Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Tallinna

Kotikuulumisia ja matkasuunnitelmia, niitä risteilyjäkin

Long time no see muruset! Niin se vaan koronarajoitusten tuoma matkattomuus näkyy tässäkin blogissa, joten eipä ole ollut paljoa kirjoitettavaa. Meidän perheessä otettiin melko rauhallisesti rajoitusten aikana varsinkin, kun nuorin lapsistamme joutui odottamaan omaa rokotustaan keskikesälle saakka. Onneksi nyt sentään ollaan tuplarokotettuja koko kööri, joten matkojakin on innostunut katselemaan ihan eri tyyliin. 

Anyway, onhan tässä pikkuisia reissuja tehty ja jotain on tulossakin, joten mitäs meikäläiselle kuuluu ihan oikeasti ilman kauniita kukkasia ja tarkoin aseteltuja kuvia?

Tiukka syksy

Juu, onhan tää ollut aikamoista säätämistä kesälomien jälkeen. Duunissa kuviot muuttui sekä muuttuu melkoisesti tässä syksyn aikana ja onhan siinä ollut pikkuisen totuttelemista. Yhteen aikaan ei lähestulkoon kukaan työpaikallamme itse asiassa tiennyt, mitä tulee tekemään töikseen ja millaisessa kokoonpanossa jatkossa, joten olipahan muutama otsasuonen tykytys menneiden viikkojen aikana havaittavissa. Homma ei ole vieläkään valmis, vaan kaiken kukkuraksi tässä on työpaikalla muutto edessä, joten kiirusta pitää seuraavat viikot. Ei kyllä olis aikaa ja energiaa ruveta kyseiseen rumbaan, joten saas nähdä millaisena viivana meikäläisen suu aamuisin alkaa olla. Samoissa tehtävissä sentään saan jatkaa ja työparikin pysyy samana.

Nolo tunnustus

Juups, meikäläisellä on salaisuus. Kun on sokea lepakko niin sitten on. Vahva likinäkö (-10) on vuosien saatossa tehnyt tehtävänsä ja tuossa muutama vuosi sitten aloin kiinnittämään huomiota siihen, että silmien väsyessä aloin nähdä kaiken kahtena. Lampsin parisen vuotta sitten lekuriin ja tuomio oli melkoinen. 

Piilokarsastuksessa silmänlihakset tekevät kokoajan töitä pitääkseen katsottavan kuvan yhtenä. Esimerkiksi väsyneenä yhtenä näkeminen voi olla hankalaa.

Piilokarsastus saattaa ilmetä juuri silmien väsymisenä, päänsärkynä ja väsyneenä kuvan kahtena näkemisenä tai esimerkiksi lukiessa rivien hyppimisenä.

-piilolinssioptikko.net

Että nuin. Piilokarsastushan minulla, mutta eipä mikään pieni piilokarsastus, vaan ongelma on kasvanut vuosien saatossa sen verran pahaksi, että leikkausjonossa on oltu huhtikuusta 2020 saakka. Onneksi on valoa tunnelin päässä ja jos hyvin käy, leikkaukseen pääsen vielä tämän vuoden puolella. Tulen kertomaan kokemuksia karsastusleikkauksesta sitten myöhemmin, mutta melkoisen jännä paikka se tulee meikäläiselle olemaan. Minun on vaikea kestää sitä ajatusta, että silmiini kosketaan.

Näin sitä hoidetaan selfiet nykyään silmän väsyttyä. Känny toisen silmän eteen.

Tallinna, aina niin ihana ja aina jotain uutta!

Ulkomaan matkailun saralla tapahtui jo viime kuussa, kun pääsin käymään Tallinnassa Eckerö Linen, Tallink Siljan, Viking Linen, Visit Tallinnin ja Visit Viron yhteisellä pressimatkalla. Matkalla juhlimme Viron uudelleenitsenäistymisen 30-vuotispäivää ja olipahan upea reissu. Majoituimme uusitussa Tallink City -hotellissa ja tutustuimme Tallinnan uutuuksiin, kuten Tallinnan laululavalle rakennettuun uuteen vierailijakeskukseen, Noblessnerissa sijaitsevaan Igluparkiin ja Patarein merilinnoitukseen avattavaan Kommunismin uhrien museoon + kansainväliseen tutkimuskeskukseen.

Uutta Tallinnassa on myös kansainvälisille risteilijöille tarkoitettu risteilyterminaali, jossa on mukava terassi näköalapaikkoineen ja ravintoloineen. Terminaalin nurkilla olevalta rantapromenadilta voi bongailla kansainvälisiä risteilijöitä.

Mitä kuuluu risteilyrintamalle?

Sulo Vilén oli taas vauhdissa elokuun alussa, kun sekä passi että Viking Linen 72 venettä (arvo 72 senttiä) olivat menossa vanhaksi. Pakkohan sitä oli tietty edes pieni merimatka varata ja niinpä suunnistimme passin viimeisenä voimassaolopäivänä Viking XPRS:n päiväristeilylle. Eipähän Viikkari saanut häivytettyä 72 senttiä mieheltä, mutta tienasi itse meidän rahoja yli 500 euroa. Joskus täytyy ihmetellä tuota minun mieheni logiikkaa, mutta minä pääsin nauttimaan merimatkasta ja rakastanhan minä tuotakin piirrettä miehessäni.

Kippis! Pikku vinkki teille muuten muruset. Viking XPRS:n keulassa sijaitsee neljä 17,5–23,0 m²:n kokoista Lyx Seaside Premium-hyttiä, joista reunoilla olevat hytit 6102 sekä 6202 ovat niitä isompia. Hyteissä on muhkea parivuode, vuodesohva kahdelle lapselle sekä minibaari, jonka antimet kuuluvat luonnollisestikin hytin hintaan. Erinomainen hyttivalinta päiväristeilyllekin.

Muutoin Itämeren risteilyrintamalla on ollut hiljaista, joskin marraskuussa käymme pyörähtämässä Viking Gracella ja ensi vuoden keväälle on varattu risteily uudella ja upealla Viking Glorylla. Sen verran kuitenkin meikäläisen risteilyhammasta kolottaa, että jokunen matka varmaan tuonkin lisäksi laivoillamme tulee. Saas nähdä, milloin tulee painettua varausnappulaa. Oishan se kiva käydä Tukholmassakin.

