Browsing Tag

Tukholma

Tasokkaampi Tukholman risteily: Luksusristeily m/s Gabriellalla

Että nuin. Niin me taas löysimme viime viikonloppuna itsemme tyytyväisinä laivalta, kiitos joululahjana saadun risteilyn. Eikä muuten ollut ihan mikä tahansa risteily, sillä hytteinä meillä oli LUX Seaside Premium -parvekehytit ja yhdistimme risteilyyn vielä astetta paremmat ruokailut sekä tervetulolahjat. Mikäs sen mukavampaa kuin matkustaa tilavammassa hytissä, josta pääsi nopeasti ulos nauttimaan aurinkoisesta meri-ilmasta ja ah, niistä komeista auringonlaskuista.

Viking Line-sovellus uudistui ja vau, sanon minä!

Viikkari uudisti sovellustaan ja tuntuipa muuten hyvälle plarata sitä kännyllä. Lähtöpäivän aamuna menin kurkkaamaan sovelluksesta matkani tietoja ja pääsin näkemään perheellemme määrätyt hytit. Suorastaan erinomainen asia, sillä mahdollisen epämieluisan hytin osuessa kohdalle olisi varmaan voinut vielä yrittää vaikuttaa jotenkin hytin sijaintiin. Meillä sitä tarvetta ei ollut, sillä lapset ilmoittivat haluavansa laivayhtiön määräämän hytin.

Helppoa lähtöselvitystä en voinut lahjana saadun risteilyn takia tehdä, mutta sovellus oli matkalla ihanan helppo. Olisin voinut seurata siitä risteilyohjelmaa, ravintoloiden aukioloaikoja, pohtia täksäriostoksia sun muita, mutta erityisesti rakastuin sovelluksessa siihen, että laivan Wi-Fiin kytkeytyminen oli tehty helpoksi. Ei ärsyttävää tunnusten metsästystä ja naputtelemista.

Juu ja pisteitä sovellukselle ropisi lisää siinäkin vaiheessa, kun näin ajantasaisesti kertyneen venesaldon. Pikkuisenhan tuo minun mieheni kohotteli kulmiaan poistuessamme laivasta, kun vihdoin näytin hänelle kertyneet pisteet. Edullinen merimatka oli kaikkea muuta kuin edullinen, mutta tulipahan vingutettua korttia täksärissä ja kävelin muuten ihanien kenkien kanssa laivasta ulos. Kuva postauksen loppupuolella, sillä joitakin lukijoita saattaa uusimmat kenkäni hieman hämmentää. Omalla vastuulla sitten.

Kaksi erilaista LUX Seaside Premium Balcony -hyttiä, vinkkejä hytin valintaan

LUX Seaside Premium -parvekehyttejä Gabriellalta löytyy 14 kappaletta, joista 4 hyttiä (11100, 11101, 11112 ja 11113) ovat sijaintinsa puolesta hieman erilaisia verrattuna muihin parvekehytteihin. Suurin ero erikoisemmissa hyteissä on parvekkeelle päin kapeneva hytti, sivuikkuna sekä pienempi parveke, josta on näkymä myös joko menosuuntaan tai perään pelastusveneille päin. Meidän lapsille osui tuo keulan suuntaan osoittava pienemmän parvekkeen päätyhytti 11112 (pinta-ala 22 m²).

Juu, ja tässä alla vielä se meidän 25 m²:n kokoinen hytti 11110. Esittelyni samanlaisesta hytistä numerolla 11106 on luettavissa täältä.

Parvekehytit, jotka eivät sijaitse parvehyttialueen päädyissä ovat isompia. Samalla myöskin parveke on kyseisissä hyteissä isompi ja yksityisyyttä on enemmän. Päädyissä sijaitsevissa parvekehyteissä on luonnollisti muotonsa takia vähemmän neliöitä, eikä parvekkeella ole samalla tavalla yksityisyyttä kuin isommissa parvekehyteissä. Ulkokannella liikkuvat matkustajat näkevät suoraan päätyhyttien parvekkeille, eikä näkymät sivuikkunasta myöskään ole kovin kummoiset.

Siinäpä se, näkymä lastemme hytin hieman likaisesta ikkunasta. Kuvassa vasemmalla näkyvät parvekkeet kuuluvat parvekkeellisille juniorsveitille (SUM Junior Suite), ja huomatkaa esteellinen näkymä parvekkeelta. Sama ongelma ei ole kaikissa juniorsviiteissä, joten kannattaa esittää hyttitoive varauksen yhteydessä.

Kannattaa myöskin huomioida se, että keulan suuntaan osoittavat parvekkeet ovat tuulelle alttiimpia, kun laiva liikkuu merellä. Tupakoitsijoita oli useamman kerran ulkokannella hytin 11112 lähettyvillä, joten tupakanhaju kantautui ajoittain sekä hytin 11112 että 11110 parvekkeille.

Meidän hytit sijaitsivat perästä katsottuna aluksen oikealla puolella ja saimme nauttia Helsinki-Tukholma -välillä toukokuisista auringonlaskuista. Aurinko porotti Tukholman päässä parvekkeellemme aamupäivästä lähdön hetkille. Ihan mukava puoli siis auringosta nauttiville, mutta vastaantulevien laivojen katsomisesta tykkäävien kannattaa pyytää hyttinsä perästä katsottuna aluksen vasemmalta puolelta.

Lisäluksusta matkaan tervetulolahjan myötä

Kuohuviiniä tai samppanjaa en meidän aikuisten hyttiin tilannut, sillä luksushyttiemme jääkaapeista löytyi alkoholittomien virvokkeiden lisäksi kaksi piccoloskumppaa ja kaksi olutta. Me aikuiset tietty hymisimme tyytyväisyyttä rahdatessamme lasten hytistä piccoloskumpat ja oluet omaan jääkaappimme ja parempiin suihin. Jotain pientä kivaa juomien oheen oli kuitenkin kiva saada, joten tilasin lasten hyttiin Fazerin Sininen -konvehtirasian ja meidän aikuisten hyttiin suklaakuorrutetut mansikat. Muutamat macarons -leivokset oli miellyttävä lisä mansikoiden rinnalle.

Lisäluksusta matkaan ravintoloiden myötä

Tassu ylös, jos buffetin ryysis sekä vapaan ja siistin pöydän metsästäminen aamuisin EI ole se sinun juttusi. Ei myöskään meillä, joten varasimme ennakkoon Food Gardenin erikoisaamupalan ja emmepä olisi voineet olla tyytyväisempiä valintaamme. Vaikka ravintolassa olikin matkustajia, kaikki oli vain paljon rauhallisempaa kuin buffetin puolella. Kahvi ja tee tuotiin pöytään, tarjonta oli tasokkaampaa, välimatkat ruokien hakupisteelle paljon lyhyempiä ja kyllä vaan se lasillinen kuohuvaa oli sellainen piste ii:n päälle koko aamupalassa. Eikä muuten haitannut sekään, että tarjoilijalla oli aikaa keskustella pöytämme ääressä muutamaan otteeseen. Henkilökohtainen asiakaspalvelu, sitä minä jaksan peräänkuuluttaa.

