Browsing Tag

Kotimaa

Hotelli Iso-Syöte ja Feeniks-sviitti, plussat ja miinukset

Juhlimme 20-vuotishääpäivää majoittuen Hotelli Iso-Syötteessä ja sen Feeniks-sviitissä. Kokemuksia kertyi kahdelta päivältä ja nyt on aika antaa tiukka arvio. Mikä oli hyvää, mikä huonoa, paljonko lysti maksoi ja oliko se maksetun rahan väärti?

Tunturihotelli Iso-Syöte sijaitsee nimensä mukaisesti Suomen eteläisimmän tunturin Iso-Syötteen huipulla. Hotellilta avautuu upeat näkymät Pikku-Syötteen suuntaan ja aivan hotellin parkkipaikalta lähtee myös kilometrin mittainen luontopolku Huippupolku, josta avautuu näkymät yli Syötteen kansallispuiston. Hotelli Iso-Syötteellä on erilaisia huoneita aina 20 m²:n perushuoneista erilaisiin sviitteihin, joista löytyy saunan lisäksi poreamme joko sisältä tai parvekkeelta. Edellä mainittujen lisäksi hotellilla on tarjolla tunturimökkejä ja kelomökkejä, joihin majoittuu isompikin porukka.

Hotelli Iso-Syöte kärsi pahoin vuonna 2018 joulun alla tapahtuneessa tulipalossa, jolloin noin puolet hotellista tuhoutui. Tuhoutuneen osan tilalle rakennettiin uusi osa, jonne vuonna 2020 valmistui mm. miellyttävän designin omaavia 35 m²:n kokoisia Star Superior -huoneita sekä  95 m²;n kokoiset hulppeat sviitit, Feeniks ja Karhunpesä. Me itse majoituimme Feeniks-sviitissä, josta löytyi poreamme ja kaksi erilaista saunaa. Edellä mainitusta syystä emme testanneet hotellin Arctic Spa’ta, jonne olisi ollut hotellivierailla maksuton sisäänpääsy.

Feeniks-sviitti, hyvää ja huonoa

Feeniks-sviitti sijaitsee toisessa kerroksessa, hotellin päädyssä ja sviitin ikkunat osoittavat kahteen suuntaan, hiihtohisseille ja rinteeltä alas laaksoon. Kerrosta ylempänä sijaitsee hotellin ravintola ja kerrosta alempana, maan tasossa, puolestaan ruskeasävytteinen Karhunpesä-sviitti. Oman vierailumme aikana ei yläkerran ravintolasta kuulunut haittaääniä, mutta hotellin ravintola ei myöskään ollut tuolloin täynnä.

Sviitin pohjaratkaisu on onnistunut ja varustelu hyvä. Huoneessa on hyvin säilytystilaa, kuivauskaappi, vedenkeitin, minibaari (tyhjä jääkaappi meidän aikanamme) erillinen wc, hulppea kylpyhuone kahdella suihkulla, kaksi erilaista saunaa, poreamme, takka ja muhkean sängyn lisäksi kunnon tilat oleskeluun. Pienenä kuriositeettina iso televisio, joka löytyy sängyn tyynypäädystä seinältä. Sviitti on tarkoitettu koostaan huolimatta vain kahdelle henkilölle, joten vierestä on mahdollisuus varata vaikkapa jälkikasvulle Star Superior-huone, joka yhdistetään sviittiin väliovella.

Feeniks-sviitti on rakennettu vuonna 2018 tapahtuneen tulipalon muistoksi ja sisustuselementtinä on käytetty mm. hiiltynyttä paneelia. Sviitin sisustus on hyvin tummanpuhuva ja vaikka sviitti onkin upeasti sisustettu, on tummassa värissä pieni haitta. Valaistus on osittain heikkoa ja esimerkiksi mustissa vaatekaapeissa ei ole tarpeeksi valaistusta, minkä johdosta tavarat ”katoavat” hyllyille ja tarvittaessa niitä on etsittävä kännykän taskulampun avulla. Valaistus itsessäänkin on melkoisen tunnelmallista, joten tummanpuhuva  Feeniks-sviitti ei ole se paras valinta kunnon valoa kaipaavalle varsinkaan talvella.

Toinen negatiivisuus oman majoittumisemme aikana oli puuttumaton ilmastointi ja toivottavasti (ainakin hotellin omien sivujen mukaan) asia on korjattu vihdoin. Pelkkä ilmastointi-sana ei kuitenkaan välttämättä tarkoita toimivaa ja tarpeeksi tehokasta ilmastointia, joten kannattaa googlettaa / selvittää, onko parannusta oikeasti tapahtunut sitten meidän majoittumisemme. Viime kesän kokemuksella en voi todellakaan suositella sviittiä kesähelteille, sillä huoneen lämpötila nousee sviitissä korkeaksi isojen ikkunoiden takia. Pienellä varauksella suhtautuisin tosin myöskin uudessa hotelliosassa oleviin Star Superior-huoneisiin. Isot ikkunat lämmittävät varmasti huoneita ja valitettavasti ko. huoneiden kuvauksissa ei ole mainintaa ilmastoinnista.

Juu ja ihmetteletkö kenties vajavaista kuvasaldoa tässä postauksessa? Sen siitä saa, kun huone on kuin pätsi ja yrittää vain selvitä jotenkin huoneessa, josta ei saa ikkunoita auki. Tai kyllähän saunan ikkuna avautui maksimissaan 20 cm. Joskus sitä kyllä miettii, ymmärtääkö majoituksentarjoajat Suomessa vieläkään sitä, että täällä saattaa olla kesäisin kuuma. Ilmastoinnin jättäminen varsinkin uusista / tasokkaista hotelleista pois on matkailijoiden aliarvioimista.

