Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Norwegian Epic

Välimeren risteily: Ensitunnelmat Norwegian Epicistä

Heippa! Siitä onkin pitkä tovi, kun tänne olen viimeksi kirjoittanut. Välimeren risteily tuli ja meni, laivalta marssimme ulos viime sunnuntaina mutta edes jonkin sortin postauksen väsäämiseen meni tuhottoman kauan. Sen siitä saa, kun rahtaa luunsa töihin heti matkan jälkeen, yrittää saada kodin hommat rullaamaan ja lomailustaan täysillä nauttineista tenavista nuorempi koki pienoisia motivaatio-ongelmia koulunkäyntiä kohtaan. Pitkiä keskusteluja, tsemppaamista ja keskeytyneistä kirjoitusyrityksiä tuhannen kappaletta. Toddler’s night on meidän perheessä mennyt jo aikoja sitten ohi, mutta teenager’s ”Toi on niin noloo ja mitä välii” -life on mukavasti täällä. Että elämä on. Onneksi yöunet ei enää tässä taloudessa katkeile.

Mutta hei, mitä sitä enempää pölisemään tuosta meidän perheen työ-kauppa-koti -peruselämästä. Se on nimittäin niin, ettei ainakaan tässä vaiheessa ole hymy hyytynyt matkamme jälkeen.

Kokemuksia Norwegian Cruise Linen The Haven -sviittiluokasta

Erinomainen ja henkilökohtainen palvelu, nautinto, mielenrauha ja oma suojapaikka (eng. Haven). Tuon kaiken sanon juuri loppuneesta Läntisen Välimeren risteilystä Norwegian Epicin The Haven -sviittiluokassa.

Se oli ihan tavallista meininkiä terminaalin ulko-ovella Barcelonassa, mutta sen jälkeen laivayhtiö ottikin meidän palvelemisen asiakseen ja viikkomme Norwegian Epicillä oli täyttä lepoa ja nautintoa. Viikon aikana pakenimme väenpaljoutta useaan otteeseen sviittimatkustajien omalle rauhalliselle aurinkokannelle, kävelimme lukemattomia kertoja jonojen ohi ja huristelimme muutamia kertoja vain meille erityismatkustajille varatulla hissillä. Juoksutimmepa hieman butleria ja varasimme sekä vaihtelimme useaan otteeseen niin ravintola- kuin teatterivarauksiakin, kaikki helposti conciergen tiskillä The Havenin suojissa. Poissa oli Guest Relations -tiskin isot jonot ja vaikka kerran satuimmekin jonottamaan kyseisellä tiskillä, ohjattiin meidät jonosta pois ja vietiin tiskille erikseen pyydetyn virkailijan luokse. Me nautimme helposta elämästä täysin siemauksin ja hyi meitä, kun otimme The Havenissa matkustamisesta kaiken ilon irti.

Myönnän olevani tyytyväinen. Tyytyväinen siksi, että me maksoimme melkoisen summan matkasta ja koimme myöskin saavamme vastinetta rahoillemme. Tulen esittelemään eri postauksissa mm. sviittiämme, The Havenissa matkustamisen etuja ja itse laivaakin. Matkamme budjettitiedot on luvassa, arvostelen hotellimme Porta Fira Barcelonan, kerron päiväretkestämme Nizzaan ja Monacoon sekä tietysti kokemuksia Risteilykeskuksesta. Paljon siis tulee tarinaa matkastamme, mutta sitä ennen kuitenkin  pikku maistiainen upeasta viikostamme Välimerellä. Kannattaakin pistää meikäläisen Facebook -sivu seurantaan, jos tulevat postaukset kiinnostaa.

Aijai sitä sviittiä!

Viikon ajan kelluvan hotellimme huoneena toimi kokonaispinta-alaltaan noin 47 m²:n kokoinen The Haven 2-Bedroom Family Villa, eikä hyttiluokkavalintamme olisi voinut olla onnistuneempi. Riittävästi tilaa, rauhaisa parveke ja kaksi makuuhuonetta, molemmat omilla kylpyhuoneillaan. Me ateriomme useammankin kerran sviitissä, vietimme aikaa parvekkeella ja ehdinpä ottaa yhden kylvynkin upeassa kylpyhuoneessa ohi lipuvia merimaisemia ihaillen.

