Pieneltä Madeiran saarelta löytyy yllättävän paljon koettavaa. Kokoamani muistot joulukuulta 2013 ja lokakuulta 2015 johdattavat saaren huippukohteisiin.
1. LEVADAVAELLUKSET
Vesiputouksen kohina voimistuu, kun lähestymme synkän tunnelin päässä pilkottavaa valoa. Kun viimein näemme putouksen, huomaamme sen syöksyvän suoraan polun päälle. Onneksi paikalle on rakennettu jo hieman hajonnut aaltopeltikatos, joka suojaa pahimmalta kastumiselta. Putouksen alituksen jälkeen sytytämme taskulampun ja sukellamme jälleen uuteen tunneliin.
Patikkaretki Madeiralla voi olla seikkailu. Levadoita eli kastelukanavia on rakennettu huimille jyrkänteille ja louhittu pitkiin tunneleihin. Reittejä riittää parituhatta kilometriä, joten myös leppoisa metsäkävely leveitä polkuja pitkin on mahdollista. Koska levadoilla ei ole mäkiä ja maisemat vievät mennessään, jaksaa päivässä kulkea väsymättä yllättävänkin suuria kilometrimääriä. Kuten edellisestä postauksesta kävikin jo ilmi, suurin syy Madeiran-innostukseeni ovat nimenomaan poikkeukselliset patikointimahdollisuudet. Palaan aiheeseen tarkemmin talven aikana. Edellä mainitusta vesiputouksesta löytyy video Lähtöportin Facebook-sivulta.
Jos patikointi kiinnostaa, kannattaa lukea myös postaukseni Johdatus Madeiran levadoille.
2. PICO DO ARIEIRO
Päivä on ollut hieman synkkä, joten päätämme etsiä aurinkoa pilvien yläpuolelta. Madeiran kolmanneksi korkeimmalle vuorelle Pico do Arieirolle voi ajaa hyväkuntoista tietä pitkin. Jätämme auton parkkipaikalle, ohitamme matkamuistomyymälän ja kävelemme 1818 metrissä sijaitsevalle merkkipaalulle.
Huipulla tuulee viileästi, mutta kirkas maisema on henkeäsalpaava. Katselemme vuorenhuippujen välissä leijailevia valkoisia pilviä ja tunnemme olevamme kuin toisessa maailmassa. Näkymää voisi jäädä ihailemaan vaikka auringonlaskuun saakka. Saaren korkeimmalle huipulle Pico Ruivolle lähtisi houkutteleva, mutta varsin vaativa patikkapolku. Infotaulun mukaan reitti on tällä hetkellä suljettu, emmekä muutenkaan ehtisi kulkea sitä kokonaan. Pico Ruivolle voi kiivetä myös huomattavasti helpommin Achada do Teixeirasta käsin.
3. PORTO MONIZ
Valtavat aallot iskevät tummille rantakallioille ja vesi roiskuu kivenkoloista korkealle ilmaan. Katselemme vaikuttavaa luonnonnäytelmää ravintola Orcan ikkunapöydästä. Mustat laavakivet, vellovan meren valkoiset kuohut ja utuinen joulukuun taivas luovat surrealistisen maailmanlopun tunnelman.
Saaren luoteiskolkassa sijaitseva Porto Moniz on muutenkin hieman erikoinen paikka. Luonnon muovaamat kallioaltaat houkuttelevat kauniilla säällä paljon uimareita, sillä Madeiralta ei löydy käytännössä lainkaan hiekkarantoja. Kylän palvelutarjonta on runsaan matkailijamäärän vuoksi keskimääräistä korkeampi. Leveällä rantakadulla on tilaa kulkea ja useampikin ravintola tarjoaa hyvää kalaa. Porto Monizin linnoituksessa toimii pieni akvaario. Akvaariossa ei ole kovin paljoa nähtävää, mutta se oli ainakin lasten mielestä mielenkiintoinen kokemus.
4. PONTA DE SÃO LOURENÇO
Hiki virtaa valtoimenaan, kun kiipeilemme Ponta de São Lourençon kivisillä poluilla. Varjoa on turha etsiä, sillä karu maisema on täydellinen vastakohta Madeiran ikivihreille metsille ja kukkiville puutarhoille.
