Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Tukholma

Tukholma, taisin ihastua sinuun! Museovinkkejä Tukholmaan

*Pressimatka / kaupallinen yhteistyö Viking Line*

Muistaakos siellä ruudun toisella puolella kukaan sitä, millaista matkustaminen Ruotsiin laivalla oli ennen vanhaan? Käytiin hakemassa matkamyymälästä matkaliput, jonotettiin niitä ensin melkoisen pitkä aika jonotusnumerolla ja ai että sitä matriisitulostimen ääntä. Messinkiä kiiltävälle laivalle pistetiin ykköset päälle, nautittiin vatsat täyteen seisovan pöydän herkuista ja piipahdettiin vielä iltasella yökerhossa. Entisaikaan ei buffetissa ollut juomahanoja vaan juomat piti ostaa erikseen, hyttiinkin ohjasi hyttiemäntä leveän hymyn kera. Se oli sitä risteilemisen kulta-aikaa, se.

Juu ja Tukholma. Sinne mentiin ensin hakemaan voipaketteja isot määrät ja myöhemmin tuli kuvioihin isot O’Boy kaakaopurkit, mutta meillä reitti oli aina sama. Viking Linen terminaalista kävellen vanhankaupungin kautta Åhléns City-tavaratalolle, sieltä pieneksi hetkeksi istumaan Pyhän Klaaran kirkon juurelle ja taksilla takaisin laivalle nauttimaan laivan kahvilan herkuista, joihin kuului ehdottomasti laivojen kestosuosikki katkarapuvoileivät vanhemmilleni. Kun sitten 90-luvulla alkoi käydä kaveriporukalla Tukholmassa, rahdattiin sitä bilettämisestä ryytyneenä luut metrolla Sergelin torin seudulle shoppailemaan sekä mäkkäriin ja äkkiä metrolla takaisin laivalle. 2000-luvulla puolestaan perheen perustamisen myötä siirryttiin pyörimään Södermalmin leikkipuistoihin ja nykyään valitettavasti monella kertaa hiljainen laiva on tuntunut paremmalle vaihtoehdolle, kuin käppäily Tukholmassa. Globenin näköalahissi kerran, salmiakki- ja lakritsifestarit samoilla kulmilla kerran ja Gröna Lundin Tivoli. Siinäpä ne muut visiittikohteeni ja muutoin Tukholma on yhtä been there, done that varmaan sata kertaa sitten vuoden 1977.

Hyi minua.

Merimatka, mikä mukava tapa aloittaa miniloma naapurimaahan

Tukholma on sen verran lähellä, että miniloma sinne onnistuu helposti. Lento Helsingistä Tukholmaan vie alle tunnin, mutta mukaan on laskettava kaikki se aika mikä kuluu liikkumisiin kentälle ja pois, turvatarkastuksissa ja kenties vielä matkatavarahihnan äärellä. Itse suosin enemmänkin merimatkoja, jolloin matka Tukholmaan on nautinnollinen ja halutessaan matkaan saa pientä luksusta varaamalla à la carte illallisen sekä astetta tasokkaamman hytin maksuttoman Premium-aamiaisen kera. Ei muuta kuin ottamaan vielä ilo irti illan tasokkaasta musiikkiohjelmistosta, hyvät yöunet pehmeässä Comfort-luokan sängyssä ja maittavan aamupalan jälkeen olet valmis päivään Tukholmassa. Viking Linen laivat saapuvat Stadsgårdenin satamaan, josta vanhankaupungin juurelle on kävelymatkaa sellaiset pari kilometriä.

Ummikko Tukholmassa

Nyt seuraa nolo tunnustus: Minulle Skansen oli yhtä kuin telkkarista näytettyä yhteislaulua jossain lavan edessä, Djurgården yhtä kuin eläintarha ja Gröna Lund sattui vaan sijaitsemaan näppärästi Viking Linen laivoja vastapäätä, välissä hiukkasen vettä. Juu, ja Abba-museo oli jossain päin Tukholmaa ja siinäpä se, meikäläisen Tukholmatietämys. Koska been there, done that ja liian nähty.

Tämmöiselle hävettävälle ummikolle Viking Linen marraskuinen pressimatka olikin oiva tapa oikeasti tutustua hiukkasen Tukholman nähtävyyksiin ja erityisesti Djurgårdenin alueeseen, joka oli niin paljon muuta kuin eläintarha. Kerrankin oli mahdollisuus ihastella vaivatta bussin ikkunasta rakennuksia, katujen vilinää, fiilistellä tunnelmaa ja kiertää useampikin museo päivän aikana. Päivästä puuttui oikeastaan vaan tunnelmallinen vanhakaupunki, Gamla Stan, jonne olen nykyään alkanut taas pikkuhiljaa kaipailemaan.

Pressimatkamme Tukholmaosion alussa pääsimme Hotelli Hasselbackenissa kuulemaan hieman uusista suunnitelmista, mitä kaikkea Tukholmaan on tulossa. Teinien äitinä innostuin muutamasta tulevasta jutusta ja pienempiä lapsia ajatellen ihastuin puolestaan valtavasti hotellin vieressä sijainneeseen, vuonna 1892 valmistuneeseen elävän taiteen näyttämö Cirkukseen. Paikka näytti pidetyn hyvässä kunnossa ja eipä epäilystäkään, etteikö Cirkus olisi ollut juuri oikea valinta tänä kesänä näytettävälle Peppi-sirkusmusikaalille, jonka ääressä on häärinyt itse Abban herra B:t.

Cirkuksen yhteydessä toimii bistrotyylinen ravintola ja ravintolasta löytyy myös baaripuoli.

Että nuin, voisin pistää tunnelmoiden koko postauksen, mutta lienee parasta kuitenkin vinkata teille käymistämme museoista. Sopivatko ne omasta mielestäni lapsiperheille ja samalla aikuisille, vai olivatko enemmän aikuisille suunnattuja? Samalla myös hiukkasen hintoja ja linkit museoiden sivuille, jos joku niistä alkoi kiinnostaa.