Ja ah sitä helppoa kaupanpäällisenä tullutta drinkkipakettia!

Juu, kyllähän se oli vaarallisen helppoa vilauttaa korttia ja saada ilmainen juoma kouraan baarissa kuin baarissa. Eihän me ihan hirveästi pystytty juomia lipittelemään maksuttomuudestaan huolimatta, mutta uusia drinkkejä oli kiva maistella aina silloin tällöin. Liekö muutama Bahama Mama -drinksu tullut tilattua Posh Clubilla viikon aikana, sillä erään kerran aurinkopediltä muissa asioissa noustuani tarjoilija käveli pikaisesti viereen ja lykkäsi mieheni ja minun lempijuomat kouraan. Yllättäen ja pyytämättä, kuten Anneli Jäätteemäen saama faksi aikoinaan. Parasta.

Auringonpalvontaa ja vesileikkejä

Pienet ol ilot muutamana satamapäivänä, kun me jäimme laivalle ison matkustajamassan vyöryessä muurahaisjonona laivasta ulos retkilleen. Me suuntasimme yleiselle uima-allaskannelle, josta aurinkopeti löytyi helposti, eikä lasten tarvinnut jonotella kovinkaan paljoa vesiliukumäkiin. Siinä vaiheessa kun porukkaa alkoi kerääntyä isommalti aurinkokannelle, me aikuiset vetäydyimme rauhallisen Posh Clubin suojaan ja lapset suuntasivat katselemaan maksuttomia elokuvia sviittiin.

Erinomaista viihdettä, pikkuiset kapteenin kekkerit & prinsessailta

Cruise Critic on rankannut risteilyvarustamoista NCL:n isojen laivojen viihdetarjonnan parhaimpien joukkoon, eikä laivalla todellakaan käynyt aika pitkäksi. Lasten kanssa matkustettaessa me emme voineet keskittyä täysillä aluksen viihdetarjontaan, mutta pystyimme silti käymään kuuntelemassa iltaisin musiikkia ja katsomassa muutaman shown. Ehdottomaksi suosikiksi ohjelmistosta nousi musikaali ”Priscilla, Queen of the Desert”, jonka musiikki vei mennessään ja esiintyjät olivat kerrassaan loistavia.

Norwegian Cruise Line on tunnettu Freestyle-konseptistaan mikä tarkoittaa mm. sitä, ettei vaatetustaan tarvitse hirveästi murehtia. Laivalla ei siten ollut myöskään varsinaista Formal-iltaa, mutta Norwegian’s Night Out -iltana matkustajilla oli mahdollisuus tälläytyä parhaimpiinsa. Tälle prinsessalle tuommoinen ilta sopi jälleen kuin nenä päähän, ja kerrankin päälle sujahti jotain tavallista värikkäämpää kapteenin sviittimatkustajille järjestämille kutsukekkereille. Kapteenia itseään ei kekkereillä kovinkaan pitkään näkynyt, mutta mitäpäs tuosta. Musiikki soi ja tarjoilijat kiertelivät ahkeraan tarjoamassa ilmaisia juomia sekä erilaisia cocktail-paloja, joten täytenä pullottava vatsa täyttyi vielä lisää eväksistä.

Ja mites ruoka?

Ruoka, tuo ihana ja paha asia. Tyhmästä päästä kärsi koko ruumis, kun me söimme miehen kanssa aivan liikaa matkamme aikana. Soijaa pukkas otsalta ja me pyörittelimme päitämme harmillisina illallisten jälkeen. Monta kertaa huulille nousi kysymys ”olko pakko?” ja samaa me kysyimme taas seuraavana päivänä. Meillä oli kaksi kanta-asiakkaille kuuluvaa maksutonta erikoisravintolaillallista, ja Ultimate Dining -paketin myötä tuli kolme maksutonta erikoisruokaravintolaa lisää. Neljä ateriointia me jaksoimme niistä käyttää hikiseen, eikä kertaakaan innostuttu hakemaan tapamme mukaan yöruokaa, ”nattmatia”. Ei vaan yksinkertaisesti pystynyt taipumaan enempään. Ihan hävettää.