Sviittiimme oli kesällä myös suora näköyhteys mm. viereiseltä kalliolta, koska sviittimme ikkunoissa ei ollut peilikalvoa. Kerrosta alempana olevassa sviitissä ikkunat oli jo kalvotettu heinäkuussa, joten toivon mukaan hotelli on hoitanut tähän mennessä asian Feeniks-sviitin kohdalla. Mentaalista lämpötilaa valitettavasti nosti omalla vierailullamme myös hankalakäyttöinen äänentoistolaitteisto (helpompiakin on olemassa) sekä saunojen + poreammeen vajavaiset ohjeet seinäpaneelissa. Jos nappuloita on useampiakin ja ohjeet vain muutamalle nappulalle, valitettavasti joskus muita nappuloita virheellisesti painaessa alkaa olla hankaluuksia niiden ohjeita sisältävienkin nappuloiden kanssa. Eipä saunatkaan lämmenneet luvatussa ajassa, vaikka kuinka paineli nappuloita oikein. Kokonaisuutena ajatellen ontuvia ratkaisuja siis huoneessa ja yleisestikin ottaen pieniä arkkitehdin kuihtuneita kukkasia. Joskus arkkitehtien kannattaisi kyllä tarkistuttaa ideansa ns. tavallisella ihmisellä. Sen vaan sanon.

Mutta se siitä valittelusta. Oli huoneessa paljon hyvää. Tilaa oli riittävästi, sänky juuri niin hyvä kuin olettaakin saattaa ja luksusta majoittumiseen toi todellakin hyvän kokoinen poreamme, takka ja kaksi erilaista saunaa. Tilavassa perinteisessä suomalaisessa saunassa sai oikein makeat löylyt, mutta itse tykästyimme höyrysaunaan, jossa tuli istuttua pitkiä toveja. Kivasti oli myös huomioitu sviitissä olevat juomalasit. Osaan laseista oli jätetty Iittalan merkkitarra ja osasta se puuttui, jolloin pysyi itsekin kärryillä mikä oli se oma lasi. Vaihdatimme lasit seuraavana päivänä ja sama kuvio toistui jälleen laseissa. Kyseessä lienee oli siis tarkoituksella tehty juttu ja jos ei ollut, niin hotellin kannattaisi myös samalla tyylillä jatkaa.

Hotellin ravintola Hilltop on huippu!

Täytyy heti alkuun kehua Ravintola Hilltopin sisustusta ja ulkoterassia, josta on näkymät alas laaksoon. Terassilla on mukava nauttia vaikkapa drinkki tai aamupala, mutta maisemia pääsee ihailemaan myös sisällä isoista ikkunoista. Eipä myöskään ruuassa ole valittamista. Tilasimme ensimmäisenä iltana annokset hotellin näköalaravintola Hilltopista huoneeseen noudattavaksi, mutta toisena iltana aterioimme ravintolassa. Tuohon aikaan kokkipula ei ollut vielä vaikuttanut menuun, minkä takia pääsimme nauttimaan laajemmasta menusta. Mies testasi poron paahtopaistia ja kehui annoksen maasta taivaisiin, omista risottoannoksistani ihastuin enemmän ensimmäisen illan (ja suppeamman menun) sienirisottoon, jossa oli grillattua parsaa ja juureslastuja. Jos liha on se sinun juttusi, niin maista poron paahtopaistia, joka tällä hetkellä löytyy kolmen ruokalajin Hilltop menun puolelta.

Jos ravintolan päivällis-/illallistarjonta oli hyvää, niin aamupala heinäkuisella vierailullamme oli suppeaa perustasoa, vaikkakin joitain erikoisuuksia löytyi.

Tämä lakkoja rakastava nainen ihastui ravintolan Hilltop Kir-drinksuun, kannattaa maistaa.

Millainen kokemus kaikkinensa Hotelli Iso-Syöte oli?

Täytyy muistaa, että kyseessä on kolmen tähden hotelli ja siten ei ole syytäkään olettaa, että homma olisi yhtä pitkälle viety kuin useamman tähden hotelleissa. Hotellin sisustus, upeat sviitit / huoneet erityisesti uudella puolella ovat kuitenkin niin hulppeita, että niiden takia mieltää hotellin olevan paljon tasokkaampi ja tasokkaisiin hotelleihin tottunut saattaakin pettyä. Paljon korjaantuisi varmastikin, jos remontti saataisiin valmiiksi ja henkilökuntaa olisi hotellilla enemmän. Kesällä henkilökuntavajaus näkyi palvelun hitautena ja esimerkiksi infosta ei ollut tarjota hätään kertakäyttöhöylää edes sviittiasiakkaille. Jotenkin hämmentävää hotellilta, joka mainostaa tasokkuuttaan. Kuulisinkin mielelläni omia kokemuksianne Hotel Iso-Syötteestä ja sen sviiteistä. Onko tilanne parantunut sitten kesän?.

Tässä postauksessa kerrotuista sviittiongelmista johtuen maksamamme ”kesäedullinen” 425 euron vuorokausihinta tuntui suurelta summalta omasta ja mieheni mielestä, mutta olimme iloisia siitä, että majoituimme sviitissä enemmän kuin yhden yön. Kun vertasin kotimaan hotellien sviittihintoja ja nimenomaan sitä, mitä rahalla sai, voitti Hotel Iso-Syöte ja sen Feeniks-sviitti nimenomaan varustelullaan hyvin monet sviitit. Myös talvihinnoilla, joten pisteet Hotelli Iso-Syötteelle. 

Jos kiinnostuit upeasta hotellista, sen komeista uusista huoneista ja sviiteistä, omaa miniluksuslomaasi pääset suunnittelemaan hotellin sivuilta suoraan tästä. Samoilta sivuilta pääset myös kurkkaamaan paremmat tiedot sviitistämme sekä tutustumaan sviittiin virtuaalisesti tai Youtube-videon kautta.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

4 kommenttia
sunnuntai, 12 syyskuun, 2021 by

Suuntana Ahvenanmaa? Vinkkejä Maarianhaminaan ja Ahvenanmaalle

*Vinkit on kerätty neljältä Ahvenanmaan matkalta, joista yksi on ollut omatoimimatka ja kolme muuta Viking Linen ja Visit Ålandin järjestämiä pressimatkoja. Olen maininnut pressimatkan vinkit erikseen.*

Tiedättekö mitä? Ahvenanmaa on vaan kerrassaan ihana. Ahvenanmaan vaihteleva luonto, maittava ruoka, monipuolinen aktiviteettitarjonta, lyhyet välimatkat ja leppoisa tunnelma yhdistettynä siihen, että olo on kuin ulkomailla olisi, tekee Ahvenanmaasta Suomen ykköskohteen.

