Kävelyllä Biarritzissa

Baskimaan Ranskaan kuuluvien osien tunnetuin paikkakunta on varmasti Biarritz. Hienostuneen kaupungin tuulisilla rannoilla oli mukava kävellä, mutta en silti ihastunut Biarritziin ikihyviksi.

Biarritz kuului Bilbaon ja San Sebastiánin ohella Baskimaan-matkamme ”pakollisiin” päiväretkiin, sillä nämä olivat ne kolme kaupunkia, jotka tiesin tältä seudulta jo etukäteen. Ajamme kaupunkiin rajan takaa Espanjasta. Livahdan keskustaan saavuttuamme ensimmäiseen sopivalta näyttävään parkkihalliin, joka sijaitsee aivan Galeries Lafayetten tavarataloa vastapäätä.

Kävelemme pienen alamäen kasinon vierestä rantaan. Ympäristö vaikuttaa hienostuneelta, Chanel tuoksuu ja samppanja kuplii. Vastaan tulee rennon tyylikkäästi pukeutuneita ruskettuneita ihmisiä sekä hämmästyttävän monia polttariporukoita. Välillä täytyy ihan paeta sivummalle, ettei joudu suutelemaan vierasta morsianta. Ihailemme kaupungin näyttävintä rantaa Grande Plagea, jonne lämpenevä sää houkuttelee auringonpalvojia.

Maisemaa hallitseva Hôtel du Palais näyttää nimensä mukaisesti palatsilta, ja samaa tyyliä edustavia komeita rakennuksia kohoaa myös muualla Biarritzissa.

Löydämme pian pienen kivisillan, jonka ylittämällä pääsemme mukavalle näköalapaikalle. Hienoja merimaisemia Biarritzissa kyllä riittää. Voimakas tuuli muistuttaa siitä, että seutu on surffaajien suosiossa. Heidän suosikkirantansa La Côté des Basques sijaitsee keskustan eteläpuolella. Emme lähde sinne asti, vaan käännymme sisämaan suuntaan. Syömme helpon ja nopean lounaan sattumalta vastaan tulleessa Le Palmariumissa. Minkään sortin fine diningia ei kannata odottaa, mutta ruoka on kelvollista, palvelu ystävällistä ja hintataso varsin edullinen.

Laskeudumme takaisin meren äärelle ja näemme Plage du Port Vieuxin pienen ja tiiviin hiekkarannan. Palaamme hieman keskustan suuntaan ja ylitämme kävelysillan, jota pitkin pääsemme Rocher de la Viergen kalliolla sijaitsevalle näköalapaikalle.

Merimiehiä suojeleva pieni Neitsyt Marian patsas ei vaikuta kovin ihmeelliseltä, mutta maisema miellyttää. Nautimme hetken auringosta, merellisestä tunnelmasta ja turkoosien aaltojen katselemisesta.

Saavumme hieman myöhemmin pieneen kalastussatamaan, joka sijaitsee korkeiden aallonmurtajien suojassa. Ravintoloista saisi taatusti tuoreita mereneläviä, mutta koska nälkä ei enää kurni, palaamme Grande Plagen tuntumaan. Päivä on muuttunut yllättävän kuumaksi, joten kaipaamme jäätelöä. Terassit alkavat olla kesäkuisena lauantaina jo tupaten täynnä, mutta löydämme silti riittävästi vapaita tuoleja aivan kasinon kulmilta. Lapset pääsevät jätskituokion jälkeen vielä karuselliinkin.

Maleksimme pitkin Rue Mazagrania, joka vaikuttaa olevan kaupungin suosituimpia ostoskatuja. Pikkuputiikkeja riittää runsaasti. En ole shoppailun asiantuntija, mutta uskon seurueen naisten mielipidettä siitä, että hintataso on poikkeuksellisen korkea. Espanjan puolella on ollut selvästi edullisempaa, ja tämä taitaa olla Biarritzinkin mittapuulla sitä kalleinta aluetta.

