10 matkakuvaa (vol. 2)

Lähtöportti sai historiansa ensimmäisen haasteen Kohteena maailma -blogia kirjoittavalta Ramilta. Jo useamman kuukauden matkablogeja kiertäneessä haasteessa esitellään kymmenen kuvaa tiettyjen teemojen mukaan. 


1. KUVA TÄYDELLISESTÄ HETKESTÄ
Seikkailimme Islannissa jo viidettä päivää, mutta aurinko ei ollut näyttäytynyt kertaakaan. Sää vaihteli jälleen vaakasuoran vesisateen ja tasaisen pilvisyyden välillä, kun saavuimme Skógafossin vesiputoukselle. Ehdimme katsella maisemaa hetken, kunnes pilvet yllättäen väistyivät, aurinko ilmestyi siniselle taivaalle ja kosteuden synnyttämät sateenkaaret kirkastuivat parhaaseen loistoonsa. Tuntui melkein siltä, kuin yhdelle Islannin kuuluisimmista luonnonnähtävyyksistä olisi sytytetty valot vain meitä varten.

10kuvaa_islanti


2. PERINTEINEN TURISTIKUVA
Tässä on perinteinen kuva, jossa turisti yrittää esittää paikallista heikoin tuloksin. Lehmätkin katsovat jo kummissaan, kun outo suomalainen on tarttunut talikon varteen. Kuva on otettu Trasimeno-järven liepeillä Umbriassa, josta vuokrasimme talon keväällä 2011. Rauhallinen alue tunnetaan lempinimellä Italian vihreä sydän. Reissu jäi mieleen monin tavoin, sillä se oli ensimmäinen oman tyttären kanssa tekemämme ulkomaanmatka. Lapsuuden unelma-ammattini oli maanviljelijä, ja jos sille tielle vielä joskus kääntyisin, tekisin sen mieluiten juuri näissä maisemissa.

10kuvaa_umbria


3. KUVA MAHDOLLISIMMAN KAUKAA
Varmistin netistä löytyneellä välimatkalaskurilla, että Indonesialle kuuluva Bintanin saari on toistaiseksi kaukaisin matkakohteeni. Tämä kuva on otettu saaren itärannikolla sijaitsevalla Trikora Beachilla, jossa pysähdyimme autokierroksen aikana. Paikallista kuljettajaamme väsytti kovasti, joten hänen täytyi mennä päiväunille yhteen kuvassa näkyvistä majoista. Saimme siis viettää hyvän tovin hiljaisella paratiisirannalla, jonne emme valitettavasti ymmärtäneet ottaa uima-asuja mukaan. Tuon hauskan päivän tapahtumista kertova tarinani on julkaistu Mondo-lehden numerossa 8/2014 Matkan varrella -palstalla.

10kuvaa_bintan


4. SUURKAUPUNGIN SYKETTÄ
New York, New York, it’s a wonderful town! En ollut oikeastaan koskaan haaveillut New Yorkista, mutta sinne tuli silti lähdettyä, kun palaset loksahtivat sopivasti kohdalleen vuonna 2009. Tuon jälkeen olenkin vain kaivannut takaisin. Pelkästään Manhattanilta löytyy valtavasti tutkittavaa ja yllättävän vaihtelevia tunnelmia. Kylämäiset kaupunginosat ja puistot tuovat mukavaa vaihtelua sille loputtomalle sykkeelle, jota esimerkiksi kuvan Times Square tarjoaa.

10kuvaa_nyc


5. ZZZ − MATKUSTAMINEN VÄSYTTÄÄ
Yritin kovasti etsiä unisia kuvia itsestäni, mutta sellaisia ei nyt vaan löytynyt. Olkoon siis tämä milanolainen kissa mallina väsähtäneestä matkalaisesta. Milano jakaa mielipiteitä, sillä se ei ole yhtä helposti lähestyttävä kuin monet romanttisemmat italialaiskaupungit. Palaan sinne kuitenkin aina uudelleen jalkapallon vuoksi, joten olen ehtinyt tutustua Milanoon kerta kerralta paremmin. Kuvan kissa viihtyy parhaiten Naviglin alueen boheemeilla sisäpihoilla, aivan kuten minäkin.