Olen itse päässyt keräämään kokemuksia Ahvenanmaasta vajaan vuoden sisällä nyt neljä kertaa ja tuntuu, että vieläkin sieltä löytyisi lisää nähtävää ja koettavaa kaiken ikäisille. Neljän visiittikerran myötä olen kuitenkin jo saanut kerättyä teille tähän postaukseen vinkkejä niin Maarianhaminaan kuin vähän muuallekin.

Merimatka on mukava tapa aloittaa loma

Tänä kesänä molemmat varustamot ovat tehneet Helsingistä risteilyjä Ahvenanmaalle ja esimerkiksi Viking Line tekee heinäkuussa kaksi erikoispitkää Ahvenanmaan-risteilyä Rockoff-festivaalille Helsingistä. Turku lähtösatamana puolestaan on verraton vaihtoehto, jos haluaa lyhyemmän merimatkan. Amorella lähtee Turusta aamulla kello 8.45 ja on Maarianhaminassa kello 14.10, joten Ahvenanmaalla ollaan 5,5 tunnissa.

Merimatka kannattaa aloittaa Premium-kuohuviiniaamiaisella, joka tarjoillaan juomineen pöytään Amorellan (ja Viking Gracen) à la carte -ravintoloissa (Viking Linen ja Visit Ålandin Pressimatka).

Vinkit Maarianhaminaan

Ahvenanmaa ja Maarianhamina on helppo kohde jo kokonsa puolesta kaiken ikäisille ja perheille. Laivaterminaalilta Maarianhaminan keskustaan pääsee kävellen noin 15 minuutissa, Ahvenanmaan merenkulkumuseolle sekä purjelaiva Pommernille on kävelymatkaa sellaiset 600 metriä ja Ahvenanmaan taidemuseolle sekä yleiselle Lilla Holmenin uimarannalle noin 1,5 kilometriä. Kylpylätunnelmaan pääsee alle kolmen kilometrin päässä terminaalista sijaitsevassa Mariebadin kylpylässä, jonka yhteydessä on myös oma hiekkaranta. Lilla Holmenin ja Mariebadin kylpylän väliin jää vielä upeiden rakennusten Merikortteli, jossa voi tutustua vaikkapa veneenveistoon ja muihin käsityötaitoihin. Energian purkua lapsille tarjoaa pomppulinnojen Leklandet Maarianhaminan Bollhallassa, 4 kilometrin päässä laivaterminaalilta. 

Ahvenanmaan merenkulkumuseo ja purjelaiva Pommern (Viking Linen pressimatka)

Lyhyen kävelymatkan päässä terminaalista sijaitsevassa Ahvenanmaan merenkulkumuseossa ei aika käy pitkäksi. Kolmeen tasoon rakennetussa museossa riittää katsottavaa ja mikä parasta, osa näyttelykohteista on kokeiltavissa ihan itse. Näyttelyn selostukset sisältävät mielenkiintoisia henkilökohtaisia tarinoita ja selostukset ovat ruotsin ja englannin lisäksi myös suomeksi. Museosta on tehty kiinnostava lapsillekin, sillä näyttelykohteista voi etsiä laivarotta Rubyn pieniä rotankoloja ja vaikkapa kokeilla, miltä tuntuu kiivetä purjealuksen mastoon. Alimmasta kerroksesta löytyy myös leikkihuone.

Ahvenanmaan merenkulkumuseossa on näytillä laaja valikoima yksityiskohtaisia pienoismalleja, pääosin purjealuksista.

Merenkulkumuseosta on kävelysiltayhteys purjelaiva Pommerniin, joka on maailman ainoa alkuperäisessä kunnossa säilynyt nelimastoinen rahtipurjealus. Vuonna 2019 valmistuneen kunnostuksen myötä purjealukselle on saatu mielenkiintoinen näyttely ja äänitehosteet ympäri purjelaivaa lisäävät tunnelmaa.

Shoppailua Maarianhaminassa (Viking Linen pressimatka)

Maarianhaminasta löytyy kivoja putiikkeja. Kävelykadulla sijaitseva Viktor Crafts and Design myymälä/kahvila on oma lempparini, sillä kyseisessä myymälässä on laaja valikoima mm. käsitöitä, vaatteita, koruja ja kodin keramiikkaa. Pienenä kuriositeettina myös se, että yksi putiikin omistajista, Linda Karlsson, on tehnyt erilaisista kangaskappaleista kaksi teosta Viking Gracen pubiin, Rockmore Bariin. Samaisen korttelin toiselta puolelta, Strandgatanilta, löytyy käytettyjä vaatteita ja tavaroita myyvä Emmaus.

Kävelykadun varrelta löytyy mm. huippumerkkejä myyvä Me and Mimmi, hiukan edullisempia naisten vaatteita myyvä Modehuset Alice, farkkuja myyvä ZicZac Butiken sekä metsästys- ja kalastustuotteita myyvä Jakt och Fiskebutiken Äventyret. Kävelykadusta muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsee antiikkia myyvä Patina. Kaikkinensa vähän yli sadan metrin säteeltä löytyy siis paljon mukavia shoppailukohteita.

Ravintolasuosituksia Maarianhaminaan (Viking Linen/Viking Linen & Visit Ålandin pressimatka sekä omatoimimatka)

Ahvenanmaan kuuluisin ravintola lienee Maarianhaminasta noin 24 kilometrin päässä sijaitseva Smakbyn-ravintola, jota pyörittää yksi pohjoismaiden tunnetuimmista kokeista, Michael Björklund. Kyseinen herra on tuttu Strömsö-ohjelmasta sekä voittanut mm. Ruotsin vuoden kokki-kisan sekä Ruotsin Robinson-kisan, joka vastaa Suomen Selviytyjät-kisaa. Samalla ravintolavisiitillä voi muuten vierailla vaikkapa ihan lähistöllä sijaitsevassa Åland Distilleryssä maistelemassa tislaamon omaa giniä, lonkeroa tai snapsia. Smakbyn-ravintolan läheltä löytyy myös Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna, Kastelholman linna, ulkoilmamuseo Jan Karlsgården ja vankilamuseo Vita Björn.

