Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Laatumatkailu

Lemmenloma Seychelleillä, kuis sujui?

*Yhteistyössä Turkish Airlines ja Rantapallo.*

Paratiisi. Upea paikka lemmenlomalle, häämatkalaisille, täydelliseen akkujen lataamiseen. Sen sanoisin Seychelleistä, kohteesta jonne lensimme miehen kanssa lemmenlomalle ja rentoutumaan vajaaksi viikoksi. Turkish Airlines lennätti meidät kätevästi vaihdon kanssa alle 15 tunnissa pääsaarelle ja täytyypi myöntää, että Seychellien kenttä oli ihanan pieni ja söpö. Siellä jos missä tunsi tulleensa aivan eri maailmaan, mutta pieniä virheitä me turistina tehtiin. Ei me sitten koskaan opita.

Arjen kiireiden takia me emme oikeastaan ehtineet tai jaksaneet perehtyä matkakohteeseen kovinkaan paljoa. Tiesin kyllä, mitä kohteita halusimme nähdä ja turvallisuustaso oli tarkistettu, mutta jotenkin muu valmistautuminen oli jäänyt vähemmälle. Viisumia ei tarvinnut, kunhan tietyt rokotukset oli kunnossa ja ei kun matkaan.

Ööö, niinku mitkä asiakirjat?

Saavuimme Seychellien kansainväliselle lentokentälle. Ihana kuuman kostea ilma löi vasten kasvoja ja me jonottelimme tovin passintarkastustiskille. Siinä jonossa seistessämme joku virkailija sitten huuteli, että ottakaa paluumatkan lentoliput ja hotellivahvistus esille ja me katselimme miehen kanssa toisiamme epäuskoisina muiden pidellessä asiakirjapinkkoja käsissään. Että mitä?

Meillä mitään ollut. Ei meille tullut mieleenkään se, että jotain aanelosia sitä pitäisi matkaansa nykypäivänä tulostella, joten rupesimme kaivelemaan asiakirjoja gmailista. Kyselimme lentokentän maksuttoman WiFin perään, muttei siitä ollut apuja sitten yhtään. Gmail jaksoi näyttää ilman nettiä vimosimmat viestit ja onneksi minä sain kaiveltua ulos Hiltonin ”Tervetuloa pian meille” -viestin ja Turkish Airlinesin lentojen varausvahvistuksen. Muutama ekstrapisara tuskanhikeä siihen tosin tarvittiin, miehellä toistakymmentä enemmän.

Voitte uskoa, että kävimme miehen kanssa molemmat hiukkasen ylikierroksilla, kun pääsimme passintarkastuksesta läpi. Hiltonin kuljettaja odotti vastassa ja pian suunnistimmekin jo hyvin ilmastoidussa autossa kohti majapaikkaamme. Vajaan puolen tunnin matka meni jutustellessa kivan kuljettajan kanssa, muttta siltikin minä kävin ylikierroksissa koko automatkan. Lomafiilis oli totaalisen poissa ja kaikki, no oli vaan jotenkin niin plääh.

Romanttisen lomailijan unelmakohde

Tilausautomme ajoi Hilton Seychelles Northolme Resort & Span portista sisään ja pysäytti lähes heti vastaanottopaviljongin eteen. Siellä meidät otettiin vastaan, tarjottiin virkistävää juotavaa ja vaihdettiin muutamalla sanalla kuulumiset. Varsinainen sisäänkirjautuminen tapahtui varsinaisessa hotellin vastaanotossa/ravintolarakennuksessa, jonne meidät kuljetettiin pikkuisella resort-autolla. Ja minä ihastelin kaunista ympäristöä matkalla vastaanottoon.

Vastaanotto oli oikein miellyttävä ja koska huone ei ollut vielä täysin valmis, ohjattiin meidät vilpoisaan kirjastoon odottelemaan virvokkeiden kera. Siellä se sitte iski. Lomafiilis. Minä katselin kirjaston ikkunasta ulos ja ymmärsin, että tämä oli nyt tässä. Ei Suomen sontakelejä, pimeyttä, työhuolia tai arjen paineita vajaaseen viikkoon. Vain me kaksi rakastavaista ja paratiisi. Loma isolla L-kirjaimella.

Villamme oli mahtava. Meidät rakastavaiset sijoitettiin kahden huoneiston villan sijaan ihan omaan yhden huoneiston villaan, joten naapureita emme ylä- tai alakertaamme saanut. Me ihastuimme majapaikkaamme sen siliän tien, sillä erityisesti parveke ja sieltä avautuvat maisemat kruunasivat lomailumme, maailman parasta parvekelepotuolia unohtamattakaan.

Neljä yötä ja viisi päivää me nautimme olostamme Hiltonissa. Puolihoidon turvin aterioimme hotellin kolmessa eri ravintolassa fiiliksen mukaan, välillä fiinimmin ja välillä rennommin. Esimerkiksi yhtenä iltana kävimme nauttimassa drinkit hotellin baarissa ja ihastuimme terassilta avautuvaan näköalaan. Silloin vaihdoimme lennosta ruokasuunnitelmiamme ja pyysimme varaamaan meille tietyn pöydän terassilta illalle. Me nautimme kerrassaan maittavan pizza-/hampurilaisillallisen miehen kanssa merimaisemia ihaillen ja emme olisi voineet olla enempää tyytyväinen siihen hetkeen. Ruoka oli perusruokaa, mutta se seesteinen rauha kuutamoillallisella vaan säväytti sillä hetkellä, sillä lähipöydissä ei istunut muita.

Puhelias ruotsalainen ja Lapin Kulta

Juu, olihan tässä pienessä resortissa omat juttunsa. Vaikka pariskunnat nauttivatkin keskinäisestä olemisesta, ei kommunikoinnilta voinut välttyä. Mies nautti uima-altaalla lillumisesta, joten siellä hän tutustui erilaisiin pariskuntiin ja yhteen ruotsalaiseen vanhemman puoleiseen leskimieheen, joka oli kova juttelemaan. Siitähän se riemu irtosi, kun hän hoksasi meidän olevan naapurimaasta ja siitä se sitten lähti, heti ensimmäisenä päivänä. Minulta meni herne pikkuiseen nenuun heti, sillä ruotsalainen intoutui ojentautumaan jalkopäästä aurinkovuoteeni ylle ja katsahti haarojeni väliin. Kyllä, puutarha oli hoidettu, mutta kyseinen katse oli sen verran suoraan osoitettu, että loppuloma menikin inhotuksen vallassa.  Jotenkin koomista, että herra ilmestyi istumaan meidän viereiseen pöytään à la carte-ravintolassakin juuri sinä ainoana kertana, kun meillä oli tarkoitus nauttia romanttinen illallinen kahden kesken hiljaisessa ravintolassa. Mitäpä tuohon lisäämään, syvä huokaus ja oli herrasta sentään jotain iloa. Hän neuvoi meille kaupan, josta saa kylmiä Lapin Kulta -tölkkejä 25 Seychellin rupialla, eli noin 1,6 eurolla. Ja me kävimme hakemassa yhtenä päivänä kaksi tölkkiä, periaatteestakin.