10kuvaa_kissa


6. AURINGONLASKU
Monista hienoista auringonlaskuista yksi on ylitse muiden. Brasiliassa Cearán osavaltiossa sijaitsevaan Jericoacoaran rantakylään ei kulje ainuttakaan tietä, vaan sinne saavutaan hiekka-aavikon yli jeeppien kyydissä. Iltaisin kokoonnutaan osuvasti nimetylle Auringonlaskun dyynille ihailemaan taivaan värejä. Tunnelma on parhaimmillaan illan pimetessä, kun aurinko katoaa kauas valtameren taakse, hiekka kutittaa varpaita ja vauhdikkaat capoeira-harjoitukset alkavat rytmikkään musiikin tahdissa. Tuosta matkasta on kulunut kymmenen vuotta, mutta uskon ja toivon Jerin säilyneen entisellään.

10kuvaa_jeri


7. HERKUTTELU OLENNAISENA OSANA REISSUJA
Yllätän nyt itseni ja valitsen otoksen, jossa ei ole pastaa tai italialaista jäätelöä. Tämä kuva on Regina Kawaguchiko -hotellin ravintolasta mahtavan Fuji-vuoren juurelta. Japanilainen ruoka on paljon muutakin kuin sushia. Olemme löytäneet Nousevan auringon maahan tekemillämme matkoilla jos jonkinlaisia herkkuja. En muista kuvassa olevien ruokalajien nimiä, mutta hyviltä ne maistuivat. Tonnikala syötiin raakana ja lihat sai paistaa itse juuri sopivan kypsiksi.

10kuvaa_japaniruoka


8. HEHKUTETTU NÄHTÄVYYS, JOKA OLIKIN PETTYMYS
Tämä otsikko tuo väistämättä mieleen Englannin Stonehengen. Vuoden 1997 interraililla tunsin nähneeni vain kasan kiviä pellolla. Olen sittemmin oppinut, että muinaisiin nähtävyyksiin tutustuttaessa kannattaa perehtyä kunnolla historiaan sekä varata hetki aikaa mielikuvitukselle. Esimerkiksi Forum Romanumilla kuvittelin rauniot ehjiksi ja mietin, mitä maalaispoika olisi tuntenut saapuessaan Rooman valtakunnan keskipisteeseen. Stonehengeen pitäisi vastaavasti vaeltaa sumuisten nummien yli kauhtuneeseen kaapuun kääriytyneenä ja elämän tarkoitusta pohtien. Siitäkin huolimatta viereisen moottoritien jylinä jatkuisi entisellään, turistijoukot meluaisivat, eivätkä vartijat sallisi pääsyä lähellekään kiviä.


9. ”TEEN MITÄ VAIN HYVÄN OTOKSEN ETEEN” -KUVA
Olen luultavasti päästänyt itseni liian helpolla, koska mieleeni ei tullut heti yhtään erityisen vaivalloista kuvauskokemusta. Tämä Zakinthoksella napattu otos lienee monelle tuttu, sillä vastaava kuva löytyy joka ikisestä suositun kreikkalaissaaren matkailumainoksesta. Kuvaa ottaakseen täytyi jonottaa kauan ja hartaasti, sillä ruostunut hylky näkyi vain pikkuruiselta näköalatasanteelta. Sielläkin joutui lopulta hieman kurottelemaan kaiteen yli, sillä kuvaussektori jäi yllättävän kapeaksi.

10kuvaa_zakinthos


10. KUVA ROADTRIPILTÄ
Vaikka autoilukokemusta löytyykin jo yli kymmenestä maasta, ovat puhdasveriset monen päivän roadtripit jääneet vähiin. Route 66 ja Islannin kiertäminen odottavat toistaiseksi takapenkin parivaljakon varttumista. Tämä kuva on Omaloksen tasangolta Kreetalta. Ajoimme kauas vilkkaista rantakylistä ja kävimme katsomassa Samarián rotkon reunaa. Iltapäivä oli jo niin pitkällä, ettei muita ihmisiä näkynyt enää missään. Valkoisten vuorten seinämät kohosivat vaikuttavina ja seuranamme oli vain luonnon käsin kosketeltava hiljaisuus. Kuvan lampaat tulivat vastaan rauhallisella tasangolla rotkon lähellä. On hyvä muistaa, että Kreeta tarjoaa paljon muutakin kuin turistimassojen kansoittamia rantakatuja.