Maarianhaminasta löytyy mukavasti ravintoloita. Maittavista pizzoista pääsee nauttimaan vaikka Pizza Diablossa ja herkullista ruokaa sekä kesäiseen aikaan tarvittaessa varjoisan terassin tarjoaa Indigo Restaurang & Bar. Ahvenanmaan merenkulkumuseon vieressä sijaitsee paikallisia makuja tarjoava Restaurang Nautical ja kyseistä ravintolasta alle 400 metrin päässä, meren äärellä sijaitsee ÅSS Paviljongen mukavalla terassilla. Maarianhaminan kävelykadulta kannattaa myös poiketa sisäpihalla olevalle, tapaksia tarjoavaan Boquerian-ravintolaan tai sen terassille. Kalaravintoloiden ystävien kannattaa suunnata Maarianhaminasta vajaan 30 kilometrin päässä sijaitsevaan Västerroon ja makeiden ja suolaisten kotileivonnaisten ystävät suuntaavat Maarianhaminasta noin 18 kilometrin päähän Norbyyn, jossa sijaitsee Humlan Café ja Mormors Gröna Hus. Mormors Gröna Hus on rakkaudella ja pieteetillä entisöity 1800-luvun maalaistila, jossa stressi katoaa ja mieli lepää. Jos Västerrön tila sävähdytti minua toukokuisella pressimatkalla merimaisemillaan, niin Mormos Gröna Hus ja Humlan Cafe ihastutti minua suoranaisella satumaisuudellaan. Kotitilojen aukioloajat kannattaa katsastaa yritysten Facebook sivuilta.

Mormors Gröna Hus ja Humlan Cafe (Viking Linen ja Visit Ålandin pressimatka).

Maarianhaminan ruokaravintoloista itselleni nousee kaksi suosikkia. Indigo, jossa söimme mieheni kanssa maittavat ateriat omatoimimatkallamme ja ÅSS Paviljongen, jossa aterioin Viking Linen ja Visit Ålandin pressimatkalla. ÅSS Paviljonen sijaitsee todellakin aivan meren äärellä ja sen ikkunoista on upeat näkymät merelle.

Kuva: Tuukka Ervasti/Viking Line

Oluen ystäville pienpanimoita (Viking Linen/Viking Linen & Visit Ålandin pressimatka)

20 kilometrin päässä Maarianhaminasta pohjoiseen sijaitsee Stallhagenin olutpanimo, jossa on mahdollisuus olutmaistiaisiin ja paikalta löytyy myös pubi isolla terassilla. Kyseisen panimonkierroksen voi yhdistää vaikka reippailuun ja pyöräillä vuokratulla pyörällä panimolle sekä tulla takaisin Maarianhaminaan ennakkoon tilatulla taksilla, jonka kyydissä vuokrapyörä tulee mukavasti. Itse suosittelen ostamaan tuliaisiksi vaikkapa hunajaolutta tai Stallhagen Historic Beer 1843-olutta, joka on autenttinen rekonstruktio maailman vanhimmasta säilyneestä oluesta. Jos muuten ei ole rahasta pulaa, niin kyseistä panimosta on ostettavissa myös 1800-luvulla uponneesta hylystä nostettu samppanjapullo yli 30 000 euron hintaan.

Maarianhaminasta kymmenen kilometrin päässä sijaitsee vuonna 2016 perustettu Open Water Brewery. Kyseiseltä panimolta löytyy Ahvenanmaan ainoa tilamyymälä, jossa on myytävänä oluen lisäksi myös siideriä.

Kuva: Tuukka Ervasti/Viking Line

Ahvenanmaan aktiviteetit

Ahvenanmaan ihana, merellinen luonto tempaa mukaansa. 6 700 saarta, joista vain 60 on asuttuja on sellainen määrä, että tutustuttavaa ja tekemistä riittää.  Perinteistä golfia pääsee harrastamaan vaikkapa Kastelholman linnan vieressä ja tarkkuuttaan pääsee testaamaan myös frisbeegolfissa. Ahvenmaalle on suunnitteilla frisbeegolfrata jokaiseen 16 kuntaan ja käsitykseni mukaan enää joitain ratoja puuttuu tavoitteesta. Omaa kanttiaan puolestaan pääsee testaamaan noin 50 kilometrin päässä Maarianhaminasta sijaitsevalla Flowpark Ålandin seikkailuradalla.  1 – 8 kilometrin pituisia luontopolkuja ja 10 – 60 kilometrin pituisia vaellusreittejä löytyy ympäri Ahvenanmaata.

Kesäiseen aikaan Ahvenanmaalla on vuokrattavissa mm. polkupyöriä (mikä oiva tapa liikkua ympäriinsä koronavapaasti) ja kajakkeja. Tarjolla on myös erilaisia veneretkiä eri saarille ja mm. Kobba Klintarin entiselle luotsiasemalle.

Ahvenanmaa autoillen, nähtävyydet

Ahvenanmaan parasta antia maittavan lähiruuan lisäksi on ehdottomasti Ahvenanmaan upea luonto ja maisemat. 40 kilometrin päässä Maarianhaminasta löytyy Getabergen, joka sopii lapsiystävällisen maaston myötä koko perheelle. Kallioiden huipulla sijaitsee näköalatorni ja kallioilta lähtee myös luontopolku, jonka varrelta löytyy luonnon muovaamasta pirtunpellosta ihmisen rakentamia kivikasoja. 

Bomarsundin rauniot sijaitsevat noin 30 kilometrin päässä Maarianhaminasta ja raunioiden läheltä löytyy myös upea nähtävyys, Djävulsberget. Autolla pääsee aivan huipulle saakka, mutta talvikunnossapitoa huipulle johtavalla tiellä ei ole.