1.6. jälkeen varattuihin luksushytteihin kuuluu erikoisaamiaiset (nyk. Premium-aamiainen), joten me maksoimme vielä itse omat aamupalamme ennen muutosta. Premium-aamiainen on varattavissa maksua vastaan muissakin hyttiluokissa matkustettaessa ja tällä hetkellä hinta etukäteen ostettuna on 17 euroa/aikuinen. Hintaeroa perusaamiaiseen buffetin puolella on kuusi euroa, joten mielellään tuon À la carte & Seafood Barissa (ent. Food Garden) tarjottavan aamiaisen maksaa huomattavasti rauhallisemmasta tunnelmasta. Suosittelen.

Food Gardenista puheen ollen, illallistimme paluumatkalla samaisessa ravintolassa aikataulusyistä, sillä ateriointi ykkösehdokkaassamme No Namessa olisi saattanut viedä enemmän aikaa. Eipä Food Gardeninkaan ruuissa ollut nipotettavaa ja palvelukin pelasi. Nirsot lapset tilasivat Ville Viking -menusta omat annoksensa ja me aikuiset nautimme pidemmän kaavan mukaan päivällisemme merimaisemia ihaillen.

Se toisenlainen ruotsinristeily?

Ymmärrän, että monet näkevät ruotsinristeilyn niin nähtynä ja koettuna. Matkustetaan siinä pienessä hytissä, ehkä jopa ikkunallisesssa, käydään buffetissa illalla ja aamulla, piipahdetaan toki merimyymälässä hakemassa ne ”tavalliset” ja nautitaan yökerhon iltaohjelmasta. Viikonloppuna ainakin saattaa olla matkustajia siihen malliin, että ruotsinristeily on buffetjonoja, paikan metsästystä yökerhossa ja, no, niin nähty ja koettu, suorastaan yllätyksetöntä. Matkastaan voi kuitenkin tehdä toisenlaisen ja kanta-asiakashinnoilla onnistuu säästämään isosti parempien hyttienkin hinnoissa.

Aluksen viihde on muutakin kuin tähtiesiintyjä yökerhossa ja trubaduuri pubissa. Rauhallista musiikkia voi kuunnella aluksen arcadella sijaitsevassa Wine Barissa, jossa mekin viihdyimme miehen kanssa molempina iltoina pienen hetken samppanja-/viinilasillisen ääressä.

Eikä siinä vielä kaikki. Loungemainen tunnelma veti meitä puoleensa Living Roomissa, jossa ei ole varsinaista baaritiskiä. Henkilökunta oli ystävällistä, palvelu henkilökohtaista ja drinkit oikein maittavia. Listan ulkopuoleltakin sai juomaa, eikä viinin/samppanjan ystäviä ollut myöskään unohdettu. Minä en mieluisaa juomaa listalta löytänyt, joten kerroin mieltymyksistäni suoraan baarihenkilökunnalle. Pidän hedelmistä ja marjoista valtavasti, makea juoma ei saa olla ja passionhedelmääkin olisi kiva juomassa olla. Mitäpäs nenäni eteen tuotiin? 

Täysi kymppi ja tyytyväinen asiakas oli taattu.

Gabriella uudistui jälleen, mitäs uutta tällä kertaa?

Alus kävi Naantalin telakalla huhtikuussa 2018 ja sai jo hiukkasen uutta sisäänsä tuolloin. Loput uudistukset tehtiin aluksen ollessa liikenteessä ja 1.6. valmistui loputkin muutokset. A-luokan hytit saivat uuden värityksen jo telakalla ja itse ainakin pidin muutosta todella onnistuneena.

Uusi sisustus, uudet patjat sängyissä ja siihen päälle vielä televisio, kyllä kelpaa. Kylpyhuonetta katselin pienesti sillä silmällä ja pikkuiseksi mysteeriksi sen uudistus jäi. Sen verran varmaa ainakin on, että wc-pönttö ja kaakelit olivat vanhaa tuttua roosan väristä. Vanhasta hyttityylistä oli muistona myös hytin ovi.

Hyttien lisäksi mm. ravintolamaailma sekä sauna- ja allasosasto uudistui ja tuli matkustajien iloksi kesäkuun alusta. Pikkuinen harmitushan minulle tuli, kun en päässyt omalla toukokuisella matkallani testaamaan uusia spa-elämyksiä uuden hoitohuoneen myötä, mutta seuraavalla kerralla menee varmasti testaukseen. Kukapa ei nauttisi täydellisestä hemmottelusta?

Juu ja se ruoka, yksi parhaimpia asioita risteilyissä. Uuden ravintolamaailman myötä à la carte -ravintola Food Garden ja mereneläviin keskittynyt Bistrotek ovat historiaa ja tilalla on À la carte & Seafood Bar. Seafood Bar on ymmärrettävästikin keskittynyt mereneläviin, kun taas à la carten puolella saa vanhoja, tuttuja Food Gardenin annoksia. Se on kuitenkin uutta, että ravintolassa kiertelee juusto- ja jälkiruokavaunu, josta voi valita mieleisiään herkkuja. Pidänkö ajatuksesta? Kyllä, sillä täällä ruudun toisessa päässä on laiva-, hotelli-, lentokone-, sampanja-, hedelmä-/marjatytön lisäksi yksi juustotyttö.

Mites se Bistrotek, jos kerran uudistuksen myötä tuli kuvioihin Seafood Bar? Bistrotek on nykyään mukavan rento pop up -ravintola, jossa ruokien teemamaa vaihtuu useamman kerran vuodessa. Nyt on tarjolla ruokia Meksikosta ja kyseisiä mausteisia eväksiä voi nauttia syyskuun loppuun saakka. Parin viikon päästä Gabriella (kuten myös Mariella) rupeaa tekemään picnic-päiväristeilyjä Tallinnaan, jolloin Bistrotekissä on tarjolla päiväsaikaan hieman suppeampi menu. 

Mitäs tykkäsimme reissusta?

Helteen takia unohdimme päiväkävelyn Södermalmilla/Gamla Stanissa ja jäimme laivalle. Otimme koko matkan rennosti ja nautimme hyteistämme. Yökerhossa piipahdimme miehen kanssa ensimmäisenä iltana kuuntelemassa Sania, mutta kyllä vaan rankka työviikko painoi sen verran takaraivossa, että vetäydyimme hyttiin lepäämään. Paluumatkalla emme tainneet käydä yökerhossa ollenkaan, vaan nautimme hiukan aikaa olostamme juuri Wine Barissa musiikkia kuunnellen ja testasimme palvelun Living Roomissa.