10kuvaa_kreeta
OHJEET HAASTEESEEN
1. Haasteeseen saa tarttua vapaasti, kunhan mainitsee haasteen alkuperän eli Journey Diary -matkablogin.
2. Linkitä vastauksesi Journey Diaryn postauksen kommenttikenttään, jotta Jenna saa koottua haastepostaukset yhteen linkiksi/vinkiksi.
3. Voit halutessasi haastaa bloggaajia mukaan tai vaihtoehtoisesti olla haastamatta ketään.
4. Haasteeseen saa osallistua aivan vapaasti, ei tarvitse jäädä odottelemaan, että joku sinut haastaisi.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

37 Comments

  • Reply Kohteena maailma / Rami 16.12.2015 at 20:01

    Mukavia tarinoita, kiitls kun osallistuit haasteeseen! Täytyypä kaivaa joululomilla kyseinen Mondo esiin ja lukea tarinasi myös sieltä.

    Kiipesitkö muuten Fujin huipulle? Itse olen käynyt siinä kohtaa mihin autolla pääsee, mutta olisihan se aivan eri juttu käydä huipulla saakka!

    • Reply Mika / Lähtöportti 17.12.2015 at 08:08

      Tämä oli hyvä haaste! Fujin huippu olisi varmasti unohtumaton kokemus, mutta sinne asti en ole vielä päässyt. Joskus siellä pitäisi kuitenkin käydä. Sanontahan kuuluu: “Se, joka ei kiipeä Fuji-vuorelle vähintään kerran, on tyhmä. Se, joka kiipeää Fuji-vuorelle useammin kuin kerran on vielä tyhmempi.”

  • Reply Jenna / Journey Diary -matkablogi 19.12.2015 at 15:19

    Etenkin pari viimeistä kuvaa on huikeita! 🙂 Ja tietty toi ensimmäinen, huh!

    • Reply Mika / Lähtöportti 19.12.2015 at 22:02

      Kiitos Jenna! Vastaan ehkä joskus vielä tuohon haasteen ykkösosaankin, jonka laitoit kiertämään kauan ennen mun blogin perustamista 🙂

  • Reply Lotta Watia | Unagidon 20.12.2015 at 17:48

    Ooh mitä kuvia! Skógafoss sateenkaarineen näyttää juuri siltä kuin meidänkin reissulla – ihana! Tuo piilotettu valkohiekkainen ranta, oih, mä haluun tonne! Stonehengen olen nähnyt vain bussin kyydistä kun ajettiin siitä ohi, mutta eipä oikeastaan tee mieli sen kummemmin mennä sitä lähemmin ihastelemaan. :-p

    • Reply Mika / Lähtöportti 22.12.2015 at 23:07

      Kiitos! Joo, muistan nähneeni sun blogissa vastaavia kuvia Skógafossilta. Zakinthoksen valkoisen rannan laivanhylky olisi sujuvaa jatkoa Islannin mustan rannan lentokoneelle? Tuo salakuljettajien alus on ruostunut paikoillaan 80-luvulla sattuneen haaksirikon jälkeen. Rannalle pääsee vain veneellä. Toisin sanoen se on usein joko täysin autio tai sitten tupaten täynnä veneretkeläisiä.

  • Reply Teea | Curious Feet 20.12.2015 at 19:14

    Mahtavia kuvia! Erityisesti ilahdutti New York, koska sinne on suunta tammikuussa (voi hurja vain tuota ihmismäärää!) sekä Kreikan postikorttimaisema mikä on aina yhtä upea joka kuvassa. Voi kun pääsisi uimaan tolle rannalle joskus :).

    Olen samaa mieltä siitä, että historiaan kannattaa perehtyä etukäteen ja todellakin (!) antaa mielikuvitukselle tilaa. Matkat käydään kuitenkin paljolti päämme sisällä ja vilkas mielikuvitus tekee vähän tylsemmistäkin paikoista kiehtovia.