Mites se Lapin Kulta -keikka? Ensimmäisen kerran jouduimme toteamaan, että kauppa oli mennyt kiinni jo kahdelta päivällä. Toisella kertaa suunnistimme jo toiveikkaana aamupalan jälkeen hakemaan muutaman huurteisen tölkin piskuisesta kaupasta. Paikallisen katselivat ihmeissään, kun nassultani paistoi voittajafiilis ja otin kuvia yhdestä vaivaisesta oluttölkistä kauppa taka-alalla. Mutta hei, lapparia Seychelleiltä, minimini -kaupasta pikkutien varrella, n. 7 kilometriä saaren pääkaupungista. Ei nyt ekana tullut mieleen, että tuommoista Suomi-juomaa tulisi kylmäkaapista vastaan mutta nyt sekin on koettu. Ja se lappari maistuu kyllä paljon paremmalta trooppisen kosteassa ja kuumassa kelissä.

Kauhunhetkiä, itkua ja lötköjä jalkoja

Meillä oli miehen kanssa suunnitelmissa käydä vaeltelemassa luonnonpuistossa ja piipahtaa myös muutamalla palmupuurannalla lomamme aikana. Sen verran nautittiin olostamme resort-alueella, että väen vänkään rahtasimme luumme eräänä päivänä kävelylle Beau Vallon Beachille. Hiltonin portinvartija tarjosi meille sateenvarjoja matkalle mukaan, mutta me kiitimme kohteliaasti ja ilmoitimme, ettei moiselle ollut tarvetta. Kyllä paikalliset tiesi, me emme.

No, me aloitimme tarpomisen kohti rantaa vasemmanpuoleisen liikenteen takia kulkusuuntaamme nähden tien oikealla puolella, joka oli sopivasti rinteen reunalla. Eipähän paikallinen systeemi tuntenut Suomen tiukkoja lakeja, joten mitään kaiteita ei ollut. Vastaan tuli autoja kapealla tiellä ja minä reppana yritin pysyä tien reunalla. Minä, joka pelkään korkeita paikkoja niin pahasti, että jalkani menevät kauhusta kankeaksi ja hyytelöksi. Ne eivät kerrassaan suostu yhteistyöhön pahimpina hetkinään, joten oloni alkoi olla tuskaisaa vastaantulevien autojen takia. Minä huusin, itkin paniikissa, majoituin miehen selän taakse ja pidin hänestä kiinni, mutta miehen kävellessä tien vierustaa tunsin oloni vielä epävarmemmaksi. Jos mies tippuu alas, minä menen mukana. Ja ei kun paniikkihuutoa siitäkin.

Voitte uskoa, että vihdoin ja viimein kaiteen nähdessä otin useamman juoksuaskeleen höttöjaloillani kaiteen luokse ja tarrauduin siihen kiinni haukatakseni helpotuksesta happea. Vikatikki. Siinä nenäni edessä möllötti jalkoineen kämmeneni kokoinen hämähäkki isossa verkossaan. Ei muuta kun uusi huuto ja useampi askel kohti kaiteetonta reunaa. Sinne meinas tämä nainen tippua, mutta itseni sentään sain pidettyä tiellä. Loppumatka rannalle menikin kiltisti myös vihreää kasvustoa vältellen.

Rannasta en saanut kuvan kuvaa. Harmaana paistanut taivas läppäsi sen siliän tien sellaisen vesikuuron niskaan, ettei kameraakaan ehtinyt laukusta kaivaa. Me möllötimme hetken tiheän puuston alla, jonka jälkeen luovutimme ja lähdimme talsimaan kunnon sateessa kohti Hiltonia. Se oli siinä se meidän rantakeikka, olisi kannattanut ottaa sateenvarjot mukaan ja sen me päätimme muutaman hämähäkin nähdessämme, ettei minusta olisi vaeltelemaan Morne Seychellois National Parkiin. Koskaan. Että mikä on taas todennäköisyys sille, että ilkeät örkit löytävät juuri minut, missä sitten liikunkaan. Meidän perheessä tasan 100 %

No, yksi ilkeä hyönteisen pisto noihin edellä mainittujen päälle, mutta siinäpä ne kaikki kommellukset matkallamme oli ja muutoin reissumme oli yhtä unelmaa. Hilton Seychelles Northolme Resort & Spa täytti lomailun odotukset täysin. Palvelu pelasi ja koko ympäristö oli todellakin erinomainen pariskuntalomailuun. Me nautimme kiireettömiä aamupaloja, vietimme aikaa uima-allasalueella ja vilvoittelimme välillä ilmastoidussa villassamme.

Ja illat istuimme parvekkeella tuplanojatuolissa kylki kyljessä, maisemia ihaillen ja Intian valtameren kohinaa kuunnellen.

Parasta lemmenlomailua ever, hämähäkistä ja liikaa pölpöttävästä ruotsalaisesta huolimatta.

Rupesiko Seychellit kiinnostamaan? Turkish Airlines lentää sinne useana päivänä viikossa hyvän diilin sattuessa jopa alle 600 eurolla (meno-paluu). Luonnollisestikin matkan hintaan kuuluu matkatavaraa komea määrä sekä lämpimät ruoat ja juomatarjoilu, lyhyellä Helsinki-Istanbul -välilläkin. Siitä vaan omaa lemmenlomaa/loskatalven pakoa suunnittelemaan, Turkish Airlinesin sivuille pääset suoraan tästä.

Oma matkani oli Turkish Airlinesin mahdollistama yhteistyössä lentojen osalta, mies maksoi täyden hinnan omasta lennostaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Budjettipostaus: Mitä maksoi Välimeren risteilymme sviitissä?

No niin, tuleehan se vihdoin sieltä, meidän perheen Välimeren risteilyn hinta lentoineen ja hotelleineen kaikkineen.Vaikka reissullemme tuli hintaa, emme kadu matkaamme pätkääkään. Saimme rahoillemme vastinetta ja olimme kaikin puolin matkaamme tyytyväisiä, joten mennään suoraan asiaan. Mites paljon se meidän tilimme keveni reissun myötä?

Yövyimme Barcelonassa kaksi yötä ennen risteilyä, mutta lentoaikataulujen myötä tuntui suorastaan hölmöltä maksaa noin 250 euroa yöunista, sillä lentomme oli Barcelonassa myöhään illalla. Päädyimme viettämään ensimmäisen yön lähempänä lentokenttää Novotel Barcelona Cornellassa, josta suunnistimme seuraavana päivänä varsinaiseen hotelliimme, Hotel Porta Firaan.

