Kuva: Shutterstock
Petra, Jordania

Petran rauniokaupunki on ihme erämaan keskellä

Uuden maailman seitsemään ihmeeseen lukeutuva Petran kalliokaupunki Jordaniassa vetää sanattomaksi. Kuinka ihminen on voinut omin käsin tällaista rakentaa?

Petra on kaukana kaikesta

Ilkeän näköinen arabimies piiskaa aasiaan kaikin voimin. Eläin näyttää kuolemanväsyneeltä. Sen pienistä silmistä on kadonnut elämän valo.

Mies tarjoaa kyytiä aasin selässä halki historiallisen Petran kalliosolan. Etteivät jalat rasitu. Kieltäydyn tiukasti mutta kohteliaasti. Kävelen mieluummin. Mies kysyy, olenko jotakin muuta vailla.

Jordaniassa sijaitseva muinaisten nabatealaisten kaupunki Petra on suosittu turistikohde, vaikka se on vaikeasti tavoitettavissa. Suomesta maahan ei ole suoria lentoja. Itse olen tullut paikalle lentäen, laivalla ja bussilla. Petraan vie yksi kapea vuoristossa mutkitteleva tie, joka ei tunnu päättyvän. Näkymät ovat karuja.

Pitkä odotus kannattaa. Kalliokaupunki on hämmästyttävä. Se tekee suuremman vaikutuksen kuin Kairon pyramidit. Miten sellainen on ollut käsin mahdollista rakentaa?

Solatien aarteet paljastuvat

Petran reilun kilometrin pituista solatietä on tallattu jo ennen ajanlaskumme alkua. Ensin sitä kulkivat paimenet, sitten roomalaiset ja nyt turistit. Hiekka pöllyää ja saa kurkun kuivaksi. Kapean solan seinämät tuntuvat paikoin kaatuvan päälle.

Hiekkakiven roosanpunainen väri ja auringon valo sekä varjot maalaavat kalliosta ainutlaatuisen. Ryhmämme opas kertoo kuuluisimmista kohteista: uurnahaudasta, amfiteatterista ja aarrekammiosta, jonka edustalla on kuvattu Indiana Jones -elokuvaa. Jos aika riittäisi, pylväitä, seinien jumalattaria ja koristekuvioita voisi tuijottaa kauemminkin.

Kiehtovia ovat myös Petran luonnolliset kulmat ja muodot. Aika on muovannut yhteen kohtaan kallion lakea railoja, jotka saavat sen näyttämään kaksikyttyräiseltä kamelilta. Se katselee tarkkaavaisesti pääportin suuntaan.

Petra oli sykkivä suurkaupunki 2 000 vuotta sitten. Se sai vaurastua rauhassa kallion suojassa. Muinaisesta 30 000 asukkaan arabien metropolista on kaivettu esiin vasta kolme prosenttia. Siinäkin on järjettömän paljon ihmeteltävää.

Petra, Jordania
Petra on Jordanian tunnetuin kohde.

Pitkä kipuaminen kohti salaista kaupunkia

Kaikki turismin ilmiöt ovat rantautuneet paikkaan hyvä tovi sitten. Krääsää myydään kojukaupalla. Minulle tuputetaan onnenamulettia, joka on pelastava tulevaisuuteni. Moni kaupustelija on verhoutunut paljasjalkaiseksi petralaiseksi, mutta oikeat alkuperäisasukkaat beduiinit viettävät perinteistä paimentolaiselämää ja pysyvät omissa oloissaan. Turismi on pakottanut kallion kätköistä vuorille.

Beduiinien mystiikka myy. Eräs australialaisnainen kertoo tarinansa kirjassaan, jota hänen lapsensa markkinoi solatien varressa. Nainen tuli lomalle Petraan vuosia sitten ja jäi sille tielle. Nyt hänellä on perhe beduiinimiehen kanssa. Jordania on verraten moderni arabimaa, mutta beduiinikulttuuri elää täällä yhä.

Haluan kavuta korkealle. Siihen on olemassa turvallinen reitti. Alan laskea kallioon muovautuneita askelmia. Niitä kertyy muutamia tuhansia, kunnes ne loppuvat. Olen Petran katolla. Täällä kasvit voivat hyvin. Näkymä on kaunis, rauhoittava. Aika tuntuu pysähtyneen, vain vaimea tuulenvire rikkoo muuten täydellisen hiljaisuuden. Ihmiset alhaalla näyttävät eksyneiltä muurahaisilta.

Beduiinielämää ja aaseja

Alan laskeutua takaisin alas. Muut turistit eivät ole tänne asti vaivautuneet. Noin puolimatkassa vastaani tulee nainen, jolla on kantoliinassa pikkuriikkinen lapsi ja narussa aasi. Aito beduiini. Katseemme kohtaavat, ja nainen hymyilee ujosti.

Aasi laskeutuu ensin ketterästi pieniä askelmia, kunnes se pysähtyy. Kulkuväylä on vain metrin leveä, ja alas on monen metrin pudotus.

Aasi on selvästi joutumassa paniikkiin, ja nainen epätoivon valtaan. Seuraan tilannetta harmistuneena avuttomuudestani. Naisen vitsa ei tepsi, mutta sitten hän kuiskaa aasin korvaan jotakin. Eläin miettii, se näyttää valmistautuvan. Sitten se ponnistaa kivelle, on luisua alas, mutta saa tasapainon takaisin ja hyppää tukevammille askelmille.

Kuljen heidän perässään. Kohta he saapuvat telttamaiseen, vaatimattoman mutta kodikkaan näköiseen kotiinsa. Nainen alkaa laittaa ruokaa tulelle. Minä palaan omieni joukkoon, turistiletkan hännille. Mutta ajatuksissani jään vielä hetkeksi vuoriston vapauteen.

Teksti: Riku Roslund
Kuvat: Shutterstock

Päivitetty: 30.7.2018

Sinua saattaisivat kiinnostaa myös nämä

Arvostelut ja vinkit

1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (24 votes, average: 4,42 out of 5)

Kerro kokemuksesi ja jaa omat matkavinkkisi!

Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä mieltä olet?

0 kommenttia