Katu laskeutuu aukiolle, jonka laidalla kohoaa Sainte Eugenien kirkko. Hääseurue on juuri poistumassa ja morsian siirtyy valkoisena kiiltelevään autoon. Maahan jää paljon kukkien terälehtiä. Käväisemme sisällä ja sytytämme kynttilän.

Istahdamme vielä hetkeksi kirkkoa vastapäätä sijaitsevalle Le Tandem -ravintolan terassille sammuttamaan janoamme ja arvioimaan Biarritzia. Tripadvisorin mukaan tämä on yksi kaupungin kehutuimmista ravintoloista. Tarjoilija puhuu pelkkää ranskaa ja jo yksinkertainen Coca Colan tilaus aiheuttaa väärinkäsityksiä. Tuntuu kuin emme olisi riittävän hyödyllisiä asiakkaita, vaikka terassi onkin miltei tyhjillään. Viinilasillista ei saa ilman ruokatilausta, mutta yksi annos ranskalaisia perunoita tulkitaan onneksi koko seurueen ateriaksi.

Vaikuttaa siltä, että olemme jo kiertäneet kaupungin oleellisimmat osat. Koko Biarritzia ei voi nähdä päivässä, mutta jonkinlaisen yleiskuvan pystyy silti muodostamaan. Vaikka kaupunki näyttääkin kuvissa houkuttelevalta, en silti kokenut lumoutuneeni siitä. Jäin kaipaamaan jonkinlaista vanhaakaupunkia, eikä pieni kalastussatamakaan oikein sykähdyttänyt. Rantamaisemat ovat kiistatta upeita, mutta muuten en saanut Biarritzista kovin paljoa irti. Grande Plagenkin kaltaisia hiekkarantoja löytyy pitkin Baskimaan rannikkoa muun muassa San Sebastiánista, Zarautzista ja St. Jean de Luzista. Ei pitäisi aina vertailla, mutta mielestäni San Sebastián voittaa matkakohteena Biarritzin selvästi ja jopa pieni St. Jean de Luz on sympaattisempi. Vaikea kuitenkin sanoa, olisiko mielipiteeni jotenkin erilainen, jos olisin nähnyt Biarritzin ennen edellä mainittuja kaupunkeja.

Mielipiteiden muodostaminen eri kaupungeista on mielenkiintoinen prosessi. Mitä lyhyemmästä vierailusta on kysymys, sen suurempi on sattumien ja omassa päässä pyörivien ajatusten merkitys. Voi olla, että olin Biarritziin saapuessani jo elämysähkyssä ja tulin paikalle liian suurten odotusten kera. Kaupungista saisi luultavasti enemmän irti viipymällä kauemmin ja tutustumalla siihen syvällisemmin. Ainakin suklaamuseossa vierailemalla jäisi taatusti hyvä maku suuhun.

Matkailu Ranskan ja Espanjan rajaseudulla paljastaa, että taidan sittenkin olla paremmin kotonani hispaanien maassa. Yksi syistä on varmasti Ranskan puolella nouseva kielimuuri. Ei minulla silti mitään Ranskaa vastaan ole, päinvastoin. Esimerkiksi viimekesäinen lomamme Antibesissa oli erittäin onnistunut ja vuosien varrella on kertynyt paljon muitakin hienoja ranskalaisia kokemuksia.

Biarritziin pääsee ainakin tämän kesän ajan Finnairin suorilla lennoilla kerran viikossa. Koneen yllättävän monet tyhjät paikat saavat kuitenkin pelkäämään reitin tulevaisuuden puolesta. Biarritzin pieni lentokenttä sijaitsee kätevästi vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Vaikka en nyt kaupunkiin suuresti ihastunutkaan, suosittelen ehdottomasti tämän lentoyhteyden hyödyntämistä. Kentältä kun voi aloittaa niin Ranskaan kuin Espanjaankin suuntautuvan antoisan loman.