Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Suomi

Hotelli Iso-Syöte ja Feeniks-sviitti, plussat ja miinukset

Juhlimme 20-vuotishääpäivää majoittuen Hotelli Iso-Syötteessä ja sen Feeniks-sviitissä. Kokemuksia kertyi kahdelta päivältä ja nyt on aika antaa tiukka arvio. Mikä oli hyvää, mikä huonoa, paljonko lysti maksoi ja oliko se maksetun rahan väärti?

Tunturihotelli Iso-Syöte sijaitsee nimensä mukaisesti Suomen eteläisimmän tunturin Iso-Syötteen huipulla. Hotellilta avautuu upeat näkymät Pikku-Syötteen suuntaan ja aivan hotellin parkkipaikalta lähtee myös kilometrin mittainen luontopolku Huippupolku, josta avautuu näkymät yli Syötteen kansallispuiston. Hotelli Iso-Syötteellä on erilaisia huoneita aina 20 m²:n perushuoneista erilaisiin sviitteihin, joista löytyy saunan lisäksi poreamme joko sisältä tai parvekkeelta. Edellä mainittujen lisäksi hotellilla on tarjolla tunturimökkejä ja kelomökkejä, joihin majoittuu isompikin porukka.

Hotelli Iso-Syöte kärsi pahoin vuonna 2018 joulun alla tapahtuneessa tulipalossa, jolloin noin puolet hotellista tuhoutui. Tuhoutuneen osan tilalle rakennettiin uusi osa, jonne vuonna 2020 valmistui mm. miellyttävän designin omaavia 35 m²:n kokoisia Star Superior -huoneita sekä  95 m²;n kokoiset hulppeat sviitit, Feeniks ja Karhunpesä. Me itse majoituimme Feeniks-sviitissä, josta löytyi poreamme ja kaksi erilaista saunaa. Edellä mainitusta syystä emme testanneet hotellin Arctic Spa’ta, jonne olisi ollut hotellivierailla maksuton sisäänpääsy.

Feeniks-sviitti, hyvää ja huonoa

Feeniks-sviitti sijaitsee toisessa kerroksessa, hotellin päädyssä ja sviitin ikkunat osoittavat kahteen suuntaan, hiihtohisseille ja rinteeltä alas laaksoon. Kerrosta ylempänä sijaitsee hotellin ravintola ja kerrosta alempana, maan tasossa, puolestaan ruskeasävytteinen Karhunpesä-sviitti. Oman vierailumme aikana ei yläkerran ravintolasta kuulunut haittaääniä, mutta hotellin ravintola ei myöskään ollut tuolloin täynnä.

Sviitin pohjaratkaisu on onnistunut ja varustelu hyvä. Huoneessa on hyvin säilytystilaa, kuivauskaappi, vedenkeitin, minibaari (tyhjä jääkaappi meidän aikanamme) erillinen wc, hulppea kylpyhuone kahdella suihkulla, kaksi erilaista saunaa, poreamme, takka ja muhkean sängyn lisäksi kunnon tilat oleskeluun. Pienenä kuriositeettina iso televisio, joka löytyy sängyn tyynypäädystä seinältä. Sviitti on tarkoitettu koostaan huolimatta vain kahdelle henkilölle, joten vierestä on mahdollisuus varata vaikkapa jälkikasvulle Star Superior-huone, joka yhdistetään sviittiin väliovella.

Feeniks-sviitti on rakennettu vuonna 2018 tapahtuneen tulipalon muistoksi ja sisustuselementtinä on käytetty mm. hiiltynyttä paneelia. Sviitin sisustus on hyvin tummanpuhuva ja vaikka sviitti onkin upeasti sisustettu, on tummassa värissä pieni haitta. Valaistus on osittain heikkoa ja esimerkiksi mustissa vaatekaapeissa ei ole tarpeeksi valaistusta, minkä johdosta tavarat ”katoavat” hyllyille ja tarvittaessa niitä on etsittävä kännykän taskulampun avulla. Valaistus itsessäänkin on melkoisen tunnelmallista, joten tummanpuhuva  Feeniks-sviitti ei ole se paras valinta kunnon valoa kaipaavalle varsinkaan talvella.

Toinen negatiivisuus oman majoittumisemme aikana oli puuttumaton ilmastointi ja toivottavasti (ainakin hotellin omien sivujen mukaan) asia on korjattu vihdoin. Pelkkä ilmastointi-sana ei kuitenkaan välttämättä tarkoita toimivaa ja tarpeeksi tehokasta ilmastointia, joten kannattaa googlettaa / selvittää, onko parannusta oikeasti tapahtunut sitten meidän majoittumisemme. Viime kesän kokemuksella en voi todellakaan suositella sviittiä kesähelteille, sillä huoneen lämpötila nousee sviitissä korkeaksi isojen ikkunoiden takia. Pienellä varauksella suhtautuisin tosin myöskin uudessa hotelliosassa oleviin Star Superior-huoneisiin. Isot ikkunat lämmittävät varmasti huoneita ja valitettavasti ko. huoneiden kuvauksissa ei ole mainintaa ilmastoinnista.