Vasta nyt, kahdeksannella NCL:llä tekemällämme risteilyllä, rahtasimme luumme japanilaiseen Teppayanaki-ravintolaan. Buffetiin tykästyneet tenavamme otimme mukaan siitä syystä, ettei kyseessä ollut mikään perinteinen ruokaravintola. Itse kokkaustuokio oli jo melkoisen näyttävä show, jota jopa ”mitä välii” -teinit kiinnostuivat katselemaan vetäessään omia hampurilaisaterioita huiveihinsa. Onnistunut ilta, mutta jälleen kerran kävelimme tuskissamme ulos ravintolasta. Ei me sitten millään opita.

Sviitin hintaan kuulunutta butleria me käytimme matkan aikana ihan kiitettävästi. Sviitti-illallinen jäi tilaamatta ajanpuutteen vuoksi, mutta pikkupurtavia tuli tilattua ja kahtena aamuna nautimme kiireettömän aamiaisen oman sviitin rauhassa. Parasta olikin ottaa kahvikupponen tuoreiden hedelmien kanssa parvekkeelle ja ottaa ilo irti siitä lämmittävästä auringosta, jota ei kyllä tänä kesänä tässä maassa näkynyt. Että juu, katkeria ollaan.

Aamiaisia, lounaita ja illallisia tuli nautittua myös sviittimatkustajien ravintolassa The Epic Clubissa. Valitettavasti kyseisen ravintolan lounas- ja illallismenu ei tuntunut vaihtuvan matkan aikana kertaakaan, joten kasvissyöjän vaihtoehdot oli nopeasti maisteltu. Ravintola oli kuitenkin miellyttävä, asiakaspalvelu hyvää ja sijainti mitä oivin, sillä omasta hytistä matkaa ravintolaan taisi olla muutamia kymmeniä metrejä.

Satamakohteet

Kyllä kuulkaas useamman kerran harmittelin, kun avasin aamulla parvekkeen oven ja katselin avautuvaa näkymää. Me olimme valinneet hyttimme palveluiden sijainnin takia aluksen port sidelta, ja kerrankin laiva kiinnittyi satamaan yleisimmin juuri samaisella kyljellä. Yleisimmin ympärillä oli tylsiä parkkipaikkoja ja terminaalirakennuksia, mutta lähes samanlaiset näkymät olisi ollut monesti toisellakin kyljellä laivaa. Kyllä tuli ikävä pieniä luksusristeilijöitä, joiden etu on pääsy pienempiin ja kauniimpiin (?) satamiin.

Pelkkään laivallaoloon emme sentään syyllistyneet. Civitavecchiassa (Rooman satama) kävimme tekemässä pienen omatoimisen kävelyretken, mutta ainoa, mitä kaupungista jäi muistiin oli kuolleet kalat vesipisteellä, koirankakat keskellä katuja ja karmaiseva ripulinhaju torilla. Retki Nizzaan ja Monacoon + Monte Carlon kasinolle oli sentään jotain ihan muuta. Komeita maisemia ja autoja, ja tulpahan sitä käveltyä myös elämäni ensimmäisen kerran mukulakivisellä rannallakin.

Upea reissu ja paljon on siis luvassa postauksia. Sen mää vaan sanon, että Monacoon ja Nizzaan on joskus päästävä vielä uudelleen.

 

Risteily tehtiin yhteistyössä Risteilykeskuksen kanssa, jolta sain alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

 

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Esittelyssä Norwegian Epic

Psst. Kiinnostaako tuoreempi esittely ja kokemukset laivasta? Teimme Välimeren risteilyn samalla laivalla lokakuussa 2017, josta postaus täällä.