    • Reply Mika / Lähtöportti 22.12.2015 at 23:26

      Kiitos! Mukavaa matkaa New Yorkiin! Times Squarella on tungosta, mutta Manhattaniltakin löytyy yllättävän hiljaisia alueita. Tykkäsin esimerkiksi Greenwich Villagesta, josta etsittiin Frendien ja Bill Cosbyn taloja. Zakinthos on kiva pieni lomasaari. Tuolle hylkyrannalle pääsee veneretkillä, jolloin siellä on kyllä taatusti moni muukin uimassa. Hyvin sanottu tuo, että matkoja käydään pään sisällä. Niin se todellakin taitaa olla. Onneksi on vilkas mielikuvitus 🙂

  • Reply Henna /suurin onni 20.12.2015 at 19:15

    Mielettömän upeita kuvia!! 🙂 Näistähän tulee aivan matkakuume! Minäkin olen Stonehengeä käynyt ihmettelemässä, ja ehkä myös hieman pettynyt… Tuosta sinun kuvasta ei näy, oliko silloin -97 jo paikoillaan aidat tuon kivikasan ympärillä, mutta sellaiset siellä nyt about seitsemisen vuotta sitten oli, ja se jos mikä pilasi tunnelmaa aikalailla. Tarpeelliset varmaan ovat, mutta kun tuo itse nähtävyyskään ei ole kovinkaan hääppöinen, ja sitten siihen ympärille on (vieläpä aikamoisen matkan päähän) kyhätty aita, niin äh ja voih 😀

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.12.2015 at 14:57

      Kiitos! Stonehengessä oli jo tuolloin jonkinlaiset aidat tai ainakin naru, jonka taakse piti jäädä. Aika kaukaa piti siis kiviä katsella. Kivikehän keskelle muuten pääsee kerran vuodessa, kevätpäivänseisauksen aikaan. Silloin paikalla saattaakin sitten olla kymmeniätuhansia ihmisiä yhtä aikaa…

  • Reply Virpi/ Täynnä tie on tarinoita 20.12.2015 at 22:34

    Upeita kuvia ja mielenkiintoisia retkiä ja matkoja olet tehnyt.
    Kreeta on upea saari muutoinkin kuin rantaloma mielessä. Itse suunnittelen/haaveilen lähteväni sinne vaeltamaan kesällä. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.12.2015 at 15:05

      Kreeta on tosiaan suuri ja monipuolinen. Palaisin sinne mielelläni, kun tuolla matkalla näimme vain yhden osan saaresta. Vaellusmatka kuulostaa upealta! Katselin vähän vaellusjuttujasi Dolomiiteilta, täytyypä lukea ne joskus kunnolla 🙂

  • Reply Tiia/ReiseReise 21.12.2015 at 18:53

    Kivan monipuolisesti kuvia eri puolilta maailmaa. Ja totta tosiaan, japanilainen ruoka on paljon muutakin kuin sushi.

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.12.2015 at 15:23

      Huomasinkin blogistasi houkuttavia ruokakuvia Kiotosta. Nyt tekisi mieli syödä pitkästä aikaa ainakin ramenia, tonkatsua, tempuraa ja tietysti yakitori-vartaita.

  • Reply Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi 22.12.2015 at 09:31

    ihana postaus. Tällä hetkellä New York kutittelee ihan hillittömästi eikä tuo tunnustuksesi kyllä asiaa ainakaan auta 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.12.2015 at 17:30

      Kiitos! No sitten ei auta kuin ostaa lentoliput! Mahtava kaupunki, taatusti jokaiselle jotakin.

  • Reply Heidi / Maailman äärellä 22.12.2015 at 13:08

    Olipas ihania kuvia eri puolilta maailmaa. New York on ehdottomasti yksi minunin suosikkimatkakohteistani ja noihin Islanti-kuviesi maisemiin on minunkin kyllä joskus päästävä.

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.12.2015 at 17:36

      Kiitos! Suosittelen Islantia lämpimästi, ainutlaatuinen saari. En ole aistinut missään muualla luonnon mahtavaa voimaa samalla lailla. Mahdollisuus vielä astetta dramaattisempaan rannikko-roadtripiin kuin Asturiasissa 🙂

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net 22.12.2015 at 19:16

    Hienoja hetkiä valikoitui tähän haasteeseen! Ihailtavan laajalla skaalalla on sinullakin noita matkakohteita kertynyt, löytyy kaikkea suurkaugin sykkeestä syrjäiseen saareen 🙂

    Lammaskuvasta tuli elävästi Uusi-Seelanti mieleen, siellä sai tämän tästä väistellä tiellä jolkottavia lampaita.