Skansen ja Baltic Sea Science center

Skansen on maailman vanhin ulkoilmamuseo ja kuuluu siihen sarjaan, että mielelläni olisin pyörinyt siellä pidempäänkin. Alueelta löytyy televisiosta tuttu Sollidenin lava (yhteislauluohjelma Allsång på Skansen lienee tuttu?) ja ulkoilmamuseon vanhan ajan talot kutsuvat tutustumaan siihen, miten ensisaikoina elettiin. Se tuli yllätyksenä, että alueella järjestetään ympäri vuoden erilaista ohjelmaa, joten Skanssenille kannattaa suunnata muulloinkin kun kesällä. Alueella on mm. pohjoismaisia eläimiä, villieläimiä ja vajaa vuosi sitten avattu The Baltic Sea Science Center, jonka tiloissa pääsee katsomaan, minkälaista elämää Itämerestä löytyy ja miten ihmisen toiminta vaikuttaa herkkään Itämereemme. Omasta mielestäni paikka sopii kaikenikäisille ja Baltic Sea Science Centerin kaloja sopii aikuistenkin tuijotella. Eipä tullut mieleen, että meidänkin merestä löytyy meduusoja. Sisäänpääsy Skansenille kustantaa aikuisilta 160 kruunua (n. 16 euroa) ja 4-15 vuotiailta 70 kruunua (n. 7 euroa), ajalla 30.4. – 30.9.2020 aikuisten hinta tosin nousee 220 kruunuun (n. 22 euroa). Alle neljävuotiaat pääsevät Skansenille ilmaiseksi. Lisätietoja Skansenin suomenkielisiltä sivuilta.

That’s me! Kuvaaja: Tuukka Ervasti

Abba The Muséet

Minähän en paljoa julkisesti hoilaa, kotona sitäkin enemmän, mutta Abba-museossa en vaan itsekään kyennyt pitämään suutani kiinni. Laulutaitojaan pääsee kokeilemaan useammassakin paikassa ja halutessaan oman visiitin tässä intetraktiviisisessa museossa voi tallentaa ja katsella vaikka myöhemmin kotona, mitä kaikkea on tullut tehtyä Abba-museossa. Abba-museo ei ole niinkään pienille lapsille, mutta Abban musiikista tykkääville a must visit, suoranainen pyhiinvaelluskohde. Hinnat etukäteen ostettuna aikuiselta 250 kruunua (n. 25 euroa) ja 7-15 lapselta 95 kruunua (n. 9,5 euroa). Perhelippuja löytyy sekä muita alennettuja lippuja, mutta huomioithan sen, ettei museo hyväksy käteistä ollenkaan. Paikalta ostettuna aikuisten lippu maksaa 10 kruunua enemmän ja kannattaa myös satsata 20 kruunua audio guideen. Lisätietoja Abba-museon englanninkielisiltä sivuilta.

Näyttämötaiteen museo Scenkonstmuséet

Nyt tuli pieni harmitus, sillä kyseiseen teatteritaiteeseen, musiikkiin ja tanssiin keskittyneeseen museoon meillä ei ollut paljoakaan aikaa tutustua Tukholmavisiitin aikana. Nähtävää ja koettavaa on paljon, sillä museosta löytyy noin 50 000 esinettä ja museo on ehdottomasti koko perheen museo lapsille sopivine tekemisineen. 0-18-vuotiaan pääsevät museoon ilmaiseksi, yli 18-vuotiaiden sisäänpääsy maksaa 140 kruunua (n. 14 euroa). Museon englanninkielisiltä sivuilta löytyy tarkemmin tietoa museosta ja valitettavasti vaikuttaa siltä, että etusivulla on väärät tiedot maksuttoman sisäänpääsyn ikärajoista. Visit us-kohdassa ja ruotsinkielisillä sivuille puhutaan edelleen 18 ikävuodesta.

Vinkki liikkumiseen kyseisiin kohteisiin

Viking Linen satamaterminaalin sijainti Tukholmassa edellä mainittuja nähtävyyksiä ajatellen on erinomainen. Terminaalin lähettyviltä lähtee mm. kaupunkilaiva M/S Emelie, joka vie vesiteitse suoraan Djurgårdeniin, jossa sijaitsee Gröna Lund ja kaikki edellä mainitut museot Scenkonstmuséetia lukuun ottamatta. Samalla kaupunkilaivalla pääsee myöskin Tukholman keskustassa sijaitsevalle Nybroplanille, josta on puolestaan pieni kävelymatka Scenkonstmuséetille. Huhtikuun alkupuoleen saakka yhdensuuntainen matka M/S Emeliellä Viikkarin terminaalin lähettyvillä olevasta Masthamnenista Nybroplanille Djurgårdenin kautta (tai toisinpäin) kustantaa aikuisilta 5,50 euroa (päivälippu 9,50 euroa) ja 13-18-vuotiailta sekä vähintään 65-vuotilaita 4,50 euroa (päivälippu 6,50 euroa). 0-12-vuotiaat lapset matkustavat aikuisten seurassa maksuitta.

Alkoiko kiinnostaa pieni irtiotto, seacation ja visiitti naapurimaan kaupunkiin? Viikkarilla on tällä hetkellä hyviä matkatarjouksia alkuvuodelle, joten siitä vaan katselemaan vaihtoehtoja osoitteesta vikingline.fi.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Helouta vaan, elämän ehtoopuoli ja nyt mennään!

”Hei äiti, sä olet kaikkein keski-ikäisin keski-ikäinen, joka on koskaan elänyt keski-ikäisenä, koska sä selaat Facebookia samaan aikaan kun jumppaat ja katot vauvavideoita.”

Noin sanoi rakas kuopukseni kirkkailla hymyä sädehtivillä silmillään sellainen vähän yli viikko sitten, kun sätkin siinä samalla stepperillä menemään. Jotenkin nuo teinimme jaksavat muistutella meitä vanhempia keski-ikäisyydestä ja mikä parasta, oma äitinikin on muutaman kerran kauhistellut puhelimessa, kuinka hänen tyttönsä on jo lähes 50 vuotta. Ei meinaa uskoa sitä, koska olen niin sirmukka ja nuoren näköinen. Ehkäpä niin on hyvä, mutta kyllähän tuo numero kirpasee.

Että nuin, niin vaan tälläkin naisella pamahti taas yksi vuosi mittariin tuossa viime viikon perjantaina, vaikkakin pyöreisiin vuosiin on vielä aikaa. Voisihan sitä jo kriiseillä hieman, mutta se suurin kriisi taisi olla joskus kymmenisen vuotta sitten.  Kyllä siinä pari viiskymppistä kollegaa katteli kulmain alta aamukahveepöydässä meikäläisen 30+ vee ikäpuhinoita tuolloin, kun olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin ja menemään laatikkoon odottamaan kuolemaa elämän ollessa jo ohi.