Vuonna 2010 valmistunut 4.100 matkustajan Norwegian Epic on Norwegian Cruise Linesin suurin alus. Se seilaa talvikaudet Karibialla, mutta saapuu Välimerelle kevään ja syksyn väliseksi ajaksi. Läntisellä Välimerellä Norwegian Epicillä on mahdollisuus tehdä eri pituisia risteilyjä, joten se sopii hyvin myös pienempiin muutaman päivän pyrähdyksiin. Jos Atlantin ylitys puolestaan kiinnostaa, onnistuu se myös tämän laivan avulla eikä hintakaan ole kovin kummoinen. 11 vuorokauden mittainen risteily Miamista Madeiran kautta Barcelonaan 27.4.2014 lähtee nimittäin tällä hetkellä 499 eurolla (+ palvelumaksu 12 USD/vrk)/aikuinen.

Ravintoloita Epicillä on yli 20 kappaletta, joten laivalta löytyy takuuvarmasti jokaiselle jotakin. Risteilyn hintaan kuuluu monta eri tyylistä ruokaravintolaa, mutta myös maksullia ravintoloita on tarjolla.

Yksi aluksen ilmaisravintoloista on yli 500 asiakkaan Taste (kuvat yllä ja alla), josta löytyy myös rauhaisampia kolkkia. Pöytävarausta ei tarvita, vaan ravintolaan voi tulla silloin kun huvittaa. Vapaan pöydän puuttuessa asiakkaalle annetaan piippari joka hälyttää kun pöytä on vapaa. Tämä mahdollistaa vapaan liikkuvuuden jonottamisen sijaan ja on takuuvarmasti mieluisampi vaihtoehto matkustajille. Aluksen info-tauluilta käy myös ilmi ravintoloiden paikkatilanne, joten sitä kannattaa tutkailla jos ruoan odottaminen ei innosta.

Aluksen perässä sijaitsevan toisen pääruokaravintola Manhattanin (kuva alla) erikoisuutena on kahden kerroksen kokoinen peräikkuna. Manhattanissa on mahdollisuus nauttia laadukkaasta live-musiikista aterioinnin yhteydessä, eikä tanssiminenkaan ole kiellettyä sillä ravintolan keskeltä löytyy suuri tanssilattia.

Aluksen keulassa sijaitseva ilmainen Garden Café on meille suomalaisille hyvin tuttu tapa aterioida. Kyseisessä buffet-ravintolassa vakituisten ruokien ohella tarjoillaan myös vaihtuvia teema-ruokia ja ruokaa on saatavilla aamiaisesta myöhäiseen iltaan saakka. Erillistä pöytävarausta tänne ei tarvita, joten buffaan voi poiketa milloin ja kuinka usein vain.

Näkymät Garden Cafén ikkunoista on kyllä aika messevät.

Ilmaisateriansa voi nauttia myös ulkosalla jos ruokaileminen sisätiloissa ei innosta. Garden Cafén vieressä sijaitseva The Great Outdoors tarjoaa evästä aamusta lähtien ja jos ko. noutopöydän eväkset ei maita, voi ruoan hakea jostain muualta ja tulla syömään tänne.

Maksullisia ravintoloita löytyy joka makuun. Laivalla on mm. pihviravintola, nuudelibaari, italialainen, ranskalainen, brasilialainen ja useampi aasialainen ravintola. Itse suosittelen testaamaan edes jonkin maksullisista ravintoloista, sillä niissä tarjottavissa ateriossa on kyllä eroa maksuttomiin ravintoloihin verrattuna.

Baareja löytyy niin monta että niitä on tähän turha ruveta sen enempää erittelemään. Aluksen erikoisuus lienee kumminkin Svedka Ice Bar, jonka lämpötila pidetään -8 C asteessa. Pikkuhepeneissä ei tarvitse kuitenkaan palella, sillä asiakkaille jaetaan lämpimät viitat ja hansikkaat.

Vaikka laiva onkin iso, löytyy sieltä paljon erilaisia paikkoja istahtaa ja nauttia ihmisvilinästä ja musiikista. Meidän risteilyllä laiva oli aivan täynnä mutta 4.100 matkustajaa sulautui laivaan todella hyvin. Ainoana haittana oli oikeastaan vain se, että hissiä joutui odottamaan kohtuuttoman kauan.