Madeiran muut patikointireitit ovat jatkuvien sateiden jäljiltä surkeassa kunnossa, mutta pilvet näyttävät kiertäneen saaren itäosasta esiin pistävän kapean niemen kokonaan. Nytkin aurinko porottaa armottomasti, vaikka kaatosade pieksi lähtiessämme puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaa Funchalia. Autolla pääsee näköalapaikalle, mutta viimeiset kilometrit niemen kärkeen täytyy taivaltaa suosittua patikkapolkua pitkin. Retki on jokaisen hikipisaran arvoinen, sillä maisemat vain paranevat matkan edetessä ja huipentuvat rankkaan nousuun Morro do Furadon kukkulalle.
5. POHJOISRANNIKON MAISEMATIET
Rannikkotie tasapainoilee jyrkänteen ja korkean kallioseinämän välissä. Vuoristopuroista valuu vettä auton katolle, ennen kuin sukellamme kapeaan ja pimeään tunneliin. Alhaalla näkyy pian Ponta Delgadan kylä. Tällaiset taipaleet ovat hiljenemässä moottoriteiden valmistumisen myötä, mutta pohjoisrannikolla voi vielä kokeilla ajamista vanhaan malliin.
Mutkikas reitti São Vicentestä Santanaan kuuluu Madeiran parhaisiin, sillä saamme ihailla auringon valaisemia pengerviljelmiä sekä sinistä merta. Autoilu vaatii tosin keskittymistä, sillä edellisillan myrsky on lennättänyt tielle oksia ja irtokiviä. Pysähdymme komealle näköalapaikalle, jossa iäkäs kauppamies tarjoaa hedelmämaistiaisia. Passionhedelmät ovat maukkaita ja eksoottinen annoona taivaallisen herkullista.
6. FUNCHAL
Sileät nupukivet kiiltelevät katulamppujen kelmeässä valossa, kun kävelen aamuhämärissä pitkin Rua da Carreiraa. Maali lohkeilee seinissä, joita koristavat vihreät ikkunaluukut ja komeat takorautaparvekkeet. Kannatti herätä aikaisin, sillä nautin rosoisen kaupungin hiljaisuudesta. Kauppahallin vahvasti tuoksahtava kalatori on vasta avautumassa. Paikalliset ukot arvioivat kokenein silmin mustia espada-kaloja ja hedelmäkauppiaat asettelevat tuotteitaan paikoilleen.
Funchalista voi päivän valjettua nauttia vaikka puistoissa, kuten suuressa Santa Catarinassa tai Quinta das Cruzesissa. Pienvenesatamasta löytyy purjehtijoiden tekemiä seinämaalauksia ja vanhankaupungin värikkäät ovet ovat varsinaisia taideteoksia. Ravintoloita, baareja ja ostoskeskuksia riittää yllin kyllin. Funchal toimii siis kaikin puolin hyvänä tukikohtana, josta voi tehdä retkiä saaren muihin osiin. Pääkaupungin ilmasto on selvästi aurinkoisempi kuin sateisella pohjoisrannikolla ja Madeiran kaukaisimpiinkin kolkkiin ehtii autolla noin tunnissa.
7. CÂMARA DE LOBOS
Turskat kuivuvat värikkäiden kalastusalusten kansilla ja miehet pelaavat korttia kantabaarinsa edustalla. Iltapäiväauringon ramaisemassa Câmara de Lobosissa on yllättävän hiljaista, vaikka lähes Funchalin kyljessä sijaitseva taajama kuuluukin Madeiran suosituimpiin kohteisiin. Munkkihylkeistä nimensä saanut kalastajakylä ylpeilee sillä, että itse Sir Winston Churchill kävi täällä maalaamassa tauluja.
Syömme auringon laskettua mainion aterian Vila do Peixessä, jonka näköalaikkunoista voi ihailla merimaisemaa. Kalat saa käydä itse valitsemassa tiskiltä ja tarjoilu pelaa lupsakkaasti. Taustalla kohoaa Cabo Girãon kalliojyrkänne, jonka sanotaan olevan yksi maailman korkeimmista. Olen toistaiseksi päässyt ylistetylle näköalapaikalle vain sateisella säällä, joten sieltä ei ole jäänyt erityistä muisteltavaa.
8. CURRAL DAS FREIRAS
Tunnemme itsemme onnekkaiksi, sillä sää on poikkeuksellisen kirkas. Maisema Eira do Serradon näköalapaikalta alas Nunnalaaksoon on yksi Madeiran komeimpia. Curral das Freiras sai nimensä 1500-luvulla, kun Santa Claran luostarin asukkaat pakenivat sinne merirosvoja Funchalista.