Tässä sitä vaan porskutetaan edelleen hieman haparoiden, mutta itseensä omalla tavallaan tyytyväisempänä kuin ennen. Enää en ota samanlaista stressiä kodista kuin ennen ja jos koti ei nyt satu olemaan tiptopkunnossa joka ikinen päivä, niin mitäpä siitä. Teinit osaavat tarvittaessa laittaa itse ruokansa nykyään, joten töissäkään ei ole stressiä kirmata ovesta ulos kolmen jälkeen, vaan joskus voi hyvällä omallatunnolla jäädä sorvin ääreen hieman pidempään. Tai käydä vaikka miehen kanssa pikkutreffeillä tarvitsematta kutsua lastenhoitoapua paikalle.

Ah tätä vapautta. Ja kyllä, olen myös tyytyväinen ainakin vielä omaan fyysiseen olemukseen ja terveyteen, vaikkakin tiettyjä probleemia on jo alkanut iän myötä tulla. Pari valittua sanaa minusta siitä olisi, mutta näillä mennään. Keski-ikäisyydellä on hyvät ja huonot puolensa.

Mites Retroristeily vol 6 sujui?

Anyway, ikävuosi vaihtui mukavasti Mariellan kyydissä Retroristeilyllä ja eihän se valitettavasti ihan putkeen tällä kertaa mennyt. Risteily alkoi buffetin ruoka- ja juomatarjonnasta nauttien, jonka jälkeen käyvimme skumppakamun kanssa shoppailemassa ja päädyimme hyttiin avautumaan elämästä pidemmäksikin aikaa. Kyllähän me kävimme hieman bilettämässä yökerhossa ja discon puolella, mutta sanotaanko vaan, että skumppakamun pieleen mennyt juhlanesteytys aiheutti illan loppumisen melko aikaisin ja verotti toisenkin päivän fyysistä jaksamista. Pääsimme me sentään tanssimaan ihan eri malliin paluumatkalla.

Retroristeilypakettiin kuului kaksi pakollista ateriaa, joista toinen oli brunssibuffet. Päivällinen/illallinen oli mahdollista nauttia The Buffetin tai À la carten puolella ja me olimme valinneet tuon menomatkan buffetin. Paluussa nautimme päivällisen Ocean Grillissä ja kasvissyöjänä tilasin ainoana kasvisvaihtoehtona uuden Moving Mountains burgerin, jonka pihvi muistutti koostumukseltaan ja valitettavasti maultaan lihaa, vaikka olikin ihan vegetuote. Niin vaan kävi, että pahaa teki ja pahasti. Lihaa syövä skumppakamu maistoi pienen palan burgeristani ja tyrmäsi samaan malliin liian lihaisan maun.

Ei auttanut muuta kuin pyytää henkilökuntaa paikalle tuomaan juustolautanen kaveriksi. Siellä minä sitten vetelin varpaanvälijuustoja ”lihaisan” pihvin kanssa ja yritin syödä sen minkä pystyin. Olpahan sellainen kokemus tuo Moving Mountains, että minun suuhuni se ei koskaan enää eksy.

Loppuvuoden reissut, nyt mennään!

Että nuin. Hyvitys traumaattiseen burgerikokemukseen tuli vajaata viikkoa myöhemmin, kun suuntasin torstaina jälleen m/s Mariellalle ja pääsin nauttimaan À la carte-ravintolan tarjonnasta. Kyseisellä Viking Linen järjestämällä lehdistömatkalla tuli tutustuttua useampaankin museoon ja täytyy myöntää. että näin Tukholmasta muutamassa tunnissa paljon enemmän kuin koko elämässäni. Ja minä sentään olen käynyt siellä säännöllisen epäsäännöllisesti vuosittain vuodesta 1977. Hävettää ihan järkyn vietävästi.

Mitäs muuta? Tällä hetkelllä olen jo Hampurissa, jossa hyppään MSC Cruisesin uusimman aluksen, MSC Grandiosan kyytiin. Vähän yli kolme päivää aikaa hankkia kokemuksia minulle entuudestaan reissaamattomalta varustamolta, joten pysykeehän somessa kuulolla. Instagram laulaa varmasti ja toivon, että pääsen netin turvin päivittämään myös Facebook-sivuja.

Eikä siinä muuten vielä kaikki. Eckerö Linen Finlandialla pitäisi pyörähtää tuossa parin viikon sisällä ja oma Sulo Vilénini jatkaa viidenkympin villityksensä kanssa. Uusia konsertteja on varattu ja tullaan varaamaan koko ajan, joten joulukuun alkupuolella pitäisi suunnistaa Dubliniin kuuntelemaan miehen lempibändiä. Kyseinen bändi ei kolahda minuun sitten pätkääkään, mutta mitäpä sitä ei oman miehensä eteen tekisi. Jotain hyvitystä sentään on tulossa, sillä tulpahan varattua 100 m²:n sviitti majapaikaksemme. Eiköhän sitä kestä parisen tuntia vähemmän siedettävää musaa tuosta hyvästä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Tasokkaampi Tukholman risteily: Luksusristeily m/s Gabriellalla

Että nuin. Niin me taas löysimme viime viikonloppuna itsemme tyytyväisinä laivalta, kiitos joululahjana saadun risteilyn. Eikä muuten ollut ihan mikä tahansa risteily, sillä hytteinä meillä oli LUX Seaside Premium -parvekehytit ja yhdistimme risteilyyn vielä astetta paremmat ruokailut sekä tervetulolahjat. Mikäs sen mukavampaa kuin matkustaa tilavammassa hytissä, josta pääsi nopeasti ulos nauttimaan aurinkoisesta meri-ilmasta ja ah, niistä komeista auringonlaskuista.

Viking Line-sovellus uudistui ja vau, sanon minä!

Viikkari uudisti sovellustaan ja tuntuipa muuten hyvälle plarata sitä kännyllä. Lähtöpäivän aamuna menin kurkkaamaan sovelluksesta matkani tietoja ja pääsin näkemään perheellemme määrätyt hytit. Suorastaan erinomainen asia, sillä mahdollisen epämieluisan hytin osuessa kohdalle olisi varmaan voinut vielä yrittää vaikuttaa jotenkin hytin sijaintiin. Meillä sitä tarvetta ei ollut, sillä lapset ilmoittivat haluavansa laivayhtiön määräämän hytin.