Barcelonaan meno, siellä oleminen ja yöpymiset, kaksi aikuista ja kaksi lasta

  • Meno-paluu lennot koko perheeltä: n. 1.350 euroa
  • Ensimmäinen yö Hotel Novotel Barcelona Cornellassa aamupaloineen 123 euroa
  • Toinen yö Hotel Porta Firassa aamupaloineen 218 euroa (arvosteluni hotellista täällä)
  • Taksimatkat lentokenttä – Novotel – Porta Fira – satama ja paluupäivänä satama – lentokenttä tippeineen yhteensä 110 euroa
  • Ruoka yhtenä iltana, lasten mieliksi McDonald’s/KFC, n. 35 euroa
  • Muut ostokset (lapsille perinteiset ulkomaan ostokset ja hedelmiä + juomaa hotellihuoneeseen n. 90 euroa)

Yhteensä 1.926 euroa, josta olisi voinut nipistää lähemmäs 200-250 euroa pysymällä Novotellissa toisenkin yön, huristelemalla julkisilla ja jättämällä 90 euron ostokset hankkimatta.

Läntisen Välimeren risteily + kaupanpäälliset

Bongasimme Norwegian Cruise Linen sivuilta mielettömän diilin, joka löytyi myös Risteilykeskuksen sivuilta vielä edullisempaan hintaan. Luonnollisestikin käännyimme risteilyvarauksemme kanssa Risteilykeskuksen puoleen. Varausaikaan NCL:n risteilyt eivät vielä olleet all inclusive alkoholijuomien ja henkilökunnan palvelurahojen suhteen, joten kaupanpäällisenä risteilyyn tuli meille aikuisille juomapaketti (UBP, sisältäen alkoholijuomat), erikoisravintolapaketti (UDP, sisältäen kolme ateriointia maksullisissa ravintoloissa), henkilökunnan palvelurahat, yhteensä 310 minuuttia nettiä sekä käyttörahaa laivalle 500 USD.

Viikon risteily Norwegian Epicillä kahden makuuhuoneen The Haven -sviitissä (esittely täällä) koko perheelle maksoi yhteensä 6.380 euroa, josta vähennettiin Cruise Certificate (nyk. CruiseNext Deposit), eli aiemmalla risteilyllä hankittu lahjakortti/uuden risteilyn ennakkomaksu 230 euroa. Maksettavaa meille jäi 6.150 euroa, josta tosin sain vielä blogiyhteistyöalennusta.

500 USD:n käyttörahan turvin varasimme yhteensä 328 euron hintaiset retket laivalta ja täten ne eivät olleet menoerä. Laivalta ostimme kaksi CruiseNext Deposit-lahjakorttia, eli risteilyn osamaksua hintaan 500 USD. Tuosta deposit-ostoksesta saimme hyvitystä 250 USD, jolloin kaikkinensa laivaostoksista tuli lapsille luvattu laivakäyttöraha mukaan lukien 443,66 euroa.

Yhteensä matkamme siis ennen Cruise Certificatea ja blogialennusta maksoi lentoineen, hotelleineen, kaikkine taksikuljetuksineen ja ostoksineen 8.749,66 euroa koko perheeltä. Hotelleissa, lennoissa ja kuljetuksissa olisi voinut varmasti säästää useamman satasen ja retket + muut ostokset laivalla olisi voinut suunnitella niin, ettei 500 USD:n käyttörahan yli olisi menty. Me teimme kuitenkin omannäköisen matkan ja tykkäsimme valtavasti. Kaiken kukkuraksi tuossa hinnassa on tosiaankin mukana jo uuden risteilyn tai kahden sellaisen osamaksuja yhteensä noin 460 euroa.

No, mitäs mieltä olette itse viikon risteilyn hinnasta sviitissä? Kyseinen hinta siis kahdelta aikuiselta ja kahdelta alle 18-vuotiaalta lapselta oli yhteensä 6.380 euroa satamaveroineen, palvelumaksuineen ja pakollisine tippeineen. Kaupan päälle tuli kaksi aikuisten alkoholijuomapakettia, 3 (+ 2) ilmaista illallista maksullisissa ravintoloissa, ilmaista nettiä 310 minuuttia ja 500 USD eli n. 445 euroa käyttörahaa laivalle. Kannattaako mielestäsi tuommoisia summia viikon risteilystä sviitissä maksaa?

Risteily tehtiin yhteistyössä Risteilykeskuksen kanssa, jolta sain alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Välimeren risteily: Esittelyssä Norwegian Epicin The Haven

Silloin, kun risteilystään Karibian risteilijällä maksaa useammankin tuhannen euroa ekstrasti matkustaessaan sviitissä, odottaa kenties saavansa hieman parempaa palvelua merimatkallaan. Perheellämme oli jo yksi aiempi kokemus Norwegian Cruise Linen The Haven -sviittiluokasta, joten uskaltauduimme hyvillä mielin pistää melkoisen summan yhteen viikkoon Norwegian Epic -aluksella. Hemmottelua, erilaisia sviittimatkustajien etuja ja rauhaa olikin takuuvarmasti tiedossa viikon ajan.

The Haven by Norwegian®

Norwegian Cruise Line on yksi niistä harvoista varustamoista, joka tarjoaa sviittimatkustajilleen oman rauhaisan alueen ja josta löytyy niin paljon palveluita, ettei matkustajan tarvitse välttämättä poistua ollenkaan ns. yleiselle puolelle matkansa aikana. Tällä hetkellä samanlainen ”ship within a ship ” -konsepti tällä laajuudellaan löytyy ainoastaan MSC Cruises -varustamolta, mutta mistä sitä tietää, josko muutkin varustamot alkaisivat liittyä uusilla laivoillaan mukaan joukkoon. Moiselle palvelulle tuntuu olevan kysyntää hinnastaan huolimatta, joten mitäs sitten maksetuilla rahoilla itselleen Norwegian Epicillä sai?

Palvelu satamassa

Meinasihan se pinna hieman kiristyä, kun saavuimme Barcelonan satamassa sijaitsevaan risteilyterminaaliin. Siinä me jonotimme tuskanhikisinä helteessä jättääksemme matkalaukut ulkona seisoville virkailijoille, jotka kirjoittelivat ja kiinnittivät matkalaukkutageja matkustajien laukkuihin. Meidän saavuttua paikalle virkailija huomasi sviittimatkustajan statuksemme, jolloin hän otti laukut syrjemmälle aurinkokatoksen alle ja rupesi hoitamaan asiaamme muiden seisoessa auringonpaisteessa. Varustamolle napsahti pienoinen pojo sen siliän tien, mutta miinusta tuli kun jouduimme jonottelemaan turvatarkastusjonon hännille aivan kuten muutkin. Jono kiemurteli terminaalin nurkan taakse ja me tuskailimme jälleen porottavan auringon alla.

Turvatarkastuksesta läpi päästyämme näytimme asiakirjamme henkilökunnalle, joka johdatti meidät heti The Haven -sviittimatkustajien lähtöselvitystiskille. Nopea lähtöselvitys ja henkilökohtainen escorteeraus terminaalin omaan pieneen vip-tilaan, jossa oli tarjolla vettä, mehua, kahvia ja teetä sekä keksejä. Me istuimme sohvalla rauhallisesti lepäillen, kunnes concierge toi meille avainkortit kirjekuoressa sekä muutaman ohjelappusen. Eipä aikaakaan, kun meidät johdatettiin jonojen ohi omaa sisäänkäyntiä pitkin laivaan ja The Haven -sviittialueelle.