Juu ja ihmetteletkö kenties vajavaista kuvasaldoa tässä postauksessa? Sen siitä saa, kun huone on kuin pätsi ja yrittää vain selvitä jotenkin huoneessa, josta ei saa ikkunoita auki. Tai kyllähän saunan ikkuna avautui maksimissaan 20 cm. Joskus sitä kyllä miettii, ymmärtääkö majoituksentarjoajat Suomessa vieläkään sitä, että täällä saattaa olla kesäisin kuuma. Ilmastoinnin jättäminen varsinkin uusista / tasokkaista hotelleista pois on matkailijoiden aliarvioimista.

Sviittiimme oli kesällä myös suora näköyhteys mm. viereiseltä kalliolta, koska sviittimme ikkunoissa ei ollut peilikalvoa. Kerrosta alempana olevassa sviitissä ikkunat oli jo kalvotettu heinäkuussa, joten toivon mukaan hotelli on hoitanut tähän mennessä asian Feeniks-sviitin kohdalla. Mentaalista lämpötilaa valitettavasti nosti omalla vierailullamme myös hankalakäyttöinen äänentoistolaitteisto (helpompiakin on olemassa) sekä saunojen + poreammeen vajavaiset ohjeet seinäpaneelissa. Jos nappuloita on useampiakin ja ohjeet vain muutamalle nappulalle, valitettavasti joskus muita nappuloita virheellisesti painaessa alkaa olla hankaluuksia niiden ohjeita sisältävienkin nappuloiden kanssa. Eipä saunatkaan lämmenneet luvatussa ajassa, vaikka kuinka paineli nappuloita oikein. Kokonaisuutena ajatellen ontuvia ratkaisuja siis huoneessa ja yleisestikin ottaen pieniä arkkitehdin kuihtuneita kukkasia. Joskus arkkitehtien kannattaisi kyllä tarkistuttaa ideansa ns. tavallisella ihmisellä. Sen vaan sanon.

Mutta se siitä valittelusta. Oli huoneessa paljon hyvää. Tilaa oli riittävästi, sänky juuri niin hyvä kuin olettaakin saattaa ja luksusta majoittumiseen toi todellakin hyvän kokoinen poreamme, takka ja kaksi erilaista saunaa. Tilavassa perinteisessä suomalaisessa saunassa sai oikein makeat löylyt, mutta itse tykästyimme höyrysaunaan, jossa tuli istuttua pitkiä toveja. Kivasti oli myös huomioitu sviitissä olevat juomalasit. Osaan laseista oli jätetty Iittalan merkkitarra ja osasta se puuttui, jolloin pysyi itsekin kärryillä mikä oli se oma lasi. Vaihdatimme lasit seuraavana päivänä ja sama kuvio toistui jälleen laseissa. Kyseessä lienee oli siis tarkoituksella tehty juttu ja jos ei ollut, niin hotellin kannattaisi myös samalla tyylillä jatkaa.

Hotellin ravintola Hilltop on huippu!

Täytyy heti alkuun kehua Ravintola Hilltopin sisustusta ja ulkoterassia, josta on näkymät alas laaksoon. Terassilla on mukava nauttia vaikkapa drinkki tai aamupala, mutta maisemia pääsee ihailemaan myös sisällä isoista ikkunoista. Eipä myöskään ruuassa ole valittamista. Tilasimme ensimmäisenä iltana annokset hotellin näköalaravintola Hilltopista huoneeseen noudattavaksi, mutta toisena iltana aterioimme ravintolassa. Tuohon aikaan kokkipula ei ollut vielä vaikuttanut menuun, minkä takia pääsimme nauttimaan laajemmasta menusta. Mies testasi poron paahtopaistia ja kehui annoksen maasta taivaisiin, omista risottoannoksistani ihastuin enemmän ensimmäisen illan (ja suppeamman menun) sienirisottoon, jossa oli grillattua parsaa ja juureslastuja. Jos liha on se sinun juttusi, niin maista poron paahtopaistia, joka tällä hetkellä löytyy kolmen ruokalajin Hilltop menun puolelta.

Jos ravintolan päivällis-/illallistarjonta oli hyvää, niin aamupala heinäkuisella vierailullamme oli suppeaa perustasoa, vaikkakin joitain erikoisuuksia löytyi.

Tämä lakkoja rakastava nainen ihastui ravintolan Hilltop Kir-drinksuun, kannattaa maistaa.

Millainen kokemus kaikkinensa Hotelli Iso-Syöte oli?

Täytyy muistaa, että kyseessä on kolmen tähden hotelli ja siten ei ole syytäkään olettaa, että homma olisi yhtä pitkälle viety kuin useamman tähden hotelleissa. Hotellin sisustus, upeat sviitit / huoneet erityisesti uudella puolella ovat kuitenkin niin hulppeita, että niiden takia mieltää hotellin olevan paljon tasokkaampi ja tasokkaisiin hotelleihin tottunut saattaakin pettyä. Paljon korjaantuisi varmastikin, jos remontti saataisiin valmiiksi ja henkilökuntaa olisi hotellilla enemmän. Kesällä henkilökuntavajaus näkyi palvelun hitautena ja esimerkiksi infosta ei ollut tarjota hätään kertakäyttöhöylää edes sviittiasiakkaille. Jotenkin hämmentävää hotellilta, joka mainostaa tasokkuuttaan. Kuulisinkin mielelläni omia kokemuksianne Hotel Iso-Syötteestä ja sen sviiteistä. Onko tilanne parantunut sitten kesän?.

