Maailma on täynnä kiinnostavia matkakohteita. Haaveilen usein Uuden-Seelannin tai Chilen kaltaisista maista. Välillä muistelen kaiholla Tokion vilinää ja Seychellien puuterihiekkaisia rantoja. Joskus pitää käydä kaukana nähdäkseen lähelle. Olen viime aikoina havahtunut siihen, että täällä Suomessa ja naapurimaissa on paljon mielenkiintoisia paikkoja, joissa olen käynyt korkeintaan 80-luvulla, jos silloinkaan. Tässä on toki kyse myös lapsiperheen realiteeteista, mutta uskon vilpittömästi, ettei aina tarvitse matkustaa maapallon toisella puolelle nähdäkseen jotain mielenkiintoista. On myös hyvä tuntea oma ympäristönsä, jotta sen voi suhteuttaa kaukomaiden kokemuksiin. Ainakin nämä lähikohteet myönnän tuntevani hävettävän huonosti.
1. LAPPI
Suomen pohjoisosasta löytyy suuri ja kansainvälisestikin merkittävä matkailualue, joka on itselleni lähes tuntematon. Olen käynyt Lapissa kerran 6-vuotiaana, mutta siihen se on toistaiseksi jäänyt. Kuten kuvasta näkyy, muistot ovat jo päässeet kellastumaan. Mieleen ovat jääneet illat rakovalkealla, Kairosmajan koira, hiihtoretkien eväinä syödyt appelsiinit sekä se, kuinka suksin parhaana päivänä yli 20 kilometriä. Hyvistä muistoista ja kauniista luonnosta huolimatta veri on vetänyt aina lämpimämmille leveysasteille. Uskon Lapin silti olevan todella sykähdyttävä paikka. Niin sykähdyttävä, että aion herätä vuoden 2016 ensimmäiseen aamuun Ylläksellä!
2. NUUKSION KANSALLISPUISTO
Etelä-Suomen kenties hienoin luontokohde sijaitsee Espoossa. Toisin sanoen samassa kaupungissa, jossa olen käynyt kymmenisen vuotta töissä. Tuntuu jokseenkin nurinkuriselta, että pidän itseäni luonnonystävänä, mutten ole käynyt koskaan Nuuksiossa. Olen sentään tehnyt pari kävelyretkeä samoilla kulmilla Luukin ja Salmen ulkoilualueilla (josta kuva), mutta kansallispuiston sydämeen en ole vielä ymmärtänyt mennä. Nyt olen päättänyt tutustua seutuun kunnolla, joten toivoin Joulupukilta Nuuksion Retkeilyopasta. Innostukseni Madeiran levadoihin pääsi ihan uudelle tasolle kunnon opaskirjan avulla ja toivon Nuuksion kohdalla käyvän samoin. Perillekin pääsee ilman kuuden tunnin lentoa.
3. NORJA
Tästä naapurimaastamme löytyy huikeita paikkoja, jotka vetävät vertoja minkä tahansa kaukaisemman kohteen maisemille. Olen minäkin sentään kerran Norjassa käynyt, mutta kuten kuvasta voi päätellä, siitä tulee pian kuluneeksi 30 vuotta. Bodø, Lofootit ja Narvik näyttivät silloin kaikki hienoilta. Erityisesti Lofooteille olisi kiva palata pitkästä aikaa ja Tromssastakin olen kuullut kehuja. Etelämpänä houkuttaa Euroopan sateisin kaupunki Bergen, joka on kaikesta päätellen varsin kuvauksellinen säästä huolimatta. Instagram puolestaan pursuaa huikeita otoksia Trolltungan kallionkielekkeeltä. Joskus pitäisi varmaan käydä myös Oslossa, sillä Norja kuuluu niihin kolmeen eurooppalaiseen valtioon, joissa olen vieraillut pääkaupunkia näkemättä.