Meille esiteltiin The Havenin aluetta, jonka jälkeen pääsimme omavalintaiseen aikaan lounaalle The Havenin omaan ravintolaan, The Epic Clubiin. Palvelu oli ystävällistä ja testasinpa samantien hieman aluksen palvelua, sillä kerroin lounaalla olevani juusto- ja marjatyttö. Lounaalla ei sen kummempia tapahtunut, mutta noilla muutamalla paljastuksella oli myöhemmin merkitystä.

Sviittejä 2 – 10 hengelle, kenties isommallekin porukalle

Sviittiluokkia Norwegian Epicillä on viisi erilaista. Kahden hengen sviitit The Haven Aft-Facing Penthouse, The Haven Courtyard Penthouse ja The Haven Spa Suite, sekä neljän hengen The Haven Deluxe Owner’s Suite ja kuuden hengen The Haven 2-Bedroom Family Villa. Kaikista sviiteistä löytyy myöskin parveke, joiden koot vaihtelevat 5 – 13 m²:n välillä.

Meidän sviittimme 2-Bedroom Family Villa sijaitsi The Havenin alueella, samalla kannella kuin samaisen alueen varsinaiset palvelut. Muutama tällainen sviitti on liitettävissä Deluxe Owner’s Suiteen, jolloin jopa kymmenen ihmistä voi majoittua yhdessä. Laivan kansikarttaa tutkaillessa tosin näyttää siltä, että Deluxe Owner’s Suiteen olisi mahdollista liittää myös toinenkin 2-bedroom Family Villa, joten parhaassa tapauksessa ”saman katon alla” majoittuu 16 ihmistä. Se on sitten eri asia, onko enää järkevää avata ovia hyttien välillä. Esittelyn ja arvostelun meidän sviitistä voit lukea täältä.

Sviittietuihin kuuluu 24/7 butler, joka tuo joka ilta snacksejä ja huolehtii muutenkin ruoka- ja juomapuolesta. Sekä lapset että aikuiset huomioidaan tarjonnassa ja esimerkiksi minut butler yllätti eräänä iltana kunnon kasvislautasella. Täysi napakymppivalintahan se oli tälle naiselle, kuten myös sitruunakakkupalaset lapsille, joista toinen ehti napata kakkupalasen ennen evästen kuvaamista. Snacksit ja ilmainen pullo kuohuviiniä sekä vettä tulevat automaattisesti, mutta butlerin kautta voi tilata lähes kaikkien aluksella olevien ravintoloiden listalta ruokaa sviittiin tai vaikkapa aurinkokannelle toimitettavaksi. Se kannattaa kuitenkin huomioida, että osa erikoisannoksista on maksullisia ja minibaarin juomat tai drinkkipaketin myötä baarista ilmaiseksi saatavat juomat eivät kuulu butlerin kautta tilattuna maksuttomien juomien piiriin. Kannattaakin kipittää kiltisti baariin hakemaan juomansa maksuttomasti tai tyytyä maksuttomiin ruokajuomiin butelerin tuomana, jos rahalla on väliä.

The Haven on suomeksi suojapaikka ja täysin nimensä veroinen

The Havenin alueelle pääsee vain sviittimatkustajien hyttikortilla ja kyseinen alue sijaitsee aluksen etuosassa, komentosillan yläpuolella sijaitsevassa ns. ruman näköisessä lisukkeessa. Kaksikerroksinen aurinkokansi Posh Beach Club mukaan lukien sviittimatkustajille löytyy aluksen eutosasta tiloja yhteensä neljältä kannelta (16 – 19).

Varsinaiset palvelut löytyvät kannelta 16, jossa on hyttien lisäksi lounge baarilla, ruokaravintola, grilli, toinen baari, conciergen palvelut, aurinkokansi, uima-allas, kaksi poreallasta ja sauna. Erityisesti uima-allaskansi on yksi parhaimmista The Havenin eduista, sillä ison laivan julkisella puolella oleva uima-allaskansi on tiettyinä aikoina melkoisen täysi. Silloin on mahtavaa vetäytyä omaan rauhaan ja pötkötellä tasokkaammalla (lue: pehmeämmällä) aurinkopedillä sekä nauttia henkilökohtaisesti palvelusta. Virvoittavia pyyhkeitä, hedelmiä ja ruokaakin aurinkopetisi viereen tuotuna, juomakin halutessa siinä samalla. Uima-allas on auki kymmeneen saakka illalla, jonka jälkeen matkustajien käyttöön jää vielä porealtaat.

Uima-allasalueen, Courtyardin vieressä sijaitsee baari ja Courtyard Grill, jossa tarjoillaan tiettyinä aikoina simppeliä ruokaa silloinkin, kun varsinainen Havenin ravintola Epic Club on kiinni. Courtyard Grillissä on mahdollisuus nauttia vaikkapa aamupalaa ja lounasta myös Epic Clubin ollessa auki, sillä ravintolasta on uloskäynti Courtyard Grilliin.

The Epic Club Lounge on iltaisin suosittu hengailupaikka ja baarimestari oppii varmasti lempidrinkkisi nopeasti. Tiloissa oleva flyygeli taitaapi olla siellä vain koristeena, tai sitten onnistuin meidän risteilyllä missaamaan joka ikisen musiikkituokion loungessa. Isoista ikkunoista avautuu näkymät yleiselle aurinkokannelle.

The Epic Club on puolestaan sviittimatkustajien oma ravintola, jossa tarjoillaan aamiainen, lounas ja illallinen. Isoista ikkunoista on näkymät yleiselle aurinkokannelle ja merelle.

Mites aamupala? Seisovasta pöydästä noudetaan kylmät aamupalatuotteet ja listalta on erikseen tilattavissa mm. uppomunia, olemeletteja ja vohveleita. Täysi kymppi ravintolan tarjonnalle ainakin tältä naiselta, joskin vihanneksia oli vajaavaisesti. Itse en ymmärtänyt kysellä lisävihannesten perään risteilymme aikana, mutta varmasti kyseinen lisätilaus olisi keittiöltä onnistunut.

Kannelta 17 löytyy hyttejä ja pienoinen punttisali sekä span hoitohuone tai pari. Kansilla 18 ja 19 sijaitsee rauhaisa aurinkokansi Posh Beach Club, josta löytyy erilaisia auringonottotuoleja ja baari. Sviittimatkustajille kyseinen alue on ilmainen, joskin muilla matkustajilla on mahdollisuus ostaa sisäänpääsy Posh Beach Clubille erikseen määrättyyn hintaan.

Me viihdyimme miehen kanssa Posh Clubilla useampana päivänä. Aurinkoa riitti, alueella oli erilaisia aurinkopetejä ja palvelu pelasi. Erään kerran tarjoilija jopa tulla tupahti tuomaan meille lempijuomamme aivan odottamatta ja pyytämättä, ilman eri tilausta.