Tässä postauksessa kerrotuista sviittiongelmista johtuen maksamamme ”kesäedullinen” 425 euron vuorokausihinta tuntui suurelta summalta omasta ja mieheni mielestä, mutta olimme iloisia siitä, että majoituimme sviitissä enemmän kuin yhden yön. Kun vertasin kotimaan hotellien sviittihintoja ja nimenomaan sitä, mitä rahalla sai, voitti Hotel Iso-Syöte ja sen Feeniks-sviitti nimenomaan varustelullaan hyvin monet sviitit. Myös talvihinnoilla, joten pisteet Hotelli Iso-Syötteelle. 

Jos kiinnostuit upeasta hotellista, sen komeista uusista huoneista ja sviiteistä, omaa miniluksuslomaasi pääset suunnittelemaan hotellin sivuilta suoraan tästä. Samoilta sivuilta pääset myös kurkkaamaan paremmat tiedot sviitistämme sekä tutustumaan sviittiin virtuaalisesti tai Youtube-videon kautta.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

Suomilomaa kammoksuvan kotimaan loma tuli ja meni, mitäs tykkäsin?

No nih, niin vaan koronan sotkema kesäloma on nyt sitten viimeisiä päiviä vajaata pidetty ja on yhteenvedon aika. Myönnän ihan suoraan, että perheellämme on ollut suoranainen viha-rakkaussuhde Suomilomiin ja siitä syystä meillä on ollut joka vuosi tapana suunnata kesäloman aikana ainakin kerran ulkomaille edullisempaa lomailua, hyvää säätä, vierasta kieltä, toisenlaisia maisemia ja aurinkoa etsimään. Tänä kesänä olisimme myöskin alkuperäisen suunnitelman mukaan risteilleet Ponantin luksusjahdilla samppanjaa lipitellen neljän yön verran Norjan Ålesundista Ruotsin Tukholmaan, mutta sehän peruttiin jo aikoja sitten varustamon toimesta. Juuri kaikkien edellä mainittujen asioiden takia koko kesäloma kotimaassa vaatikin meiltä todella hieman totuttelemista. Mies ajeli loman alussa esikoisen kanssa ympäri Lappia vähän yli viikon verran (kylmä sää koko reissun) ja muutoin loma vietettiin pakollisia asioita hoitelemalla, Ahvenanmaalla, mökillä ja Kolilla, lähes kaikki lomapäivät mitäs muuta kuin minulle ”vilpoisassa ja vääränlaisessa säässä”.

Auto- ja hotelliloma Ahvenanmaalla

Juu, kyllähän se hiukkasen tuntui sisuskaluissa herätä aamuneljältä ja suunnata kohta Turusta lähtevää aamulaiva Amorellaa. Autolähtöselvitys oli ihanan helppo ja merimatkakin vei vain vähän yli 5 tuntia. Maarianhaminaan laiva saapui kahden maissa ja ei kun suunnistamaan Hotel Pommerniin, jossa meillä oli perhehuone. Hotellin sijainti oli todella hyvä (ruokakauppa vastapäätä, ravintolat ja muutkin kaupat ihan lähettyvillä) ja mikä parasta, parkki sekä sähkö- ja hybridiauton latauspiste oli maksuton. Aamupala oli kattava, mutta valitettavasti henkilökuntaa oli aivan liian vähän. Tarjottavat olivat ajoittain loppu, pöytiä ei tyhjennetty ja myös lautasia ym. sai odottaa. Tyytymättömiä ihmisiä näytti olevan juuri aamupalalla tuosta syystä, mutta palvelu yleisesti, hotellin sijainti ja siisteys oli sellaista luokkaa, että voisin kuvitella meneväni itse hotelliin uudelleen. Hinta ja laatu siis siltä  osin kohdallaan. Kaksi yötä Hotel Pommernissa kustansi nelihenkiseltä perheeltämme aamupaloineen 322,21 euroa.

Ahvenanmaan lomamme otimme kevyesti, emmekä menneet tukka putkella nähtävyydestä toiseen. Parasta antia oli ajella paikasta toiseen katsomassa silmää miellyttäviä paikkoja ja täytyy myöntää, että Ahvenenmaalla olisimme viihtyneet pidempäänkin. Pari päivää oli liian lyhyt aika ja sen verran ehdittiin käydä katsomassa autolomallamme Havsviddenin kalliohuvila-aluetta, että haave majoittua siellä jäi elämään. Ahvenanmaalle palaamme vielä siis joku päivä, toivottavasti, ja tarkempaa postausta pukkaa tänä kesänä tehdyistä Ahvenanmaan reissuista myöhemmin.

Bomarsundin rauniot

Bomarsundin raunioiden lähettyvillä, pienen automatkan päässä on upea nähtävyys, Djävulsberget.

