Esittelen tämänpäiväisen Instagram Travel Thursdayn merkeissä kuvia yhdestä suosikkimaastani. Teimme vaimon kanssa kaksi reppureissua Japaniin ennen lasten syntymää, mutta perhematkat Hello Kittyn luokse ovat jääneet toistaiseksi suunnittelun asteelle. Turvallisessa vastakohtaisuuksien maassa on niin paljon kummallista ihmeteltävää, että palaamme sinne varmasti ennemmin tai myöhemmin. Yllä olevassa kuvassa näkyvät Nikkon kaupungin lähistöllä sijaitsevat Kegonin vesiputous ja Chuzenji-järvi.
Japaniin tutustumisemme alkoi Kiotosta. Kaupungissa on uskomaton määrä upeita temppeleitä ja muita nähtävyyksiä, joista monet on tosin suljettu maksullisten porttien taakse. Nämä paperilyhdyt on kuvattu shintolaisessa Yasakan pyhäkössä, jonne on vapaa pääsy ympäri vuorokauden. Palaisin mielelläni Kiotoon uudelleen, sillä ehdimme nähdä muutamassa päivässä vain pienen osan siitä, mitä kaupungilla on tarjottavanaan.
Tiesittekö, että Japanin Ashi-järvellä seilaa Wasa-niminen alus, joka on pastellivärein koristeltu versio Tukholman edustalle vuonna 1628 uponneesta sotalaivasta. Lähdimme vesille poikkeuksellisen sumuisena päivänä, jolloin Wasa todellakin näytti menneisyydestä purjehtineelta aavelaivalta. Sumu sankkeni lopulta niin, ettemme nähneet juuri kymmentä metriä kauemmas eteemme.
Tämä hauska kuva on samalta päivältä kuin edellinenkin. Merimiehet tarkistavat, että kellot ovat varmasti ajoissa. Japanilaiset ovat täsmällistä kansaa, ja esimerkiksi Shinkansen-luotijunat kulkevat noin sekunnin tarkkuudella. Tarkat japanilaiset häpeävät vieläkin taifuunien ja maanjäristysten riivaamaa vuotta 2004, jolloin Shinkansenit olivat luonnonvoimien vuoksi keskimäärin 42 sekuntia aikataulustaan myöhässä.
Japanin tyypillisimpiä take away -lounaita ovat bento-eväslaatikot. Niiden sisältämistä herkuista nautitaan usein esimerkiksi junamatkojen aikana. Söin tämän laatikon sisällön toisen Japanin-matkamme aluksi Uenon puistossa Tokiossa. Takana oli lentokoneessa vietetty yö ja edessä vielä tunteja ennen hotellihuoneeseen pääsyä, mutta nämä eväät auttoivat kummasti.
Vilkkaasta Tokiosta löytyy mukavia puistoja, joihin voi paeta kaupungin kiireitä. Shiodomen pilvenpiirtäjien ja Sumida-joen välissä sijaitseva Hama Rikyu on yksi Tokion kuuluisimmista maisemapuutarhoista. Maistoimme lammen rannalla näkyvässä matalassa rakennuksessa perinteistä myrkynvihreää seremoniateetä tatamimatolla istuen.
Toivoimme näkevämme lokakuisella matkallamme ruskaa, jota pidetään Japanissa lähes yhtä tärkeänä ihastelun aiheena kuin keväisiä kirsikankukkia. Nikkon kaupungin ympäristössä on paljon mahdollisuuksia luonnosta nauttimiseen. Saavuimme seudulle ruskan kannalta hieman liian aikaisin, mutta muutamissa paikoissa lehdet sentään jo punersivat lupaavasti.
Tutustuimme Nikkoon sopivasti syysfestivaalien aikaan. Tapahtuman huipennus oli seitsemänsadan samurain paraati, jossa eri ikäiset miehet olivat pukeutuneet ikivanhoihin sota-asuihin. Rumpujen, miekkojen ja lippujen sävyttämä tapahtuma oli mielenkiintoinen kokemus.