Kansainvälisten risteilyjen osalta tilanne näyttää melko mukavalle, sillä ensi vuodelle olemme varanneet kaksi kansainvälistä risteilyä ja onpahan melkoiset reissut tulossa. Kesäkuussa teemme 12 päivän pituisen pohjoisen Euroopan risteilyn ja tuolla risteilyllä käymme aivan Pohjois-Norjassa. Marraskuussa puolestaan ylitämme Atlantin Euroopasta Yhdysvaltoihin ja risteilyllä on pituutta komeat 15 päivää. Ihan suoraan ei sentään Jenkkilään seilata, vaan matkan varrella pysähdytään mm. Portugalissa, Azoreilla ja Bermudalla.

Risteilyt. Paras tapa lomailla ja liikkua paikasta toiseen.

Eikä siinä muuten kaikki. Ennen edellä mainittuja risteilyjä olisi suunnitelmissa piipahtaa jossain päin ulkomaita ja onhan tässä jo jotain pikkuisen varattuna, mutta epävarman koronatilanteen ja mahdollisen silmäleikkauksen takia en kovin suuresti usko matkan onnistuvan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Esittelyssä uudistunut Tallink City Hotel ja sen De luxe-huone

*Pressimatka / kaupallinen yhteistyö:
Eckerö Line, Tallink Silja, Viking Line, Visit Tallinn ja Visit Viro*

 

Tiesitkö, että alkaen 6000 pisteellä + 20 eurolla saat korotettua Tallink City-hotellin huonevarauksesi Standard-huoneesta De luxe-huoneeseen? Millainen hotelli ja kannattaako tasokorotus? Postauksessa kokemuksia Tallink City-hotellista ja sen De luxe- huoneesta viime kuulta.  

Hotelleissa on vaan sitä jotain. Rakastan arjesta irtautumista, staycationeita, muhkeita sänkyjä, isoja kylpyammeita ja sellaisia neliöitä, ettei seinät kaadu päälle huoneessa ollessa. Juu ja sisustus, sen pitää miellyttää silmää. Sellainen sielun pikku feng shui pitää vaan mielellään hotellilomilla olla kohdillaan. Kukapa sitä viitsisi niin sanotusti raatokärpäsen pesässä yötänsä viettää, saatikka sellaisesta maksaa.

Tallink City Hotel uudistui

Viru-keskuksen vieressä sijaitseva Tallink City -hotelli uudistettiin alle vuoden aikana hyvin laajasti ja hotelli avattiin uudelleen asiakkaille kesäkuun lopussa 2021. Hintaa uudistukselle tuli melkein 10 miljoonaa, mutta sillä rahalla hotelli freesautui todella komeasti ja lapsiperheetkin huomioitiin uudistuksessa entistä paremmin.

10-kerroksisessa hotellissa on 324 eri tasoista huonetta ja valittavana on aina 17-23 m²:n kokoisista kahden hengen Standard-huoneista 56 m²:n kokoiseen saunasviittiin, joka sijaitsee hotellin 10. kerroksessa. 

Saunasviitti tarjoaa kaupunkinäkymät suurista, lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista. Isosta kylpyhuoneesta löytyy saunan lisäksi kylpyamme ja erillinen suihku.

Lapsiperheille on tarjolla perhehuoneita sekä 38 m²:n kokoinen erityinen sviitti, jossa on huomioitu lasten lisäksi myös aikuiset.

Perheille tarkoitetussa sviitissä on aikuisille oma makuuhuone ja lapsille olohuone, josta löytyy sänky kahdelle lapselle, lautapelejä, leluja ja jopa puolapuut. Sviitin sijainti on mukavasti hotellin toisessa kerroksessa lähempänä hotellin 0. kerroksessa sijaitsevaa leikkipaikkaa ja vaikka lapsille on kaikkea mukavaa, pääsevät aikuisetkin nauttimaan erityisistä eduista. Perheille tarkoitetun sviitin hintaan kuuluu lisäksi 1. kerroksessa sijaitsevien työtilojen käyttö ja maksuton sisäänpääsy hotellin rentoutumisalueelle, molempiin suositellaan tehtäväksi ennakkovaraus.

Pientä luksusta yöpymiseen, De luxe-huone

Majoituimme elokuisella 2021 pressimatkalla kyseisessä hotellissa yhden yön ja täytyy kyllä myöntää, että olisin viihtynyt hotellissa pidempäänkin. Sen verran ihana Tallink City -hotellin De luxe-huone oli.

35 m²:n kokoiset De luxe-huoneet sijaitsevat hotellin 9. kerroksessa. Huoneen pohjaratkaisu on onnistunut ja sisustus miellyttävän rauhallinen. Isossa, pehmeässä parisängyssä odottaa kaksi erilaista tyynyä ja yöpöydän yläpuolelta löytyy taso, jossa voi säilyttää vaikka puhelinta. Se lienee ollut ideanakin, sillä tason vieressä on sopivasti usb-latauspistoke. Oleskelutilassa on vuodesohva kahdella lapselle, pari nojatuolia, kohtuullisen kokoinen televisio, työpöytä, minibaari ja Cupsolo-keitin. Ison kylpyhuoneen kruunaa kylpyamme ja Ritualsin tuotteet. Miellyttävän kylpyhetken jälkeen voikin kietoutua pehmoiseen kylpytakkiin ja sujauttaa kylpytossut jalkaan.

De luxe-huoneiden ja sviittien yöpymishintaan kuuluu ilmainen sisäänpääsy hotellin rentoutumisalueelle, joka on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Rentoutumisalueelta löytyy mm. kolme eri saunaa (aromi-, höyry- ja suomalainen), ihanat lepotuolit sekä kuuma/kylmä jalkakylpy. Rentoutumisalueella pystyy ottamaan myös erilaisia kauneus- ja hyvinvointihoitoja maksua vastaan. Kurkkasin netistä hinnastoa ja esimerkiksi 50 minuutin kokovartalohieronta kustantaa tällä hetkellä 57 euroa.

Mites ruokailu? Hotellissa on yksi ravintola, kaksikerroksinen City Grill House, jossa tarjoillaan aamupalan lisäksi grillillä kypsennettyjä ruokia joka päivä kello 12-23 välisenä aikana ja sunnuntaisin vielä brunssi kello 12-16. Ravintolan sisustus miellyttää silmää ja katseenvangitsijana toimii kahden kerroksen korkuinen huomiota herättävä Bon Vivant-viiniseinä.

