Kesäloman tahtia Visulahdessa

Mikkelin Visulahti kuuluu maamme tunnetuimpiin lapsiperheiden kohteisiin. Saamani blogiyhteistyökutsu innosti lähtemään paikan päälle selvittämään, millaista menoa Visulahdessa on kesällä 2016.

Yhteistyössä Visulahti

Kutsu osui sopivasti kohdalle, koska olimme luvanneet viedä 6- ja 3-vuotiaat tyttäremme johonkin puuhapuistoon tänä kesänä. Huvipuistoja on kierretty jo urakalla, mutta Visulahden monipuoliset aktiviteetit ja vesipuisto kuulostivat meistä kiinnostavilta. Puiston sijainti viitostien varrella Mikkelissä oli meille erinomainen, sillä se osui reitillemme Pohjois-Karjalasta kotiin. Lapset eivät varsinaisesti nauti pitkistä ajomatkoista, joten taipaleen jakaantuminen kahdelle päivälle oli tervetullutta.

En ollut käynyt Visulahdessa koskaan aiemmin, vaikka tien varressa seisova dinosaurus ja tarttuva mainosrallatus ovatkin jääneet hyvin mieleen. Kyselin etukäteistietoja ystäviltäni. Jotkut olivat käyneet Visulahdessa joskus 80-luvulla, melko pian puiston avaamisen jälkeen. Mielikuvat eivät olleet kovin tuoreita ja heräsi jopa kysymyksiä, onko paikka pystynyt uudistumaan vai kenties kulahtanut kokonaan. Tuntui mukavalta ottaa asiasta selvää.

Meidät toivotetaan iloisesti tervetulleiksi portilla sijaitsevassa vastaanottorakennuksessa, jonka jälkeen pääsemme pysäköimään auton lomakotitalomme kulmalle. Majoitus on toimiva kokonaisuus. Varsinaisesta luksuksesta ei voida puhua, mutta talo on siisti, hyväkuntoinen ja jopa kodikaskin. Nelihenkiselle perheelle on riittävästi tilaa.

Keittiöstä löytyy kaikki tarvittava, ja takka luo mukavaa tunnelmaa. Molemmat makuuhuoneet ovat samalla lailla pelkistettyjä, niistä löytyy kaksi erillistä sänkyä sekä vaatekaappi. Saamme nukuttua hyvät unet ja kerättyä riittävästi voimia seuraavan päivän seikkailuihin. Täällä olisi voinut viihtyä kauemminkin.

Lomakotitaloista löytyy erikokoisia versioita 2–8 henkilölle, joissakin on myös oma sauna. Talot on rakennettu eri värisiksi kortteleikseen. Visulahden leirintäalueella näkyy karavaanareita sekä muutamia telttailijoita. Majoittua voi myös kymmenen neliön kokoisiin punaisiin leirintämökkeihin. Leirintäalueella voi pelata maksutta esimerkiksi minigolfia ja tennistä. Mikkelin palvelut ja nähtävyydet ovat vain muutaman minuutin automatkan päässä.

Aloitamme Visulahden puistoon tutustumisen Dinosauriasta, jossa tyttäremme kuuluvat parhaaseen kohderyhmään. Lippuluukulle on puoliltapäivin jonoa, mutta etenemme kohtuullisessa ajassa sisään. Visulahden rannekkeella pääsee Dinosaurian lisäksi myös vahakabinettiin ja sisäleikkipaikka HyperDinoon. Dinosaurian alueella voi käyttää maksuttomia vetokärryjä, jotka tulevatkin tarpeeseen. Tavaroita on mukana paljon, sillä olemme varautuneet niin uimiseen kuin sadesäähänkin.

Dinosauriassa on tarjolla monenlaisia aktiviteetteja sekä vedessä että kuivalla maalla. Kuusivuotiasta kiinnostavat ensimmäisenä pomppulinnat, kun taas pikkusisko haluaa testata huvipuistolaitteita. Jonottaa ei tarvitse. Pari karusellia kelpaavat hyvin muun toiminnan lisänä, mutta varsinainen huvipuisto Visulahti ei ole. Hieman omia lapsiamme isommille suunnatut Vauhtijuna ja Ketjukaruselli ovat tämän kesän uutuuksia.