Teimme Nikkossa muutamia kävelyretkiä keskustan ulkopuolelle. Seurasimme vuolaasti virrannutta Daiya-jokea Ganmangafuchin solaan, jossa näimme pitkän rivin sammalen peittämiä buddhalaisia jizo-patsaita. Sanotaan, että näiden hiljaa joelle päin tuijottavien hahmojen määrä vaihtelee aina, jos niitä yrittää laskea. On helppo uskoa, että paikka saattaisi tuntua melko aavemaiselta pimeällä.
Näimme ensimmäisellä matkallamme vain pienen vilauksen Fuji-vuoresta, vaikka sen pitäisikin erottua hyvin Hakonen Ashi-järvelle saakka. Pilvet ympäröivät ujoksi mainittua vuorta myös toisella reissullamme, kun majoituimme aivan sen juurelle Kawaguchikon kylään. Saimme kuitenkin katsella seuraavana aamuna huoneemme parvekkeelta, kuinka pilvet hälvenivät ja maailman kaunein huippu ilmestyi vihdoin näkyviin.
Jälkimmäinen Japanin-matkamme päättyi Nagoyaan. Kaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluu linna, joka rakennettiin Toisen maailmansodan pommitusten jälkeen pian uudelleen. Monikerroksisessa rakennuksessa sijaitseva museo kertoi mielenkiintoisella tavalla alueen historiasta. Nagoya jäi mieleen mukavana suurkaupunkina, muttei silti herättänyt samanlaista innostusta kuin Tokio tai Kioto.
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Rimma+Laura -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi. Lue tarkemmat ohjeet täältä.
Minut löytää Instagramista nimellä @lahtoportti.
26 Comments
Ihania Japani-kuvia! Mun matkakuume nousee vaan, vaikka ainakaan tänä vuonna ei ole tiedossa (sitä ensimmäistä) matkaa Japaniin. Mut joskus lähivuosina toivottavasti kuitenkin!
Kiitos Heidi! Japaniin kannattaa ehdottomasti lähteä. Maassa riittää ainutlaatuista nähtävää moneen makuun ja se on mielestäni mainettansa edullisempi ja helpompi matkakohde. Hyvällä tavalla kummallinen paikka 🙂
Ihanaa kerrankin katsella kuvia Japanista, kun voi sanoa käyneensä ja nähneensä edes yhden paikan livenä! Nagoyan linnalla minäkin olen käynyt. Japaniin pitäisi päästä uudelleen, koska edellinen matka oli niin extempore, emmekä tienneet Japanista etukäteen yhtään mitään. Fuji pitäisi käydä tsekkaamassa ja patikkaretket ja onsenit kiinnostais kamalasti. 🙂
Tosiaan, Nagoyaan on tainnut olla joskus hyviä äkkilähtötarjouksia 😀 Japanista löytyy paljon hienoja patikointimahdollisuuksia, jotain polkuja on tullut tallustettua ainakin Nikkon ympäristössä, Hakonessa ja Fuji Five Lakes -alueella. Onseneita kannattaa tietysti kokeilla myös. Itse en ole erillisissä kylpylöissä käynyt, mutta pienempien paikkakuntien majataloista ja hotelleista on löytynyt hyviä kylpyosastoja.
Onpa hieno tuo kuva missä näkyy Kegon ja Chuzenji. Mistä olet kuvan ottanut? Helikopterista?
Kiitos Lotta! Kuva on näköalapaikalta, jonne pääsee Akechidaira Ropeway -nimisellä köysiradalla. Nuo maisemat olisivat varmaan vielä huikeampia helikopterista nähtynä 🙂
Onpa upea näköala. Olen Kegonilla useamman kerran käynyt, mutta en tiennyt tuosta näköalapaikasta. Täytyy pistää mieleen. Kiitos vinkistä!
Ole hyvä. Mukava jos voin auttaa Japanin asiantuntijaa.