Aluksen uima-allaskannelta löytyy kaksi eri syvyistä uima-allasta, neljä poreallasta, kolme vesiliukumäkeä ja erilaisia vesileikkipisteitä. Uima-allaskansi toimii samalla monen tapahtuman ja kilpailun järjestämispaikkana, joten aikaa saa kulumaan täällä ihan mukavasti.

Aivan taaperoille löytyy myös oma alueensa. Osa vesileikkipisteistä on oivasti sijoitettu katoksen alle, joten lapset saa tarvittaessa auringolta suojaan.

Parasta antia lienee kuitenkin tämä Epic Plunge, jonka meikäläinen tosin jätti kokonaan väliin.

Vain ja ainoastaan aikusille tarkoitettu Spice H2O  toimii päivällä rauhallisena lepopaikkana jossa on pienoinen uima-allas, kaksi poreallasta ja ilmainen ruokaravintola sekä baari. Omalta aurinkotuolilta ei välttämättä tarvitse nousta, sillä tarjoilu pelaa. Illalla täällä puolestaan järjestetään erilaisia tapahtumia kuten elokuvanäytöksiä ja ulkoilmadiscoja eri teemoin.

Aluksen keulassa puolestaan sijaitsee Quiet Zone, johon lapsilla on pääsy vain silloin kun mukana on vahtiva aikuinen.

Itse pidin laivasta kovastikin, vaikka sen suuri koko ja rujo ulkonäkö epäilytti aluksi. Aiemmin testaamani ja tykkäämäni Norwegian Breakaway sisälsi paljon samoja elementtejä kuin Norwegian Epic, mutta huomasin pitäväni Epicistä enemmän. Tällä laivalla matkustajille oli paljon enemmän tilaa ja parvekkeet olivat hyteissä isommat. Pienten ja perinteikkäiden laivojen ystävälle tämä laiva ei tosin ole, eikä niille jotka haluavat tuntea olevansa yhteydessä mereen.

Jos aluksen koon taikka hyttien erikoisen wc/suihkuratkaisun ei anna häiritä, on tämä alus Freestyle Cruising-konseptinsa kanssa erinomainen valinta. Suosittelen!

Norwegian Epic, arvostelussa parvekkeellinen perhehytti

Norwegian Cruise Linesin suurin laiva, Norwegian Epic ei ulkonäöllä paljoa komeile (kauneus on toki katsojan silmissä), mutta sisältä laiva on kaunis ja toimiva.

Meidän hyttinä oli neljän hengen Family Balcony #12059 kannella 12. Hytin koko parvekkeineen oli noin 20 m², mutta nuokin neliöt olisi voinut mielestäni käyttää hiukkasen viisaammin. En ollut nimittäin kovin innoissani hytin pohjaratkaisusta, joten parveke ja tavaroiden säilytysmahdollisuudet olivat ne, jotka pelastivat minut tyrmäämästä hyttiä kokonaan. Minä olen pieni nainen, mutta jopa minulla oli vaikeuksia liikkua ajoittain hytissä.

Säilytystilaa oli riittävästi neljälle hengelle. Kaksi tangollista kaappia, useita laatikostoja, erilaisia kaappeja, peilikaappi ja mikä parasta, korkean sängyn alle sai tungettua perheen kaikki laukut (mukaanlukien kaksi isoa Samsoniten matkalaukkua).

Miten tuo parisängyn jalkopääty näyttääkin olevan niin kaukana pöytätasosta? Totuus oli toinen, juuri tuo kohta oli yksi hytin murheenkryyneistä.

Hytin yläsänky laskettiin illalla turndown-palvelun aikaan alas, jonka jälkeen liikkuminen parvekkeelle ja tavaroiden noutaminen kaapeista hankaloitui hieman. Valaistusta oli riittävästi ja valoilla voitiin luoda erilaisia tunnelmia.