4. VIRO TALLINNAN TUOLLA PUOLEN
Olen toki käynyt kymmenen kertaa Virossa, mutten ole päässyt kertaakaan Tallinnaa pidemmälle. Epäilen sen olevan paha virhe. Vanhempanikin (joilta kuva) ovat kiertäneet maata ristiin rastiin erilaisilla bussimatkoilla. Itse haluaisin vierailla ainakin Tartossa, jonka kuvittelen etäisesti Vilnaa muistuttavaksi mukavaksi yliopistokaupungiksi. Eräs kaverini löysi tuolta seudulta itselleen puolison, joten hyviä neuvojakin olisi varmasti tarjolla. Sukulaispariskunta on puolestaan tarjonnut joskus majoitusta Valgjärveltä, josta käsin voisi seikkailla eteläisessä Virossa. Ohimennen voisi käväistä myös Pärnussa tutkimassa kahviloita ja ihmettelemässä talojen pyöreitä ikkunoita. Ja totta kai haluaisin kokea myös Saarenmaan nurmien kesäisen yön. Kenties jo ensi vuonna?
5. RAUMA
On ikävä myöntää, että omat kokemukseni Suomesta rajoittuvat hyvin pitkälti kotimaan etelä- ja itäosiin. Jos kartalle vetää viivan Naantalista Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion kautta Pielisen pohjoisrannoille, en ole tuota ”rajaa” kovin montaa kertaa ylittänyt. Tähän voisi siis kirjata suurimman osan koko Suomesta, mutta suunnitelmien selkeyttämiseksi aloitan Raumalta. Vanha Rauma on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa jo vuodesta 1991, se ei sijaitse mahdottoman kaukana ja takuuvarmat sisäpiirin vinkit saisi jo ihan lähisuvusta (kiitos kuvista S&R). Sinne siis, ja samalla kenties muuallekin Satakuntaan.
6. AHVENANMAA
Ruotsinlaivojen kolistelu Maarianhaminan satamassa on tullut tutuksi, mutta joskus olisi hyvä myös rantautua ja perehtyä tähän kauniiseen saaristoon kunnolla. Kävin Ahvenanmaalla ala-asteen luokkaretkellä. Siitä reissusta ei ole jäänyt kovin kummoisia muistikuvia, ainakaan sellaisia jotka liittyisivät paikallisiin nähtävyyksiin. Majapaikan pihalla oli minigolfrata ja laivalla sai syödä karkkia sekä pelata Out Runia. Nyt Ahvenanmaa tuo mieleen ennen kaikkea hienot pyöräilymahdollisuudet. Lapsillekin riittäisi varmasti monenlaista puuhaa, joten Ahvenanmaa kuulostaa lähes perheellemme tehdyltä lomakohteelta.
Onneksi tilanne on korjattavissa. Kirjoitin tämän listan haastaakseni itseni käymään mainituissa kohteissa. Aloitan siis Lapista ja varsinkin Nuuksioon pääsen naurettavan helposti. Listan loputkin kohdat ovat toteutettavissa. Millaisia ajatuksia nämä paikat herättävät? Onko sinunkin matkailusivistyksessäsi vastaavia läheltä löytyviä aukkoja?
10 Comments
Samat mietteet täälläkin! Listasi paikoissa olen kaikissa muissa aikuisiällä vieraillut, paitsi Raumalla (en kai koskaan). Jokainen kaipaisi kuitenkin enemmän huomiota ja esim. Lapissa en ole koskaan käynyt talviaikaan ja Norjassa olen vain Käsivarren Lapista ajellut ihailemaan jäämerta päiväretkelle. Ihanaa, että sinun vuotesi vaihtuu Ylläksellä, mainio matkasuunnitelma! Minäkin pääsen tänä talvena kokemaan lumisen Lapin taian, jee!! 🙂
Kiva kuulla! Jotenkin tuntuu, että tämä oma maa olisi hyvä tuntea paremmin ja esitellä sitä samalla lapsillekin. Mukavaa Lapin-matkan odotusta sinnekin 🙂
Oi, onpa kiva kun rakas kotikaupunkini Rauma pääsi tälle listalle! Tervetuloa vaan kaikki kotimaanmatkailijat! 😉
Kiitos, tulen mielelläni Raumalle 🙂
Minullakin on em. listalta pari pahaa aukkoa matkailusivistyksessä. Ahvenanmaalla en ole käynyt enkä Norjassa, vaikka käytyjä maita on kertynyt yli 60.