Palvelu oli hyvää kaikkialla, eikä huomauttamista ollut. Pieneen aamuyön järjestyshäiriöön törmäsin ensimmäistä kertaa sitten vuoden nakki ja miekka, kun jossain hytissä oli jonkin sortin älämölöjuhlat. Kyseinen kovaääninen ölinä herätti minut, aikani sitä kuuntelin ja sitten oli jo pakko soittaa infoon ja pyytää toimia. Ihan mielenkiinnosta hipsin ovelle kuuntelemaan käytävän tapahtumia ja eipä mennyt aikaakaan, kun järjestysmies/-miehet tulivat paimentamaan älämölöporukkaa. Kiitosta vaan mölisijöille, jotka uskoivat kerrasta ja kiitosta vaan järjestysmiehille, jotka hoitivat tilanteen ripeästi ja kaikin puolin asiallisesti.

Niin juu, onkos minulla ollut tapana antaa näitä silmänilo-pisteitä näihin laivapostausten loppuihin? Tällä kertaa pojot saakin nainen! Nainen, joka työskenteli alkuillasta Grill-ravintolassa ja palveli minua. Hänen ripeytensä ja energiansa oli omaa luokkaansa, eikä asiakaspalvelussakaan ollut vikaa. Sama henkilö työskenteli loppuillasta/yöstä Club Marin baarissa ja hänen nopeutensa drinkkejä tehdessä oli sellaista, että miehenikin hämmästeli ja yhtyi katsantokantaani.

Tarjoilija/baarimestari Katja, hämmästytit meitä energisyydelläsi ja vauhdillasi niin paljon, että sinua katsoessa tuli ihan hiki. Jaksoit palvella iloisesti vauhdista huolimatta ja jösses, kun sinä jaksat!

Silmänilopalkinto ansaitusti Katjalle.

P.S.: Jäitkö pohtimaan niitä hieman erikoisempia kenkiäni, jotka ostin hytistä bongatulla Viking Club -asiakkaan erikoisalennuksella?

Saanko esitellä Karl Lagerfeldin Karl Iconicit. Aivan ihqut!

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

 

Radio Novan Retroristeily Mariellalla taas biletetty!

Siis voi äiti! Jälleen kerran tanssimisesta kipeät jalat ja järkyttävä väsymys jo toista päivää, sekä muutaman limupullon korkkien kääntämisestä hiertyneet sormet. Olo on niin räjähtänyt, ettei oikein ymmärrä, miten tähän tilanteeseen taas joutui. Sen siitä sai, kun kaksi äityliä päästettiin vapaalle kerran vuodessa. Ai että.

Kehuskelin jo edellisellä kerralla Mariellaa parhaimpana bilelaivana ja eipä muuttunut mieleni tälläkään kertaa. Aluksen ”kompakti” koko ja ravintoloiden sijoittelu mahdollistaa ravintolakannen valjastamisen bilekäyttöön mitä parhaimmin. Me vaeltelimme skumppakamun kanssa paikasta toiseen ja nautimme tunnelmasta täysillä, joten ei muuta kun kuvia näytille siitä, kuinka Retroristeily Vol 3 sujui. Järjestelmäkamera jäi taasen kotio, sillä matkan pääasiallinen tarkoitus oli täydellinen irrottautuminen arjen kuvioista.

Mikä mahtava tapa aloittaa risteily: Kylmä huurteinen aurinkoisella takakannella. Totuus kuvan takana oli kuitenkin toinen. Meikä päätti pukeutua farkkujen kanssa olkaimettomaan raitapaitaan, mutta eihän sellaisen kanssa tarjennut ollenkaan. Ei auttanut päälle vedetty neule, ei sitten yhtään (kiittistä Mother Nature), joten päädyttiin korvat luimussa sisälle nauttimaan muovituopin sisältö. Nuorena sitä oltaisiin irvistelty kylmässä ilmassa miniminivaatteissa, mutta nykyään tuo mukavuus menee näyttäytymisen edelle. Saas nähdä, millon korkkarit vaihtuu Ainoihin. Never.

Dagens outfit: Vanha hame vuodelta nakki ja miekka sekä paita vuodelta nakki ja miekka. Ei ihan ysäriä, mutta ei pysty, ei taivu.

Ruokaa nassuun Ocean Grillissä, Porto BRGR. Paluussa muuten oli ihanan valkosipulinen kastike tuolla välissä, kokille kiitoksia.

Päivän koristeet. Meillä muuten kävi hytin sijainnin suhteen mieletön mäihä, emmekä olisi voineet skumppakamun kanssa olla tyytyväisempiä. Hyttimme sijaitsi samassa kerroksessa kuin missä on myös uloskäynti, joten matkalaukkua ei tarvinnut rahdata toiseen kerrokseen. Kaiken kukkuraksi hytti sijaitsi aivan käytävän päässä, eikä vastapäätä ollut hyttiä, joten rauha oli taattu. Parasta.

Ja ei kun radalle! Tuo paita muuten tuossa kuvassa on monia vuosia vanha. On se vaan kumma, ettei meikäläiselle löydy edes bilepaitaa netistä eikä maista. Väriä pitäisi löytyä, pienesti jotain jujua siihen myös. Ei avonaista selkää, napaan asti ulottuvaa kaula-aukkoa taikka paljaita vatsalihaksia, koska se ei vaan tunnu yli nelikymppisenä naisena omalta jutulta. Olkaimetonkin saa olla, nou problemos, mutta jotenkin sellainen kauniin elegantti ja edustava. Juu ja koko 32/34. Ei tästä valtiosta/nettikaupoista! 

Kippis ja kulaus, nannaa oli!

Niin nannaa tosiaan, että seuraava aamu menikin hitaasti heräillessä. Hytistä rahtauduimme ulos vasta puoli kahden jälkeen metsästämään ruokaa, jonka jälkeen piipahdimme pienoisella happihyppelyllä Södermalmilla.

Hah! Se on kuulkaattes niin, että minua ihan kutkutti ajatus voida nauttia piccoloskumppa keskellä päivää. Ihan vaan, koska mä voin. Oli aivan pakko käydä hakemassa sellainen maukkaan hedelmäsalaatin kera. Hiukkasenhan minua epäilytti keittiön tekemän hedelmäsalaatin liemi, muttei se ollutkaan mikään supermakea. Suosittelen.

No, kuis ilta?