40 kilometrin päässä Maarianhaminasta sijaitsee Degersandin ihana, pehmeähiekkainen uimaranta, joka sopii matalan rantansa takia lapsiperheille. Rannan yhteydessä on myös leirintäalue ja viisi mökkiä vuokrattavana.

Lapsille sopivia kohteita Ahvenanmaalla on mm. tässä postauksessa jo mainittujen lisäksi perhepuisto Smart Park. Lisätietoja lapsiperheille sopivista tekemisistä Visit Ålandin omilta suomenkielisiltä sivuilta täällä.

Eckerön Posti- ja tullitalo (Viking Linen ja Visit Ålandin Pressimatka)

35 km Maarianhaminasta länteen sijaitsee Eckerön Posti- ja tullitalo, jonka on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Postitalolla on vaihtuvia näyttelyitä ja rakennuksen pohjoissiivessä sijaitsee Eckerön kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Postiruotumuseo sekä kaunis kahvila Kafé Kalesch, jossa myydään leivonnaisten lisäksi mm. Amalias Limonadin ja Mercedes Chokolaterietin tuotteita. Omaan kotiin lähti mm. raparperi-seljalimonadia ja karpalolimonadia, joita molempia voin suositella.

Kuva: Tuukka Ervasti/Viking Line

Ahvenanmaan ruokafestivaalit, sinne kannattaa suunnata!

Auto kannattaa ottaa mukaan myös silloin, kun Ahvenanmaalla vietetään Åland Grönskar-ruokafestivaaleja toukokuussa ja Ahvenanmaan sadonkorjuufestivaaleja (Skördefest) syyskuussa. Viking Line tekee tänäkin vuonna erikoisristeilyn Helsingistä sadonkorjuufestivaaleille syyskuussa, kyseisen risteilyn myynti aukeaa myöhemmin.

Täytyy myöntää, että olen menettänyt sydämeni Ahvenanmaalle ja en ainoastaan luonnon sekä ruuan takia. Paikalliset ihmiset, heidän positiivisuus, iloisuus ja elämänmyönteisyys on jotain sellaista, mikä osaltaan tekee Ahvenanmaasta sen mitä on. Omanlainen, ei suomalainen. Jännä, miten pienen matkan päässä voi tuntea Suomessa olevansa kuin ulkomailla. Suosittelen kokemaan sen itse.

Alkoiko kiinnostaa? Lomamatkaasi pääset suunnittelemaan kätevästi Viking Linen sivuilta suoraan tästä. Ahvenanmaa on The Lomakohde ja sinne kannattaa suunnata muulloinkin kun kesällä.

Ja loppuun vielä kullanarvoinen vinkki: Facebookin Matkavinkit Ahvenanmaalle -ryhmästä löytyy hyviä vinkkejä paikallisilta ja sieltä voi kysellä esim. vapaista majoituksista. Kannattaa liittyä tyhmään.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

3 kommenttia
sunnuntai, 25 heinäkuun, 2021 by

Hääpäivämatka Iso-Syötteelle ja Ouluun, miten meni?

Sviittejä, luksusta, ökytimantteja ja romantiikkaa, siitä hääpäivämatkan piti olla tehty. Kuinkas sitten kävikään?

Kyllä se välillä hieman ihmetyttää, miten vahvoja onnen tunteita ja syvää rakkautta voi tuntea omaa miestään kohtaan vielä 23 vuoden yhdessäelon jälkeenkin. Miten voi vieläkin rintakehässä tuntua sellaista onnenhyrinää omaa kultaa katsellessa ja jokaisen solun haluta olla lähellä toista. Kyllä mää vieläkin haluan kaivautua kainaloon ja vaihdella pusuja vaikka keskellä Prismaa ja tiedättekös mitä, eipä tuota minun miestäni moinen haittaa. 23 vuotta on kyllä melkoisen iso aika näin vahvoille tunteille. Sen siitä saa, kun on tehnyt oikean valinnan aikoinaan eikä ole tyytynyt yhtään vähempään.

Juu, mitäpä sitä enempää hehkuttelemaan. Juhlittiin 20-vuotista avioliittoa parin yön verran pikkuisen paremmissa puitteissa tunturihotelli Iso-Syötteellä ja mökilleni palattiin Oulun kautta, jossa yövyimme vielä yhden yön Break Sokos Hotel Edenissä. Suunnitelmissa oli rakkauden täyttämä luksusyöpyminen hyvin ilmastoidussa hotellissa, uuden vihkisormuksen sujauttaminen sormeen upeissa maisemissa kera kuohujuoman ja lopuksi vielä ihania hetkiä Oulun Edenin hehtaariparvekkeella lempeän kesätuulen hyväillessä ihoa. Jah, eipä se nyt ihan niin mennytkään.

Hotel Iso-Syöte ja Feeniks-sviitti, olipahan kokemus!

Meikäläinen tosiaan odotti innolla Hotel Iso-Syötettä ja sen Feeniks-sviittiä, sillä sviitistä löytyi kaipaamani poreamme sekä kaksi erilaista saunaa ja takka. Saavuttiin hotellille kolmen maissa ja marssittiin huoneeseen odottavaisin tunnelmin. Kylläpä kuulkaas lävähti päin nassua sellainen lämpö huoneesta, että oli pakko kierrellä ympäri huonetta ilmastointinappulaa ettimässä. Eipä semmoista ensi hätään löytynyt, joten ei auttanut kuin kääntyä käytävällä olleen kerrossiivoojan puoleen ja kuulla sanat, joita ei todellakaan haluttu kuulla.

”Ei ole. Isot ikkunat lämmittävät huonetta ja automaattinen ilmastointi on niin tehoton, ettei se jaksa pitää huonetta viileänä. Ilmalämpöpumppu on tulossa ensi viikolla”.