Ihania kuvia! 🙂 Joku hyvä bento-box maistuis nyt. 😀
Kiitos Marika! Ah, nuo bento-boxit on todellakin mainioita eväitä 🙂
Kiva oli lueskella, kun muutama paikka oli tuttukin. Olen muuten seilannut tolla purkilla, ja samalla reissulla käytiin Fujin viidennellä asemalla. Siitä olisi sitten voinut lähteä loikkimaan vuorille, jos olisi sen päivän pääohjelmaksi varannut. Oli kyllä sellainen paikka, että olisi mieli tehnyt lähteä kiipeämään huipulle, mutta ilma oli tosi sumuinen.
Japani on kaiken kaikkiaan hieno maa, ja varmasti jossain vaiheessa sinne uudestaan. Esim. Nikko ja Kioto ehdottomasti on listalla.
Sanotaan, että viisas kiipeää Fujille kerran, mutta toista kertaa kiipeävä on typerys. Meillä molemmilla on siis vielä mahdollisuus tehdä viisas retki Fujin huipulle 🙂 Vuori on ilmeisesti todella usein sumun tai pilvien peitossa, joten olisi parempi olla varapäiviä retkelle, jos huipulle haluaa. Nikkosta tykkäsin paljon. Monet tekee sinne päiväretken Tokiosta, mutta kannatti mielestäni viipyä kolme yötä. Keskustan tuntumassa on useita temppeleitä ja muita nähtävyyksiä, mutta lähistöllä on myös paljon hienoja luontoretkikohteita.
Näistä kuvista tuli sellainen fiilis, että Japaniin kannattais joskus matkustaa. Fuji ja temppelit ja luonto
Japaniin kannattaa matkustaa ja nuo kaikki ovat hyviä syitä. Japani on turvallinen seikkailu, outoa ja ihmeellistä tulee vastaan, mutta on täysin turvallista olla vähän pallo hukassa.
Ha ha, naurattaa tuo häpeä 40 sekunnin myöhästymisestä, kun miettii VR:ää. 😀 Oikein upeita kuvia! Nikkonin kaupungista en olekaan tainnut kuulla (onkohan Nikon sieltä kotoisin…?), mutta kauniilta sielläkin näytti. Itse haluaisin ensimmäiseksi tehdä reissut Tokioon ja Kiotoon, kirsikankukkien aikaan tietysti.
Japanin junat on käsittämättömän täsmällisiä. Vaunut myös pysähtyvät täsmälleen laituriin merkityille paikoille, joille ihmiset ovat järjestäytyneet siisteihin jonoihin. Meidän ekan reissun ohjelmassa oli juuri Kioto ja Tokio. Nimenomaan kirsikankukkiin tähdättiin, mutta myöhästyttiin parhaasta loistosta. Ne kukkivat vain lyhyen ajan ja tilanteen kehittymistä seurataan tarkasti japanilaisissa tv-uutisissa joka kevät.
Upeita kuvia, ja kyllähän sitä mielelläni näihin maisemiin joskus vielä matkaisin. Ainoa asia, mikä Japanissa mietityttää, on ruoka. Muutaman kerran olen syönyt japanilaisessa ravintolassa, enkä voi sanoa erityisemmin tykänneeni. En usko, että tuostakaan bento-laatikosta kovinkaan montaa juttua tykkäisin syödä 😀
Japanissa syödään kummallisia juttuja ja jotkut maut jakavat mielipiteitä. Hyvä puoli japanilaisessa ruoassa on puhtaus ja äärimmilleen viety hygienisyys, ruokamyrkytystä tuskin saa vaikka mitä söisi. Ravintoloiden näyteikkunoissa on usein muoviset versiot annoksista, joten niistä voi katsella löytyisikö jotain sopivaa. Suosittelen maistelemaan rohkeasti, mutta suurimmista kaupungeista löytyy myös runsas valikoima länsimaisia ravintoloita, joihin on itsekin välillä turvauduttu. Myös pizzaa ja pihviä siis löytyy. Pikaruokapaikoista jäi mieleen hauskasti nimetty Freshness Burger -hampurilaisketju.