Hytin kylpyhuone/vessa -ratkaisu sai minulta pari närkästynyttä sanaa yhdessä vaiheessa. Yksityisyydestä ei ollut mielestäni tietoakaan, koska valojen ollessa vessassa/suihkussa vessassaistujan/suihkuttelijan tunnisti varmasti maitolasin takaa. Minulta loppui huumorintaju tuohon ratkaisuun heti laivan ollessa vielä Barcelonan satamassa, kun meidän huonepalvelija tuli esittäytymään miehelleni. Siinä he seisoskelivat meidän hytin oven juuressa ja turinoi pitkään, kun meikäläinen istui siinä vieressä vessassa pöntöllä ja pohti aikamoisen tovin, että mahtoiko Michael ja käytävällä kävelevät matkustajat nähdä meikäläisen paljaan takapuolen…

Vasemmalla vessa, oikealla suihku ja hytin puolella sängyn vieressä käsienpesuallas. Ja muuten tuo valkoisena paistava laikku vasemmanpuoleisessa ovessa on vessanpönttö… Vasemmalla näkyvän vaalean verhon sai vedettyä kuitenkin koko matkalta vessa/suihkualueen eteen, joten se toimi näkösuojana sekä vessan että hytin suuntaan.

Vessa ja suihku eivät nyt ulkonäöllä koreilleet, mutta suihkukaapin koko oli kiitettävä. Ryhmän harteikkaammatkin kokivat sen olevan riittävän suuri, joten plussaa siitä.

Helpotuksekseni huomasin myöhemmin vessan oven suunnitellun siten, ettei oven suussa käytävällä seisovat todellakaan nähneet vessassaistujaa. Hytin ulko-ovi puolestaan avautui hyteissä niin, että avonainen hytin ovi peitti suihkukaapin. Jonkinmoinen privacy oli siis kaikesta huolimatta taattu.

Parveke oli miellyttävän kokoinen ja huomattavasti isompi kuin Norwegian Breakawayn perhehytin parveke. Breakawayn perhehytistä tarinaa täällä.

Isoissa laivoissa alkaa olla haittana jo laivojen kylkien ulkopuolelle sijoittuvat pelastusveneet. Parvekehyttejä on myös eri tasoissa, joten suosittelen tutkimaan tarkasti hytin sijainnin sitä valittaessa. Huonossa tapauksessa pelastusveneet pilaavat näkymän, taikka sitten parveke sattuu lähelle toista vinottain sijoitettua parveketta.

Large balcony -merkinnällä olevien hyttien parvekkeet ovat toki huippukokoiset, mutta näkösuojaa ei kovin paljoa ole. Kannattaa siis pohtia viitsiikö tuollaisesta maksaa suurempaa hintaa.

Muutamaa neliötä isommassa mini-sviitissä saattaa olla hiukkasen enemmän tilaa liikkua, mutta hintakin voi olla parikin sataa kalliimpi/aikuinen. Minun mielestäni se ei ole enää sen väärti, joten kyllä tuolla Family Balcony-hytilläkin pärjää. Huomasin muuten myös sen, että ryhmämme toisilla ihmisillä naapurissa sijainnut kolmen hengen perusparvekehytti oli säilytystiloiltaan hieman vajavaisempi. Kannattaa siis ottaa sekin huomioon varausta tehdessä, jos matkustaa kolmihenkisen perheen kanssa.

Hyvää isänpäivää kaikille isille!

Hämmästyttävä Pompeiji pt 1

Yhden kokonaan merellä vietetyn päivän jälkeen laiva saapui aikaisin aamulla Napoliin. Siellä meillä oli varattuna laivayhtiön järjestämä maksullinen retki vuonna 79 tuhoutuneeseen Pompeijiin. Mun miehen ja sen broidin piti mennä Vesuviuksen kraateria kattomaan, mutta osanottajien vähäisen määrän takia se retki peruttiin. Vaihto samaan retkeen meidän kanssa onnistui ihan helposti ja NCL palautti retkien hintojen erotuksen meidän tilille sen siliä tien. Oltashan me päästy varmaan halvemmalla jos oltaisiin tämäkin retki tehty omatoimisesti, mutta nyt asiassa painoi enemmän suorat bussikuljetukset ja paikoista kertova oma opas. Olhan se myös ihan kivaa kävellä jonojen ohi portista sisään.