Entäs iltaelämä? Yökerhoa ei enää ole, mutta hotellin tunnelmallisessa aulassa viihtyy pidempäänkin. Aulabaarin ollessa suljettu voi aulassa olevasta Baar 24:stä ostaa automaatista lasillisen viiniä tai vahvempaakin juomaa ja alkoholittomia lisukkeita puolestaan Delin jääkaapista, josta löytyy myös pientä purtavaa. Laseja on erilaisia ja jäitäkin löytyy lisukkeeksi viikonloppuisin. Jos jostain kumman syystä Baar 24:n valikoima ei miellytä, voi Tallink e-shop showroomin valikoimasta tilata itselleen viinejä joko hotelliin tai tulisiaiksi omaan kotiin. Mitäpä sitä palloilemaan laivan täksärissä, kun lyhyen paluumatkan voi käyttää vaikkapa syöden ja merimaisemista nauttien ilman kiireen häivää.

Mitä mieltä olin itse hotellista?

Hotellin sijainti Viru-keskuksen vieressä oli mahtava. Oman vierailumme aikana aamupala oli lakto-ovo kasvissyöjän näkökulmasta peruskattava (jäätelöäkin näytti olevan tarjolla), mutta Grill Housen illallisruoka ei ihan omaan makuuni ollut, sillä olen itse enemmän fine diningin ystäviä. Palvelu oli ystävällistä ja sisustus kaikkialla miellytti omaa silmääni. Erityispisteet sai näin äidin näkökulmasta hotellin perheille tarkoitettu sviitti, josta lapsille löytyi muutakin tehtävää ja koettavaa kuin Nintendo tai se oma älykänny. Kokous- ja ryhmämatkoja järjestäneenä sekä loungeja rakastavana naisena pidin myös hotellin 10. kerroksessa sijaitsevasta tapahtumatilasta, jossa on mahdollisuus pitää kokouksia taikka juhlatilaisuuksia ateriapalveluin. Vielä loppuun pikku vinkki: Myös kaksikerroksinen City Grill House mahdollistaa isompienkin tapahtumien järjestämisen hotellilla.

Minulla ei ole aiempia kokemuksia Tallink-hotelleista, joten on vaikea verrata saman ketjun hotelleja. Oma veikkaukseni on se, että lapsiperheet suosivat edemmän Tallink Spa & Conference hotellia ja näin rauhaa ja aikuisempaa menoa rakastavana naisena liputan Tallink City hotellin puolesta. Jos lapseni olisivat pieniä, en missään nimessä kyllä jättäisi myöskään menemättä Tallink City hotelliin perhematkalle, sillä hotellin perheille tarkoitettu sviitti on huippuratkaisu. Tallink City Hotel sopii aikuisille ja niille perheen vanhemmille, jotka arvostavat sitä pientä omaa arjesta irtautumista myös kiireisen perhe-elämän keskellä. Tyytyväinen vanhempi -> tyytyväinen lapsi.

Niin juu, kannattaako tasokorotus Standard-huoneesta De luxe-huoneeseen? 17-23 m²:n huoneesta 35 m²:n huoneeseen ja maksuton sisäänpääsy hotellin rentoutumisalueelle on hyvä diili. Tasokorotus noiden tai muidenkin huoneluokkien välillä onnistuu varaustilanteen salliessa sisäänkirjautumisen yhteydessä, joten suosittelen kysäisemään vastaanotossa, mitä on tarjolla ja mihin hintaan. Pieni vinkki kuitenkin loppuun varsinkin niille, joilla niitä Club One pisteitä ei ole. De luxe-huone normaalilla hinnalla vs. Tallinnan Hiltonin Executive Room loungeoikeudella (mm. ilmaiset drinksut ja syötävää iltasella) lähes samaan hintaan on sellainen juttu, että vertaileminen kannattaa aina.

Kiinnostuitko? Tallink City-hotellin sivuille pääset suoraan tästä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Testissä Tallink Siljan erikoisristeily: Bon Jovi Tallinnassa

*Pressimatka / Kaupallinen yhteistyö Tallink Silja ja Live Nation*

Oi että sitä nuoruuden kepeää onnellisuutta silloin ennen vanhaan, kun ei ollut huolen häivää. Kiharrettuja hiuspehkoja, olkatoppauksia, kirkkaita värejä, Suosikki-lehti ja sen himoitut keskiaukeamajulisteet. Harvassa oli ne biisit ja artistit, jotka kolahtivat meikäläiseen, mutta melkoinen hyppy Jonnan ”Minttu sekä Ville” – biisin jälkeen tämänkin nuoruutta elävän naisen musiikkimakuun tuli. Purkkapoppi ja Whitney Houston oli minun makuuni, mutta jostain kumman syystä rockahtavampi Bon Jovi ja sen ”Livin’ on a Prayer”-biisi sai hytkymään musiikin tahdissa. Eipä se muuten siihenkään jäänyt, sillä muita minuun kolahtaneita biisejä oli mm. ”Wanted Dead or Alive”, ”You Give Love a Bad Name” ja ihana ”Bed of Roses”, jonka tahdissa tuli tanssittua ysärinä hitaita. Ja muistaako muuten kukaan sitä ällöttävää tapaa tuohon aikaan, kun miehet tunkivat kieltä korvaan hitaiden aikana? Ei kyllä todellakaan saanut meikäläisen pisteitä se, mutta traumoitta selvisin ja Bed of Roses-biisi kylläkin kantaa nykyään nimeä korvannuolemisbiisi.

Mutta eipä niitä nuoruuden muisteloita sen enempää. Tallink Silja ja Live Nation* kutsui minut testaamaan Tallink Siljan keikkaristeilyn kesäkuun alussa ja tulipahan hankittua ensimmäisen kerran kokemuksia myös Tallinnan Laululavasta. Minulle ko. paikka oli ollut aikaisemmin tuttu vain ja ainoastaan kuvista ja siitä ohi mennessä, joten mielenkiinnolla katselinkin paikkaa olisiko se sellainen, jonne kannattaisi lähteä toistekin konserttiin. Ja ennen kaikkea, toimisiko Tallink Siljan keikkaristeilykonsepti.

*Live Nation Entertainment on maailmanlaajuisesti johtava live-tapahtumien järjestäjä ja eCommerce- yritys, jonka muodostaa neljä markkinajohtajaa. Yksi niistä on meille useimmille tuttu Ticketmaster.com.