Aivan huippu! Ensimmäisenä iltana painoi hieman pohjalla ollut rankka työpäivä, joten toisena iltana fiilaritkin oli lenteliäämmällä tuulella. Burgeriannokset taasen nopeasti nassuun ja ei kun menoksi. Pakkohan sitä reikääkin oli käydä katsomassa ja ottamassa kuva.

Tadaah, tässä mää nyt oon. Reikäkin oli paikallaan.

Aijai, ihan eturiviin pääsin seisomaan. La Bouche veti hyvän keikan, mutta hiemanhan tuo minun katseeni eksyi äimistelemään taustatanssijana heilunutta Henna Peltosta. Muutama sana minulla olisi sanottavana, mutta jätän tämän vain nyt tähän.

Että nuin. Kaikkinensa aivan huippuristeily jälleen kerran, jonka kruunasi Oku Luukkaisen mahtava show.

Kiitämme:

  • Ravintoloiden aukioloaikoja. Juomaa ja ruokaa sai mukavasti eri pisteistä ja hienoa, että Tukholman satamassaoloaikana oli paikat mukavasti auki. Oli siis otettu huomioon se, ettei kaikki todellakaan poistu/kykene poistumaan laivalta maihin.
  • ”Mummotunnelia”, eli arcadelle illalla pistettyä diskoa. Pössis tuntui olevan kohillaan, vaikka itse viiletin vaan kävellä ohi.
  •  Järkkäreitä, jotka tuntuivat pitävän homman kasassa, vaikka meno tuntui olevan välillä vähän hmm…. villiä.

Haukumme:

  • Kylmää keliä.

Miksi Radio Novan Retroristeily on The Risteily ja kannattaa varata?

Haloo te ysärinä bailanneet! Me vanhenemme ja niin vanhenee artistitkin. Tulee päivä, jolloin diggaamamme esiintyjät ovat vaihtaneet hiippakuntaa ja me jäämme rollaattoriemme kanssa ihan yksin muistelemaan kaiholla vanhoja hyviä aikoja. Nyt kun jalka vielä nousee ja jaksaa jokseenkin mennä kaksi päivää, niin nyt on se oikea hetki vielä kokea Itämeren messevimmät ysäribileet. Kaksi iltaa ja yötä, päivä siinä välissä, aikaa bailata ja nauttia tunnelmasta. 22-tunnin risteilyt ovat vain aivan liian lyhyitä tällaisiin spektaakkeleihin, sanon minä. Ja jos ei 90-luvun musa kolahda ihan täysillä, mutta korvat ei vuoda vertakaan, niin Retroristeily on kuitenkin kuin 22-tunnin bileristeily tuplana. Takuuvarmaa menoa ja meininkiä on tarjolla, joten tunnelma on katossa. Muistattehan kuitenkin bilettää nätisti ja muita matkailijoita kunnioittaen, joohan?

Ja tähän loppuun vielä pikkuinen  pyyntö Mariellan  kapteenille. Kuules, jos tämmöinen risteily järjestetään jälleen lämpimänä aikana ja satamassa on samaan aikaan Karibian-risteilijä, niin et viittis parkkeerata Mariellan perää Karibian-risteilijään päin? Siinä olis Karibian-risteilijän matkustajilla ihmettelemistä, kun pikkuisen laivan peräkannella bilettää iso kasa ihmisiä tuulipuvuissaan, kreppitukan ja vyökaukkujen kera. Näytetääns vähän isommille, miten homma hoidetaan. Ja tähän perään se silmäniskuhymiö, jota en suosi postauksessani.

Kiitos Radio Nova ja Viking Line. Retroristeily nelosta odotellessa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Siljalla on salaisuus: Iso Promenade-hytti!

Päivä Tukholmassa risteily 2

Toissaviikonloppuinen risteilymme Siljalla oli kaikkea muuta, kuin mihin olimme tottuneet. Kustansimme merimatkan lastemme serkuille, joille risteilyt ovat harvinaista herkkua. Kaiken kukkuraksi risteily oli serkkulapsille ensimmäinen Siljalla, joten ilmassa oli ihanaa jännitystä ja juhlan tuntua. Juuri sellaista, jota omat lapsemmekin tunsivat vuonna nakki ja miekka.

Anyway, lauantainen mielenosoitus sai meikäläisen otsalle ison tatin, kun totuus sen vaikutuksesta liikenteeseen selvisi minulle. Olimme sopineet miehen kanssa niin, että menisin julkisilla omia aikojani Olympiaterminaaliin ja mies tulisi lasten kanssa autolla Helsinkiin, jättäisi auton Velodromille ja jatkaisi lasten kanssa julkisilla terminaaliin. Eihän siitä tullut mitään, sillä päädyimme kaikki kävelemään Olympiaterminaaliin, minä Rautatieasemalta ja mies lasten kanssa jostain Tehtaankadun tienoilta, vesisateessa tietty. Omat fiilarini oli melkoisen väsähtäneet tarpomisen jälkeen, joten oli mahtavaa kurvata tyhjälle Club One Gold-luukulle ja noukkia maihinnousukortit sieltä.

Oi niitä ihmetyksestä pyöreitä silmiä, kun serkkulapset astuivat ensimmäistä kertaa Silja Symphonyn Promenadelle ja oi sitä ihmetystä meillä kaikilla myös silloin, kun avasimme Promenade-hyttimme oven. Se on kuulkaattes niin, ettei hytti muistuttanut tavallista Promenade-hyttiä ollenkaan.

Silja Symphony Promenade hyttiSilja Symphony Promenade-hytti

Että nuin. Tämä kannella 11, aivan aluksen perässä sijainnut 18 m²:n suuruinen Promenade-hytti on entinen Romantica-hytti, jota myytiin Silja Linellä aina vuoteen 1997 asti. Romantica-hytin erikoisuutena oli mm. pyöreä sänky ja poreallas, jonka takia kylpyhuone oli ja on huomattavasti isompi kuin perushytissä. Silja-luokan hintaan myydyillä Romantica-hyteillä taisi olla hieman vaisumpi kysyntä, sillä kyseiset hytit muutettiin Family- ja Promenade-hyteiksi vuonna 1997. Meille osui Silja Symphonyllä tuo Promenade-hytti 11829, jonka lisäksi seurueemme käytössä oli muutaman hytin päässä sijainnut A-luokan hytti.

Syvennyksessä, jossa sijaitsi aikoinaan pyöreä sänky, oli nyt kaksi erillistä liikuteltavaa sänkyä. Toiselta seinustalta löytyi lisäksi liikutettava alasänky ja seinällä oleva yläsänky. Promenadelle suuntautuneesta ikkunasta näki avonaiseen Old Port Pubiin sekä melkoisen hyvin ulos perän isoista ikkunoista.