Vuorten ympäröimä kylä oli kauan eristyksissä muulta maailmalta, sillä ensimmäinen kunnollinen tie rakennettiin vasta 1960-luvulla. Moderni tunneli valmistui pian vuosituhannen vaihteen jälkeen, joten laaksoon pääsee nykyään helposti autolla. Itse kylästä ei tosin löydy mitään mullistavaa, joten parhaan Nunnalaakso-elämyksen saa ihailemalla maisemaa nimenomaan Eira do Serradon näköalapaikalta. Laaksoon voi laskeutua myös useita eri patikkapolkuja pitkin.
9. MONTE
Hyppäämme sinisen vaunun kyytiin ja nousemme pian korkealle Funchalin kattojen yläpuolelle. Köysirata kuljettaa meidät vartissa meren ääreltä Monten kylään, joka kuuluu useimpien Madeiran-kävijöiden pakolliseen ohjelmaan. Aivan köysirata-aseman vieressä sijaitseva Monten palatsin trooppinen puutarha tutustuttaa runsaaseen kasvillisuuteen itämaisissa tunnelmissa. Viisivuotias tyttäremme kävelee pitkin kirkkaanpunaisia siltoja ja muistuttaa haluavansa joskus oikeasti Japaniin.
Montesta pääsee vielä toisella köysiradalla Jardim Botânicoon, joka sekin tarjoaa runsaasti nähtävää kasvien ystäville. Monte tunnetaan myös perinteisistä korikelkoista, joilla kokeneet ohjaajat kiidättävät turisteja alamäkeen päällystettyä tietä pitkin. Tuon elämyksen olemme jättäneet toistaiseksi väliin.
10. JALKAPALLO
Punavihreät liput liehuvat, kun Marítimon joukkue astelee kotiotteluunsa Estadio dos Barreirosin nurmelle. Suurin katsomo on vielä täysin keskeneräinen, mutta paikalle saapuneet yli neljätuhatta ihmistä mahtuvat silti väljästi sisään. Perinteikkään seuran kannattajat elävät tunteella mukana, vaikka saaren ylpeys häviää hieman yllättäen Paços de Ferreiralle Portugalin pääsarjassa. Näemme sentään maaleja, toisin kuin edellisillan pelissä Nacionalin stadionilla. Jalkapallon asema saarella on vahva, sillä Portugalin Primeira Ligassa pelaa kaudella 2015–16 peräti kolme madeiralaisjoukkuetta.
Marítimon Estadio dos Barreiros sijaitsee keskustan tuntumassa. Ottelulippuja voi ostaa seuran kaupasta (Rua D. Carlos I, 14). Parhaille paikoille tavalliseen sarjapeliin pääsee kolmellakymmenellä eurolla, muihin katsomoihin huomattavasti halvemmalla. Nacionalin kotiareena Estadio da Madeira sijaitsee korkealla kukkulalla Funchalin yläpuolella. Seuran toimistolta (Rua do Esmeraldo, 46) saa liput katettuun pääkatsomoon kymmenellä eurolla. Kaudelle 2015–16 Primeira Ligaan noussut União pelaa kotiottelunsa Encumeadan solan suulla Ribeira Bravan kaupungin pohjoispuolella. Madeiralaisstadionien katsomot eivät yleensä täyty, mutta itse huolehtisin lippujen saannista hyvissä ajoin paikallisotteluihin sekä kamppailuihin Portugalin suurseuroja (Benfica, Sporting ja Porto) vastaan.
Saaren suuri poika Cristiano Ronaldo avasi pari vuotta sitten oman CR7-museonsa syntymäkaupunkiinsa Funchaliin. Pienessä museossa on yhden vahanuken lisäksi esillä lähinnä pokaaleja ja muita palkintoja, eikä pelaajan elämästä kerrota oikeastaan mitään. Paikka on silti jalkapallofanin must-kohde ja viiden euron pääsymaksun väärti.
Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.
60 Comments
Hyvä kirjoitus ja ai vitsi mitä muistoja tulvii mieleen vuoden 2002 Madeiran matkastamme! ? Tässähän tulee ihan matkakuumetta…
Toivottavasti pääsette pian jonnekin, ja Madeirahan on hyvä vaihtoehto melkein mihin aikaan vuodesta tahansa! Olisi muuten mielenkiintoista nähdä noita 2002 kuvia.