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.12.2015 at 17:45

      Kiitos! Tykkään tosiaan monenlaisista matkoista, niin suurkaupungeista kuin maaseudusta ja pikkukylistäkin. Uusi-Seelanti on haavelistan kärjessä, jospa sinnekin joskus pääsisi. Tuota matkakuumetta ei hirveästi helpota, että saatetaan Uuteen-Seelantiin lähtevät matkalaiset ylihuomenna lentokentälle 🙂

  • Reply Arja / Haavematkoja 23.12.2015 at 12:48

    Upeita kuvahetkiä! Skógafoss on vaan niin ihana, paikan päälle aurinkoisella säällä päästessään vasta tajuaa, että se sateenkaari on tosiaankin niin kirkas kuin kuvat antavat ymmärtää 🙂 Mun suosikikseni nousi näistä tuo auringonlaskukuva, ihana yhdistelmä mystistä aavikkoa ja kaunista auringonlaskua!

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.12.2015 at 17:48

      Kiitos! Skógafoss on varmaankin kaunein näkemäni vesiputous. Ei läheskään suurin eikä vaikuttavinkaan, mutta kaunein. Tuo Jericoacoaran auringonlasku oli unohtumaton kokemus, kahtena iltana saatiin kiivetä dyynien päälle sitä ihailemaan.

  • Reply laura / to travel is to live 23.12.2015 at 15:50

    Voi kun mäkin saisin vielä aikaiseksi käydä kuvat läpi ja osallistua tähän haasteeseen, hauska idea! Minunkin suosikki on tuo auringonlaskukuva, kuulostaa ainutlaatuiselta kokemukselta enkä yhtään ihmettele että se on jäänyt niin hyvin mieleen 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.12.2015 at 17:52

      Osallistu ihmeessä, nythän mä voin vielä tässä haastaa sut mukaan 🙂

      Kaivoin esiin vanhan matkakertomuksen tuolta Jericoacoarasta, katsotaan jos saisin pari Brasilia-aiheista blogipostausta aikaan tässä lähiaikoina.

  • Reply Sanna I Siveltimellä 25.12.2015 at 20:31

    Mahtava toi New Yorkin kuva! Se kaupunki kyllä vaan toimii, aina! 🙂
    Auringonlasku kuva on myös huippu ja toi nro 9 – woow!

    • Reply Mika / Lähtöportti 26.12.2015 at 20:35

      Kiitos! New York todellakin toimii varmasti aina. Toivottavasti pääsisin pian takaisin 🙂

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle 26.12.2015 at 12:16

    Mahtava kattaus hienoja kuvia eri puolilta maailmaa. Olit löytänyt tosi hienosti joka kategoriaan osuvan kuvan. 🙂 Ensimmäinen kuva todellakin näyttää ihan täydelliseltä hetkeltä!

    • Reply Mika / Lähtöportti 26.12.2015 at 20:37

      Kiitos! Tuo hetki oli tosiaan täydellinen, kun se oli samalla ensimmäinen auringonpilkahdus koko matkamme aikana.

  • Reply valokaapeli 27.12.2015 at 04:23

    Upeita kuvia ja hauskoja tarinoita alusta loppuun!

  • Reply Life Without Seasons 28.12.2015 at 16:10

    Kuvista näkee, kuinka jokaisesta paikasta löytyy omat ihmetyksen aiheet ja mielenkiinnon kohteet. Upea auringonlasku, kuin suoraan jostain leffajulisteesta! 😀

    • Reply Mika / Lähtöportti 31.12.2015 at 09:24

      Maailmassa riittää ihmeteltävää. Tuo auringonlasku oli poikkeuksellinen. Suosittelen Jericoacoaraa, jos satutte Brasilian koillisosaan menemään.

  • Reply Veera Bianca 30.12.2015 at 12:39

    Toi kuva roadtripiltä on ihan paras 😀 Haha! Sen lisäksi toi kuva jonka eteen näit vaivaa, oli vaivaa miten paljon tai vähän vaan, niin se on järjettömän upea!

    • Reply Mika / Lähtöportti 31.12.2015 at 09:28

      Kiitos, tuo roadtrip-kuva on oikeastaan oma suosikkini näistä kymmenestä ?

  • Reply Marja 29.11.2017 at 14:11

    Mahtavia kuvia, tarinoita ja paikkoja täälläkin:)

    • Reply Mika / Lähtöportti 29.11.2017 at 18:56

      Kiitos! Tällaiset postaukset ovat varmasti hauskoja niin tehdä kuin lukeakin 🙂

    Leave a Reply