Kastelholman linna

Hymystä sen näkee. Ahvenanmaa vaan on ihana!

Anyway, paluumatka Turkkuseen tehtiin Viking Gracella ja merimatka tuli vietettyä pääosin ulkokannella maisemia ihaillen niinkuin Amorellallakin. Ostokset hoitui näppärästi Pre-order tilauksena ja tuotteet odottivat auton takakontin vieressä autokannella. Näin korona-aikana päätös hoitaa ostokset tuolla tavalla tuntui helpottavalta ja toisaalta lyhyttä merimatkaakaan ei tarvinnut tuhlata merimyymälässä palloiluun. Reittimatkat sekä menon aamiaiset kahdelle aikuiselle ja kahdelle teinille Turku-Maarianhamina-Turku, henkilöauto ja A-luokan hytit molempiin suuntiin kustansi yhteensä 133 euroa.

Hotelliyöpyminen uudessa Original Sokos Hotel Kupittaassa

Alkuperäinen tarkoituksemme oli majoittua illalla saapuvan laivan myötä yksi yö Turussa ja jatkaa seuraavana aamuna kohti Tamperetta, jossa olisimme käyneet Särkänniemessä ja majoittuneet Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa. Tampere ja Särkänniemi jäi suunnitelmista pois kyseisenä aamupäivänä ja hyvä niin, sillä olisimme olleet niitä reppania, jotka jonottivat ikuisuuksia täyteen tupatussa huvipuistossa. Mutta millainen kokemus heinäkuussa avattu Original Sokos Hotel Kupittaa oli?

Huone (Standard Twin, mahdollisuus kahteen lisävuoteeseen) oli omaan makuuni ehkä hieman liian tumma ja värikäs, mutta kaikin puolin näppärä ja mikä parasta, yhteen huoneeseen mahtui koko perhe. Hotellin parkkihalli oli jo täynnä emmekä saaneet autoa enää sinne, mutta hotellin taakse sai auton parkkiin edullisimmalla vaihtoehdolla 10 eurolla 24 tunniksi. Hotellin aamupala oli oikein kattava ja ruuhkasta huolimatta tilaa löytyi varsinkin ravintolan kakkoskerroksesta. Ravintolan miljöö miellytti omaa silmää kovasti ja olisihan sitä mielellään aterioinut siellä muutoinkin. Hinta yölle 137 euroa.

Huoneen seinällä ollut kartta ja siihen liimatut QR-koodit olivat muuten aikas näppärä juttu huoneessa. Siitä vaan skannaamaan koodi ja katselemaan, millainen vinkki Turkkuseen on tarjolla koodin takana.

Hääpäiväreissu Kolille ja yöpyminen Break Sokos Hotel Kolissa

Koko hääpäiväreissu oli pienoinen jännitysmomentti lähtöpäivän aamuun saakka, sillä olimme päättäneet jäädä mökille mikäli Kolin sääennuste olisi näyttänyt pelkkää sadetta koko majoittumisemme ajan. Meillä oli haaveena tarpominen luonnossa ja kuohuvan nauttiminen kalliolla, joten sade olisi sotkenut suunnitelmat täysin ihan jo senkin takia, että vaellusreitit ja kalliot olisivat olleet osaksi liukkaita sateen jäljiltä. Onneksi sää oli kerrankin suosiollinen ja jösses, miten ihana loma meille tulikaan!

Break Sokos Hotel Kolin sijainti on kaikin puolin paras ever, sillä hotelli sijaitsee Kolin kansallispuistossa vaellusreittien vieressä. Näkymät hotellilta ovat mm. Pielisen suuntaan ja me valitsimmekin Superior Twin huoneen, josta oli varmat näkyvät Pieliselle. Voisi oikeastaan sanoa, että kaikki huoneessa vietetty aika meni suuren maisemaikkunan äärellä vaihtelevia näkymiä ihaillen ja huonevalintamme kruunasi kerrassaan nautinnollisen miniloman. Tulen tekemään erillisen postauksen tuosta Kolin visiitistä myöhemin.

Kaksi yötä Break Sokos Hotel Kolissa ja 23,90 euron asiakasomistajaskumppa huoneeseen tilattuna kustansi yhteensä 391,90 euroa.

Mites on, jäinkö kaipaamaan ulkomaanlomaa kun olin ”pakostakin sidottu” Suomeen tänä kesänä?

Minä en edes halua laskea ja ajatella sitä, miten paljon edullisemmin olisimme majoittuneet ja syöneet ulkomailla. Kotimaan loma todellakin näkyy budjetissa ja sen kanssa nyt elellään. Kunnon lämpöä ja aurinkoa rakastavana en saanut todellakaan tarpeeksi sitä mitä lomallani halusin, sillä 20 astetta ja puolipilvinen tai sateinen sää ei vaan ole tarpeeksi omasta mielestäni ja se mielipide minulle suotakoon. Oma mökki tarjoaa minulle mielenrauhaa, mutta oikealta lomalta se ei tunnu tuttujen maisemiensa takia. Kun oman kodin takapihaltakin aukeaa peltomaisema ja koivujen täyttämä metsä, ei sellainen perusmaisema valitettavasti lomatunnelmaa helpolla tuo.