Sviittimatkustajien edut ja palvelu

Barcelonan terminaalin turvatarkastuksen jälkeen elämä oli kaikin puolin helppoa. Priority liikkumiset niin halutessa, ajoittain jopa hissillä. Ei muuta kuin hyttikortti siihen kuuluvaan aukkoon tiettyjen hissien kohdalla ja niin vaan ilmestyi hissin näyttöön merkki Priority Service. Hyi meitä, kun tykkäsimme moisesta merkinnästä, sillä Epicin hissit oli monasti ahkerassa käytössä. Aluksen teatteriesityksiin oli mahdollista mennä conciergen saattelemana prioritynä, tai itsenäisesti omaan tahtiin. Istuinpaikasta ei tarvinnut huolehtia, sillä tietyt paikat oli varattu The Havenissa matkustaville.

Cannesissa palasimme retkeltä ja luulimme joutuvamme jonottamaan melkoisen isosti päästäksemme tender boatiin, mutta luulo osoittautui vääräksi. Concierge odotti meitä sviittimatkustajia laiturin alkupäässä ja johdatti jonojen ohi ensimmäisenä tender boatiin. Samainen jonon ohi palvelu jatkui aina paluusen ja Barcelonan terminaalin ulko-ovelle saakka, jossa concierge neuvoi vielä taksitolpankin meille.

Palvelu oli erityistä myös ns. julkisella puolella. Normaalille Guest Relations tiskillekään ei tarvinnut jonotella, kun henkilökunnan jäsen tiedusteli meiltä jonon hännillä asiointitarvettamme. Kun tiedustelijalle kävi selväksi statuksemme, otti hän heti meidät jonosta pois ja vei erikseen tiskille kutsutulle virkailijalle. Sen vaan sanon, että melkoisen jonon ohi kurvasimme.

Palvelu oli kaikkialla hyvää, mutta erityisesti minua ilahdutti ne muutamat asiat, joista tiesin olevani hieman muuta kuin kasvoton, tuntematon matkustaja. Tilasin eräässä laivan julkisen puolen baarissa Rebellious Fish-drinkin, johon tulee marjoja, mutta ihmeen täynnä lempidrinkkini oli marjoista tuolla kertaa. Selvisipä syykin minulle, sillä baarissa sattui olemaan työvuorossa sellainen henkilö, jolle olin maininnut The Epic Clubissa olevani marjatyttö.

Eräänä iltana illallistimme mieheni kanssa aluksen ranskalaisessa Le Bistro ravintolassa. Kasvissyöjänä tilasin minulle tutun annoksen, johon tulee mm. siivu vuohenjuustoa. mutta annoksen saatuani ihmettelin sen suurta kokoa. Selvisipä sillekin pian syy. Ravintolassa ollut, muihin pöytiin tarjoillut The Havenin tarjoilija sattui näkemään minun olevan syömässä ja muutti keittiöön tehtyä annostilausta. Melkoisen paljon sain tehdä työtä jaksaakseni syödä kasvisannokseni tuplajuustolla.

Ja juustotyttö oli iloinen. Nämä on niitä pieniä asioita, joka tekee palvelusta hieman henkilökohtaisempaa.

Isolla laivalla on omat haasteensa rauhaa ja palvelua rakastavalle matkustajalle. Sitä hukkuu helposti massaan ja saattaa olla vain yksi kasvoton palveltava 4 000 muun matkustajan keskellä. Nuo edellä mainitsemani pienet asiat tekivät risteilyllämme palvelusta kuitenkin hieman henkilökohtaisempaa ja varmasti se olisi muuttunut vielä henkilökohtaisemmaksi, mikäli olisimme käyttäneet The Havenin palveluita vielä enemmän. Me emme tilanneet juomia The Havenin baareista tai aterioineet The Havenin Epic Club -ravintolassa kuin muutaman kerran, sillä menu pysyi matkan aikana aivan samana. Siitä kylläkin iso miinus.

The Haven, Norwegian Getaway vs Norwegian Epic

Olemme nyt matkanneet kaksi kertaa The Havenissa, kerran molemmissa otsikossa mainituilla laivoilla. Getawayllä sviittimme sijaitsi aluksen perässä, poissa The Haven -alueesta, mutta iso lähes 40 m²:n parveke kompensoi hieman sitä ettemme olleet The Havenin lähellä. Norwegian Getawayn The Haven oli mielestäni heikompi kuin Norwegian Epicin, sillä alue oli pienempi ja se ulottui vain kahdelle kannelle. Mm. Getawayn ylemmällä aurinkokannella ei ollut baaria, jolloin oli joko odotettava tarjoilijaa tai noudettava juoma itse. Kaikkinensa Norwegian Epicin oleskelualueet, Epic Club, Epic Club Lounge, Courtyard Grillin baari ja Posh Beach Club loivat sellaisen kodikkaan ja miellyttävän kombon, että matkamme The Havenissa oli erittäin nautinnollinen ja rauhaisa muutoin täydellä megaristeilijällä. The Havenia ajatellen Norwegian Epic vs Norwegian Getaway -vertailun voitto menee kirkkaasti Epicille.

Lähtöhinta Norwegian Cruise Linen The Haven -sviiteille on n. 2.300 euroa/hlö/vko, oma matkabudjettimme selviää myöhemmässä postauksessa.

No, mitäs tykkäätte? Kannattaako tuosta maksaa vähintään yllä mainittu summa/hlö?

Risteily tehtiin yhteistyössä Risteilykeskuksen kanssa, jolta sain alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Esittelyssä: Norwegian Epic The Haven 2-Bedroom Family Villa

Kokonaisuudessaan 47 m² tilaa, josta oma, suojaisa parveke lohkaisee noin 5 m². Kaksi makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, kolme televisiota, olohuone ja ruokailutila. Siinäpä ”strategiset mitat” sviitillemme Norwegian Epicillä muutama viikko sitten. Eikä siinä vielä kaikki. Sviitin mukana tulee etuja, kuten mm. butlerin palvelut ja rauhallinen sviittimatkustajien alue, josta löytyy uima-allas, kaksi poreallasta, pari aurinkokantta, sauna, punttisali, pari ruokaravintolaa, muutama baari ja lounge. Ei jonoja ja kiirettä metsästää sitä The aurinkopetiä aamulla, vaan rauhaa, hyvää palvelua ja helppoa lomailua. Siitä on Norwegian Cruise Linen The Haven -sviittimatkustaminen tehty.

Meille oli perheellisenä itsestäänselvyys, että valitsemme Norwegian Epicin The Haven -luokan sviiteistä The Haven 2-Bedroom Family Villan. Kyseinen sviitti on aluksen ainoa, josta löytyy kaksi makuuhuonetta ja ratkaisumme osoittautui kaikin puolin onnistuneeksi. Kyseiseen sviittiin mahtuu jopa kuusi ihmistä, joten se sopii erinomaisesti isommallekin perheelle tai vaikkapa kaveriporukalle.