Erikosristeily yhdistää helpon matkanteon, tapahtuman ja majoituksen, hyviä bileitä unohtamatta

Bon Jovin keikkamatkoja oli tarjolla useampinakin vaihtoehtoina. Siirtymiset Tallinnaan oli mahdollista tehdä shuttleilla tai Silja Europalla ja majoittuminen tapahtui joko hotellissa tai Silja Europalla. Tallink Siljan kautta oli samaan syssyyn varattavissa eri tasoisia keikkalippuja ja ne sai lunastettua terminaalissa tiskiltä maihinnousukorttien ohessa. Ateriat oli varattavissa oman mielen mukaan ja tavallisesta poikkeavasti aluksella oli tarjolla myöskin yöbuffet.

Silja Europa risteili Bon Jovin konsertista johtuen poikkeavalla aikataululla ja laiva lähtikin sunnuntaina kello 15.30. Tallinnassa laiva oli kello 18.30 ja laivaannousu päättyi kello 1.30 aamuyöllä. Aamulla oli mahdollisuus vielä piipahtaa Tallinnassa kello 8.00 – 12.00 välisenä aikana ja kello 12.30 laiva lähti suuntaamaan Helsinkiin, jossa se oli iltapäivällä kello 16.00. Me pressimatkalaiset osallistuimme Silja Europan keikkaristeilyyn aina maanantaiaamuun saakka, mutta aamupalan jälkeen suuntasimme Tallink Starille ja palasimme sillä Helsinkiin kello 12.30.

Millainen kokemus Tallink Siljan erikoisristeily, Silja Europan keikkaristeily oli?

Ensimaistiainen keikkaristeilystä tuli jo Länsiterminaalissa ja pienen hämmästyneen nielaisun tein saapuessani sinne. Ruuhka kakkoskerroksessa oli melkoinen, sillä keikalle lähteneet matkustajat joutuivat tekemään lähtöselvityksen tiskillä sieltä lunastettavien keikkalippujen takia. Iloisen oloista porukkaa jonoista kuitenkin näytti löytyvän ja tunnelma oli kaikkinensa hyvä. Nyt oltiin minilomalla, otettiin vajaasta vuorokaudesta kaikki irti ja nautittiin bändistä, joka oli vuosien saatossa lykännyt maailmalle ikimuistoisia ja tänäkin päivänä toimivia hittejä.

Pressimatkalla majoituimme Deluxe-luokan hytteihin, joiden uusittu sisustus jaksaa edelleen miellyttää silmiäni ja erkkeri-ikkunan sohvalle suuntasinkin istumaan aina, kun siihen oli mahdollisuus. Hiukkasen harvassa ne hetket tosin oli, sillä pressimatkan ohjelmisto oli melkoisen kiireinen. Se oli tyyliin laivalle tulo, vaatteiden vaihto ja ei kun suunnaksi Tavoláta ja siellä tarjoiltu pitkä, myöhäinen lounas.

Lyhyempi aterioitikaava olisi mahdollistanut vapaamman oleskelun laivalla, mutta meille ei paljoa vapaata jäänyt ennen Tallinnan Laulalavalle siirtymistä. Illan Laululavalla aloitimme buffet-illallisella VIP Dinner Party-teltassa, joka sijaitsi hieman syrjässä, rauhallisella alueella lavan takana. Minunlaiselle kasvissyöjällekin teltasta löytyi ruokaa, lämmitys pelasi kylmenevässä illassa ja lämmitetyt vesivessat ilahduttivat tätä naista. Ketäpä ne ei ihastuttaisi.

Mites Bon Jovin keikka? Liput meillä oli Golden Circle-alueelle eli pääsimme seisomaa lähelle lavaa, joskin osa meistä jäi alueen perälle välttääkseen liian tiiviin tunnelman. Juomaa oli ostettavissa festivaalialueelta ja osa konserttikansasta tuntui olevan melkoisella juhlatuulella, mutta minkäänlaisia häiriöitä en itse huomannut paikalla olevan. Järjestysmiehiä ja pelastusväkeä seurasi alueen tilannetta tarkkaan ja Live Nationin järjestämä konsertti tuntui olevan kaikin puolin hyvin järjestetty. Myös poistuminen konserttialueelta oli ongelmaton, mutta ison väkimäärän takia autoliikenne liikkui hitaasti ja jalkaisin liikkuminen olisikin ollut nopeampi vaihtoehto. Meidän saapuessa terminaalille oli laivalle pyrkiviä jo isompi joukko, mutta tunnelma jonotuksesta huolimatta katossa. Siellä matkustajaputkessa raikui Bon Jovin laulut, Mörkö-huudot ja Dingon biisit sulassa sovussa, eikä ohittelijoita tai tattiotsia näkynyt.  

Melkoisen hyvän keksinnön Tallink oli kyllä tehnyt, kun tarjosi kunnon yöruokabuffetin klo 0.00 – 2.00. Buffan hanasta tuli samalla tavalla juomaa kuin muulloinkin ja yöruokaa olisi saanut vaihtoehtoisesti myös Fast Lane -ravintolasta aina aamuneljään saakka. Bileet puolestaan olisi jatkunut laivalla pikkutunneille saakka, mutta sen verran väsynyt minä päivästä olin, ettei vaan kyennyt yhtään lähteä katselemaan menoa buffetin jälkeen. Pieni veikkaus minulla kuitenkin on, että kansa jatkoi juhlatuulella baarien puolella ja me matkalaiset pääsimme nukkumaan täysin hiljaisella hyttikäytävällä.

Mitäpä tykkäsin Tallink Siljan erikoisristeilystä?

Silja Europa oli aivan huippu tapahtumaa ajatellen. Matkanteko sujui joutuisasti, laivalla ehti päästä tunnelmaan, syödä ja valmistautua keikkaan. Matka laivalta keikkapaikalle oli maksimissaan kolme kilometriä, joten se oli taitettavissa vaikka jalkaisin ja mikä parasta, laiva toimi keikan jälkeen majoituspaikkana, ruoka- ja bileravintolana. Ei tarvinnut metsästellä ruokapaikkoja Tallinnassa tai bilepaikkoja myöhemmin ja raahautua yöksi hotelliin, vaan kaikki löytyi saman katon alta. Kaiken kruunasi hidas aamu, mahdollinen visiitti Tallinnassa, merellinen paluumatka Helsinkiin ja edulliset meriostokset laivalta. Voiko enää onnistuneenpaa ja helpompaa keikkapakettia olla?