Miniloma Ahvenanmaalla, laivamatkan päässä ja kallioisissa maisemissa antoi tarpeeksi erilaisuutta kotimaan lomaani ja vieras kieli toi sen tunteen, kuin olisi ollut ulkomailla. Koko potin räjäytti kuitenkin Koli, jonka jylhiin maisemiin tämä citytyttö jätti täysillä sydämensä ja sai sitä, mitä hakikin. Erilaisia ja kerrassaan lumoavia maisemia. Niitä, joita tuijottaessa hävisi sanat suusta ja sydämen ympärille kietoutui ihmeellinen lämpö.

Siinäpä se. Tarpeeksi tasokas hotelliloma tai villaloma, kauniit maisemat tai jylhät, tarpeen tullen karutkin maisemat on se meikäläisen juttu. Ei siihen näköjään tarvita ulkomaita.

Minua ei harmita se, että vietin kesälomani sataprosenttisesti kotimaassa tällä kertaa, mutta ensi kesänä toivottavasti pääsen kesälomallani ulkomaille. Ensi vuonna haluan kuitenkin kesääni jotain muutakin kuin oman mökkitienoon ja niin tutun Pori Jazz-festifaalin. Minä haluan Suomen muissa nurkissa vietetyn tasokkaan hotelli- tai villaloman, jylhiä, kallioisia maisemia, järvi- tai merimaisemia ja luonnossa tarpomista. Ei Suomi huono lomailumaa ole. Ei todellakaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Heipat Louis Vuittonille, kesäloma kotimaassa lähestyy!

Muistattekos, kun toissa postauksessa kertoilin kuulumisiani ja mainitsin, että jos mitään spessua tälle kesälle ei tule mökkeilyn ja anoppilan lisäksi, marssin kauppaan ja ostan ihka oikean Louis Vuittonin käsilaukun. Olpahan mallikin jo kateltuna valmiiksi ja ei, ei ole se sama kassi joka löytyy monelta naiselta, feikkinä tai aitona. Ja eipä valittu laukkuni myöskään mikään lompakkokokoinen ole, että melkoisen harmistuneita lomattomia naisia tuolloin oltiin.

Arvannette, ettei meikäläisen olalla paistele miehen sanon V***utonnin laukku tänä kesänä, koska rahaa palaa ihan muuhun. Johonkin sellaiseen, jota en ole vielä eläissäni tehnyt aikuisten oikeasti. Suomiloma!

Kyllähän tuo oma armaani kuunteli tässä taannoin meikäläistä, kun harmittelin hääpäivän menemistä totaalisen mönkään ja koin kesän olevan muutoinkin pilalla, kun emme tuntuneet pääsevän ”yhtään mihinkään”. Siitä se ajatus sitten miehellä lähti, ja hän  rupesi katselemaan koronan kybällä sotkemaa kalenteria tiukalla silmällä. Ensin suunniteltiin hääpäivän juhlinta toisena ajankohtana, myöhemmin rakennettiin perhematka sopivaan pikkuväliin ja kappas, lomaohjelma oli valmis. Uusia paikkoja, ihailtavia maisemia, hotelleja ja merimatkoja, siitä on meidän kesäloma, aka Suomiloma 2020 tehty. Ja mikä parasta, hääpäivämatkaani odotan innolla, vaikka emme suuntaakaan tapojemme mukaisesti hulppeaan hotelliin tai Suomen rajojen ulkopuolelle. Nyt tarttis kyllä piirtää iso ruksi seinään. Oikeesti.

Miltäs meikäläisen kesäloma sitten näyttää?

Viime keskiviikkona suuntasin pressikutsusta Viking Linen Ahvenanmaan risteilylle ja samalla katselin tiukalla silmällä sitä, miten korona-asiat oli hoidettu Viking Linen puolella. Risteilyn jälkeen suuntasin vielä ihan yksinäni Lapland Hotels Bulevardiin nauttimaan omasta ajasta ja pienestä luksuksesta. Tällä viikolla on tiedossa pakollisten asioiden hoitelua yhdellä sun toisella paikkakunnalla, mutta varsinainen Suomiloma alkaa sen jälkeen. Suuntamme autolla Turkkuseen, ajamme Viking Linen Amorellan kyytiin ja poistumme Ahvenanmaalle pariksi päiväksi. Olishan sitä himottanut majoittua bucket listilläni olevassa Havsviddenin kalliohuvilassa, mutta pari yötä olisi lähennellyt kalliin sesongin (?) aikana melkein tonnia, joten päädyttiin majoittumaan uusitussa Hotelli Pommernissa. Pikkuisen on vielä auki, mitä Ahvenanmaalla parin päivän aikana tehdään, mutta Kastelholman linnassa nyt ainakin käydään.