The Haven 2-Bedroom Family Villa with Balcony

16. kannella sijaitsevan hyttimme 16006 valitsimme juuri sen takia, että se on samalla kannella kuin The Havenin varsinaiset palvelut. Kerrosta alempana sijaitsee aluksen buffetravintola, ja kerrosta ylempänä puolestaan The Haven -luokan hyttejä. Hyttikannen 17 yläpuolella on aurinkokansi, josta olisi saattanut kantautua aurinkotuolien siirtelyn ääniä.

Sisäänkäynnin vieressä oli lasten makuuhuone, jonka koko vastasi ruotsinlaivojen B-luokan hyttiä. Sohva muuttui illalla noin 120 cm leveäksi sängyksi, joskin käsitykseni mukaan sen olisi saanut vielä levämmäksi. Katosta oli laskettavissa normaalikokoinen yläsänky päätyseinän suuntaisesti. Makuuhuoneesta löytyi televisio, meikkauspöytä, hiustenkuivaaja, sähköpistokkeissa amerikkalaisten lisäksi myös eurooppalainen pistoke, laatikosto ja pieni ovellinen kaappi sekä avoin vaatetankokaappi. Makuuhuoneen yhteydessä oleva kylpyhuone oli melko pieni, mutta pisteitä ropisi kylpyhuoneen suihkukaapille, kun pienessä kylpyhuoneessa ei tarvinnut kärsiä suihkuverhosta.

Tilavassa olohuoneessa oli pieni ruokapöytä, kaksi ruokatuolia, minibaari erilaisine laseineen ja drinkintekovälineineen sekä Nespresso kahvikone erilaisine kahvikuppeineen + lisukkeineen. Ilmaiseksi tuli pullo vettä sekä pullollinen kuohuviiniä, joskin me kanta-asikkaina saimme maksuttomasti kaksi pullollista kuohuviiniä lisää. Olohuoneen oleskelualueen puolella oli sohvasänky, nojatuoli, pieni palli, rahi pöytätasolla, televisio ja DVD/CD-soitin. Sviitistä löytyi tavallisen puhelimen lisäksi kannettava puhelin, jonka avulla pystyi olemaan yhteydessä vaikka conciergeen mistä päin laivaa tahansa. Me koimme puhelimen erityisen käteväksi yhteydenpitovälineeksi lasten kanssa.

Parveke oli suojatumpi kuin ns. tavallinen parveke, ja nautimmekin siitä suunnattomasti. Oma rauha oli taattu, sillä kummallakin puolella oli kylpyhuoneet (oma ja naapurin) ja täten naapurien parvekkeet olivat muutaman metrin päässä omastamme. Parvekkeen koko oli ihan hyvä, eikä edes olohuoneesta lainattu rahi vienyt liikaa tilaa parvekkeelta.

Aikuisten makuuhuonetta hallitsi upea ja pehmeä Bliss Collection by Norwegian -sänky, jossa sai kerrassaan makoisat yöunet. Tyynymenusta olisi ollut mahdollisuus valita mieluisa tyyny, mutta kumpikaan meistä ei kokenut tarvetta vaihdattaa jo sängyssä olleita tyynyjä. Korkean sängyn alle sai ongelmitta kaksi isoa matkalaukkua ja kaksi käsimatkatavaralaukkua. Makuuhuoneesta löytyi televisio ja dvd-soitin, valaistusta oli mahdollisuus säätää tunnelman mukaan ja vaikka sähköpistokkeissa oli amerikkalaisten lisäksi myös yksi eurooppalainen pistoke, koimme oman jatkojohdon hyödylliseksi. Säilytystilaa oli erittäin hyvin ympäri makuuhuonetta ja kylpyhuonetta, ja valaistuun tankokaappiin mahtui paljon vaatteita roikkumaan. Erityisesti hyllykaapin syvyys yllätti positiivisesti, sillä sen alapuolella olleet laatikot olivat yhtä syviä kaapiston kanssa ja tavaraa mahtui laatikoihin todella paljon. Makuuhuoneen puolelta löytyi myös meikkipöytä laatikoineen, kaksi valaistua meikkipeiliä sekä hiustenkuivaaja.

Kylpyhuone oli erotettu makuuhuoneesta pimennysverholla. Kylpyhuone oli tilava ja sieltä löytyi kaksi käsienpesuallasta, henkilövaaka, kylpyamme sekä erillinen suihku ja wc. Peseytymistuotteina oli miellyttävän tuoksuiset BVLGARI -tuotteet, joita lisäiltiin kiitettävästi viikkomme aikana.

Syvästä kylpyammeesta ja suihkukaapista oli mahdollisuus ihailla maisemia ikkunan kautta, joskin ikkunoiden eteen pystyi vetämään verhon näkösuojaksi. Luonnonvaloa tuli myös parvekkeen ja kylpyhuoneen välillä olleesta pyöreästä, maitolasisesta ikkunasta.

Jaa, tartteeko tuota suihkua enempää esitellä? Suihku oli silkkaa luksusta ja tilaa todella paljon.

No, mitäs tykkäsimme sviitistä #16006?

Itse sviitti oli aivan mahtava. Sviitin kunto oli hyvä ja se oli siisti, joskin ikä näkyi ajoittain ja muutama paikkaus hytistä löytyi. Nautimme sviittimme koosta ja siitä, että lapsilla oli oma makuuhuone jossa he pystyivät levittäytymään, eikä kaiken maailman tavarat ja laitteet pyörineet silmien alla muualla hytissä. Butlerin palvelut oli erinomainen lisä ja sijainti sinänsä oli hyvä. Baariin oli matkaa viiden sviitin verran, uima-altaalle kahden sviitin verran ja muutkin The Havenin palvelut ihan lähettyvillä. Hyttikäytävä oli muutoin rauhallinen, mutta yhden virheen sviittimme valinnassa teimme. Varausta tehdessämme emme huomanneet pientä ”kurvia” pohjakuvaa tarkasteltaessa, joka paljastui henkilökunnan oveksi. Juuri tuo ovi sijaitsi oman sviittimme ovea vastapäätä, ja tässä laivassa kyseinen ovi tuntui olevankin melkoisesti paukkaava. Suurta haittaa ovesta ei meille ollut, joskin yhtenä yönä muutamat tuntuivat tilaavan yöruokaa, jolloin havahduin oven paukkeeseen useamman kerran.

Mitäs muuta? Onko se sitten laivan rakenne/muoto, sviittimme sijainti korkealla ja keulan lähettyvillä tai laivan ikä vai mikä, mutta laivan liikkuminen näkyi ja tuntui välillä. Tärinä oli samanlaista kuin vanhemmilla ruotsinlaivoilla, joten melkoisen kotoisalta meno tuntui ajoittain.