Tunnelmallisia kuvia! Japaniin olisi kyllä lähivuosina päästävä! Se on roikkunut listalla pitkään, mutta aina on joku muu kiilannut edelle. Pohdin tässä, että sinun postauksia on aina hauska lukea, koska lähes poikkeuksetta ne ovat paikoista, joissa en ole koskaan käynyt 🙂
Kiitos Henna! Pitäkäähän Japani korkealla listalla! Kurkkasin käymiesi maiden luetteloa ja aika lailla eri paikoissa on tosiaan käyty. Olen keskittynyt enemmän Eurooppaan ja muilla mantereilla olen käynyt toistaiseksi vain 11 maassa, joista niistäkin suurin osa eri kuin sulla 🙂
Kiva, että olette käyneet myös Nagoyassa! Tuntuu, että sinne harvakseltaan eksytään. Ehkä kaupungilla ei ole matkailijoille niin kamalasti tarjottavaa.. Vietin vuoden Japanissa 2005-2006 vaihto-oppilaana ja asuin Nagoyan naapuripitäjässä, pienemmässä Obun kaupungissa. Nagoyassa tuli rampattua aika paljon, sillä meiltä keskustaan oli junalla vain noin 20 minuutin matka. Tuli kaupungin kadut aika tutuiksi 🙂
Nyt tuli kamala Japani-kuume taas! Olen matkustellut aika paljon Tokio – Nagoya -akselilla, käynyt myös Kyushulla (vaihtarivuoteni aikana meillä oli luokkaretki sinne Fukuokaan ja Nagasakiin), mutta erityisesti pohjoisemmat seudut kiinnostaisivat. Ehkä tässä taas jossain välissä kerkeäisi lähteä uudestaan ja menisi kerralla pidemmäksi aikaa! 🙂
Vau, en tiennytkään että olet ollut Japanissa vaihdossa. Varmasti huikea vuosi 🙂 Nagoyasta oli kätevät paluulennot reissun päätteeksi. Matkaväsymys ehkä hieman jo painoi, mutta ehdittiin silti nähdä muutamia kiinnostavia paikkoja Nagoyassakin.
Omakin Japani-kuume vähän nousi taas näiden muistojen myötä. Molemmat omat reissut on olleet tavallaan pienelle alueelle (Kioto, Nagoya, Fujin ympäristö, Tokio, Nikko). Haaveita riittää vielä useammallekin reissulle, Kyushu, Shikoku ja Hokkaido siis vielä kokonaan näkemättä, ja esimerkiksi Tokioon voisi aina palata.
Mua niin harmittaa, etten ole omia Japani-muistojani taltioinut kuin satunnaisina kuvina. Kuinka paljon kahteen parin viikon junaseikkailuun onkaan mahtunut, mutta kun niistä on aikaa kymmenen ja yhdeksän vuotta, on vain todettava, että aika tekee tehtävänsä. Kuvat ovat kyllä jotenkin niin sitä Japania, jonka minäkin uskon kokeneeni.
Hauska yhteensattuma, että sinullakin on takana kaksi parin viikon junaseikkailua Japanissa, vieläpä suurin piirtein samoihin aikoihin kuin meilläkin. Vähemmän hauskaa taas harmitus siitä, ettei muistoja ole taltioituna. No mutta, sitten ei varmaan auta muu kuin lähteä kolmannen kerran Japaniin!
Hei! Kiva blogi sulla! Ja kiva oli lukea Japanista. Tulipa oikein ikävä sinne. Kävin siellä vuosi sitten, vaikkakin työmatkalla, mutta silti ehdin nähdä paljon Kiotossa, Tokiossa ja Takaharan pyhillä poluilla. Ihana paikka tuo Hama Rikyu. Kävin puiston teehuoneessa teekupposella ja leivoksella.
Kiitos Ninarose! Japani on tosi mielenkiintoinen maa, jossa riittää loputtomasti nähtävää. Suunnitelmissa on palata sinne taas lähivuosina. Jo pelkästään Tokiossa kaikkine kaupunginosineen ja puutarhoineen voisi viettää loputtomasti aikaa, mutta mieli tekisi kokea paljon muutakin Kyushun ja Hokkaidon välillä.