Helppoa lähtöselvitystä en voinut lahjana saadun risteilyn takia tehdä, mutta sovellus oli matkalla ihanan helppo. Olisin voinut seurata siitä risteilyohjelmaa, ravintoloiden aukioloaikoja, pohtia täksäriostoksia sun muita, mutta erityisesti rakastuin sovelluksessa siihen, että laivan Wi-Fiin kytkeytyminen oli tehty helpoksi. Ei ärsyttävää tunnusten metsästystä ja naputtelemista.

Juu ja pisteitä sovellukselle ropisi lisää siinäkin vaiheessa, kun näin ajantasaisesti kertyneen venesaldon. Pikkuisenhan tuo minun mieheni kohotteli kulmiaan poistuessamme laivasta, kun vihdoin näytin hänelle kertyneet pisteet. Edullinen merimatka oli kaikkea muuta kuin edullinen, mutta tulipahan vingutettua korttia täksärissä ja kävelin muuten ihanien kenkien kanssa laivasta ulos. Kuva postauksen loppupuolella, sillä joitakin lukijoita saattaa uusimmat kenkäni hieman hämmentää. Omalla vastuulla sitten.

Kaksi erilaista LUX Seaside Premium Balcony -hyttiä, vinkkejä hytin valintaan

LUX Seaside Premium -parvekehyttejä Gabriellalta löytyy 14 kappaletta, joista 4 hyttiä (11100, 11101, 11112 ja 11113) ovat sijaintinsa puolesta hieman erilaisia verrattuna muihin parvekehytteihin. Suurin ero erikoisemmissa hyteissä on parvekkeelle päin kapeneva hytti, sivuikkuna sekä pienempi parveke, josta on näkymä myös joko menosuuntaan tai perään pelastusveneille päin. Meidän lapsille osui tuo keulan suuntaan osoittava pienemmän parvekkeen päätyhytti 11112 (pinta-ala 22 m²).

Juu, ja tässä alla vielä se meidän 25 m²:n kokoinen hytti 11110. Esittelyni samanlaisesta hytistä numerolla 11106 on luettavissa täältä.

Parvekehytit, jotka eivät sijaitse parvehyttialueen päädyissä ovat isompia. Samalla myöskin parveke on kyseisissä hyteissä isompi ja yksityisyyttä on enemmän. Päädyissä sijaitsevissa parvekehyteissä on luonnollisti muotonsa takia vähemmän neliöitä, eikä parvekkeella ole samalla tavalla yksityisyyttä kuin isommissa parvekehyteissä. Ulkokannella liikkuvat matkustajat näkevät suoraan päätyhyttien parvekkeille, eikä näkymät sivuikkunasta myöskään ole kovin kummoiset.

Siinäpä se, näkymä lastemme hytin hieman likaisesta ikkunasta. Kuvassa vasemmalla näkyvät parvekkeet kuuluvat parvekkeellisille juniorsveitille (SUM Junior Suite), ja huomatkaa esteellinen näkymä parvekkeelta. Sama ongelma ei ole kaikissa juniorsviiteissä, joten kannattaa esittää hyttitoive varauksen yhteydessä.

Kannattaa myöskin huomioida se, että keulan suuntaan osoittavat parvekkeet ovat tuulelle alttiimpia, kun laiva liikkuu merellä. Tupakoitsijoita oli useamman kerran ulkokannella hytin 11112 lähettyvillä, joten tupakanhaju kantautui ajoittain sekä hytin 11112 että 11110 parvekkeille.

Meidän hytit sijaitsivat perästä katsottuna aluksen oikealla puolella ja saimme nauttia Helsinki-Tukholma -välillä toukokuisista auringonlaskuista. Aurinko porotti Tukholman päässä parvekkeellemme aamupäivästä lähdön hetkille. Ihan mukava puoli siis auringosta nauttiville, mutta vastaantulevien laivojen katsomisesta tykkäävien kannattaa pyytää hyttinsä perästä katsottuna aluksen vasemmalta puolelta.

Lisäluksusta matkaan tervetulolahjan myötä

Kuohuviiniä tai samppanjaa en meidän aikuisten hyttiin tilannut, sillä luksushyttiemme jääkaapeista löytyi alkoholittomien virvokkeiden lisäksi kaksi piccoloskumppaa ja kaksi olutta. Me aikuiset tietty hymisimme tyytyväisyyttä rahdatessamme lasten hytistä piccoloskumpat ja oluet omaan jääkaappimme ja parempiin suihin. Jotain pientä kivaa juomien oheen oli kuitenkin kiva saada, joten tilasin lasten hyttiin Fazerin Sininen -konvehtirasian ja meidän aikuisten hyttiin suklaakuorrutetut mansikat. Muutamat macarons -leivokset oli miellyttävä lisä mansikoiden rinnalle.

Lisäluksusta matkaan ravintoloiden myötä

Tassu ylös, jos buffetin ryysis sekä vapaan ja siistin pöydän metsästäminen aamuisin EI ole se sinun juttusi. Ei myöskään meillä, joten varasimme ennakkoon Food Gardenin erikoisaamupalan ja emmepä olisi voineet olla tyytyväisempiä valintaamme. Vaikka ravintolassa olikin matkustajia, kaikki oli vain paljon rauhallisempaa kuin buffetin puolella. Kahvi ja tee tuotiin pöytään, tarjonta oli tasokkaampaa, välimatkat ruokien hakupisteelle paljon lyhyempiä ja kyllä vaan se lasillinen kuohuvaa oli sellainen piste ii:n päälle koko aamupalassa. Eikä muuten haitannut sekään, että tarjoilijalla oli aikaa keskustella pöytämme ääressä muutamaan otteeseen. Henkilökohtainen asiakaspalvelu, sitä minä jaksan peräänkuuluttaa.

1.6. jälkeen varattuihin luksushytteihin kuuluu erikoisaamiaiset (nyk. Premium-aamiainen), joten me maksoimme vielä itse omat aamupalamme ennen muutosta. Premium-aamiainen on varattavissa maksua vastaan muissakin hyttiluokissa matkustettaessa ja tällä hetkellä hinta etukäteen ostettuna on 17 euroa/aikuinen. Hintaeroa perusaamiaiseen buffetin puolella on kuusi euroa, joten mielellään tuon À la carte & Seafood Barissa (ent. Food Garden) tarjottavan aamiaisen maksaa huomattavasti rauhallisemmasta tunnelmasta. Suosittelen.

