Roomalaisten jäljillä – kolme kohdetta antiikin ihailijoille

1. Trier – roomalaiset perustivat Saksan ensimmäisen kaupungin

Laajimmillaan Rooma hallitsi lähes koko läntistä Eurooppaa ja myös pohjoisten germaaniheimojen alueita. Lähellä Luxemburgin rajaa Mosel-joen varrella upealla viiniseudulla sijaitseva Saksan vanhin kaupunki Trier saa kiittää roomalaisia pitkästä historiastaan. Kaupungin perusti keisari Augustus noin vuonna 15 ennen ajanlaskun alkua.

Kaupungin parhaiten säilyneisiin roomalaisnähtävyyksiin kuuluu komea Porta Nigra, “musta portti”, jonka roomalaiset rakensivat osaksi linnoitusjärjestelmäänsä. Sekä Porta Nigra että Trierin tuomiokirkko sekä toinen suuri kirkko, Liebfrauenkirche, ovat osa UNESCO:n maailmanperintölistaa. Joulun alla keskustan vanhat korttelit täyttyvät herkkuja notkuvista markkinakojuista – Trier tunnetaan hienoista joulumarkkinoistaan.

2. Tonavan Passaulla on historialliset juuret

Roomalaiset ovat jättäneet jälkensä myös Tonavan varrelle. Passaun kaupunki Baijerissa lähellä Tšekin ja Itävallan rajaa ylpeilee historiallisilla juurillaan. Keskeltä tavallista asuinaluetta löydettiin vuonna 1974 roomalaisen kastellin jäänteet.

Kastell Boiotro rakennettiin noin vuonna 280 ja hylättiin vain sadan vuoden käytön jälkeen. Myöhemmin Kastell Boiotro toimi luostari ja nykyisin raunioiden paikalla toimii roomalaismuseo. Vanhojen muurien jäänteitä on näkyvillä muuallakin kaupungissa ja asukkaat itse ylpeilevät arvokkailla juurillaan. Heidän mukaansa nenän muodosta näkee, kenen esi-isät olivat aitoja roomalaisia.

Passaun sijainti kolmen joen – Tonavan, Innin ja Ilzin – risteyskohdassa on tehnyt siitä tärkeän kauppakaupungin. Nykyisin Passau on suosittu matkakohde ja monien Tonava-risteilyjen lähtösatama.

3. Baselin Augusta Raurica oli aikansa metropoli

Rein-joen ensimmäinen roomalainen siirtokunta perustettiin nykyisen Sveitsin alueelle vuonna 44 ennen ajanlaskun alkua. Se sijaitsee aivan Baselin kaupungin kupeessa Augstissa. Augusta Raurica oli oman aikansa metropoli, antiikin suurkaupunki, jossa sen kukoistuksen aikana oli jopa 20 000 asukasta.

Nykyisin alueeseen kuuluu noin kolmekymmentä historiallista kohdetta: museo ja alkuperäisen mallin mukaan rakennettu roomalaistalo viinitupineen sekä mm. amfiteatteri ja kotieläinpuisto, jossa kasvatetaan perinteisiä kotieläinlajeja.

Augusta Raurican loiston vuodet loppuivat roomalaisten vallan kavetessa. Keskiajalla se kuihtui pelkäksi jokivarren kalastajakyläksi. Roomalaiset unohtuivat ja rauniot hautautuivat. Nykyisessä muodossaan kävijöille avoimena ulkoilmamuseona Augusta Raurica on perustettu vuonna 1955.

Alueen tutkimus on edelleen kesken ja alueella tehdään jatkuvasti uusia arkeologisia kaivauksia. Kaikkea ei uskota vielä löydetyn – esimerkiksi 1960-luvulla alueelta löytyi merkittävä myöhäisantiikkinen hopea-aarre, jonka kolikot, koriste-esineet ja hopeiset haarniskat ovat nyt museossa esillä. Kesäisin Augusta Rauricassa järjestetään myös yleisökaivauksia, joissa kuka vain pääsee kokeilemaan arkeologin työtä asiantuntijoiden opastuksella.

Augusta Raurican amfiteatterissa järjestetään myös konsertteja, teatteriesityksiä ja ulkoilmaelokuvia. Roomalaiskylä on oiva ulkoilmakohde myös lasten kanssa matkustaville. Kaikille ulkoalueille on vapaa pääsy ja esimerkiksi piknikille löytyy paljon jännittäviä sopukoita raunioiden nurkista.

Lisätietoa:

www.trier.de
www.passau.de/tourist
www.augusta-raurica.ch

Teksti: Riikka Krenn
Kuva: iStockphoto