Silja Line Promenade

Kampauspöytä oli tilava, hytistä löytyi avonaulakko ja normaaliin Promenade-hyttiin verrattuna myös televisio, joka oli isompi kuin A-luokan hyteissä. Hytin sisustusta ei oltu uusittu muutoin, mutta kylpyhuone oli käynyt läpi isohkon remontin. Remontti lienee ollut kuitenkin keskeneräinen, sillä sieltä puuttui mm. pyyhekoukut.

Silja Symphony Promenade hytti televisio

No nyt on telkku oikealla kohdalla (vrt. edellinen postaukseni). Pakkasimme varmuudelta mukaan pari elokuvaa ja läppärin HDMI-piuhan kera. Pistimme leffan pyörimään läppäristä telkkuun silloin, kun lapsilla oli tarve hieman rauhoittua hytissä. Ei muuta kuin oikeassa alakulmassa näkyvä sänky poikittain telkun eteen ja tenavat siihen istumaan. Laivaherkkuja ja limut/vedet/mehut kouraan, niin rauhoittumishetki oli taattu. Aina ei vain jaksa mennä tuulispäänä.

Niin juu ja se kylppäri...

Silja Symphony uusittu Promenade hyttiSilja Symphony wc

Ei pöllömpi, vai mitä? Pyyhekoukut vaan seinälle ja vessapaperi telineeseensä vessaharjan sijaan, niin kyllä kelpaa.

Hytin sijainnissa aluksen perässä oli sekä hyvää että huonoa. Alla sijainneesta Pubista kantautui vain vähäisesti musiikkia ja käytävä oli rauhallinen, mutta tärinä aluksen perässä oli ajoittain melkoisen voimakasta. Mies, minä ja yksi lapsista koki tärinän aluksen perässä haittaavaan yöunia useaan otteeseen (itse sekosin jo laskuista), mutta kolme muuta seurueestamme ei häiriintynyt tärinästä ollenkaan. Suosittelenkin herkkäunisille hyttejä muualta.

Jos perän tärinät tai hytin vanhahko sisustus ei haittaa, on Silja Symphonyn Promenade-hytti 11829 ihanan tilava ja kerrassaan mainio hytti perheille. Kannattaa laittaa toivomus kyseisestä hytistä varaukseen ja kysellä sen perään vielä satamassa, sillä tätä Promenade-hyttiä on tasan 1 kappale Silja Symphonyllä.  Promenaden toisella puolella vastapäätä sijaitsee saman kokoinen Family-hytti 11629 vuodesohvalla, jossa on myös normaalia isompi kylpyhuone. Kyseisen hytin kunnosta minulla ei ole tietoa, joten jos joku tietää siitä enemmän niin toivoisin kommenttia postauksen alle. Pyydän myös huomioimaan, että tämä hyttiesittely koskee Silja Symphonyä, joten samaiset hytit Silja Serenadella saattavat olla joko Promenadea tai Family Promenadea, taikka sitten molempia. Se, kummin päin ne Silja Serenadella ovat on pieni mysteeri, joten sekin tieto otetaan kiitollisna vastaan.

EDIT 14.9.2016: Olen saanut tietooni, että Silja Serenadella hytti 11829 on uusittu  Promenaden puoleinen Family-hytti.

Anyway, merimatkat ovat olleet perheellemme monesti jo peruskauraa, emmekä ole intoutuneet tutkailemaan aluksen ohjelmistoa sillä silmällä. Serkkulasten tulo mukaan matkalle toi oivan piristysruiskeen, ja tulipahan sitä katsastettua akrobaattiesityskin menomatkalla.  Tukholmassa jalkauduimme ihan lähelle Finlandsparkeniin, jossa lapset intoutuivat useampaankin leikkiin. Tunti hillumista puistossa, toinen tunti lähes tyhjässä leikkihuoneessa ja sen jälkeen mies nappasi lapset mukaansa ja vei heidät kylpylän poreisiin pariksi tunniksi. Minä käytin tilanteen hyväkseni ja hilpaisin Sushi & Co. -ravintolaan nauttimaan kasvis -sushivalikoiman ja lasin viiniä.

Silja Symphony Sushi & Co

Menomatkan eväkset noukimme Mundon puolelta, mutta paluussa aterioimme mukavasti Tavolàtassa. Täytyypi myöntää, että olimme iloisia, kun Tavolàtasta löytyi suosittu lastenpöytä poikkeuksellisesti myös sunnuntaina. Se oli suoranainen pelastus, sillä olisimme olleet pakotettuja siirtymään muualle syömään lastenpöydän puuttuessa. Lapset nauttivat tarjonnasta ja lastenpöydästä noukittiin perusranskisten, lihapullien sun muiden lisäksi mm. katkarapuja. Tyytyväisyys oli taattu ja täysi hyväksyntä siis täältä suunnasta.

Pikkuinen kehitysehdotelma minun on kyllä heitettävä Siljalle. Olisi nääs melkoisen kiva, jos El Capitánista tuttu Kid’s menu olisi tarjolla myös Tavolàtan puolella perusmenun ohessa silloin, kun lastenpöytää ei ole. Lapset ovat kuitenkin erilaisia ja osalle ei maistu hienot annokset, joten lastenpöydän puuttuessa useampi perhe saattaa luopua aterioinnistaan Tavolàtassa. Harmi sinänsä, sillä ruoka siellä on aterioinnin arvoista ja ravintolakin on rauhallisempi kuin buffet.

Silja Symphony Tavolata

Meikäläisen suosikkialkuruoka Tavolàtassa. Oi tuota buffalomozzarellaa!

Silja Symphony Tavolata pääruoka

Ja vauh, nyt oli sitruunan maku kohillaan! Paccheri-pastaa, tuoretta (sopivan rapsakkaa) parsaa, tomaattia, parmesanjuustoa ja sitruunakastiketta.

Vaikka Tavolàtan eväkset ovat hyviä, olen kuitenkin kaivannut jo useamman kerran Siljalla Bon Vivantin puolelle. Ongelma on ruokarajoitteeni, sillä olen kasvissyöjä. Bongasin uusimmalta listalta jo onneksi pääruista kasvisvaihtoehdon, mutta alkuruokiinkin toivoisi tulevan pelkkää kasvista. Mistä sitä tietää, josko alkuruoista olisi mahdollisuus saada hieman riisuttu/muunneltu versio.

P.S: Isot kiitokset postauksessa mainitun hytin historiikista ja muusta hyttitietoudesta Valkeat Laivat -blogin Samille. Siinä on muuten sellainen henkilö, jolta löytyy uskomaton tietomäärä Silja Linen historiasta. Sami kävi myöskin äsken maistelemassa Siljan syksyn uutukaisuuden Menu Nordicin, joten käykääs kurkkaamassa Samin blogi jos merenelävät kiinnostaa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.