Ei.

Pstt. Tallink Siljalla on useita erilaisia erikoisristeilyjä, joissa joko vieraillaan hieman harvemmissa kohteissa (esim. Riika tai Visby),  tai sitten laivalle on järjestetty jotain erikoisohjelmaa. Tarjolla on mm. Vadelmavene-komediaristeilyä ja Suomen suurinta tanssiristeilyä, joten jokaiselle löytyy jotakin. Tallink Siljan erikoisristeilyjä pääset tutkailemaan täältä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Tallinkin asiakaspalvelu testissä Silja Europalla, kuis sujui?

”Ei ole!”

Tuo surullisen kuuluisa, melkeinpä Tallinkin tunnuslausahdukseksi muodostunut sana-asetelma. Nuo kaksi sanaa, jotka saivat aikoinaan miehen ja minutkin vetämään eräällä risteilyllä herneen nenän syövereihin niin pahasti, että päätimme olla käyttämättä kyseisen yhtiön aluksia hyvin pitkään aikaan.

Kyllähän me jatkoimme matkaamista Tallinkin aluksilla myöhemmin, mutta vasta nyt me saimme raivattua miehen kanssa kalentereistamme tilaa 22 -tunnin risteilylle laajasti uudistetulla Silja Europalla. Hyttinä meillä oli ihanan, ison ikkunan Deluxe minibaarilla ja erikoisaamiaisilla, mukavasti hintaan 35 euroa/perjantailähtö. Kyseisen lähdön me valitsimme juuri aluksen erinomaisen viihteen takia, sillä esiintyjänä oli Itämeren paras bilebändi Disco Inferno.

Tehän tiedätte, että minä olen tällainen asiakaspalvelua rakastava ja vaativa nainen. Olen ystävällinen asiakaspalvelijoille, arvostan heidän työtään ja kohtelen kaikin puolin asiallisesti, mutta samalla myöskin oletan, että asiakaspalvelija on ystävällinen ja tekee työnsä halulla. Voitte arvatakin, että astuin Länsiterminaaliin mielenkiinnolla ja asetin TallinkSiljan henkilökunnan salaiseen testiin koko matkan ajaksi aina terminaalista lähtien. Kuis kävi?

Lähtöselvitys

Mies oli vasta matkalla terminaaliin, joten yritin vältellä tiskillä asioimista tekemällä lähtöselvityksen automaatilla. Lähtöselvitysautomaatti ei suostunut yhteistyöhön kanssani, vaikka paikalla ollut virkailijakin yritti saada automaattia toimimaan. Virkailija pyyteli tapahtunutta anteeksi ja ohjasi minut Gold-asiakkaiden tiskille, jossa palvelu oli kaikin puolin yhtä hymyä ja ystävällistä. Oman, varausvaiheessa tehdyn virheen johdosta Gold-asiakkaiden juomakuponkeja tuli vain yhdelle henkilölle, joten jouduin palaamaan mieheni kanssa myöhemmin uudestaan lähtöselvitystiskille selvittämään asiaa. Jälleen kerran asiakaspalvelutilanne oli oikein positiivinen ja tulpahan samalla opittua myös se, että varausta tehdessä kannattaa laittaa kaikkien klubilaisten korttinumerot mukaan etujen saamiseksi.

Deluxe-hytti

Hyttimme oli kaunis ja asiallisesti siivottu, eikä matkustajien bilettäminen ollut saanut paikkoja vielä huonoon kuntoon. Tallinkin kuuluisat kovat patjat oli muutoksen myötä vaihtuneet pehmeämpiin, joskin tyynyt ja peitot olivat edelleen ohuita. Minibaarista löytyi kaksi piccoloskumppaa, kaksi olutta, kaksi cokista, kaksi Spriteä ja kaksi 0,5 litran vettä, toinen kuplilla ja toinen ilman.

Hytin kokovartalopeilistä plussaa.

Ja pisteet myös isosta, ihanasta erkkeri-ikkunasta. Tartteeko enempää selitellä kun ikkunoista avautuu upeat merimaisemat ja kätösessä on lasi skumppaa? Juu, pienet on pienen ihmisen ilot!

Grill House, päivällinen ja aamupala

Halusimme syödä nopeammalla kaavalla, mutta nauttia samalla rauhasta ja palvelusta, joten päädyimme aterioimaan Grill House -ravintolaan heti sen avauduttua. Paikkavarausta emme tarvinneet, joskin ravintola täyttyi nopeaan tahtiin saavuttuamme sinne. Kannattaakin kiltisti tehdä pöytävaraus ravintolaan ennen matkaa.

Saanen esitellä 16 euron hintaisen Veggie -annoksen: Grillattua kesä- ja myskikurpitsaa, kikhernepyrettä, herkkusieniä, pinaattia ja maalaisranskalaisia.

Annos oli maittava, joskin melko suolaisen makuinen. Ravintoloiden portobello-sienien ahkeran käytön takia herkkusienet ovat edelleen minulle kauhistus, mutta innostuin aivan valtavasti lautasellani olleista chili- ja valkosipuliöljyssä paistetuista herkkusienistä. Menusta olisi ollut mahdollista tilata myös alku- ja jälkiruoka, tai noutaa ne tuttuun tapaan erillisestä alku- ja jälkiruokapöydästä. Palvelu ravintolassa oli hyvää ja mikä parasta, suomen kielellä pärjäsi koko aterioinnin ajan.

Deluxe-hytin hintaan kuuluva erikoisaamiainen skumppalasin kera nautittiin myös Grill Housessa. Kaikki tarvittava löytyi, joskaan marjoja en tuntunut löytävän tarjottavista. Palvelu aamupalalla oli ihan yhtä hyvää ja tyhjät lautaset hävisivät sopivaan tahtiin pöydästämme.

Erityiskiitos lese- ja siemenvalikoimasta!

Corner Bar, Ocean Club ja ihqu Disco Inferno

Bileilta alkoi maittavilla drinkeillä Corner Barissa. Miehellä oli negatiivinen muistikuva tiskillä olleesta asiakaspalvelijasta edelliseltä risteilyltä, mutta tällä kertaa ei niin asiakaspalvelijaksi syntyneellä asiakaspalvelijalla oli vahva yritys palvella vaikkei kielitaito ollut parhaimmasta päästä. Pisteet siitä.