Mulle tuli yllätyksenä miten laaja alue Unescon maailmanperintökohde Pompeiji oli. Läheskään kaikkea ei ole saatu vielä kaivettua esiin, vaan 25 % alueesta on kuulemma vielä tutkimatta.

Aikoinaan katettu teatteri, pieni näyttämö.

Suuri teatteri.

Leipomo. Uunista oli kuulemma löytynyt vielä leipiä kun tää kaivettiin esiin.

Oppaan mukaan ylläolevassa kuvassa sen aikainen 5th Avenue ja allaolevassa kuvassa rikkaiden tönöjä (sisäpiha)

Alla yksi niistä köyhien kämpistä, sänkyhän se siinä. Asuntojen pohjapirrokset oli sinänsä samoja, mutta huoneiden koko vaihteli. Huoneet olivat sitä isommat, mitä varakkaammasta asukista oli kyse. 

Vesiputkistoa kuvattuna yllä ja yleinen lähde alla. Lähteen reunoilla olevasta kulumasta on todettu, että paikalliset olisivat aikoinaan olleet huomattavissa määrin vasenkätisiä.

 

Paikallisia betonipossuja? Hulppea ”5th Avenue” päättyi näihin paaluihin, jonka jälkeen me tultiin Forumille. Tässä tapauksessa kyseessä ei vaan ollut kauppakeskus vaan aukio, jossa hoidettiin julkisia toimia.

Uhrialttari.

Sen verran näitä kuvia tuli napsittua kierroksella että lisää toisessa osiossa myöhemmin.

 

Perusmatkustajan elämää Karibian risteilijällä

Ei noi Karibian risteilijät ole vaan hienoille ja rikkaille, sillä ihan tavallisia matkustajia niillä laivoilla pääasiassa on. Toki matkaan saa tuhlattua kymmeniäkin tuhansia jos niin tahtoo, mutta hyvässä tapauksessa risteilyn voi kepposesti löytää alle 500 eurolla.

Mä olen nauttinut elämän helppoudesta laivoilla. Matkalaukkuja ei tarvitse itse rahdata laivaan, hytti pidetään siistissä kunnossa pari kertaa päivässä, ruokaa voi käydä syömässä/tilata milloin vain, ohjelmaa löytyy joka lähtöön ja onhan se yleensä ihan viiden tähden palvelua mitä laivoilla saa. Ainoa ongelma on muistaa varaamiensa tapahtumien ja retkien aikataulut, mutta hytin televisiosta näkee oman tapahtumakalenterinsa joten nou hätä.

Laivan maksuvälineenä toimii oma hyttikortti. Se on äärettömän helppo tapa hoitaa maksaminen mutta toisaalta vaatii tiukkaa seuraamista oman hytin televisiosta. Pikkuisista päivittäisistä ostoksista kun saattaa muodostua isompi menoerä viikon aikana…

Me ollaan reissattu nyt sen verran noilla tietyn yhtiön laivoilla, että hopeisina kanta-asiakkaina me saadaan etuja mm. laivalla. Suklaat hyttiin joka ilta, laivan pinssi, yhtiön tarjoama coctail-ilta päällystön kanssa (ilmaisen viinan bileet, woohoo), alennuksia ostoksista jne. Edut paranee mitä korkeammalle tasoissa noustaan.

Ja se risteilyohjelma, ei mitään Viikkari/Silja-läpysköjä. Tapahtumia riittää sen verran että uusi seuraavan päivän risteilyohjelma (taitettu A3) tuodaan joka ilta hyttiin.

Meidän reissuille on osunut huippuja room stewardeja, jotka ovat omalta osaltaan taanneet reissujen onnistumisen. Michael väänsi vimosimmalla kerralla innolla pyyhe-eläimiä meidän lapsille ja hoiti muutamat pyytämämme asiat ripeästi ja ammattitaidolla.