Turkkuseen palaamme sitten aikanaan iltalaiva Viking Gracella ja yövymme aivan uudessa Original Sokos Hotel Kupittaassa. Seuraavana päivänä suuntaamme puolestaan Tampereelle Särkäniemeen ja yövymme meille tutussa Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa. Sen jälkeen onkin suuntana mökkimme, mutta sieltä lähdemme sitten aikanaan viettämään miehen kanssa kahdestaan myöhäistä hääpäiväämme Kolille. Kaksi yötä Break Sokos Hotel Kolin huoneessa, josta on näkymät Pieliselle. Skumppa on tilattu huoneeseen myöhäisen hääpäiväjuhlan kunniaksi  ja toiveena on myös käydä istahtamassa sopivalla kalliolla kera kuohuvan ja kilistellä maisemille. Pitkää matkaa hotellilta maisemien ihailupaikalle ei ole, sillä Break Sokos Hotel Koli sijaitsee Kolin kansallispuistossa. Olen täpinöissäni ja niinkun ihan oikeesti. Kolin hotellin tunnelmia muutaman vuoden takaa voitte lukea jo nyt Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa-blogista.

Näin mukavassa huoneessa sitä meikäläinen majoittui Lapland Hotels Bulevardissa Viikkarin pressimatkan jälkeen. Olpahan leppoisa staycation. Kerron majoituskokemuksestani hieman myöhemmin blogin puolella mutta nyt jo suositus ko. hotellille.

Että nuin. Tuohon lisätään vielä johonkin väliin mahdollisesti veneajelu Järvisydämeen, joten taitaapi olla ihan mukava kesä tulossa. Vain sää on se ongelma, sillä meidän aikanahan se sataa ja on vilpoisaa varmaan kaikki neljä viikkoa, kuten nyt on jo huomattu. Tyypillisen kotimaanloman ainekset.

Ja P.S.: Ihan itte hotellimme maksetaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

 

.

 

Muutama sana nykyisestä Suomesta ja suomalaisista

Hyvää itsenäisyyspäivää (tai itsepäisyyspäivää, niin kuin meidän perheessä sanotaan) kaikille! Tämä päivä meidän perheessä on hieman erilainen, sillä linnnanjuhlia tuijottelen ainoastaan minä, mies ei pähise siinä vieressä minun tarvettani tuijotella kättelyä ja juhla-ateriakin loistaa poissaolollaan.

Meidän perheessä on sellainen tapa, että tietyn ikäisenä lapset saavat esittää matkakohdetoiveen Euroopasta. Sitten he pääsevät sinne ”synttärimatkalle” toisen vanhempansa kanssa ja tällä kertaa mies lähti viemään toista lastaan tämän valitsemaansa paikkaan, Lontooseen. Minä puolestani istua tönötän kotona toisen lapsen kanssa ja mitäpä sitä spessumpaa ateriaakaan vääntämään tässä tilanteessa. Ei se silti tarkoita sitä, ettenkö juhlisi pienessä sydämessäni Suomea, maamme itsenäisyyttä ja suomalaisuutta.

Tänä vuonna ja erityisesti muutaman viikon takaisen Karibian risteilyn myötä tutustuin useampaan sydämelliseen suomalaiseen ja se palautti uskoni siihen, että ihka oikeita tuntevia ja muut huomioon ottavia ihmisiä vielä on olemassa. Tämä yhteiskunta on vuosien saatossa muuttunut melkoisesti, ihmisten asenteet ovat jopa kylmentyneet ja no, kaiken sortin raivoakin löytyy. Somessa kiusataan ja haukutaan, eikä kännykameran muistikortti huuda tyhjyyttään, kun jossain tapahtuu kolari, ihmisen kimppuun käydään, joku makaa kuolleena kadulla tai muuta sellaista. Vanhan ajan ”namusedätkin” tuntuu olevan historiaa, kun nykyään nuoria lapsia vikitellään somen kautta. Ei siitä sen enempää, sillä samaa vikittelyä tapahtuu kaiken maalaisten toimesta, sukupuoleen ja ikään katsomatta. Sen kun vaan jokainen vanhempi muistaisi kotona terottaa jälkipolvelleen, että niitä vähemmän kilttejäkin ihmisiä on ja tietty toiminta johtaa tiettyyn lopputulokseen. ”Namusedät ja -tädit” ovat nykyään toisenlaisia kuin omassa nuoruudessamme.

Työkaverin sanoja lainaten, ”en tiedä miten pärjäisin nuorena nykymaailmassa, sillä 70- ja 80-luvulla kaikki oli helpompaa”. Mitäpä tuohon lisäämään, näillä mennään nykyään ja sen kanssa on elettävä.

Kaikesta edellä mainitusta ja omasta mielestäni hölmöstä politiikasta huolimatta olen ylpeä, kun saan asua Suomessa. Rakastan tapaamme haluta hieman henkilökohtaista tilaa missä liikummekaan ja puhua asiaa jonnin joutavan whatever small talkin sijaan. Kun astun hissiin, sijoittuu jokainen nurkkaan, katselee kattoon tai näytössä vilistävään numeroon. Jos ja kun se suu avataan hississä, on puheenaiheena sää. Eipä sitä voi muuta kuin hymyillä tuollekin tavalle. Suomi ja suomalaiset, miten suloisia me olemmekaan.