Ocean Club oli jälleen iloista bileporukkaa täynnä. Löysimme miehen kanssa hieman rauhallisemman alueen läheltä casinoa, josta oli hyvä katsella muita ihmisiä ilman, että olisi ollut tarvetta pelätä niskaan kaatuvia juomia. Positiiviseksi yllätykseksi pöytiimme pelasi tarjoilu, joten saimme sinne juomamme ilman jonottelua palvelutiskillä. ”Kiitos ja ole hyvä” tulla tupsahti henkilökunnalta ihan luonnostaan.

Jösses, kattokaas tuota. Tarjoilija toi ihka oikean juoman pöytään!

Disco Inferno pisti taas hyvän shown pystyyn puolen yön maissa soittaen yhteensä kolme settiä. Ensimmäisen osion me katselimme kiltisti paikoiltamme, mutta kaksi muuta tanssimme itsemme läkähdyksiin saakka. Ei mitään haukuttavaa pojista ja bändi sopi erinomaisesti niin miehistä tykkääville naisille kuin miehillekin, huumorista nauttiville ja 1970 – 2000 -luvun musiikista tykkääville bilehileille.

Siivous ja yleinen järjestys laivalla

Alus oli siisti, bilettäminen ei ollut aiheuttanut näkemäni mukaan vielä kovin näkyviä vaurioita, vessat toimivat ja ”Ei tööta” -lappuja ei näkynyt missään. Länsiterminaalissa osa porukasta oli juhlakunnossa jo ennen matkaa ja raakaa viinaa tunnuttiin vedettävän taskumatista jopa laivan ovesta sisään astuttuessa. Hyttikäytävällämme soi bilemusiikki alkuillasta kymmenisen minuuttia ja keskustelua kuului ajoittain alkuillasta/päiväsaikaan joko naapurihytistä tai käytävältä, mutta suuntaa en osannut sanoa. Yleisesti ottaen bilettäminen oli huomattavasti asiallisempaa/rauhallisempaa, ja järjestysmiehiä näkyi erityisesti yökerhossa ihan mukavasti. Yksi nainen näytti saavan puolen yön maissa passituksen hyttiinsä ja ryhtyi hankalaksi, mutta järjestysmiehet hoitivat tilanteen ammattilaisen rauhallisesti.

Isoin miinus risteilyltämme tuli siivouksen ajankohdalle. Siivooja ilmestyi koputtelemaan hytin ovelle jo 8.30 haluten siivota vessamme ja kysyi, voisiko hän laittaa sängyn kuntoon kello 14.00. Annoimme luvan, mutta siivooja yritti tulla hyttiimme jo 13.30. Me puolestamme olimme miehen kanssa nauttimassa sängystä viimeisen puolituntisen ajan, joten pikkuinen närkästys siivoojan omavaltaisesta aikataulun muutoksesta meille tuli. Ihan pikku vinkki Tallinkin suuntaan. Sovituista ajoista kannattaa pitää huolta, sillä mekin miehen kanssa tykkäämme vielä toisistamme lähes 20 vuoden yhdessäolon jälkeen. Se on vaan mukava päästä olemaan ilman lapsia keskenään keskellä kirkasta päivääkin, kun kotona siihen ei ole lasten takia samanlainen mahdollisuus.

Ja oliko muuten vessan siivouksesta aikaisin aamulla mitään hyötyä tuleville matkustajille? Ei. Me käytimme vessanpönttöä ja laitoimme roskia roskikseen ihan yhtä ahkerasti kuin ennenkin, sekä kärsimme siivoojan mukaan lähteneestä yhdestä isosta pyyhkeestä. Sen me opimme reissullamme, että pyyhkeet kannattaa jättää kylpyhuoneen telineeseen roikkumaan, sillä vaatekaapin ovessa roikkunut pyyhe päätyi pesusäkkiin. Siivoojan saldo oli siis yksi vaatekaapin ovesta korjattu kylpypyyhe ja kylpyhuoneen lattialla ollut käsipyyhe. Että nuin, tämä hyttimatkustaja voitti kisan siivoojaa vastaan.

Ostokset, Tax Free Superstore

Mitäpä merimatka olisi ilman täksärissä käyntiä? Ei mitään. Niinpä mekin suunnistimme miehen kanssa Tax Freehen kiertelemään ja ostimme yhtä sun toista kotiin ja hyttiin. Henkilökunnan palvelua emme tarvinneet visiittimme aikana, mutta nurkkasilmällä katselin kun eräs juomaa nauttinut herra kaatoi esittelypöydällä olleen muutaman punaviinipullon rikkinäiseksi lattialle. Olisihan siitä saattanut pikku närkästystä henkilökunnalta tulla, mutta mitään haloota tilanteesta ei syntynyt. Surullista, että noin yleensä käy. Minulta ei riittäisi huumorintaju palvella kännisiä asiakkaita kovinkaan pitkään.

No, mikä on laivatytön tuomio uudistetun Silja Europan 22-h bileristeilystä?

Tallink on todellakin ottanut vihdoin onkeensa matkustajien nurinat asiakaspalvelusta. Silja Europan viimeisin uudistus on nostanut laivan profiilia ja yhdessä parantuneen asiakaspalvelun kanssa laiva on ihan mukava paikka viettää 22-tuntinen merellä/satamassa. Vaikka asiakaspalvelu on vielä virolaisen varautuneen hymyistä/ajoittain hymytöntä, niin sanoja ”ei ole” ei kuulunut kertaakaan. Pieni mahdollisuus siitä olisi ollut Grill Housessa, kun kyselemäämme viiniä ei ollut enää tarjolla, mutta ”ei ole” sanojen sijaan tarjoilija pahoitteli tilannetta sanoilla ”se on valitettavasti nyt loppu”, ja jatkoi pohtimalla vaihtoehtoisija viinejä kanssamme.

Enää matkustaja ei ole Tallinkin laivalla se välttämätön paha, mikä on hienoa. Muistakaahamme me matkustajat myöskin kohdella asiakaspalvelijoita ystävällisesti, sillä silloin matkasta tulee mukava kaikille.

Tallinkilla on tosiaan alkanut puhaltaa uudet tuulet. Vihdoin. Erinomaista!