Laskemme liukumäkeä ja kokeilemme pikaisesti kiipeilyaluetta, jonka köydet ja puutelineet lienevät olleet paikoillaan jo hyvän tovin. Liukuminen pientä rataa pitkin köydessä roikkuen on lapsille suurta hupia, mutta muu tasapainoilu ei tällä kertaa kiinnosta. Myös mikroautot jätetään tällä kertaa väliin, mutta pääsen sentään ajelemaan polkuautolla.

Oleellinen osa Visulahti-kokemusta on pulahtaminen vesipuiston altaisiin. Tarjolla on omat alueensa niin aikuisille kuin pienille kahlaajillekin. Vesipuiston vetonauloja ovat vesiliukumäet, joita on tarjolla loiva, jyrkkä ja mutkikas malli. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta ehdin täyttää juuri neljäkymmentä, enkä ollut koskaan aiemmin laskenut vesiliukumäestä. Nyt testaan kaikki mäet useampaan kertaan ja hauskaa on kuin pikkupojalla.

Myös altaiden vieressä sijaitseva kumiveneellä laskettava liukumäki on kokeilemisen arvoinen, sillä vauhti kiihtyy yllättävän mukavasti. Kuusivuotias tytär kokeilee kanssani helpointa vesiliukumäkeä, mutta muuten lapset tyytyvät polskimaan pienimmille tarkoitetussa altaassa.

Pakenemme sadekuuron yllättäessä Dinogrilliin, sillä nälkä on ehtinyt jo yllättää. Tarjolla on perinteistä huvipuistoruokaa, kuten nakkisämpylöitä ja makkaraperunoita, mutta salaattivaihtoehtokin löytyy. Kahdentoista euron hampurilaisateria kuulostaa tyyriiltä, mutta hintataso ei toisaalta eroa muista huvipuistoista. Purilainen on majoneeseineen ilahduttavan maukas ja grillimauste antaa perusranskalaisiin miellyttävän säväyksen. Jos haluaa säästää, voi puistoon tuoda myös omat eväät.

Visulahden alueelta löytyy myös ravintola Kulkuri, jossa käymme vain ovella kääntymässä. Tarjolla olisi kellonajan mukaan joko aamiaista, buffetlounasta, pizzaa tai à la carte -annoksia.

Visulahden vahakabinetti on noussut otsikoihin hahmojen saaman rajun kritiikin vuoksi. Hahmojen taso vaihtelee ja joukkoon mahtuu myös onnistuneita näköisnukkeja. Parilla niistä on jopa niin aidontuntuinen katse, että tuntuu melkein tarpeelliselta kysyä lupaa kuvan ottamista varten. Joukossa on kuitenkin myös paljon kammottavalla tavalla epäonnistuneita tekeleitä. Toivon sydämestäni, ettei ainakaan Ruotsin kruununprinsessa Victoria saavu koskaan Visulahteen katsomaan irvikuvaa itsestään.

Teemu Selänne ei olisi mitenkään tunnistettavissa ilman Anaheim Ducksin paitaa ja kalmankalpea Juice Leskinen vähintäänkin hämmentää. Tauno Palo voisi olla kuka hyvänsä karjapaimen, eikä nukke edes muistuta elävää ihmistä. Näyttelystä löytyy suhteellisen aidoilta ihmisiltä näyttäviä nukkeja, joista on kuitenkin vaikea löytää esikuviensa piirteitä. Moni asia on vähän sinne päin, mutta ei niin justiinsa.

Jos joukosta poistettaisiin muutama karmein tekele, olisi vahakabinetin yleisilme varmasti uskottavampi. Hahmojen vaihteleva taso on kuitenkin herättänyt keskustelua ja moni haluaa nähdä nuket omin silmin jo niiden saaman julkisuuden takia. Vahakabinettia ei voi verrata ulkomaiden Madame Tussaudseihin, mutta se toimii vähintäänkin rauhoittumispaikkana vauhdikkaampien aktiviteettien välissä. Suomen arvaamattomat säät tuntien on myös hyvä, että tarjolla on sisällä tapahtuvaa toimintaa.