Noinhan tässä helposti käy, maailma kutsuu usein jossain lähikohteita kauempana. Ja sinullahan ne lähikohteet onkin olleet viime aikoina siellä Balkanin suunnalla.
Vietetään joulua Raumalla 🙂 Suosittelen kyllä pistäytymään. Lappiin tekisi mieli seikkailemaan, samoin Norjaan.
Hyvää joulua Raumalle! Katsotaan, jos ehtisin sille suunnalle ensi vuonna. Odotan innolla Lappiin pääsyä. Oli kiva lukea sinun ja muiden bloggaajien juttuja Rukan avajaisista, kun tehtiin lähtöpäätöstä pohjoisen lumille.
Tuo on niin totta, ettei lähimatkailu tunnu oikein miltään ja siinä olisi itsellänikin varaa muuttaa asennetta!
Sinun listaltasi Lapissa olen asunut 1,5 vuotta lukioaikoihin, Levin juurella Sirkan kylässä. Haluaisin käydä siellä pällistelemässä miten kaikki on muuttunut, google mapsista olen löytänyt vanhan kotitalomme jossa on nykyään moottorikelkkavuokraamo, ehh! Silloin kun siellä asuin, siellä oli tasan yksi hotelli ja kaksi kyläkauppaa ja posti. Nyt siellä on ”vähän” muutakin 😀
Norjassa olen käynyt suht saman ikäisenä kuin sinä kuvasta päätellen, pohjoisessa minäkin. Kerran Oslossa aikuisena. Rauma on tuttu, jos vetäisin sen saman linjan pystysuoraan Suomen kartalle länsi on paljon tutumpaa kuin itäpuoli. Siitä huolimatta Nuuksio on tuttu vain nimeltään. Virossa voin suositella Pärnua, kiva kesäkaupunki! Mukava sellainen vähän menneen ajan fiilis ja ne rappioromanttiset talot. Narvassa käytiin tänä kesänä päiväseltään, ihan kiinnostava sekin ja kiinni Venäjässä, ts. näet linnoituksesta Venäjän puolelle. Ahvenanmaakin on kiva kohde ja kevät oli siellä paljon meitä Tampereen naapurissa asuvia edempänä. Valkovuokkojen määrä oli aivan mieletön!
Lofooteille ja Norjan vuonoille haluaisin. Ja tuonne Saarenmaalle. Ruotsikaan ei ole ollut kuin läpikulkumaa aikuisiällä, kai sielläkin nähtävää olisi 😉
Kiitos kommentista! Mukava kuulla näitä ajatuksia. ? Lapin hiihtokeskusten ympäristöt on varmasti muuttuneet vuosien varrella. Saavuttiin eilen Ylläkselle, en osaa vertailla kun olen ensimmäistä kertaa, mutta rakennuksia riittää. Luonto on todella kaunista!
Pärnuun kyllä haluaisin, Latvian Jurmala lienee hieman samanlainen vaihtoehto vähän kauempana.
Ruotsissakin nähtävää riittäisi. Jätin sen listalta, kun tunnen Tukholman kohtalaisen hyvin ja olen maassa muutenkin hieman reissannut. Mutta paljon olisi sielläkin uutta tutkittavaa, jos raaskisi jonkun pidemmän reissun vaihtaa kunnolliseksi Ruotsin kierrokseksi.