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Romanttinen viikonloppu Tallinnassa, eihän se ihan nappiin mennyt

Juu. Myönnän ihan suoraan. Kyllä sellainen pieni Ameriikan bachelor-meininki, siis sellaiset ihanat treffit, olisi kiva saada joskus oman kullan kanssa. Siinä vaiheessa kun kotona asustelee kaksi melkoisen iltavirkkua tenavaa, niin isin ja äidin oma aika on hieman vajaata. Pääkaupunkiseudulla ei ole tukiverkostoa ja vaikka lapset ovatkin jo melkoisen isoja, ei meillä vanhemmilla ole kovinkaan usein intoa lähteä kahdestaan illalliselle ”isoon kaupunkiin”, sillä siitä on romantiikka kaukana. Äitinä pohdin koko ajan, miten minun pikku palleroiset pärjää ja tunnelmaan ei vaan tällä pääkopalla pääse. Ja kyllä. Minun lapsillani on monta hemmottelunimeä, joista se yleisin on kuitenkin äidin oma pikku palleroinen. Saas nähdä, luovunko ko. hellittynimestä edes lasten tultua täysi-ikäisiksi.

Anyway, voitte kuvitella, että meikä odotti melkoisesti hääpäivän juhlintaviikonloppua Tallinnassa. Ajatuksissa siinsi rauhallinen piknik Kadriorgin puistossa, käsi kädessä kävelyt Tallinnassa, ihana päivällinen kovasti kehutussa vegaaniravintola Vegan Restoran V:ssä ja lasillinen (tai kaksi) viiniä pikkusuolaisen kera Rotermannissa sijaitsevassa Flammkuchen Barissa. Kahdenkeskinen hemmotteluhoito olisi ollut nappeli juttu, mutta me molemmat tarvitsimme tehokkaat jalkahoidot itsellemme, joten varasimme sellaiset Sinine Salong -hoitolasta. Kaiken kruunasi iso sviitti kehutussa Hilton Tallinn Parkissa ja leppoisa merimatka Tallinnaan. Mutta kuis kävikään. Taas?

Viking Line lisäsi jälleen kapasiteettiaan Helsinki-Tallinna välille kesäksi. Pika-alus Viking FSTR liittyi lainattuna Viking XPRS:n kaveriksi jo huhtikuussa (FSTR:n arvosteluni voit lukea täältä) ja kesäkuussa mukaan tulivat ruotsinlaivat Mariella ja Gabriella. Me matkustimme molempiin suuntiin Gabriellalla, jonka aikataulu sopi meille parhaiten. Menomatka sujui mukavasti hytin rauhasta nauttien lyhyiden yöunien takia, mutta paluumatkalla intouduimme hieman katsastamaan, miten Gabriella taipui palveluiltaan Helsinki-Tallinna liikenteeseen. Tarinaa paluumatkastamme voit lukea postauksen loppupuolelta.

Pelottelut isoista passijonoista Tallinnan päässä olivat aivan turhia, sillä kävelimme ulos laivasta ilman minkäänlaisia pysäytyksiä. Taksilla hurautus Hilton Tallinn Parkiin ja meidät vastaanotettiin miellyttävästi jo hotellin ovella. Hotellin turvasääntöjen takia Executive-huoneidenkin sisäänkirjautuminen hoidettiin alakerroksessa Executive Loungen sijaan, mutta muuta eroa sisäänkirjautumisessa ei ollut, kuin pehmoisten penkkien puuttuminen. Pian pääsimmekin katsastamaan huoneemme, ja pienen rauhoittumisen jälkeen suuntasimme nauttimaan päivällistä Vegan Restoran V:ssä. Ja se on muuten niin, ettei haaveilemani käsi kädessä kävelykään oikein onnistunut, sillä taivaalta tuli ajoittain vettä ja me päädyimme majailemaan Hiltonista lainaamiemme isojen sateenvarjojen alla.


Kuvan pikkukahvila ei liity aiemmin mainitsemaani ravintolaan mitenkään. Tuon kyseisen suloisen pikkukahvilan/baarin satuin vaan bongaamaan kävellessämme kujia.

Kokemuksia Vegan Restoran V:stä

Hiltonin Executive Loungen henkilökunta oli hoitanut puolestamme pöytävarauksen Vegan Restoran V:hen jo ennen matkaa. Vanhankaupungin rauhallisemmalla kujalla sijainnut ravintola ihastutti meitä suloisilla yksityiskohdillaan ja kävipä meillä tuuri pöydänkin kanssa. Ravintola oli pieni ja melkoisen täysi, mutta ikkunan vieressä saimme olla hieman rauhassa hälyltä. Liharuuista pitävä mieheni innostui annoksista jo menua lukiessa, eikä meillä kummallakaan ollut yhtään pahaa sanottavaa päivälliseemme. Edessä möllötti kerrassaan maukkaita ja onnistuneita annoksia, palvelu oli ystävällistä eikä päivällisen hintakaan päätä huimannut. Siinä vaiheessa kun kaksi alkuruokaa, kaksi pääruokaa, yksi jälkiruoka, lasi viiniä ja pullo olutta maksoi n. 46 euroa, ei voinut muuta kuin todeta, että Tallinnaan kannatti lähteä pelkästään jo syömäänkin hyvin. Suosittelemme.

Punajuuriraviolia ja cashew-juustoa.

Paahdettua valkosipuliciabattaa erilaisilla levitteillä.

Seitan-tacoja juustolla ja guacamolella.

Kesäkurpitsanuudeleita punaisella quinoa-salaatilla, grillattua avocadoa, tofua ja pestoa.

Tuhdin aterian jälkeen me herkkusuut suunnistimme herkkukaupan kautta hotellille rauhoittumaan iltaan ja hyödyntämään Executive Loungen tarjonnat, jonka jälkeen vetäydyimme sviittiimme masut pinkeinä. Pikku toiveen me kuitenkin yläkertaan heitimme kylpyammeessa lilluessamme, kun toivomme parempaa säätä seuraavalle päivälle.

Ja pah. Meidän tyypillisellä tuurilla aamu alkoi yhtä harmaassa säässä kuin edellinenkin päivä. Nautittiin kerrankin kiireetön brekkari ilman lasten ”voiks mennä jo kyselyitä”, jonka jälkeen lähdimme suunnistamaan pikku hiljaa kohti jalkahoitolaamme ihmetellen hiljaisia katuja. Olisihan sitä voinut hieman tutkailla Tallinnan ohjelmistoa ennen reissua, mutta kun ei niin ei. Se on nääs niin, että Tallinnassa pidettävän nuorten laulu- ja tanssijuhlatapahtuman massiivinen juhlakulkue käveli pitkänä pötkönä Virun edestä kohti laululavaa, ja mehän olimme tietysti väärällä puolella jalkahoitolaamme ajatellen. Siinä sitä odotettiinkin pikkuinen tovi juhlakulkueen häntää, mutta onneksi oltiin varattu aikaa hoitolaan siirtymiseen.