Uudistunut Gabriella ja Gröna Lund

Olihan minulla pikkuisen äidillisen ylpeä olo, kun esittelin miehelleni huhtikuussa uudistettua Viking Linen Gabriellaa toissa viikonloppuna. Minulla oli ollut ilo päästä tutustumaan laivaan jo tuoreeltaan pian telakoinnin jälkeen, mutta tuolloin laiva oli hieman keskeneräinen ja katselinkin nyt laivaa aivan uudella innolla. Mm. Living Room oli saanut lisää kalusteita, mutta rappukäytävä Club Marin ja yläkerran Upstairs Pubin välillä oli edelleen suljettu.

Tällä kertaa perheemme hyttinä toimi LXA Seaside Premium Large, jonka keulaikkunan ääressä tuli seisottua tovi jos toinenkin. LXA-hyttihän oli saanut uuden, freesimmän ilmeen ennen uudistusta ja täytyypi myöntää, että uudistus oli mielestäni onnistunut. Poissa oli sininen kokolattiamatto ja tumma sisustus, tilalla oli vaaleita tekstiilejä ja muhkea sänky muhkein tyynyin. Tällainen selkä- ja niskavaivainen ei voinut olla kuin tyytyväinen sängystä.

Viking Gabriella LXAViking Gabriella LXA näkymä

Kyllä voi ihminen tulla pienestä iloiseksi! Tuollaisia näkymiä tuli tuijoteltua hyttimme ikkunasta useasti. Lapsillekin oli juhlaa, kun he saivat seurata Maarianhaminaan saapumista paluumatkalla.

Menomatkalla päätimme aterioida Grill-ravintolassa, vaikken olekaan mikään suuri grilliruoan ystävä. Hampurilaisesta saa harvoin kovin suurta elämystä aikaiseksi ja vaikka pidänkin punajuuresta, kasvishampurilaiseni välissä ollut punajuuripihvi hallitsi sen verran paljon, ettei himoitsemani vuohenjuusto maistunut lähes ollenkaan. Samaan katsantoon yhtyi miehenikin, joka oli tilannut saman annoksen. Palvelulle kuitenkin kiitosta, lapset tykkäsivät korkeista pöydistä ja minimittaisena nautin seurata korkealta kokkien työskentelyä avokeittiössä.

Viking Gabriella Grill

Perhematkalla varsinainen biletys jäi meiltä kokonaan pois. Sen verran halusin kuitenkin esitellä miehelle erityisesti lempipaikkaani Living Roomia, että kävimme maistamassa siellä drinkit. Tälle samppanjatytölle nykyinen drinkkimaailma on täysi mysteeri, joten en voinut sanoa drinkkejä väsäävälle tarjoilijalle oikeastaan mitään muuta kuin sen, että pidin happamista juomista. Hän loihti minulle raikkaan ja maukkaan, happaman juoman, jota lipittelin tyytyväisenä ihaillen ikkunasta avautuvia maisemia ja nauttien keskusteluhetkestä mieheni kanssa.

Gabriellan ravintolakansi koki huhtikuisessa uudistuksessa suurimmat mullistukset, ja arcade oli saanut lisää istumapaikkoja uusien ravintoloiden ja Wine Barin myötä. Viinejä, kuohuviinejä, samppanjaa ja drinkkejä tarjoava Wine Bar sekä arcaden isot ikkunat huusivat meikäläisen nimeä sen verran, että halusin vielä maistaa yhden lasillisen samppanjaa innokkaimpien ikkunasta ihastelijoiden siirryttyä jo muualle.

Viking Gabriella Wine Bar

Voiko sitä merimatkaa paremmin viettää kuin ohi lipuvia maisemia ihaillen? Kaveriksi hyvää ruokaa ja/tai juomaa, miellyttävää seuraa ja se on siinä.

Katsastimme vielä pikaisesti keskiyön shown, marssimme hyttiin ja köllähdimme iltatoimien jälkeen pehmoisiin vällyihin nukkumaan. Ihan hyvä niin, sillä tarvitsin kaiken energian Tukholman päässä, koska tiedossa oli tuhti buffet aamupala ja suoranainen huhkepäivä Gröna Lundissa.

Täytyy kyllä kehua Viking Linen satamapaikkaa Tukholmassa, sillä Södermalm ja Vanha kaupunki ovat kävelymatkan päässä, Gröna Lund ja mm. Abba-museo pienen lauttamatkan päässä. Meillä olisi ollut mahdollisuus tilata liput Gröna Lundiin ja kaupunkinlaiva Emelieen jo ennen matkaa Viking Linen myyntipalvelun tai online-varauksen kautta, mutta päätimme odottaa Tukholmaan saakka epävarman sääennusteen takia. Emelien liput hoituivat näppärästi laivan infosta ja kouraan saimme vielä kartan, johon oli piirretty ohjeet Emelien laituripaikalle. Gröna Lundin liput halusimme hankkia vasta huvipuiston portilta.

Kaupunkilaiva Emelie

Kaupunkilaiva Emelien laituripaikka oli lyhyehkön kävelymatkan päässä Viking Linen terminaalilta, ja päivän lippu kustansi meiltä aikuisilta 11 euroa (13-18-vuotiailta ja yli 65 vuotta täyttäneiltä 8 euroa, 0-12 vuotiaat matkustavat vanhempien kanssa ilmaiseksi). Lauttamatka kesti 10 minuuttia ja Gröna Lundin laiturilta oli hyvin lyhyt matka lipunostopisteelle.

Gröna LundGröna Lund laituri

Ihan juureen.

Gröna Lund InsaneGröna Lund Lustiga Huset

Vau, maailman mukavin Vekkula! (Lustiga Huset). Se on kuulkaattes niin, että Linnanmäen Vekkula häviää tälle talolle 0-6! Kiikkuvia siltoja, vinhemmin pyöriviä tynnyritunneleita, kaikkea kivaa ja jösses mikä loppuliukumäki! Koko perheeltämme pojot Lustiga Husetille. Ei meillä muuta.

Yksi laite oli kaivellut mieltäni jo useamman kerran Tukholmassa käydessäni, nimittäin maailman korkeimpiin ketjukaruselleihin lukeutuva Eclipse. Olin päättänyt yrittää karaista itseäni korkean paikan kammon suhteen ja mennä tuohon 121 metrin korkeuteen kohoavaan laitteeseen, ja melkoinen keikkahan siitä tuli…

Gröna Lund Eclipse

Se on kuulkaattes niin, etten voi missään muotoa suositella tuota kauheaa hökötystä niille, jotka pelkäävät korkeita paikkoja. Olen ketjukarusellien ystävä, mutta rajansa kaikella. Tuuli tarttui ylhäällä istuimeen ja siinä sitä sitten heiluttiin suuntaan jos toiseenkin ajoittain. Minä huusin ja itkin, kiroilinkin yhdellä sanalla kuin huonompikin ihminen. Kun sitten pääsimme vihdoin maahan, sain tehdä todella töitä pystyäkseni kävelemään laitteesta pois. Ei. koskaan. enää. Piste.