Henkilökunnan oven takia en ottaisi enää sviittiä 16006, mutta muutkin samaisen hyttikäytävän sviitit olisivat hieman harkinnan alla. Sviitti 16004 on yhdistettävissä isompaan sviittiin 16002, jolloin ääniä sviitin ulko-ovelta kuuluisi varmasti. Meidän sviitti 16006 ja naapurimme 16008 ovat lähellä henkilökunnan ovea, kun taas 16010 ja 16012 lähellä uima-allaskannen liukuovea. Sviitit 16014 sekä 16016 ovat puolestaan lähellä baaria, jossa iltaisin tuntui olevan ajoittain iloista porukkaa. Sviitin ottaisin kuitenkin edelleen kannelta 16, johon ei kuuluisi aurinkokannan tuolien siirtelyä, kuten kannella 17.

Kiinnostaako hinta?

Sviitin hinta vaihtelee varaustilanteen, reitin ja ajankohdan mukaan. Katsoin tätä postausta varten pikaisesti Karibian risteilyä (all inclusive) helmikuulle Risteilykeskuksen sivuilta ja lähtöhinnaksi kahdelle ihmiselle muodostui 5.306 euroa. Kaksi alle 17-vuotiasta lasta siihen mukaan nosti sviitin hinnan 6.496 euroon, eli vain kaksi ensimmäistä matkustajaa maksaa risteilystä korkeamman hinnan. Me bongasimme aikoinaan mielettömän diilin (ennen yhteistyötä) omasta lokakuisesta Välimeren risteilystämme, josta kerron matkabudjetin kera myöhemmin toisessa postauksessa.

Risteily tehtiin yhteistyössä Risteilykeskuksen kanssa, jolta sain alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Rikkaita vai ei? Miten meillä on varaa matkustella niin paljon?

”Miten teillä on varaa matkustaa noin paljon?” lienee se kaikkein yleisin kysymys, jonka useasti matkustava joutuu kuulemaan ihmisiltä. Minut tunteva ihminen ei ihmettele asiaa enää yhtään, ja lapsetkin ovat oppineet selittämään asian koulussa niin, ettei sielläkään ole paljoa sanomista asiaan. Matkablogeissa kuitenkin nousee välillä kommenteissa tietyt asiat pöydälle, enkä voinut olla itsekin tarttumatta aiheeseen.

Tuossapa minä. Kultalusikka suussa syntynyt pikkuinen prinsessa, joka kuppaa mieheltään kaikki rahat ja elää makoisaa elämää tuhlaten rahansa käsilaukkuihin ja koruihin. Kävelee pikkurilli pystyssä ja matkustaa kaiken kukkuraksi erilaisten blogin kautta tulevien yhteistöiden turvin sponssattuna ympäri maailmaa. Nokka pystyssä tietty ja valittaa, jos on nobody. Vai mites se meneekään?

Myönnän. Välillä tulee ihmeteltyä itsekin sitä, miten kummassa oman tilin saldo näyttää jotain ihan muuta kuin muutaman euron lähempänä palkkapäivää, mutta elämä näyttääkin olevan valintoja täynnä. Rikkaita emme ole. Tulemme miehen kanssa ihan hyvin taloudellisesti toimeen, mutta se on vaatinut normien vastavirtaan kulkemista. Jotain sellaista, mitä olemme joutuneet puolustelemaan vuositolkulla eri ihmisille. Mitä me sitten teemme mahdollisesti eri tavalla?

Asuminen

Asuimme aikoinaan vuokralla ja kun esikoinen teki tuloaan havahduimme siihen, että isommalle asunnolle oli tarvetta. Teimme kuten moni muukin, marssimme pankkiin ja pyysimme lainatarjouksen asunnon hankkimista varten. Pääkaupunkiseudun asunnot olivat hintansa puolesta poissuljettuja, joten päädyimme katselemaan asuntoja Nurmijärven ja Järvenpään alueelta, mutta sieltä kotiin ajaessa ymmärsimme monen monta asiaa. Lapsen päiväkotipäivät tulisivat olemaan kohtuuttoman pitkiä, tarvitsisimme toisen auton töissä käymiseen tai matkakuluni olisivat niin kohtuuttomat kuukaudessa, että se vaikuttaisi talouteemme negatiivisesti. Me emme ajatelleet tulevaa verohyötyä vaan näimme vain sen, mitä menoja meillä tulisi olemaan kuukausittain. Ei kiitos omistusasumiselle.

Me päädyimme valitsemaan hyvästä ASO-yhtiöstä itsellemme edullisen asumisoikeusasunnon pääkaupunkiseudulta, joten matkakuluni ovat kohtuulliset. Ei tule hulevesimaksuja, pihanlaittokustannuksia, postilaatikko- jätemaksuja, asunnonomistajan yllätyskuluja, ei yhtikäs mitään. ASO-asumisessa maksamme kiinteän kuukausimaksun, joka sisältää niin käyttöveden kuin lämmityksen ja autopaikan. Rikkoutuneet keittiön kodinkoneet ym. hoitaa taloyhtiö, joten yllätyskuluja ei tule niidenkään osalta. Uudehkossa taloyhtiössä ei myöskään tarvitse pelätä putkiremontteja ja ainahan tästä asunnosta pääsee helposti eroon. Ja älkää olko huolissanne. Asiat on kyllä hoidossa, kun meistä miehen kanssa aika jättää. Lapsemme eivät tule jäämään tyhjän päälle, joskin heille on myös opetettu se, ettei mikään tule tarjottimella. He ymmärtävät rahan arvon ja valintojen tärkeyden erittäin hyvin. Sen kun ymmärtäisi moni muukin aikuinen ja lapsi.

Matkakulut

Asunnon erinomaisen sijainnin takia maksamani matkakulut ovat kohtuulliset, kun minun ei tarvitse maksaa muusta kuin seutulipusta. Otan yleensä yli kuukauden pituisen seutulipun, jolloin matkalipun päivittäiseksi hinnaksi tulee hieman pienempi summa kuin 30 vuorokauden lipussa. Työnantajani tukee matkakulujani taloudellisesti tietyn summan verran, jonka myöskin käytän kerralla matkalippuuni silloin, kun sille on eniten tarvetta kuukausittaisten menojen takia. Mies puolestaan on onnellisessa asemassa ja ajelee työpaikkansa työsuhdeautolla, mutta siitäkin saimme aikoinaan tyhmän leiman otsaamme, kun maksoimme autosta jota emme edes omistaneet. Me näimme asian toisella tavalla. Ei vakuutusmaksuja eikä muitakaan yllätyskuluja, vaan pelkkä kiinteä menoerä kuukausittain verojen muodossa.

Palkka

”Jos matkustetaan miehen rahoilla niin sitten voi sitä miestä ihmetellä kuka tuon haluaa kustantaa, maailma kun on täynnä naisia ja vähemmän vaativia ja fiksujakin löytynee.”

Ai että näitä kommentteja eräässä blogikirjoituksessani.

Kyllä, mieheni tienaa enemmän kuin minä, koska olen ns. perustoimistohommissa. En ole siitäkään huolimatta koskaan käyttänyt mieheni rahoja hyväkseni ja maksan perheemme matkoista puolet, koska niin haluan ja vaadin. Joitain pikkuyllätyksiä mieheni saattaa kuitenkin joskus järjestää, mutta niille en mahda mitään.