Food Gardenista puheen ollen, illallistimme paluumatkalla samaisessa ravintolassa aikataulusyistä, sillä ateriointi ykkösehdokkaassamme No Namessa olisi saattanut viedä enemmän aikaa. Eipä Food Gardeninkaan ruuissa ollut nipotettavaa ja palvelukin pelasi. Nirsot lapset tilasivat Ville Viking -menusta omat annoksensa ja me aikuiset nautimme pidemmän kaavan mukaan päivällisemme merimaisemia ihaillen.

Se toisenlainen ruotsinristeily?

Ymmärrän, että monet näkevät ruotsinristeilyn niin nähtynä ja koettuna. Matkustetaan siinä pienessä hytissä, ehkä jopa ikkunallisesssa, käydään buffetissa illalla ja aamulla, piipahdetaan toki merimyymälässä hakemassa ne ”tavalliset” ja nautitaan yökerhon iltaohjelmasta. Viikonloppuna ainakin saattaa olla matkustajia siihen malliin, että ruotsinristeily on buffetjonoja, paikan metsästystä yökerhossa ja, no, niin nähty ja koettu, suorastaan yllätyksetöntä. Matkastaan voi kuitenkin tehdä toisenlaisen ja kanta-asiakashinnoilla onnistuu säästämään isosti parempien hyttienkin hinnoissa.

Aluksen viihde on muutakin kuin tähtiesiintyjä yökerhossa ja trubaduuri pubissa. Rauhallista musiikkia voi kuunnella aluksen arcadella sijaitsevassa Wine Barissa, jossa mekin viihdyimme miehen kanssa molempina iltoina pienen hetken samppanja-/viinilasillisen ääressä.

Eikä siinä vielä kaikki. Loungemainen tunnelma veti meitä puoleensa Living Roomissa, jossa ei ole varsinaista baaritiskiä. Henkilökunta oli ystävällistä, palvelu henkilökohtaista ja drinkit oikein maittavia. Listan ulkopuoleltakin sai juomaa, eikä viinin/samppanjan ystäviä ollut myöskään unohdettu. Minä en mieluisaa juomaa listalta löytänyt, joten kerroin mieltymyksistäni suoraan baarihenkilökunnalle. Pidän hedelmistä ja marjoista valtavasti, makea juoma ei saa olla ja passionhedelmääkin olisi kiva juomassa olla. Mitäpäs nenäni eteen tuotiin? 

Täysi kymppi ja tyytyväinen asiakas oli taattu.

Gabriella uudistui jälleen, mitäs uutta tällä kertaa?

Alus kävi Naantalin telakalla huhtikuussa 2018 ja sai jo hiukkasen uutta sisäänsä tuolloin. Loput uudistukset tehtiin aluksen ollessa liikenteessä ja 1.6. valmistui loputkin muutokset. A-luokan hytit saivat uuden värityksen jo telakalla ja itse ainakin pidin muutosta todella onnistuneena.

Uusi sisustus, uudet patjat sängyissä ja siihen päälle vielä televisio, kyllä kelpaa. Kylpyhuonetta katselin pienesti sillä silmällä ja pikkuiseksi mysteeriksi sen uudistus jäi. Sen verran varmaa ainakin on, että wc-pönttö ja kaakelit olivat vanhaa tuttua roosan väristä. Vanhasta hyttityylistä oli muistona myös hytin ovi.

Hyttien lisäksi mm. ravintolamaailma sekä sauna- ja allasosasto uudistui ja tuli matkustajien iloksi kesäkuun alusta. Pikkuinen harmitushan minulle tuli, kun en päässyt omalla toukokuisella matkallani testaamaan uusia spa-elämyksiä uuden hoitohuoneen myötä, mutta seuraavalla kerralla menee varmasti testaukseen. Kukapa ei nauttisi täydellisestä hemmottelusta?

Juu ja se ruoka, yksi parhaimpia asioita risteilyissä. Uuden ravintolamaailman myötä à la carte -ravintola Food Garden ja mereneläviin keskittynyt Bistrotek ovat historiaa ja tilalla on À la carte & Seafood Bar. Seafood Bar on ymmärrettävästikin keskittynyt mereneläviin, kun taas à la carten puolella saa vanhoja, tuttuja Food Gardenin annoksia. Se on kuitenkin uutta, että ravintolassa kiertelee juusto- ja jälkiruokavaunu, josta voi valita mieleisiään herkkuja. Pidänkö ajatuksesta? Kyllä, sillä täällä ruudun toisessa päässä on laiva-, hotelli-, lentokone-, sampanja-, hedelmä-/marjatytön lisäksi yksi juustotyttö.

Mites se Bistrotek, jos kerran uudistuksen myötä tuli kuvioihin Seafood Bar? Bistrotek on nykyään mukavan rento pop up -ravintola, jossa ruokien teemamaa vaihtuu useamman kerran vuodessa. Nyt on tarjolla ruokia Meksikosta ja kyseisiä mausteisia eväksiä voi nauttia syyskuun loppuun saakka. Parin viikon päästä Gabriella (kuten myös Mariella) rupeaa tekemään picnic-päiväristeilyjä Tallinnaan, jolloin Bistrotekissä on tarjolla päiväsaikaan hieman suppeampi menu. 

Mitäs tykkäsimme reissusta?

Helteen takia unohdimme päiväkävelyn Södermalmilla/Gamla Stanissa ja jäimme laivalle. Otimme koko matkan rennosti ja nautimme hyteistämme. Yökerhossa piipahdimme miehen kanssa ensimmäisenä iltana kuuntelemassa Sania, mutta kyllä vaan rankka työviikko painoi sen verran takaraivossa, että vetäydyimme hyttiin lepäämään. Paluumatkalla emme tainneet käydä yökerhossa ollenkaan, vaan nautimme hiukan aikaa olostamme juuri Wine Barissa musiikkia kuunnellen ja testasimme palvelun Living Roomissa.

Palvelu oli hyvää kaikkialla, eikä huomauttamista ollut. Pieneen aamuyön järjestyshäiriöön törmäsin ensimmäistä kertaa sitten vuoden nakki ja miekka, kun jossain hytissä oli jonkin sortin älämölöjuhlat. Kyseinen kovaääninen ölinä herätti minut, aikani sitä kuuntelin ja sitten oli jo pakko soittaa infoon ja pyytää toimia. Ihan mielenkiinnosta hipsin ovelle kuuntelemaan käytävän tapahtumia ja eipä mennyt aikaakaan, kun järjestysmies/-miehet tulivat paimentamaan älämölöporukkaa. Kiitosta vaan mölisijöille, jotka uskoivat kerrasta ja kiitosta vaan järjestysmiehille, jotka hoitivat tilanteen ripeästi ja kaikin puolin asiallisesti.