Ta-daa, superpihi ukkoni osti halavalla (2 euroa) Jyskistä aurinkolasit, jotka tuo elävästi mieleen ennen vanhaan TV-Shopissa myydyt Mojavet. 

Super cute

Ensi kertaa matkaavalle suomalaiselle henkilökunnan palvelualttius saattaa kuitenkin aluksi oudoksuttaa. Mä olin pikkasen viekas tällä vimosimmalla reissulla ja pyysin Modernossa (specialty restaurant, aivan huippu) pientä palvelusta. Toinen lapsista oli sen verran täynnä ettei halunnut ollenkaan jälkkäriä joten pyysin tarjoilijaa välittämään keittiöön pikkuisen viestin. Sanat ”ei mitään” olis saattanut viedä lautaselta liikaa tilaa, joten alla olevan lautasen tarjoilija sitten toimitti meidän lapselle.

Vähänhän nuo ä-pisteet heittää mutta hyvin ne hoiti homman ja lapsenkin ilme oli ikimuistoinen.

Ja se ruoka, ah.

Paras koskaan syömäni pizza, ihan oikeasti! NCL:n palveluihin kuuluu iso 24/7 pizza, jonka voit tilata minne tahansa paikkaan laivalla. Hintaa pizzalle tulee kylläkin 5 taalaa, mutta on se sen väärti. Pizza ei ole samaa mitä Buffassa tarjoillaan, joten suosittelen tilaamaan 24/7 kautta jos sattuu olemaan pizzan ystävä.

Yllä maksullisen (20 taalaa/aikuinen, syö niin paljon kun jaksat) Modernon alkupaloja, nom nom nom… Ja alla ilmaisen buffan eväksiä.

Lapsi äiti on terve kun se leikkii. Ilmaista pehmistä + valkosuklaa/suklaa nappeja. Jos ei pehmis maistu niin tarjolla on ilmaiseksi erilaisia jätskilaatuja erilaisilla kastikkeilla ja strösseleillä.

Meille oma parveke on ollut se must-juttu reissuilla. Mä nautin sen omasta rauhasta eikä tartte metsästellä lepopaikkaansa yläkansilta.

Hedelmiä ja saarien ihailua… (Mekko Krakovan New Yorker-liikkeestä hintaan 9 euroa)

Ja lasillinen hyvää punaviiniä juustojen kera lähdön koittaessa. (Toppi Nellyn Notion 1.3-mallistoa. Ohjeiden mukaan olen pessyt mutta niin vaan tursui sen siliän tien ohuita kuminauha-lanjoka joka välistä. Kiitosta ulkonäölle ja napakkuudelle, iso miinus kestävyydelle/laadulle).

Lähdöt on vaan niin kivoja seurattavia omalta partsilta.

Mitäs sitä ite hakemaan juomaa baarista, kyllä tarjoilijat sukkuloi aurinkotuolien välillä sopivaan tahtiin.

Laivalla voi viettää kiireistäkin elämää kun tehtävää on paljon, mutta mä nautin eniten rauhaisista lekotteluhetkistä. Uima-allaskannella on yleisimmin vilinää ja vilskettä, mutta laivalta löytyy myös rauhaisampia paikkoja jonne lapset ei pääse.

Relaxing…

Ja rankan maissakiertelyn jälkeen on niin mahtavaa tulla takaisin laivalle.

Kylmää juotavaa ja kosteita pyyhkeitä, ihan ilmasiks jaettuna.

Laivoilla on paljon ilmaista, mutta maksullisten palveluiden ja tuotteiden takia on myös paljon myyntikampanjoita jotka saattavat ärsyttää asiaan tottumattomia ihmisiä. Mun täytyy myöntää että tällä Välimeren risteilyllä tuntui olevan jotenkin leppoisampi meininki ton myynnin suhteen kuin Karibialla. Tai sitten mä alan vaan tottua noihin laivayhtiöiden metkuihin…

Tässä postauksessa vilahtaneet kuvat on Norwegian Epiciltä. Teen erillisen arvostelun laivasta myöhemmin.