Pienille lapsille suunnatun Dinosaurian lisäksi Visulahdesta löytyy myös suuremmille hurjapäille tarkoitettu Xon-puisto. Sen aktiviteetteihin pitää ostaa liput erikseen, mutta alueella voi kierrellä vapaasti. Käyntimme aikaan on hiljaista, emmekä pääse näkemään benji-hyppyjä tai värikuulasotaa. Tarjolla olisi muun muassa mönkijäsafareita, mikroautorata, sumopainipukuja ja mekaaninen rodeohärkä. Mikäli kiinnostusta tällaisiin aktiviteetteihin löytyy, saa Xon-puistossa varmasti vietettyä vauhdikkaan ja elämysrikkaan päivän.

Käymme totta kai testaamassa myös sisäleikkipaikka HyperDinon. Lapset viihtyvät suuressa seikkailulabyrintissa kauan. Eri tasoille on mukava kiipeillä ja liukumäkiä pitkin pääsee vauhdikkaasti alas. Ympäristö on kuin missä tahansa sisäleikkipaikassa. Täällä toiminta keskittyy labyrinttiin, koska muita aktiviteetteja riittää yllin kyllin seinien ulkopuolelta. Siskokset löytävät mieluisan leikkikaverin, eivätkä malttaisi lähteä millään pois.

Palaamme vielä lopuksi Dinosauriaan. Ajattelemme syödä jäätelöt, mutta alueen jäätelökioski ja kahvila on jo ehditty sulkea. Onneksi Dinosaurian portilla sijaitsevassa kaupassa on sentään tuutteja jäljellä. Tungoksesta ei ole tietoa, joten saamme touhuta viimeisen tunnin kaikessa rauhassa. Sateen uhka on väistynyt ja ilta-aurinko lämmittää mukavasti. Lapset ihastuvat pieniin sähköautoihin, jollaisella kolmevuotiaskin osaa huristella sujuvasti pientä ympyrää. Trampoliinit kiinnostavat aina ja kun jonoa ei ole, pääsee aikuinenkin pomppimaan hyvillä mielin.

Käymme tekemässä vielä lopuksi kierroksen polkuveneellä. Aluksen pohjalla on hieman vettä, veneen pinta on päässyt vähän likaantumaan ja pelastusliivitkin ovat jo nähneet parhaat päivänsä. Se ei kuitenkaan pahemmin haittaa menoa. Varjoisan joen pinta väreilee hyttysistä, auringonsäteet siivilöityvät puiden takaa ja suuret dinosauruspatsaat tarkkailevat etenemistämme. Käyttämällä ripaus mielikuvitusta saadaan aikaan kunnon seikkailu muinaisella virralla.

Lähdemme kotimatkalle tyytyväisinä, sillä Visulahti oli mukava paikka viettää kesäpäivä lasten kanssa. Olemme kiertäneet paljon huvi- ja leikkipuistoja sekä muita lasten kohteita, mutta tällainen puuhapuisto oli uusi kokemus. Tenavien iloa on aina mukava katsella ja jos lapsenmielisyyttä yhtään löytyy, voi aikuinenkin touhuta Visulahdessa vaikka mitä. Aktiviteetteja on mielestäni riittävästi yhdelle päivälle ja puiston yleisilme on siisti. Suurta tungosta ei ainakaan vierailupäivänämme ollut, joten aikaa ei tarvinnut rannekkeiden saamisen jälkeen kuluttaa jonottamiseen.

Totuus tulee lasten suusta. Kysyn autoon päästyämme, oliko Visulahdessa kivaa. Vastaus tulee empimättä: Oli! Voidaanko me joskus mennä sinne uudestaan?

Tämä kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Visulahden kanssa. Arviot ja mielipiteet ovat omiani. Tutustu Visulahteen tarkemmin osoitteessa www.visulahti.fi.