Niin juu, onkos minulla ollut tapana antaa näitä silmänilo-pisteitä näihin laivapostausten loppuihin? Tällä kertaa pojot saakin nainen! Nainen, joka työskenteli alkuillasta Grill-ravintolassa ja palveli minua. Hänen ripeytensä ja energiansa oli omaa luokkaansa, eikä asiakaspalvelussakaan ollut vikaa. Sama henkilö työskenteli loppuillasta/yöstä Club Marin baarissa ja hänen nopeutensa drinkkejä tehdessä oli sellaista, että miehenikin hämmästeli ja yhtyi katsantokantaani.

Tarjoilija/baarimestari Katja, hämmästytit meitä energisyydelläsi ja vauhdillasi niin paljon, että sinua katsoessa tuli ihan hiki. Jaksoit palvella iloisesti vauhdista huolimatta ja jösses, kun sinä jaksat!

Silmänilopalkinto ansaitusti Katjalle.

P.S.: Jäitkö pohtimaan niitä hieman erikoisempia kenkiäni, jotka ostin hytistä bongatulla Viking Club -asiakkaan erikoisalennuksella?

Saanko esitellä Karl Lagerfeldin Karl Iconicit. Aivan ihqut!

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

 

Radio Novan Retroristeily Mariellalla taas biletetty!

Siis voi äiti! Jälleen kerran tanssimisesta kipeät jalat ja järkyttävä väsymys jo toista päivää, sekä muutaman limupullon korkkien kääntämisestä hiertyneet sormet. Olo on niin räjähtänyt, ettei oikein ymmärrä, miten tähän tilanteeseen taas joutui. Sen siitä sai, kun kaksi äityliä päästettiin vapaalle kerran vuodessa. Ai että.

Kehuskelin jo edellisellä kerralla Mariellaa parhaimpana bilelaivana ja eipä muuttunut mieleni tälläkään kertaa. Aluksen ”kompakti” koko ja ravintoloiden sijoittelu mahdollistaa ravintolakannen valjastamisen bilekäyttöön mitä parhaimmin. Me vaeltelimme skumppakamun kanssa paikasta toiseen ja nautimme tunnelmasta täysillä, joten ei muuta kun kuvia näytille siitä, kuinka Retroristeily Vol 3 sujui. Järjestelmäkamera jäi taasen kotio, sillä matkan pääasiallinen tarkoitus oli täydellinen irrottautuminen arjen kuvioista.

Mikä mahtava tapa aloittaa risteily: Kylmä huurteinen aurinkoisella takakannella. Totuus kuvan takana oli kuitenkin toinen. Meikä päätti pukeutua farkkujen kanssa olkaimettomaan raitapaitaan, mutta eihän sellaisen kanssa tarjennut ollenkaan. Ei auttanut päälle vedetty neule, ei sitten yhtään (kiittistä Mother Nature), joten päädyttiin korvat luimussa sisälle nauttimaan muovituopin sisältö. Nuorena sitä oltaisiin irvistelty kylmässä ilmassa miniminivaatteissa, mutta nykyään tuo mukavuus menee näyttäytymisen edelle. Saas nähdä, millon korkkarit vaihtuu Ainoihin. Never.

Dagens outfit: Vanha hame vuodelta nakki ja miekka sekä paita vuodelta nakki ja miekka. Ei ihan ysäriä, mutta ei pysty, ei taivu.

Ruokaa nassuun Ocean Grillissä, Porto BRGR. Paluussa muuten oli ihanan valkosipulinen kastike tuolla välissä, kokille kiitoksia.

Päivän koristeet. Meillä muuten kävi hytin sijainnin suhteen mieletön mäihä, emmekä olisi voineet skumppakamun kanssa olla tyytyväisempiä. Hyttimme sijaitsi samassa kerroksessa kuin missä on myös uloskäynti, joten matkalaukkua ei tarvinnut rahdata toiseen kerrokseen. Kaiken kukkuraksi hytti sijaitsi aivan käytävän päässä, eikä vastapäätä ollut hyttiä, joten rauha oli taattu. Parasta.

Ja ei kun radalle! Tuo paita muuten tuossa kuvassa on monia vuosia vanha. On se vaan kumma, ettei meikäläiselle löydy edes bilepaitaa netistä eikä maista. Väriä pitäisi löytyä, pienesti jotain jujua siihen myös. Ei avonaista selkää, napaan asti ulottuvaa kaula-aukkoa taikka paljaita vatsalihaksia, koska se ei vaan tunnu yli nelikymppisenä naisena omalta jutulta. Olkaimetonkin saa olla, nou problemos, mutta jotenkin sellainen kauniin elegantti ja edustava. Juu ja koko 32/34. Ei tästä valtiosta/nettikaupoista! 

Kippis ja kulaus, nannaa oli!

Niin nannaa tosiaan, että seuraava aamu menikin hitaasti heräillessä. Hytistä rahtauduimme ulos vasta puoli kahden jälkeen metsästämään ruokaa, jonka jälkeen piipahdimme pienoisella happihyppelyllä Södermalmilla.

Hah! Se on kuulkaattes niin, että minua ihan kutkutti ajatus voida nauttia piccoloskumppa keskellä päivää. Ihan vaan, koska mä voin. Oli aivan pakko käydä hakemassa sellainen maukkaan hedelmäsalaatin kera. Hiukkasenhan minua epäilytti keittiön tekemän hedelmäsalaatin liemi, muttei se ollutkaan mikään supermakea. Suosittelen.

No, kuis ilta?

Aivan huippu! Ensimmäisenä iltana painoi hieman pohjalla ollut rankka työpäivä, joten toisena iltana fiilaritkin oli lenteliäämmällä tuulella. Burgeriannokset taasen nopeasti nassuun ja ei kun menoksi. Pakkohan sitä reikääkin oli käydä katsomassa ja ottamassa kuva.

Tadaah, tässä mää nyt oon. Reikäkin oli paikallaan.

Aijai, ihan eturiviin pääsin seisomaan. La Bouche veti hyvän keikan, mutta hiemanhan tuo minun katseeni eksyi äimistelemään taustatanssijana heilunutta Henna Peltosta. Muutama sana minulla olisi sanottavana, mutta jätän tämän vain nyt tähän.