Tämmöttis heinäkuussa 2014. Mies yllätti minut täysin ja vei meidät tuolloin yhdeksi yöksi maailman parhaaksi äänestettyyn hotelliin. Mies maksoi yön puolihoidolla, ihanan hemmotteluhoidon minulle ja kustansipa samalla oman huoneen puolihoidolla ystävättärelleni, joka oli mukana matkallamme. Luulisi tuommoiseen viiden tähden hotelliin kalliissa Sveitsissä uponneen kaikki kesälomarahat. Ei niinkään, sillä tiettyyn aikaan Sveitsissä saa ns. talviurheilukohteiden hotelleja edullisestikin.

Minulla oli aikoinaan tapana siirtää rahaa sivutilille säästöön lähellä uutta palkkapäivää, mutta rahan siirtäminen tuntui unohtuvan useampaan otteeseen. Olin kaikin puolin varovainen, enkä uskaltanut tehdä vakituisia kuukausittaisia siirtoja, koska pelkäsin yllätysmenoja. Sinne palkka/käyttötilille rahat tuntuivat jäävän ja elämä oli helppoa kun tiesin, että rahaa löytyi tililtä vaikka muutaman satasen käsilaukun ostamiseen tuosta vain. Niin siinä kävi, että tuli ostettua yhtä sun toista. Virhe.

Nykyään palkkani tulee edelleen samaisille tilille A, mutta pankkikortin käyttö on siirretty tilille B. Tilille B siirrän A-tililtä vain muutamia kymppejä/satasen tarpeen mukaan. Pankkikorttini mahdollisesti varastava henkilö ei paljoa hyödy anastuksestaan ja mikä parasta, minä en myöskään innostu vinguttelemaan pankkikorttia, kun tililtä löytyy vain se muutama kymppi.

Ylimääräisiä rahoja olemme sijoitelleen eri kohteisiin, mutta niistä en rupea enempää kertomaan.

Työpaikan lounaskulut

Ei aamukahveja Robert’s Coffeesta matkalla töihin. Työpaikan sumppi riittää minulle oikein hyvin. En käy lounaalla talon talon ulkopuolella, vaan syön omat eväät töissä. Säästöä syntyy kuukausitasolla jo aivan mukavasti, ja vuosittaisella tasolla lounaista syntyvällä säästöllä tekisi jo matkan jos toisenkin.

Muut menot

Meidän perheessä ei ole maksullisia harrastuksia. Liikkua ja muitakin asioita voi tehdä ilmaiseksi. Me emme polta, käy ravintoloissa kuin harvakseltaan tai osta viimeisintä huutoa olevia kalliita elektroniikkalaitteita tai muita tuotteita. Ruoka- ja päivittäistavaraostokset keskitämme ne hyvin palkitsevan S-ryhmän liikkeisiin, mutta käytämme tietysti kilpailevan ketjun kauppaa hyvän tarjouksen löytyessä. Hesaria tai muutakaan lehteä ei kolahtele postiluukusta, koska uutiset voi lukea maksuttomasti Iltalehdestä tai Ilta-Sanomista. Vaatteita ostelemme, mutta lapsetkin ymmärtävät, ettei paidassa tarvitse paistaa huippumerkkejä ja tiettyjä vaatteita lukuunottamatta H&M käy aivan hyvin hovihankkijasta. Vakuutukset, sähkön ja kaiken kilpailutettavan olemme kilpailuttaneet luonnollisestikin. Taloutemme menot maksamme miehen kanssa puoliksi.

Matkailuun menevä raha

Kanta-asiakkuus kannattaa lentoyhtiöillä, varustamoilla ja hotelleissa. Käytämme pisteitä, kanta-asiakashintoja ja tarjouksia hyväksemme sekä vertailemme tietysti tarkkaan, mistä minkäkin saa halvemmalla. Ilmaisöiden pyytämistä hotelleilta blogikirjoitusta vastaan en kuitenkaan harrasta. Omatoimisten matkojen maksamisen hoidamme osissa. Emme varaa koskaan samaan aikaan samalle laskutuskaudelle osuvia lentoja, kalliita risteilyjä ja/tai hotelleita. Seuraamme tarkkaan luottokorttiemme laskutuskauden vaihtumisen, joten kuukausittaiset luottokorttimaksut eivät huitele kohtuuttomisssa summissa. Emme myöskään koskaan maksa luottokorttimaksujamme osissa, joten ylimääräisiä kuluja ei synny. Pikavippejä emme käyttäisi missään hädässä.

Mikä tärkeintä, emme koskaan elä yli varojemme. Olemme suojanneet tulevaisuutemme ja varautuneet siihen, että taloudessamme voi tapahtua jotain yllättävää. Me tiedämme, ettei omistaminen tuo onnea ja itse asiassa omistaminen tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan ainakin meille suoranaista harmia.

Tyhmiä kenties olemme, kun emme ota tässä vaiheessa suuria rahallisia riskejä maksimaalisten voittojen toivossa tai maksa omaa asuntoa/autoa pois. Kaikki edellä mainittu kuitenkin mahdollistaa meidän perheen matkustamisen ihan eri tavalla kuin sen perheen, joka makselee ison asunnon lainaa pankille ja ennen kaikkea niitä kuluja, joita omistamisista tarvittaessa syntyy.

Elämä on valintoja joka päivä, siitä aamukahvista lähtien. Sen kun vain jokainen ymmärtäisi.

Suuntaa-antava kuukausibudjettini

Mitkäs ne minun pakolliset talouden puolikkaat kuukausimenoni sitten on, summat noin-summia.

Asuminen 510 euroa
Omat matkakulut kokonaishinnaltaan 106,50 euroa
Lounas + kahvikulut 60 euroa
Netflix 5,50 euroa
Nettiliittymä 7,50 euroa
Oma kännykkäliittymä kokonaishinnaltaan n. 40 euroa

Yhteensä: 729,50 euroa

Tuon lisäksi tulee aivan normaalit perheen ruokakulut, vakuutukset tietyin väliajoin ja muut mahdolliset lasten kiinteät kännykulut, vaatekulut ym. Kaikkeen voi todellakin vaikuttaa, mitä ruokakoriinsa laittaa ja mitä summia eri tuotteista maksaa. Pihejä emme ole, mutta kaikista pienistä säästöistä omalle peruspalkkaisen tililleni on kasvanut ihan mukava summa. Ihan ilman elämistä mieheni siivellä, omistamatta yhtään mitään.

No, miltäs näyttää? Olemmeko tyhmiä, kun olemme tehneet päätöksen olla omistamatta tässä vaiheessa yhtikäs mitään? Millaisia säätöehdotelmia sinulla on? Kaikki ehdotukset otetaan mielenkiinnolla vastaan, sillä aina voi tulla jokin uusi säästöidea minullekin vastaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.