • Reply Milla - Pingviinimatkat 1.2.2017 at 21:43

    Madeira on kyllä niin upea! Yhdet parhaista reissukuvistamme on otettu taatusti Madeiralla. Saarella jolle en meinannut haluta sitten millään lähteä. Niin uskomattoman hieno ja monipuolinen luonto, jonka toivon jokaisen näkevän. Tämä patikointi kokonaisuudessaan jäi meillä tekemättä, mutta onpahan mitä odottaa seuraavalta kerralta. Mielestäni karu voi todellakin olla hyvinkin kaunista 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 2.2.2017 at 13:00

      Ymmärrän ettei aluksi houkutellut, kun Madeiralla tuntuu edelleen olevan tiukkaan pinttynyt mummomaine. Onneksi me siellä käyneet bloggaajat on tuotu esiin saaren monipuolisuutta uudella tavalla. Mielestäni ihan täydellinen kohde nimenomaan aktiivilomaan huikean luonnon keskellä. Toivottavasti tekin palaatte lähivuosina Madeiralle 🙂

  • Reply Henna / Kulkutautiset 2.2.2017 at 20:13

    Huh huh, mitä maisemia! Mihinkähän väliin voisin buukata reissun Madeiralle 😀 Ihan mielettömän näköistä. Juuri tällaiset maisemat vetoavat minuun todella paljon, nuo merestä törröttävät tötteröt ja jylhä ja jotenkin surrealistinen ilme. Mahtoi olla huikea retkipäivä! Tämän vinkin perusteella valitsisin Madeiralla ehdottomasti tämän polun yhdeksi kohokohdaksi, vaikkakin noiden säiden kanssa sopii varmasti toivoa hyvää tuuria.

    • Reply Mika / Lähtöportti 4.2.2017 at 11:19

      Komeat on maisemat, ja rantakallioita riittää ympäri saarta. Sisämaassa on sitten vuoria ja rinteillä kasvavia vehreitä metsiä. Voisin kyllä kuvitella teidät kolmen sukupolven voimin Madeirallekin. Lastenhoidossa vuorottelemalla pääsee harrastamaan aktiviteetteja, patikoinnin lisäksi löytyisi esimerkiksi valasristeilyjä ja totta kai tuolla sukellustakin harrastetaan. Hiekkakakkujen tekemiseen sopivia rantoja löytyy naapurisaarelta Porto Santolta.

  • Reply Kohteena maailma / Rami 3.2.2017 at 00:48

    Upeat maisemat ja hienosti sait lukijan mukaan retkeen. Tässähän pitää melkein ottaa kylmä juotava näin ruudun toisella puolellakin 😉

    Madeira on listalla tällä hetkellä korkealla eli toivottavasti matka käy sinne pian! Tuollaiset patikointiretket on kyllä upeaa lomanviettoa, aikaa sitten vielä illasta syödä ja juoda hyvin.

    • Reply Mika / Lähtöportti 4.2.2017 at 11:30

      Näiden juttujen lukeminen on aina hyvä syy oluen ottamiseen 🙂
      Madeira on mainio patikointikohde monestakin syystä. Hienoja reittejä on paljon ja niitä löytyy joka makuun helpoista metsäpoluista haastavaan vuoristoon. Funchalissa on mukava nauttia kaupungin ravintolatarjonnasta ja muista palveluista, mutta sieltä on helppo lähteä vaikka joka päivä retkelle jonnekin päin saarta. Omaan makuuni täydellinen yhdistelmä.

  • Reply Travelloverin Annika 3.2.2017 at 22:48

    Tätä olet ehkä kuullut jo liiankin monta kertaa, mutta Madeirasta vain on helposti mummokohdemielikuva, ja olen yksi niistä, jotka sitkeästi pidämme siitä kiinni. Nyt on luovutettava. Jos siellä todella on tuollaisia karun kauniita maisemia, se ei ehkä olekaan ihan vain se sama paikka, jonka kukista anoppi jaksoi vaahdota. En jotenkaan näe itseäni ihmettelemässä ihan joka hortensiaa, mutta tuolla voisin ihan helposti käyskennellä. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 4.2.2017 at 12:14

      Mielikuvien muuttaminen on vaikeaa, mullakin on paljon turhia ennakkoluuloja monista paikoista missä en ole käynyt. Blogit on saaneet mutkin ajattelemaan monesta paikasta toisin.
      Tämä São Lourençon niemi on saaren karuin paikka, mutta huimia jyrkänteitä löytyy muualtakin, eikä koko saarelta juuri tasaisia paikkoja löydy. Toki Madeiralla on harvinaisen paljon niitä kukkia ja puutarhoja, mutta saaren imago on ehkä liiaksi rakennettu niiden ympärille. Ainutlaatuinen luonto tarjoaa mahdollisuuksia vaikka millaisiin aktiivilomiin.

  • Reply Susanna / Matkapatonki 4.2.2017 at 01:32

    Huh mitä maisemia ja kuvia! Ja minä kun ajattelin Madeiran olevan vain eläkeläisten talvenviettopaikka rantoineen ja Heikin baareineen… 😀

    • Reply Mika / Lähtöportti 4.2.2017 at 12:24

      Madeira on toki myös eläkeläisten talvenviettopaikka, mutta niin paljon muutakin. Hiekkarantoja tai Suomi-baareja siellä ei edes ole. Saari on yhtä hotellialuetta lukuunottamatta yllättävän ”alkuperäinen”. Reilun sadantuhannen asukkaan Funchal on ihan oikea kaupunki ja muu saari on täynnä huikeaa ja haastavaa luontoa. Vilkasta yöelämää tai kultaista hiekkaa ei kannata lähteä hakemaan, mutta maisemat ei varmasti tuota pettymystä.

    Leave a Reply