Että nuin. Kaikkinensa aivan huippuristeily jälleen kerran, jonka kruunasi Oku Luukkaisen mahtava show.

Kiitämme:

  • Ravintoloiden aukioloaikoja. Juomaa ja ruokaa sai mukavasti eri pisteistä ja hienoa, että Tukholman satamassaoloaikana oli paikat mukavasti auki. Oli siis otettu huomioon se, ettei kaikki todellakaan poistu/kykene poistumaan laivalta maihin.
  • ”Mummotunnelia”, eli arcadelle illalla pistettyä diskoa. Pössis tuntui olevan kohillaan, vaikka itse viiletin vaan kävellä ohi.
  •  Järkkäreitä, jotka tuntuivat pitävän homman kasassa, vaikka meno tuntui olevan välillä vähän hmm…. villiä.

Haukumme:

  • Kylmää keliä.

Miksi Radio Novan Retroristeily on The Risteily ja kannattaa varata?

Haloo te ysärinä bailanneet! Me vanhenemme ja niin vanhenee artistitkin. Tulee päivä, jolloin diggaamamme esiintyjät ovat vaihtaneet hiippakuntaa ja me jäämme rollaattoriemme kanssa ihan yksin muistelemaan kaiholla vanhoja hyviä aikoja. Nyt kun jalka vielä nousee ja jaksaa jokseenkin mennä kaksi päivää, niin nyt on se oikea hetki vielä kokea Itämeren messevimmät ysäribileet. Kaksi iltaa ja yötä, päivä siinä välissä, aikaa bailata ja nauttia tunnelmasta. 22-tunnin risteilyt ovat vain aivan liian lyhyitä tällaisiin spektaakkeleihin, sanon minä. Ja jos ei 90-luvun musa kolahda ihan täysillä, mutta korvat ei vuoda vertakaan, niin Retroristeily on kuitenkin kuin 22-tunnin bileristeily tuplana. Takuuvarmaa menoa ja meininkiä on tarjolla, joten tunnelma on katossa. Muistattehan kuitenkin bilettää nätisti ja muita matkailijoita kunnioittaen, joohan?

Ja tähän loppuun vielä pikkuinen  pyyntö Mariellan  kapteenille. Kuules, jos tämmöinen risteily järjestetään jälleen lämpimänä aikana ja satamassa on samaan aikaan Karibian-risteilijä, niin et viittis parkkeerata Mariellan perää Karibian-risteilijään päin? Siinä olis Karibian-risteilijän matkustajilla ihmettelemistä, kun pikkuisen laivan peräkannella bilettää iso kasa ihmisiä tuulipuvuissaan, kreppitukan ja vyökaukkujen kera. Näytetääns vähän isommille, miten homma hoidetaan. Ja tähän perään se silmäniskuhymiö, jota en suosi postauksessani.

Kiitos Radio Nova ja Viking Line. Retroristeily nelosta odotellessa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Siljalla on salaisuus: Iso Promenade-hytti!

Päivä Tukholmassa risteily 2

Toissaviikonloppuinen risteilymme Siljalla oli kaikkea muuta, kuin mihin olimme tottuneet. Kustansimme merimatkan lastemme serkuille, joille risteilyt ovat harvinaista herkkua. Kaiken kukkuraksi risteily oli serkkulapsille ensimmäinen Siljalla, joten ilmassa oli ihanaa jännitystä ja juhlan tuntua. Juuri sellaista, jota omat lapsemmekin tunsivat vuonna nakki ja miekka.

Anyway, lauantainen mielenosoitus sai meikäläisen otsalle ison tatin, kun totuus sen vaikutuksesta liikenteeseen selvisi minulle. Olimme sopineet miehen kanssa niin, että menisin julkisilla omia aikojani Olympiaterminaaliin ja mies tulisi lasten kanssa autolla Helsinkiin, jättäisi auton Velodromille ja jatkaisi lasten kanssa julkisilla terminaaliin. Eihän siitä tullut mitään, sillä päädyimme kaikki kävelemään Olympiaterminaaliin, minä Rautatieasemalta ja mies lasten kanssa jostain Tehtaankadun tienoilta, vesisateessa tietty. Omat fiilarini oli melkoisen väsähtäneet tarpomisen jälkeen, joten oli mahtavaa kurvata tyhjälle Club One Gold-luukulle ja noukkia maihinnousukortit sieltä.

Oi niitä ihmetyksestä pyöreitä silmiä, kun serkkulapset astuivat ensimmäistä kertaa Silja Symphonyn Promenadelle ja oi sitä ihmetystä meillä kaikilla myös silloin, kun avasimme Promenade-hyttimme oven. Se on kuulkaattes niin, ettei hytti muistuttanut tavallista Promenade-hyttiä ollenkaan.

Silja Symphony Promenade hyttiSilja Symphony Promenade-hytti

Että nuin. Tämä kannella 11, aivan aluksen perässä sijainnut 18 m²:n suuruinen Promenade-hytti on entinen Romantica-hytti, jota myytiin Silja Linellä aina vuoteen 1997 asti. Romantica-hytin erikoisuutena oli mm. pyöreä sänky ja poreallas, jonka takia kylpyhuone oli ja on huomattavasti isompi kuin perushytissä. Silja-luokan hintaan myydyillä Romantica-hyteillä taisi olla hieman vaisumpi kysyntä, sillä kyseiset hytit muutettiin Family- ja Promenade-hyteiksi vuonna 1997. Meille osui Silja Symphonyllä tuo Promenade-hytti 11829, jonka lisäksi seurueemme käytössä oli muutaman hytin päässä sijainnut A-luokan hytti.

Syvennyksessä, jossa sijaitsi aikoinaan pyöreä sänky, oli nyt kaksi erillistä liikuteltavaa sänkyä. Toiselta seinustalta löytyi lisäksi liikutettava alasänky ja seinällä oleva yläsänky. Promenadelle suuntautuneesta ikkunasta näki avonaiseen Old Port Pubiin sekä melkoisen hyvin ulos perän isoista ikkunoista.

Silja Line Promenade

Kampauspöytä oli tilava, hytistä löytyi avonaulakko ja normaaliin Promenade-hyttiin verrattuna myös televisio, joka oli isompi kuin A-luokan hyteissä. Hytin sisustusta ei oltu uusittu muutoin, mutta kylpyhuone oli käynyt läpi isohkon remontin. Remontti lienee ollut kuitenkin keskeneräinen, sillä sieltä puuttui mm. pyyhekoukut.