Minä tykkään vaellusreissuista ja Madeira on vilahdellut silloin tällöin mielessä! Aivan ihania maisemia!
Madeira on vaeltajan paratiisi! Vaikka saari on pieni, niin kaikentasoisia reittivaihtoehtoja löytyy todella paljon niin metsistä kuin vuoriltakin.
Mietimme viime joulukuussa Madeiralle menoa, mutta vaihdettiin se Kanarian saariin lämpimämmän sään vuoksi. Näitä kuvia katsoessa päätös harmittaa todella paljon! Olen kuullut levadavaelluksista useasti, mutta nyt vihdoin selvisi mitä ne levadat oikein on 😀
P.S. Loistava blogin nimi!
Kokeilkaa sitten seuraavalla kerralla Madeiraa 🙂 Sää on arvaamattomampi ja pari astetta viileämpi kuin Kanarialla, mutta meillä oli juuri joulukuussa hyvä tuuri säiden suhteen. Funchalissa on muuten mahtavat jouluvalot.
Hyvin kirjoitettu postaus! Mä olen pitänyt Madeiraa aina jotenkin mummomaisena kohteena, mutta sun upeat kuvat ja hyvät kuvailut saivat mut kyllä vakuuttamaan, että se olisi hyvinkin vierailun arvoinen kohde.
Hieno kommentti, sillä tiedän itsekin Madeiran mummomaineen. Halusin nimenomaan kertoa, että saari sopii nuoremmillekin, erityisesti aktiivilomailijoille ja luonnossa liikkujille. Madeiralla voi harrastaa myös monenlaisia extreme-lajeja, jotka kannattaa kokea ennen mummoikää.
Upeita paikkoja kerrassaan! Madeira ei varsinaisesti ole koskaan kuulunut niihin paikkoihin joihin kuvitttelisin lähiaikoina menemään, mutta viimeaikoina se on noussut hyvin positiivisessa valossa esiin monestakin lähteestä ja tässähän alkaa kohta tulemaan jo kova polte päästä tuonnekin!
Maailma on täynnä upeita matkavaihtoehtoja, mutta kannattaa lisätä Madeira kohdelistan jatkoksi 🙂
Upean näköistä luontoa! Itsellä ei vielä toistaiseksi ole kokemuksia Madeiralta, mutta ehkä sekin päivä vielä tulee, että pääsen sinne käymään. Houkuttelevalta meinaan kuulostaa!
Kiva kuulla, että Madeira kiinnostaa 🙂
Tykkään tosi paljon reissata saarilla, varsinkin sopivan pienillä saarilla, jotka pystyy kunnolla koluamaan. Madeiran maisemat näyttävät upeilta – ei yhtään mummomaisilta -, joten sinnekin vissiin pitää päästä… 🙂
Tunnistan itsessäni vähän samanlaisen saarimatkailijan. Jokainen saari on omanlaisensa meren eristämä kokonaisuus, ja tuntuu kivalta saada kiertää saari suurin piirtein kokonaan. Olen viettänyt omat rennoimmat lomani pienillä Kreikan saarilla, joissa suurin tutkimistarve on saatu tyydytettyä ensimmäisten päivien aikana.
Upeat maisemat, upeat kuvat! Tuota Madeiran mummomainetta on minunkin ystäväpiirissäni jo monet kumonneet ja olen kuullut, että saarella on paljon annettavaa myös meille aktiivilomista tykkääville. Kiva lukea tällaista asiaa oikeasti konkretisoivaa postausta, kyllähän tuonne mielellään lähtisi!
Kiitos palautteesta! Minusta Madeira on ensisijaisesti nimenomaan aktiivi- ja luontokohde.