Kokemuksia Sinine Salong -hoitolasta

Olin varannut molemmille 80 minuutin pituiset pedikyyrihoidot netin kautta ennen meidän matkaa, jolloin esitin myös toiveen yhtäaikaisista hoidoista. Sähköpostiviestittelyn kävin suomeksi, koska hoitola lupasi suomenkielistä palvelua ja viestittelykokemus olikin kaikkinensa positiivinen ja teksti täysin ymmärrettävää. Sinine Salongiin saavuimme hyvissä ajoin ja meidät otettiin ystävällisesti suomen kielellä vastaan, mutta haaveilemamme yhtäaikainen hoito samoissa tiloissa ei valitettavasti onnistunutkaan.

Meidät siis erotettiin toisiin huoneisiin, vaikka yhteishuoneitakin olisi ollut. Hoito oli miellyttävä ja jalat tulivat pehmoisiksi, mutta tunnelmaan en hoidon aikana päässyt, sillä verhon takana hoidettavana ollut suomalainen nainen kertoili avoimesti mm. jalkasienestään. Levollinen olotila oli menetetty sen siliän tien, mutta lievää rauhoittumista tarjosi hoidon jälkeen tarjottu piccoloskumppa (miehelle olut/skumppa) rauhallisessa Spa-loungessa. Palvelu oli siis hyvää, suomen kielellä pärjäsi, tilat olivat siistit, hoito oli toimiva ja kesti luvatut 80 minuuttia. Sinine Salong oli sinänsä ihan ok paikka sijaintinsakin puolesta, mutta melkoinen ”hoitotehdas” se oli.

Piknik jäi kelien takia kokonaan nauttimatta. Itse asiassa koko Kadriorgin puistokin jäi näkemättä, sillä suunnistimme vähemmän mieluisan sään johdosta etsimään minulle (ja miehelle) hääpäivälahjaa. Melko aktiivisen ja tuloksettoman etsinnän jälkeen luovutimme ja lähdimme talsimaan kohti Rotermannin korttelissa sijaitsevaa Flammkuchen Baria. Eihän siitä tullut mitään, sillä kaupunki oli laulujuhlien takia kuin Helsinki juhannusaattona, eikä koko viinibaari ollut auki. Oliko edes lappua ovessa? Ei. Nälkäisinä ja väsyneinä me sitten päädyimme syömään lähistöllä olleeseen ravintola Platziin, jonka kasvishampurilainen ei oikein saanut meikkiksen pojoja. Jälleen kerran jouduin tyytymään niin monessa perusravintolassa törmäämääni ainoaan kasvisruokaan, kasvishampurilaiseen, joka yleisimmin sisältää nykyään portobello -sientä, mutta Platz oli vienyt idean vielä hieman pidemmälle. Sanotaanko vaan, että sienet oli useamman viikon pannassa Platzin tarjoaman annoksen jälkeen, sillä liika vaan on joskus liikaa.

Juu ja tiedättekös mitä? Noloa myöntää olevansa lähes täysi ummikko Tallinnassa. Se ol nääs eka kerta Rotermannin korttelissakin ja me olimme miehen kanssa ihan myytyjä. Ristinsieluakaan siellä ei tosin laulujuhlien takia ollut, tai sitten vilpoinen keli oli ajanut ne vähätkin immeiset kujilta pois.

Kuis paluu? Kökkökeli taasen. Katselimme lähdön Gabriellan takakannelta kuohuvalla kilistellen ja siirryimme kylmän sateista keliä karkuun sisätiloihin. No Name ja Bistrotek oli muuttunut päiväsaikaan pastaa ja muuta pikkulämmintä tarjoavaksi ravintolaksi, jossa me myös nautimme pasta-ateriat. Täksäristä tarttui tuliaiset mukaan ja yökerhossa tuntui olevan ohjelmaa perheen pienimmille. Mies vetäytyi päikkäreille hyttiin ja minä hilpasin nauttimaan lasillisen laivan samppanjaa mansikoiden kera Wine Bariin. Pieni oli onnenhetkeni, mutta kyllä vaan pienelläkin merimatkalla oli hyvä istua rauhallisessa pianobaarissa, katsella merimaisemia ja ohikulkevia ihmisiä kuunnellen muutakin kuin olutuoppien kittaajien örinöitä. Tuo pieni hetkeni oli minun luksukseni ja kyllä vaan harmitti, kun merimatka oli aivan liian nopeasti ohi.

No, mitäs me tykkäsimme reissusta? Totesimme miehen kanssa, että kaksi yötä Tallinnassa oli aivan liian vähän. Emme todellakaan ehtineet nauttimaan kaupungista ja paljon jäi näkemättä, mm. Kadriorgin kaunis puisto. Viking Linen kesälisä, m/s Gabriella, taipui Tallinnan-reitille todella upeasti ja palvelut pelasi. Auki oli niin kahvila Coffee & Joy, Viking Buffet kuin Grill, jonka lisäksi No Namen/Bistrotekin keittiö tarjosi lämmintä pikkusuolaista. Yökerho Club Mar, Wine Bar ja Upstairs Pub piti huolta juomapuolesta, ja ohjelmaakin oli mukavasti. Tältä kesältä Mariellan ja Gabriellan Tallinna-visiitit ovat loppu, mutta Viking FSTR jatkaa Viking XPRS:n parina vielä 22.10. saakka. Siitä ei ole tietoa, millaisella lisäkalustolla Helsingin ja Tallinnan välillä Viikkari ensi kesänä liikkuu, mutta jos Mariella/Gabriella hoitavat reittiä tuttuun tapaan, voin suositella lämpimästi ko. laivoja lahden ylitykseen.

Sen vaan sanon, että Tallinnaan kannattaa lähteä vaikka pelkästään syömäänkin hyvin, sillä Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevat laivat mahdollistavat eri pituisia piipahduksia etelänaapurissa. Kannattaa toki jäädä tutustumaan komeaan kaupunkiin useammaksikin päiväksi, sillä nähtävää on paljon ja hotelliyöpymisen voi saada mukavaan hintaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.