Silja Symphony Promenade hytti televisio

No nyt on telkku oikealla kohdalla (vrt. edellinen postaukseni). Pakkasimme varmuudelta mukaan pari elokuvaa ja läppärin HDMI-piuhan kera. Pistimme leffan pyörimään läppäristä telkkuun silloin, kun lapsilla oli tarve hieman rauhoittua hytissä. Ei muuta kuin oikeassa alakulmassa näkyvä sänky poikittain telkun eteen ja tenavat siihen istumaan. Laivaherkkuja ja limut/vedet/mehut kouraan, niin rauhoittumishetki oli taattu. Aina ei vain jaksa mennä tuulispäänä.

Niin juu ja se kylppäri...

Silja Symphony uusittu Promenade hyttiSilja Symphony wc

Ei pöllömpi, vai mitä? Pyyhekoukut vaan seinälle ja vessapaperi telineeseensä vessaharjan sijaan, niin kyllä kelpaa.

Hytin sijainnissa aluksen perässä oli sekä hyvää että huonoa. Alla sijainneesta Pubista kantautui vain vähäisesti musiikkia ja käytävä oli rauhallinen, mutta tärinä aluksen perässä oli ajoittain melkoisen voimakasta. Mies, minä ja yksi lapsista koki tärinän aluksen perässä haittaavaan yöunia useaan otteeseen (itse sekosin jo laskuista), mutta kolme muuta seurueestamme ei häiriintynyt tärinästä ollenkaan. Suosittelenkin herkkäunisille hyttejä muualta.

Jos perän tärinät tai hytin vanhahko sisustus ei haittaa, on Silja Symphonyn Promenade-hytti 11829 ihanan tilava ja kerrassaan mainio hytti perheille. Kannattaa laittaa toivomus kyseisestä hytistä varaukseen ja kysellä sen perään vielä satamassa, sillä tätä Promenade-hyttiä on tasan 1 kappale Silja Symphonyllä.  Promenaden toisella puolella vastapäätä sijaitsee saman kokoinen Family-hytti 11629 vuodesohvalla, jossa on myös normaalia isompi kylpyhuone. Kyseisen hytin kunnosta minulla ei ole tietoa, joten jos joku tietää siitä enemmän niin toivoisin kommenttia postauksen alle. Pyydän myös huomioimaan, että tämä hyttiesittely koskee Silja Symphonyä, joten samaiset hytit Silja Serenadella saattavat olla joko Promenadea tai Family Promenadea, taikka sitten molempia. Se, kummin päin ne Silja Serenadella ovat on pieni mysteeri, joten sekin tieto otetaan kiitollisna vastaan.

EDIT 14.9.2016: Olen saanut tietooni, että Silja Serenadella hytti 11829 on uusittu  Promenaden puoleinen Family-hytti.

Anyway, merimatkat ovat olleet perheellemme monesti jo peruskauraa, emmekä ole intoutuneet tutkailemaan aluksen ohjelmistoa sillä silmällä. Serkkulasten tulo mukaan matkalle toi oivan piristysruiskeen, ja tulipahan sitä katsastettua akrobaattiesityskin menomatkalla.  Tukholmassa jalkauduimme ihan lähelle Finlandsparkeniin, jossa lapset intoutuivat useampaankin leikkiin. Tunti hillumista puistossa, toinen tunti lähes tyhjässä leikkihuoneessa ja sen jälkeen mies nappasi lapset mukaansa ja vei heidät kylpylän poreisiin pariksi tunniksi. Minä käytin tilanteen hyväkseni ja hilpaisin Sushi & Co. -ravintolaan nauttimaan kasvis -sushivalikoiman ja lasin viiniä.

Silja Symphony Sushi & Co

Menomatkan eväkset noukimme Mundon puolelta, mutta paluussa aterioimme mukavasti Tavolàtassa. Täytyypi myöntää, että olimme iloisia, kun Tavolàtasta löytyi suosittu lastenpöytä poikkeuksellisesti myös sunnuntaina. Se oli suoranainen pelastus, sillä olisimme olleet pakotettuja siirtymään muualle syömään lastenpöydän puuttuessa. Lapset nauttivat tarjonnasta ja lastenpöydästä noukittiin perusranskisten, lihapullien sun muiden lisäksi mm. katkarapuja. Tyytyväisyys oli taattu ja täysi hyväksyntä siis täältä suunnasta.

Pikkuinen kehitysehdotelma minun on kyllä heitettävä Siljalle. Olisi nääs melkoisen kiva, jos El Capitánista tuttu Kid’s menu olisi tarjolla myös Tavolàtan puolella perusmenun ohessa silloin, kun lastenpöytää ei ole. Lapset ovat kuitenkin erilaisia ja osalle ei maistu hienot annokset, joten lastenpöydän puuttuessa useampi perhe saattaa luopua aterioinnistaan Tavolàtassa. Harmi sinänsä, sillä ruoka siellä on aterioinnin arvoista ja ravintolakin on rauhallisempi kuin buffet.

Silja Symphony Tavolata

Meikäläisen suosikkialkuruoka Tavolàtassa. Oi tuota buffalomozzarellaa!

Silja Symphony Tavolata pääruoka

Ja vauh, nyt oli sitruunan maku kohillaan! Paccheri-pastaa, tuoretta (sopivan rapsakkaa) parsaa, tomaattia, parmesanjuustoa ja sitruunakastiketta.

Vaikka Tavolàtan eväkset ovat hyviä, olen kuitenkin kaivannut jo useamman kerran Siljalla Bon Vivantin puolelle. Ongelma on ruokarajoitteeni, sillä olen kasvissyöjä. Bongasin uusimmalta listalta jo onneksi pääruista kasvisvaihtoehdon, mutta alkuruokiinkin toivoisi tulevan pelkkää kasvista. Mistä sitä tietää, josko alkuruoista olisi mahdollisuus saada hieman riisuttu/muunneltu versio.

P.S: Isot kiitokset postauksessa mainitun hytin historiikista ja muusta hyttitietoudesta Valkeat Laivat -blogin Samille. Siinä on muuten sellainen henkilö, jolta löytyy uskomaton tietomäärä Silja Linen historiasta. Sami kävi myöskin äsken maistelemassa Siljan syksyn uutukaisuuden Menu Nordicin, joten käykääs kurkkaamassa Samin blogi jos merenelävät kiinnostaa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.