Sen verran psyykkeen päälle tuo pelottavien laitteiden päivä Gröna Lundissa otti, että palkitsin laivalla itseni herkullisella täytetyllä croissantilla ja syntisen hyvällä mangosmoothiella. Sen vain sanon, että Coffee & Joyn tulo Gabriellalle oli yksi huippuratkaisuista, sillä kahvilatuotteiden laatu ja kahvilan sijainti parani uudistuksen myötä kummasti. Pikkulasten vanhemmat arvostavatkin varmasti sitä, että Coffee & Joy löytyy nykyään uudistetun leikkihuoneen vierestä.

Viking Gabriella Coffee & Joy 2 Viking Gabriella Coffee & Joy

Oih! Niin samettista ja niin tuhtia, suosittelen. Kipin kapin siis Gabriellan Coffee & Joy -kahvilaan ihan jo tällaisen herkun takia!

Matkamme jännittävin osuus (jos nyt unohdetaan tuo kauhujen Gröna Lund) oli paluumatkan illallinen uudessa, maistelumenuja tarjoavassa No Name-ravintolassa. Ruokarajoitteisina olin tilannut ennakkoon miehelleni merenelävättömän lihamenun ja minulle kasvismenun, joten ensimmäinen jännitys oli jo se, oliko erikoistilauksemme huomioitu. Onneksemme erikoismenut vahvistettiin vielä ennen pöytään siirtymistä, joten tyytyväisin mielin astelimme meille varattuun ikkunapöytäämme. Lapset saivat ruokansa lasten menusta ja hotkivat hampurilaisensa ja kana-annoksensa alta aikayksikön, me vanhemmat puolestaan nautimme aterioinnista pitkän kaavan mukaan. Mahtava ruokailu meille tulikin, mutta siitä lisää erillisessä postauksessa myöhemmin.

Viking Gabriella No Name kasvismenu

Aidot, puhtaat maut. Rapsakkuutta, erilaisuutta ja yhteensopivaa. Tämä eväs tässä ei kovin kummoiselta näyttänyt, mutta jösses niitä makuja ja suutuntumaa!

Minä taisin tuossa jo aiemmin mainita siitä, että nautin happamista juomista. Olin jo pidemmän aikaa ihaillut somessa olevia kuvia Napue ginistä tehdystä drinkistä, joten halusin testata sitä nimenomaan karpaloiden takia. Living Room oli mitä mainioin testipaikka, sillä rauhallinen ympäristö sopi mainiosti meille aikuisille ja paikalla piipahtaneille lapsillemme. Ei hälinää, örinää ja melua vaan nautinnollista olemista merimaisemien äärellä. Latauspistokkeitakin löytyi sopivasti sohvan lähettyviltä kännyköidensä kimpussa istuneille tenaville.

No, mites kuuluisa Napue Gin Tonic? Pöh, sanon minä. Liian alkoholin makuinen, joten niin vaan siirsin juomani yhden siemaisun jälkeen miehelleni, joka joutui uhrautumaan. Karpalot sentään pyysin itselleni, mutta kuinkas kävikään?

Napue Gin

Ennen kuin ehdin pyytämään tarjoilijalta lusikkaa lasin pohjalle jääneille karpaloille, nappasi tarjoilija nesteettömän lasin ja lähti viemään sitä pois. Epätoivoisena kuikuilin lasin perään ja sainkin sen ja sen sisällön takaisin. En tosin ainoastaan sitä, vaan pienen hetken kuluttua tarjoilija tuli hymyillen takaisin.

Viking Gabriella Living Room

Minä se vaan jaksan paasata palvelusta. Minä se vaan jaksan paasata siitä, että palvelun pitää olla personoitua ja samaan aikaan luonnollista. Mitäpä tuohon kuvaan lisäämään. Ainoa mitä pyysin, oli lusikka miehen juoman pohjalle jääneille karpaloille. Entisen pääministeri sanoin, ihan yllättäen ja pyytämättä nuo tuli. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Living Room on The paikka, jossa kannattaa käydä nauttimassa lasillinen (jos toinenkin). Ja pikku vinkkinä vielä se, että vaikka drinkkivalikoima onkin suppeampi kuin mitä yökerhon puolella, ovat raaka-aineet laadukkaampia. Mm. mehut ovat tuorepuristettuja, toisin kuin yökerhon puolella olevat mehut.

Ilta loppui lyhyeen ihan jo seuraavan päivän työpäivän takia, mutta saimme paljon irti matkastamme. Uudistukset ja palvelu saivat kehuja niin minulta kuin mieheltäkin, joten kokemus oli kaikkinensa positiivinen.

Mitäpä mieltä olen Gröna Lundista?

Kaupunkilaiva Emelie ja Gröna Lund on oiva yhdistelmä Viking Linellä matkustettaessa. Kaupunkilaivan aikataulu on sen verran harva, ettei meno-paluulipulla jää kovin paljoa aikaa Gröna Lundissa jos haluaa ottaa laivalle paluun varman päälle. Gröna Lund on ajoittain ahdas, mutta hellyyttävän ”pikkuamerikkalainen” paikka. Laitteisiin merkitty 140 cm raja on ehdoton, joten sitä lyhyemmillä ei ole laitteisiin mitään asiaa edes vanhempien kanssa. Esim. 120 cm pituisille yksinään käytettäväksi hyväksytyt laitteet ovat melkoisen rajuja verrattuna vaikkapa Linnanmäen härpäkkeisiin, joten rauhallisimmista laitteista pitävien kannattaa tarkistaa huvipuiston sivuilta, löytyykö sopivia laitteita tarpeeksi huvirannekkeen hintaan nähden. Pelkkä sisäänpääsy on jo 110 kruunua ja huviranneke puolestaan 320 kruunua (Viking Linen myyntipalvelun/laivan infon kautta yhteishinta 45 euroa) seitsemänvuotiaasta ylöspäin. Pelkillä lipukkeillakin pärjää, mutta jo viidellä laitejaelulla on maksanut 320 kruunun arvoisen rannekkeen takaisin. Tukholmalainen hintahan se on, mutta mielestäni aivan liian korkea käytettyyn aikaan verrattuna. Jonot visiittimme aikana oli osittain lähempänä 40 minuuttia, joten töitä sai tehtyä ja hieman pohtia, minne kannatti mennä jotta ehti mahdollisimman moneen laitteeseen.