Jos ollaan rehellisiä, niin nykyajan menoa katsellessani en oikein tiedä, millainen maa meille on ihmisten muuttuneiden asenteiden ja nuorison myötä muotoutumassa. En kiellä, etteikö se myös hieman pelottaisi. Toivottavasti itsenäisyyspäivä pysäyttää meidät jokaiset miettimään sitä, mitä ihanaa Suomessa, suomalaisuudessa ja kulttuurissamme on ja miksi se on niin tärkeää säilyttää. 

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Loma kotimaassa, ilo vai pettymys?

Hola! Tässä sitä ollaan kuulkaattes takaisin töissä neljän viikon lomaputken jälkeen. Blogiani seuranneet ovatkin tietoisia siitä, että käytännön syistä vietimme lomamme kokonaan koto-Suomessa kahden yön Tallinnan-keikkaa lukuun ottamatta, mutta hei, eikös Tallinna lasketa Etelä-Helsingiksi?

Meidän perheeseen/parisuhteeseen on kuulunut joka kesälomalla se, että suuntaamme vähintäänkin Keski-Eurooppaan tai toiselle puolelle maailmaa ihan vain siksi, että pääsemme irtautumaan ”arjesta” eli Suomesta. Haemme matkoiltamme aurinkoa ja lämpöä sekä rahoille vastinetta, joka ei välttämättä osu kohdalle täällä kotimaassa. Että nuin. Olen sen nyt sanonut. Minulla on viha-rakkaussuhde Suomi-lomiin ja mitkäs nyt onkaan tunnelmat vietetyn kotimaanloman jälkeen?

Ah tätä Suomen suvea!


Myönnetään. Kelit ei suosineet meitä lomailijoita oikeastaan yhtään. Neljä päivää taisi olla meillä sen verran lämpimiä, että pystyimme oleskelemaan ulkona hieman kevyemmissä vaatteissa. Tatti meikäläisen otalla kasvoi sitä mukaa, kun heräsin aamuisin pilviseen ja kylmään keliin, enkä voinut haaveillakaan biitsipäivästä. Odotin ja odotin kiltisti kuumaa kesäpäivää, jolloin olisin voinut talsia jätskikiskalle ostamaan tötteröjätskin mutta pah, sitä päivää ei tullut. Sanomattakin selvää, että Suomi-lomalle tuli plussat ja miinukset -listaan niin iso miinus, ettei Suomi-kuvani toivu siitä koskaan. Tänä päivänäkin yritän tsempata itseäni sen suhteen, ettei Suomi voi säälleen mitään, mutta kyllä eteläisemmästä sijainnista olisi apua. Veikkaan, että pelkkä siirtyminen naapurimaamme Ruotsin kohdalle saattaisi auttaa merkittävästi. Pojot ulkomaanlomille.

Hotelliloma Suomessa vs. ulkomailla


Majoittuminen, tuo meidän lempijuttu. Me rakastamme hotelleita, tykkäämme nauttia huoneesta, vaadimme tasoa ja asiakaspalvelua. Kaikki tuo siten, että hinta-laatusuhde on kohdallaan ja olemme valmiita maksamaan useamman satasen/yö, kun se oikea hotelli osuu kohdalle. Cumuluksen kaltaiset hotellit ei vaan säväytä meitä ja minikokoa oleva huone saa olon ahdistuneeksi. Siinä vaiheessa kun huoneen hinta huitelee melko reippaissa lukemissa Suomessa ja toisesta maasta saa isomman huoneen tai huoneen tasokkaasta hotellista samaan hintaan, rupeaa ulkomaat taasen huutelemaan meidän perheen nimeä. Ettekö usko? Panin hakea heinäkuun viimeiselle lauantaille yhden yön aamupalallista hintaa kahdelle hengelle suurin piirtein samantasoisesta ja -kokoisesta sviitistä loungeoikeudella, ja seuraava saldo tuli: Hilton Helsinki Strandin King-sviitti 472,50 euroa/yö, Radisson Blu Plazan Executive Suite 462 euroa/yö ja Hilton Tallinn Parkin King Deluxe One Bedroom Suite 228,75 euroa/yö. Vielä kun tuohon lisää vaikkapa Cumulus City Centre Kuopion puolta pienemmän ja loungeoikeudettoman huoneen samalle ajankohdalle hintaan 256 euroa/yö, niin tämä nainen rahtaa kapsäkkinsä ymmärrettävistä syistä vaikkapa Tallinnaan. Pojot ulkomaanlomille.

Siirtyminen paikasta toiseen

Matkustaminen, se välttämätön paha. Suomen etuna on se, että autollakin pärjää liikkumisen suhteen. Lentokoneella ei ole pakko matkustaa ja Onni-bussit kulkee edullisesti. VR on yksi iso mysteeri minulle kesähintojensa puolesta, mutta kyllä sieltäkin varmaan jotain edullisia lippuja kesällä saa. Matkustaminen Suomessa paikasta toiseen voi olla edullista tai kallista, mutta parhaassa tapauksessa samaan hintaan pääsee lentämään Euroopan metropoliin ja ottamaan sen edellä mainitsemani laadukkaan hotellihuoneen. Pojoissa tasapeli Suomi-lomille ja ulkomaanlomille.