Olipa elävästi kuvailtu nämä kohteet, aivan kuin olisin itsekin ollut näkemässä näitä paikkoja! Ihana tuo teidän tyttären kommentti! Hänestä tulee varmaan kova matkailija isona 🙂
Kiitos Titta, yritän jatkossakin kirjoittaa niin, että lukija pääsisi ”mukaan matkalle”. Saattaa olla, että meidän tytöistä tulee melkoisia maailmankiertäjiä, kun kolmevuotiaskin on käynyt jo yli kymmenessä maassa 🙂
Tosi hienoja ja upeita kuvia! Madeiralla en oo vielä päässyt käymään, mutta toivottavasi asia korjaantuu tulevaisuudessa 🙂
Suosittelen käymään joskus! Madeira on yksi suosikkisaaristani, joihin kuuluu toki myös Irlanti 🙂
Madeiralla on kyllä yllättävän paljon nähtävää. Itse mietin pari vuotta sitten ettei siellä ole mitään, mutta piti kyllä matkan jälkeen perua sanat. 🙂
Mukava kuulla myös saarella käyneen kommentti. Ei ollenkaan tylsä paikka 🙂
Eläviä kuvauksia paikoista, pääsi heti hienosti fiilikseen mukaan! Vaikuttaa todella hienoilta nuo vaellusmahdollisuudet. Seuraavaa aktiivilomaa suunnitellessa…
Kiitos palautteesta! Vaellusvaihtoehtoja löytyy monipuolisesti kaikentasoisille retkeilijöille ja vauhdikkaampiakin aktiviteetteja on tarjolla.
Onhan tämä nyt vallan ärsyttävää…
Kaikista suunnitemistani huolimatta en ole päässyt Madeiralle vielä koskaan. Mutta jonakin päivänä ehdottomasti.
Jonakin päivänä sitten! Minullekin kerrottiin Madeiran hienoudesta noin 20 vuotta ennen kuin sinne lopulta pääsin.
Aivan upeat kuvat ja soljuva kirjoitus veivät minut melkein paikan päälle! Todella hyvä postaus siis 🙂 Madeira on ollut toivelistallani jo pitkään luontonsa ja vaellusmahdollissuksiensa vuoksi, mutta vielä ei ole tullut sopivaa saumaa sinne matkata. Toivottavasti pian!
Kiitos kehuista 🙂 Toivottavasti pääsette myös Madeiralle, voisin kuvitella että viihtyisitte hyvin muutaman viikon sielläkin.
Madeira on alkanut kiinnostaa vasta viimeaikoina, aiemmin olen jotenkin ohittanut sen reissusuunnitelmia tehdessäni. Vaellus on alkanut kiinnostaa, josko siitä löytyisi syy Madeira-kiinnostukseen myös! Todella kattava lista muuten. Ja blogilla mainio nimi kuten kommenteissa todettiinkin 😉
Ehdin miettiä blogin perustamista niin kauan, että jossain vaiheessa tuli mieleen kelvollinen nimikin 🙂 Tämä oli meillä vasta ensimmäinen sellainen matka, jossa vaeltaminen oli pääosassa. Suosittelen edellisessä postauksessa mainittua Rolf Goetzin kirjoittamaa Rotherin vaellusopasta. Uusimmassa suomenkielisessä versiossa on 50 reittikuvausta, saksaksi ja englanniksi löytyy jo 60. Reitit on esitelty tosi kattavasti (vaikeustaso, kartta, pituus, arvioitu aika, korkeuserot jne). Tuo kirja saa aloittelijankin innostumaan patikoinnista!
Onpa kauniita kuvia! Madeira ei ole mun ykköskohde tällä hetkellä mutta mikäpä noissa maisemissa olisi vaellellessa, varmasti käymisen arvoinen 🙂
Maailmassa riittää hienoja paikkoja 🙂
Hieno yhteenveto saaren antimista! Olen itse käynyt tuolla joitain vuosia sitten ja viihdyttiin vain Funchalin lähettyvillä, puhtaasti aurinkolomana, joten tämä oli tervetullut lisä saaren monipuolisuudesta. Huikeita nuo vuorimaisemat!
Kiitos! Funchal on viihtyisä kaupunki, mutta Madeiralta löytyy tosiaan paljon muutakin, kuten noita vuorimaisemia.
Madeira on upea, ja kaikkea muuta kuin mummomainen! 😀
Sen maisemat ja maut vievät mennessään, positiivisella tavalla, ja meillä ensivisiitti saarelle jätti niin hyvät matkamuistot, että paluu on ollut useastikin ajatuksissa!
Kirjoittelinkin joitain aikoja sitten kaupunkilomastamme Funchalissa https://www.rantapallo.fi/elamaajamatkoja/2015/09/10/elamyksia-kaikille-aisteille-funchal-madeira/ ja näkymistä Nunnienlaaksoon, joka on tosiaan parhaimmillaan Eira do Serradolta nähtynä https://www.rantapallo.fi/elamaajamatkoja/2015/09/18/vain-me-hiljaisuus-ja-nunnat-curral-das-freiras-madeira/
Upea saari kertakaikkiaan ja hyvä kirjoitus saaren parhaista paloista!