Omat tenavat rankkasivat Gröna Lundin kakkoseksi heti Särkänniemen jälkeen, me vanhemmat, jotka lystin maksoimme, suosimme Särkänniemeä ja Linnanmäkeä hinnan takia. Muutaman tunnin keikka Gröna Lundiin (lautta Gröna Lundiin klo 10.28 ja Gröna Lundista 14.58, me tosin hyppäsimme lauttaan about 20 minuuttia aiemmin) kustansi perheeltämme lauttamatkoineen yli 200 euroa ja vaikka tuo keikka ei ollut rahasta kiinni, kehtaan sanoa ihan suoraan, että suorastaan törkeä hinta muutamasta tunnista jonojen takia. Gröna Lundin sivuille pääset suoraan tästä. Samaisilla sivuilla voit hakea näppärästi laitteita pituusrajojen tai mieltymystesi mukaan, joten etukäteistutkiminen on suotavaa kalliin hinnan takia. Itse olin sen verran pelokas, että sain hikisesti käytyä viidessä eri laitteessa. Siinä oli kolme laitetta tälle pelkurille liikaa. Pojot siis meikäläiseltä Gröna Lundin Vekkulalle (Lustiga Huset) ja ihan normaalille ketjukarusellille (Kättningflygaren).

Gröna Lund Kättingflygaren

P.S.: Kesä-heinäkuun risteilyt oli nyt sitten tässä. Seuraavaksi tiedossa niin mökkijuhannusta kuin ihanaa hotellielämää, messevää Alppireissua ja Espanjan aurinkorannikkoa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.

 

 

Vau mikä reissukesä ja Youtube-kuulumisia!

Helou helou! Pahoittelut blogihiljaisuudesta, mutta tällä naisella on ollut takki tyhjä muutaman viikon. Työt vie tällä hetkellä tämän naisen mehut ja pikkuisenhan tuo tuleva virkistyspäivän matkakin teettää töitä. Se on nimittäin niin, että huomenna iloisia duunilaisiamme suuntaa Tallinnaan päiväksi ja minä toimin tuttuun tapaan matkanjohtajana. Tällä kertaa porukka on sen verran iso, että itseäkin jo hieman hirvittää päivän sujuminen Tallinnassa.

Tallinna

Voisi oikeastaan sanoa, että kaikkien aikojen reissukesä alkaa perjantain virkistyspäivämatkasta, sillä viikon päästä siitä suuntaankin perheen kanssa uudistetulle Gabriellalle. Olemme päättäneet kerrankin tehdä jotain ihan muuta, joten tarkoitus olisi käydä Gröna Lundissa. Saas nähdä selviänkö sydänkohtauksetta sieltä, sillä meikäläinen on oikea huvilaitteiden pelkuri. Jotten tekisi elämästäni liian helppoa, olen päättänyt yrittää mennä 121 metrin korkeuteen kohoavaan ketjukaruselliin, Eclipseen. Olen ketjukarusellien ystävä, mutta tuo 121 metriä on melkoisen kova pala tälle korkean paikan kammoiselle naiselle.

Kesäloman olen pilkkonut kolmeen pieneen osaan, sillä osa täytyy jättää loppusyksyn matkaa varten. Juhannus menee muutaman lomapäivän turvin tuttuun tapaan mökillä, töihin palaan viikoksi ja heinäkuussa mennäänkin oikein kunnolla. Itävalta, Sveitsi ja Italian Gardajärvi, Pori Jazzeja sekä Etelä-Espanja. Ehkä käymme Girbraltarilla Espanjassa ollessamme, tai sitten emme. Espanjassa nimittäin menemme lasten ehdoilla ja fiiliksen mukaan, sillä tuo viikko on oikeastaan ainoa aika, jolloin emme ole koko ajan menossa jonnekin. Alla muutama kuva heinäkuussa 2014 tehdyltä alppireissultamme.

St Beatus Caves

St Beatus Höhlen, Sveitsi. Omasta visiitistäni tuonne parisen vuotta sitten voit lukea täältä.

Alpit

Jossain päin Alpeilla huristelemassa.

Chiavenna Italia

Italian Chiavenna. Ah.

Lugano

Sveitsin Luganon kukkaloistoa.

Pontresina

Tuollaiset näkymät Grand Hotel Kronenhofin pihalta. Tuonne suuntaan taas tänä kesänä. Huippuhotelli huippupalvelulla, josta olen kirjoittanut täällä.

Youtube-kuulumisia sen verran, että Gabriellaa koskevan filmin julkaiseminen on hieman takellellut pienoisen onnettomuuden takia. Taisin tuossa viime kuussa kertoa pistäväni pikkuisen itseäni tuonne Youtuben suuntaan, ja tarkoitus oli filmata Tukholman reissu uudistetulta m/s Gabriellalta. Aikataulukiireiden takia filmi valmistui varman hitaasti, mutta kuinkas sitten kävikään…. Katsoin esikoisen kanssa helpommaksi väsätä filmiä esikoisen tietokoneella ja kun ko. tietokoneen muisti huusi hoosiannaa, ehdotin minä ulkoista kovalevyä työn tallentamiseen. Big mistake!

Sanotaanko näin, että minä olen mestari tiputtamaan tavaroita, kompuroimaan ja kaikkea siltä väliltä. Muistan erään kerran, kun anoppi esitteli minulle tekeillä ollutta piirakkaa ja jotenkin se minun kännykkäni vain pomppasi kourastani läsähtäen pellillä olleeseen taikinaan. Voitte arvata, että tuollaisella mestaritoiminnalla sain jotenkin oudosti ulkoisen kovalevyn pomppaamaan kourastani, ja se oli sitten siinä se filmi ja miljoona muuta kuvaa.

Onneksi alkuperäiset tallenteet löytyivät meikäläisen kännyltä ja kameralta, mutta filmi oli tehtävä uusiksi. Viime viikonloppu meni oman tietokoneen kanssa tahiessa isommaltikin, joten lauantaina läppäsin jo koneen kiinni ja menin takapihalle istumaan viinilasillisen kera. Sen vaan sanon, että maailma näytti huomattavasti paremmalta seuraavana päivänä ja filmikin alkoi rakentua yhteistyökykyisemmin.

Kthetraveller Youtube

Tuossa sitä selitetään englanniksi innoissaan, mitä kaikkea kivaa täältä Itämereltä löytyy!

Kthetraveller Viking Gabriella

Ja tuossa taas selitetään mitä tuli tehtyä Tukholmassa. Filmi meni pilalle, sillä en muistanut edes päivämäärää, jolloin olin Tukholmassa. Kait sen arpomisen jo meikäläisen nassustakin näkee… Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan, vaikka laivalla olinkin.

Että nuin. Seuraava Youtube-filmini  pitäisi ilmestyä viikon sisällä, jos tähtikuviot on suosiollisessa asennossa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.