Sanotaanko vaan, että tuo minun mieheni on helposti hikoilevaa sorttia joten voitte uskoa, että kahden päivän matkamme sai hyvin ikävän käänteen. Huoneen lämpötila oli yli 27 astetta eikä huoneeseen tuotu pieni tuuletin ja jääkippo paljoa tuonut asiaan apua. Miehen sanoin ”hengittäminenkin toi hikikarpalot otsaan” ja kun meikäläiselläkin alkoi pelkkä istuminen nostattamaan lämpötilaa, alkoi nenääni kaivautua isomman puoleinen herne.

425 euroa yö. Sen me maksoimme siitä, ettei huoneessa ollut onnistunutta valaistusta, täydellisiä neuvoja vehkeisiin tai toimivaa ilmastointia. 425 euroa siitä, ettei kuumassa huoneessa innostanut lämmittää saunaa tai polttaa puita takassa. Juu ja maisemiakaan ei voinut ihailla, sillä ikkunaverhot oli pidettävä kiinni estämässä lämmönnousua huoneessa ja toisaalta eipä meidän sviitin ikkunoitakaan oltu tuunattu peilikalvolla. Siinä missä alakerran Karhunpesä-sviitissä oleskelijat pystyivät nauttimaan huoneessa olostaan katseilta suojassa, oli meidän ikkunat ns. normaalit ja suorastaan näyttämöllä olevaan poreammeeseen oli suora näköyhteys viereiseltä kalliolta. Ei auttanut kuin olla ajattelematta törkeää hintaa tuosta kombosta ja ruveta lyömään huumoria kaikista pienistä vastoinkäymisistä.

Olin maininnut sviittiä varatessani, että juhlimme 20-vuotishääpäivää koska halusin testata, huomioiko hotelli mitenkään juhlapäiväämme. Saimme ilmaisen skumpan, viinirypäleitä ja suklaata sekä henkilökohtaisen tervehdyksen, siitä pisteet hotellille.

Juu, hyvä ruoka, parempi mieli. Haettiin hotellin Hilltop-ravintolasta ruokaa huoneeseen ja lipitettiin kaveriksi pikkuisen viiniä Iittalan laseista. Vitsailtiin kerrassaan jaskasta tilanteesta ja yritettiin hakea kaikkea positiivista. Me oltiin nyt hääpäivämatkalla ja voitiin joko ottaa siitä kaikki irti tai sitten tarttua jokaiseen negatiiviseen asiaan niin huoneessa, kuin koko lomassa. Läppästiin poreamme päälle ja istuttiin poreisiin.  Joku sentään oli osannut tilata huoneeseen tasokkaamman poreammeen, vaikkakin meikäläisen berberiin tökkäsi toisena iltana suutin, joka oli irronnut ja kääntynyt ylösalaisin. Kuinka sattuikin. Pistettiin me sentään vielä iltasella höyrysauna päälle ja poltettiin pari puuta takassa. Isompaa liekkiä ei tehnyt mieli väsätä.

Seuraavassa päivässä, hääpäivässä, oli oma tunnelmansa, vaikka sää näytti vähemmän parhaat puolensa. Luovuttiin uhkaavan näköisten pilvien takia isommasta vaelluksesta ja käveltiin vain pikkuinen lenkki hotellin lähimaastossa sateen kastelemina. Kun sitten vähän ennen kahta sää näytti jälleen siltä, että niskaan tulisi vettä oikein kunnolla, päädyttiin istumaan lähikalliolle maisemia ihailemaan. Sormuksen ehdin juuri laittaa sormeeni, mutta heti sen jälkeen alkoi sataa kunnolla ja skumpat lipitetiin sateelta ja lähestyvältä ukkoselta suojassa jonkun pienen mökin terassilla. Me taas revittiin tilanteesta huumoria, sillä eipä sitä muutakaan oikein voinut.

Näin ekana iltana. Aurinko paistoi ja sää oli kuin unelma.

Meikäläisen uusi timanttivihkisormus Iiro Suokolta tilattuna. Sen verran näyttävä tapaus omasta mielestäni, että tilasin perästä Suokolta siihen kaveriksi uuden kihlasormuksen. Uusi kihlasormus valmistuu toivottavasti vielä tässä kuussa.

Mies yllätti minut vielä upealla Tammi Jewelleryn ”Yhdessä Together” korulla, jossa on henkilökohtainen kaiverrus.

Hääpäivän illallinen me syötiin hotellin Hilltop-ravintolassa ja täytyypi myöntää, että keittiön annokset olivat oikein onnistuneita. Mies nautti maistuvan annoksen poron paahtopaistia ja meikä veteli kasvisvarrasannoksen. Loppuilta menikin sitten sitten jälleen huoneen poreissa ja kahdessa eri saunassa.

Break Sokos Hotel Eden, aikamatka 90-luvulle

Hääpäivämatkan kolmantena päivänä suunnattiin Ouluun ja vaikka tasoomme olisi enemmän sopinut toisenlainen hotelli, kaipasimme nimenomaan merimaisemia parvekkeelta ja siksi yövyimme Break Sokos Hotel Edenin Seaview Suitessa. Hotelli oli parhaat päivänsä nähnyt ja suoranainen aikamatka 90-luvulle, mutta maisemat parvekkeelta sekä napakoiden löylyjen sauna korvasi asian. Vaikka ilmastoinnin virkaa sviitissämme toimitti kattotuuletin ja kovaa ääntä pitävä liikkumaton lattiatuuletin, ei sekään haitannut sillä parvekkeella tuuli niin lujaa, että meikäläisen piti ihan iltasella heittää tuulitakki päälle. Lierihatusta oli turha haaveilla ja skumppalasiakaan ei voinut laskea pöydälle. Ja taas revittiin huumoria tilanteesta. Olisinhan minä voinut taas kehitellä jonkun herneen poikasen nenääni, mutta en enää jaksanut. Hyvä niin.