Kiitos linkeistä, luin saman tien kirjoittamasi Madeira-jutut! Toit hyvin saaren makuja esiin. Meidän lapsetkin tykkäsi vastapaahdetuista kastanjoista. Espetada-vartaissa on eroja ravintolasta riippuen. Olen syönyt pari mielettömän hyvää ja toisaalta myös korkeintaan keskinkertaisia. Aivan upea kuva ja kuvaus Eira do Serradolta! Toivottavasti pääsette uudelleen Madeiralle ja tutustumaan sitten saareen myös enemmän jalkaisin 🙂
Melkeinpä muut ”pointit” tuli Madeiran viikolla taannoin tsekattua, paitsi tuo jalkapallo, siihen ei mielenkiintoni ulotu 🙂 Saari on tosiaan sillä lailla kompakti, että sen monet ulottuvuudet ehtii viikossakin melko kiireettä koluamaan.
Kiitos linkistä, luin mielenkiinnolla! Aivan totta, saaren ehtii halutessaan nähdä melko perusteellisesti viikossa, jos ei hurahda patikointiin. Appivanhemmat kävi tuolla 25 lähteen reitillä, eikä tykänneet siitä turistiruuhkan vuoksi ollenkaan. Muille päiville löytyi huomattavasti miellyttävämpiä polkuja.
Madeira tuo minulle aina mieleen eläkeläisryhmät, puutarhapiirin kevätretken ja nimenomaan naiset päivittelemässä, kuinka upeita kaikki kukat ovat. Olen aivan omien omituisten ennakkoluulojeni uhri ja siksi pysytellyt kaukana Madeirasta. Ajatellut, että ehkä sitten eläkkeellä, vaikka tuskin puutarhanhoidosta sittenkään kiinnostun. Että kiitos postauksesta! Voin alkaa harkita jo ennen eläkkeelle jäämistä. Monipuolisela vaikuutava saari!
Toki Madeiralla on myös kaikkia noita mainitsemiasi ryhmiä. Ihmettelen kuitenkin, miksi saari on profiloitunut ainakin Suomessa pelkästään heidän mukaansa. Valtaosa vaeltajista oli saksalaisia. Turisteja ja turistipalveluita tietenkin on, mutta matkailijat on silti selvänä vähemmistönä neljännesmiljoonan paikallisen joukossa. Suosittelen majoittumaan muualle kuin Lidon hotellikeskittymään. Aitoa ja alkuperäistä löytyy paljon. Eihän kaikki tykkää Madeirastakaan, mutta halusin kertoa saaren tarjoamista mahdollisuuksista. Jos sama Madeira sijaitsisi esimerkiksi Karibialla tai Intian valtamerellä, se herättäisi varmasti erilaisia mielleyhtymiä.
Mun mies on viimeiset kaksi vuotta puhunut säännöllisin väliajoin Madeirasta, ja mä olen aina sinnikkäästi ollut sitä mieltä että plääh, ei kiinnosta. Sillä mielellä tulin tähänkin postaukseen, joten yllätyin ihan oikeasti siitä miten vaikuttavilta tuo saari muutamassa kuvassa näyttää. Pelkästään vuorikuva sekä tyrskyisät aallot saivat harkitsemaan tätä plääh-mielipidettä ihan uudestaan. Ehkä ensi kerralla suostun, kun tätä joku kohteeksi ehdottaa… 😀
Anna miehellesi mahdollisuus 🙂 Etsikää käsiinne tuo jo aiemmin kehumani Rolf Goetzin kirjoittama pieni punainen retkeilyopas ja katsokaa, löytyykö houkuttavia vaellusreittejä. Madeiralla voi myös varmasti kiipeillä, mutta niistä mahdollisuuksista en tiedä tarkemmin, kun en itse harrasta. Ja Funchal on ihan oikea ja paikoitellen hyvinkin rosoinen kaupunki.
Kiva postaus ja kohokohdat niputettu hyvin yhteen. Levadavaellukset olisi kyllä upeita, täytyy varmasti joskus mennä sitä varten Madeiralla. Muut tulee sitten kaupanpäällisinä 🙂
Kyllä asian voi tiivistää noinkin 🙂 Ainakaan itse en suunnittelisi kolmatta Madeiran-matkaa ilman patikointi-innostusta. Myös saaren ilmastolla ja kohtuullisella lentoajalla on merkitystä, kun harrastamme kolmen sukupolven matkailua.