Kyllähän sitä nyt pitää saada syödä maittavasti ja nauttia sen kanssa lasi viiniä/olut


Suomen suurista kaupungeista löytyy varmasti upeaa ruokaa. Hintakin voi olla sen mukainen. Pienemmissä kaupungeissa saat tyytyä Rossoon ja muihin ketjuravintoloihin, mutta kyllä hintaa aterioinnille silti tulee melko mukavasti, kun kaksi tai useampi nauttii kolmen ruokalajin illallisen juomineen. Me kävimme miehen kanssa Tallinnassa syömässä laadukkaan aterian Vegan Restoran V:ssä. Kaksi alkupalaa, kaksi pääruokaa, yksi jälkiruoka sekä lasi viiniä ja pullo erikoisolutta kustansi n. 46 euroa. Meikäläisen pojot menee jälleen ulkomaanlomille.

Tapahtumat ja tekemiset

Suomi on kesätapahtumien luvattu maa. Täältä löytyy yhtä sun toista koettavaa ja liikkuminen autolla tapahtumakaupunkeihin on tarpeen tullen helppoa ja edullista. Rahaa saattaa palaakin sitten majoittumiseen ja muihin oheistuotteisiin. En vain voi olla mainitsematta sitä, että tölkki (0,33) olutta maksoi Pori Jazzien Jazzkadun baarissa 6 euroa. Gigantin sanoin: Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. Ja me maksoimme.

Olimme me sentään viisaitakin. Mietimme keväällä ostavamme liput Pori Jazzien Kirjurinluodolle, mutta pelkäsimme ailahtelevaa kesäsäätä. Ajatus kylmässä tai sateessa värjöttelemisestä tuntui sen verran vastenmieliseltä, että päätimme jättää lipun oston paljon myöhemmälle. Suomen suvihan näytti parhaat puolensa jälleen, joten otimme ilon irti Pori Jazzien maksuttomasta tarjonnasta. Ilmaisista Jazz-tuokioista Jazzkadun Cafe Jazzissa, Porin Kauppatorin kulmalla olleessa Korona Barissa ja Kirjurinluodon musiikista nautimme päälavan läheisyydessa joen toisella puolella. Piknik auringon hellimällä nurmikentällä ilmaisin eväin ja juomin, sellaisinkin, joita ei Kirjurinluodolle saa viedä, sai miehen ja minut hymistelemään tyytyväisyyttä. Kirjurinluodolla bailannut perhetuttu pisti puolestaan samaan aikaan harmistunutta kommenttia siitä, että piccolosamppanja oli maksanut Kirjurinluodolla 19 euroa. Mites se Gigantin lausahdus menikään?

On ihanaa nähdä, miten Suomi herää eloon kesällä. Ihmiset ovat iloisia, tekemistä riittää ja mikä parasta, sitä ilmaistakin/edullista, jotta hiukan tiukemmalla budjetilla elävätkin voivat nauttia tapahtumista. Ulkomailtakin löytää varmasti yhtä sun toista, joten pojot tasapuolisesti Suomi-lomille ja ulkomaanlomille.

Ihmiset

Kävin ostoksilla Leppävirran S-Marketissa juhannuksen alla ja näin jotain niin suloista, että muistelen visiittiäni vieläkin lämmöllä. S-Market oli täynnä vanhuksia parhaimpiinsa tälläytyneenä, suut hymyssä ja mieli ilmiselvästi korkealla. Siinä minä katselin heitä ostosten lomassa ja iloitsin siitä, että niin moni vanhus oli kerääntynytt kirkolle hoitamaan juhannusjuhlaostokset. Tuossa S-Market -hetkessä oli jotain sellaista, joka lämmitti mieltäni kovasti. Maalla sijaitsevissa kylissä ja pikkukaupungeissa vaan on tunnelmaa ja sellaisia leppoisia ihmisiä, joita ei pääkaupunkiseudulta tai isoista kaupungeista löydy. Pipo löystyy ihan kummasti, kun maalle pääsee. Pankaas testaten ja tähän väliin en voi olla mainostamatta Savoa oivana matkailukohteena. Pojot Suomi-lomille.

Jos laskette tarkkaan, niin kyllä minä rankkaan ulkomaanlomat tässä listauksessani korkeammalle. Me jäimme tänä vuonna pakon sanelemana Suomeen lomailemaan, mutta ensi vuonna tilanne on toivottavasti erilainen. Me suuntaamme Suomen rajojen ulkopuolelle jättäen kotomaamme lasi-iglut ulkomaisille turisteille ja ministeri Lintilälle. Ennen ensi kesää odotan kuitenkin tänä syksynä koittavaa Välimeren risteilyä ja olen samaan aikaan onnellinen siitä, ettei minun tarvitse lomailla tässä vastenmielisessä, kylmässä kesäkelissä. Myönnän ihan suoraan, että fiilarini tästä maasta lomailukohteena olisi saanut tänä kesänä paremmat pojot, jos aurinko olisi paistanut lomallamme lämpimästi tai kuumasti. On se vaan kumma, ettei sitä iloa suoda meille.

Kehtaako joku vielä veikata, että saadaan tänä kesänä kunnon lämpökelit tai jopa helteet vähintään viikoksi?

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.