Anyway, teen erillisen arvostelun Hotel Iso-Syötteestä ja sen Feeniks-sviitistä myöhemmin. Sen voi sanoa jo kuitenkin tässä vaiheessa, että on hyvin harmi kun hotellilla on henkilökuntavajausta ja upea design ei aina tarkoita käytännöllisyyttä. Hotellissa on paljon potentiaalia ja sinänsä sviitin koko ja varustelu huomioon ottaen yli 400 euron hinta ei ole paha silloin, kun ilmastointi pelaa ja ikkunoihin on asennettu peilikalvot. Kyllä sitä korkeampia hintoja maksetaan Suomessa pienemmistäkin huoneista. Koska Suomi.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

10 kommenttia
maanantai, 12 heinäkuun, 2021 by

20-vuotishääpäivä on vihdoin käsillä. Miten me sitä juhlimme?

Kyllä se vaan pystyi kuulkaattes olla vaikea yksi hääpäivän juhlapaikan pohdinta. Kun hulppea ulkomaanmatka näytti vaihtuvan koronan takia koto-Suomeen, alkoi tämä nainen tulla kevättä myöten epätoivoiseksi. Miksi?

Koska ei missään nimessä Helsinki, sillä minua ei innostanut viettää sitä The Hääpäivää omilla kotikulmilla Helsingissä. Eipä juhlapaikkana saanut myöskään olla pikkuinen lasi-iglu lasi-iglujen täyttämällä alueella taikka mökki, sillä minua ei nääs kiinnostanut väsätä miehen kanssa aamiaista taikka illallista ja täytellä tiskikonetta.

Hotelli siis piti olla ja muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tarpeeksi tasokas sellainen, hyvää palvelua, huomattavan iso silmää miellyttävä huone, luonto-/merimaisemia, sauna, poreamme ja mielellään parvekekin. Kun nuo kaikki ympättiin yhteen ja todellakin poistettiin mökkimajoitukset alkoi tarjonta hupenemaan. Koska Suomi ja heinäkuu.

Kyllä kuules monta iltaa vietin koneen ääressä ja palasin aina kahteen eri vaihtoehtoon 20-vuotishääpäivän viettopaikaksi. Enpä uskonut sitä, että vääntäisin lohdutonta itkua yhden vaivaisen majapaikan takia, mutta jännästi koko homma meni nahkan alle pahemman kerran toukokuussa. Se kertoo jo jotain, että itkun seassa lipittelin suruuni muutaman lasin viiniä ja katselin telkusta Tohtori Paisetta, sellaista ohjelmaa, jonka katselua olen vältellyt kuin ruttoa. Jännästi tuli toljotettua sitäkin sitten, sen yhden ainoan kerran. Koska The Sviitti oli menetetty.

Ei nääs olisi  pitänyt arpoa ja miettiä, jos jää kaipailemaan jotain hotellia tai sen huonetta, mutta juuri tuon arpomisen takia meikäläinen missasi sisustukseltaan sen The Sviitin. Hotelli Iso-Syötteen Karhunpesä-sviitti meni jollekin toiselle ja pettymys oli melkoinen. Kuru Resort ei ollut varattavissa ja Hotelli Iso-Syötteellä oli tarjolla enää sellaisia sviittejä, jotka eivät ihan kolahtaneet tähän naiseen. Kotkanpesän sisustus ei napannut, Aurora-sviitit olivat liian pieniä ja Feeniks-sviitin sisustusta pidin sellaisena, että näin siellä mielikuvissani Henry Saaren parhaimpina päivinään istumassa Speedot jalassa poreammeen reunalla. Ei siis jatkoon sekään sviitti, sillä  Speedot ja Henry Saari ei vaan kuulu edelleenkään mun lemppareihin.

Että nuin, olimme siis majapaikatta ja pelkona oli se, että jäisimme kokonaan ilman luksuksenomaista majoitusta ellemme löisi pian kiinni edes sitä toiseksi parasta majoitusta. Siitä se 20. hääpäivän kuvio sitten alkoi muodostumaan ja nyt on aika paljastaa meidän matkasuunnitelma tälle hääpäivälle.

20. hääpäivä: Minimini road trip Suomessa

Olen nyt pyrkinyt häivyttämään Henry Saari-mielikuvani, sillä majoitumme pari yötä Hotelli Iso-Syötteen Feeniks-sviitissä, josta löytyy poreamme ja kaksi eri saunaa. Olen ilmoittanut varausta tehdessä juhlivamme 20-v. hääpäivää, joten nyt sitten testataan hotellin taso. Maksamme itse majoituksemme enkä ole missään muotoa kertonut blogistani, joten nyt nähdään se, miten ”tavalliset” asiakkaat huomioidaan. Edellä mainituista syistä en myöskään linkkaa tähän postaukseen hotellia tai sen huonetta.

20-vuotisen avioliiton kunniaksi vihkisormukseni päivittyy astetta hienompaan ja uusi sormus on teetätetty Iiro Suokolla Tampereella. Uuden sormuksen sujautan vasempaan nimettömään tunnilleen tasan 20 vuoden päästä vihkitilaisuuden alkamisajankohdasta, paikka Iso-Syötteellä on vielä auki.

Road trippejä rakastavan mieheni toiveesta suuntaamme mökkini sijaan Ouluun, jossa yövymme yhden yön. Minä puolestani saan kaipaamani merimaisemat ja ison hehtaariparvekkeen, kun majoitumme Break Sokos Hotel Edenin Seaview Suitessa. Olemme hyvin tietoisia siitä, että hotelli on sisustukseltaan vanhahtava, mutta hotellivalinnassa painoi todellakin merimaisemat ja parveke + sauna, mikä ratkaisi Oulun hotellivalinnan.

Illalla pääsemme vielä nauttimaan livemusiikista, kun käymme Meri-Oulun kesäteatterissa katsomassa ”SINÄ OLIT TÄHTI”- musiikkikomediaa. On sitä odotettu, ihka oikeaa teatteriesitystä.