Madeiran patikkamahdollisuudet ovat niin mahtavat! Harmillisen vähän ehti käydä viime jouluna patikoimassa, mutta parit levadapolut tuli nähtyä ja oli siellä vaan upeeta ja monipuolista luontoa. Menisin mielelläni toistekin.
Mukavaa, että tykkäsit Madeirasta! Muistan nähneeni jonkun sun insta-kuvan Madeiralta ja lukaisin nyt blogitekstisi läpi. Ei muuta kuin uutta matkaa suunnittelemaan…
Ihana ja kauniisti kuvitettu infopaketti! Madeira on todella yllättänyt monipuolisuudellaan!
Kiitos Erja! Pieni ja kompakti saari on hämmästyttävän monipuolinen.
Madeira on ollut pari kertaa vaihtoehtona kun on mietitty potentiaalista rantalomakohdetta. Ei ole kuitenkaan vielä tullut siellä käytyä, olisi kyllä kiva!
Madeiralta ei löydy montaa hiekkarantaa, naapurisaarelta Porto Santolta kyllä. Uima-altaita toki on, tosin sää on vähän esimerkiksi Kanariaa viileämpi ja arvaamattomampi. Kunnon aurinkolomaa ajatellen kannattaa varmaan lähteä loppukeväällä, kesällä tai alkusyksystä.
Madeira näyttää kyllä todella kauniilta paikalta. Jotenkin se on silti jäänyt vielä koluamatta. Tässä olikin kattava kooste tulevaisuuden matkani varalle :).
Kyllä Madeira kaunis on. Kiva jos tästä postauksesta oli jotain hyötyä 🙂
Jos mun tie veisi Madeiralle niin varmasti keskittyisin lähinnä patikointiin. Tuollahan on laurisilva-metsä, joka on Unescon maailmanperintökohde. En tosin tiedä onko se ja kastelukanavat samassa vai eri paikassa?
Hyvä että Unescokin tuli mainittua! Kyllä monet kastelukanavat kulkee laurisilva-metsissä. Jos olen käsittänyt oikein, niin laurisilva-metsä kattaa lähes viidesosan Madeiran pinta-alasta.
Vuokatissa flunssassa uusia Madeira-juttuja odotellessa fiilistelen näillä <3. Madeira-osastolta osatamani opas on oikeati ihan turhake. Blogijutuilla pääsen paljon pidemmälle. Mutta punainen kirja on nyt varattu kirjastosta.
Blogeissa on voimaa. Opaskirjojen ja matkailulehtien lukeminen on itsellänikin vähentynyt koko ajan, vaikka painettujen kirjojen lukemisesta pidänkin. Olen jo aloittanut yhden Madeira-jutun kirjoittamisen 😉 Pikaista paranemista sinulle!
Kiitos Mika,
tankkaan täällä vitamiineja ja kofeiineja, jotta jaksaisin illaksi opettamaan. Mahtavaa, Madeira-juttu tulossa. Sain nyt yhteen blogijuttuuni joltain ihanalta savonlinnalaiselta lukijaltani vinkin, että yhdessä Savonlinnan antikvariaatissa olisi parilla eurolla mytävänä Madeira-kuvakirja. Hän niin tarkkaan liikkeen paikan ja jopa kirjan paikan selosti, etten varmaan voi olla ostamatta sitä, vaikken ehkä tartteisikaan. No, onneksi ei maksa kuin sen pari euroa…
Kuulostaa siltä, että sun on hankittava tuo kirja antikvariaatista 🙂 Anita Montosen ”Madeira pähkinänkuoressa” on aika kattava suomenkielinen kirja Madeirasta, mutta en ole jaksanut sitäkään lukea kovin perusteellisesti. Jotenkin sitä vaan päätyy yleensä nettiin, kun haluaa etsiä tietoa.
Madeiralle 7.12.2017?
Sen takia innolla luen muiden kokemuksia. Vaellus ja aallot kiinnostaa kovasti. Nyt uskon että matkakohde oli oikein valittu?
Kiitos kommentista! Madeira on vaeltajalle unelmakohde ja kyllä Atlantin keskellä aaltojakin riittää. Mukavaa matkan odotusta! 🙂