Että nuin. Huomenna tosiaan starttaamme hääpäivämatkallemme ja toivon mukaan reissu on kaikin puolin onnistunut. Päivittelen Instastooreihin tunnelmia ja jos jotain kiinnostaa tietää, millaiset häät meillä oli 20 vuotta sitten, postauksessa Meidän häät 7.7.2001 on muisteloita onnen täyttämästä päivästämme.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

2 kommenttia
maanantai, 5 heinäkuun, 2021 by

Koronavuoden 2020 tehdyt ja missatut reissut

Juu, meikäläisellä ei ole oikeastaan yhtään positiivista sanottavaa koronavuodesta 2020. Meidän perhe rakastaa matkoja ja erityisesti matkoja ulkomaille. On aivan mahtavaa päästä kuuman auringon alle, kuulla muutakin kieltä kun suomen kieltä, nähdä erilaisempia maisemia ja tuntea olevansa todellakin irti perusarjesta. Voittekin siis uskoa, että tämä vuosi 2020 on ollut yksi jaskimmista vuosista ever. Koronarokotetta odotellessa siis.

Anyway, jotta käännettäisiin veistä haavassa, niin tavaksi tulleen tämän vuoden tehtyjen matkojen postauksessa kerronkin samalla myös ne matkat, jotka peruuntuivat koronatilanteen myötä. Melkoiseksi kotoiluksihan tämä vuosi meni.

Tammikuu

Tammikuussa ei matkustettu minnekään, joskin meinasimme iskeä kiinni huippuedulliseen MSC:n äkkilähtöristeilyyn, joka olisi ollut tammikuun loppupuolella. Joku ihme etiäinen meillä asiassa kuitenkin oli ja risteily jäi varaamatta. Hyvä niin, sillä loppukuusta perhettämme kohtasi suuri suru, kun mieheni isä menehtyi äkillisesti.

Helmikuu

Helmikuun alkupuolella vietin mieheni kanssa pienen staycation-loman ja yövyimme Original Sokos Hotel Triplassa. Mieheni isän kuolemasta johtuen olimme molemmat tosi poikki jo katkonaisten yöunien takia, joten staycation tuli kyllä tarpeeseen. Klikkaas postaukseen Testissä Original Sokos Hotel Tripla ja sen SuperiorX-huone, jos kiinnostaa tietää kokemuksia Sokos Hotel Triplasta.

Helmikuun puolessa välisssä pääsin työpaikkani kautta Viking XPRS risteilylle Tallinnnaan ja tutustuimme mm. Viron merenkulkumuseoon ja Põhjalan panimoon. Pitihän sitä ostaa kotiinviemisiä panimosta ja sen verran ihastuttiin oluisiin, että Põhjalan panimoon suuntaan mieheni kanssa kunhan koronatilanne helpottaa.

Maaliskuu

Maaliskuun alkupuolella kävin mieheni kanssa vielä yhden yön konserttimatkalla Tukholmassa. Pian tuon reissun jälkeen alkoikin korona jo vaikuttamaan Euroopassa ja matkustelu loppui kuin seinään.

Koronatilanne oli jo aiemmin vaikuttanut hälyttävältä Aasiassa, joten maaliskuulta peruuntui perhematka Singaporeen.

Huhtikuu

Olimme aiemmin varanneet ruotsinristeilyn Siljalla, mutta varustamo luonnollisestikin perui sen. Otimme kyseisestä risteilystä lahjakortin ja käytimme sen elokuiseen Riian risteilyyn.

Toukokuu ja kesäkuu

Kiitti vaan korona, ei taaskaan yhtikäs mitään. Käytiin sentään juhlimassa juhannusta mökillämme Itä-Suomessa.

Heinäkuu

Heinäkuu oli perheemme lomakuu. Heinäkuussa meillä piti olla upea neljän yön risteily Ponantin luksusjahdilla, mutta varustamo perui sen muusta syystä jo ennen koko koronahärdelliä. Mies täytti tänä vuonna pyöreitä, joten haaveena oli peruuntuneen Ponantin sijaan tehdä koko perheen voimin kunnon road trip Yhdysvalloissa. Eipä road tripistä Jenkkilässä tullut mitään, joten mies lähti esikoisen kanssa autolla kiertelemään Lappia viikon ajaksi, nuorempi lapsi oli samaan aikaan leirillä ja minä kävin Ahvenanmaan risteilyllä, joka oli Viking Linen järjestämä pressimatka. Koronan estotoimet oli laivalla hoidettu erinomaisesti ja matkustaminen oli mielestäni turvallista näinä aikoina, lisää omia kokemuksiani postauksesta Ahvenanmaan risteily Helsingistä Viking Linen Gabriellalla.

Eikä siinä kaikki. Vietin aivan ihanan yhden naisen staycationin Lapland Hotels Bulevardissa. Meikäläisen kokemuksia Lapland Hotels Bulevardista voit lukea täältä.

Sen verran halusin ”ulkomaita” perhematkailun osalta kesälomallemme, joten teimme omatoimimatkan Ahvenanmaalle. Aivan ihana reissu, josta on tulossa postaus myöhemmin.

Ahvenanmaalta paluun jälkeen yövyimme uudessa Original Sokos Hotel Kupittaassa ja aiemmin suunnittelemamme Tampereen visiitin skippasimme erinäisistä syistä. Ajelimme sen sijaan suoraan Itä-Suomen mökillemme ja vietimme siellä leppoisia hetkiä. Jokavuotinen hääpäivämatka ulkomaille ei tietystikään onnistunut, mutta sitä emme edes olleet pistäneet mietintämyssyyn, koska korona oli jo jyllännyt maailmalla niin pitkään. Hääpäivää juhlistimme hiukan myöhässä Kolilla. Postaus on puolivalmis, mutta se kannattaa pistää näkyville vasta, kun kevät koittaa. Mitäpä sitä vaelluskokemuksia kertomaan talvella.

Elokuu

Elokuun puolessa välissä teimme perheristeilyn Silja Serenadella Riikaa. Oli aivan mahtavaa päästä taas ”pitkälle risteilylle” ja Riikahan oli ja on kaikin puolin ihana kaupunki. Postausta en matkasta tehnyt, vaikka kuvia tuli otettua varmaan miljoona. Kesälomien loppu ja koronatilanteen heikentyminen alkoi näkyä jälleen myös varustamojen risteilyvarauksissa ja se siitä sitten. Elokuun loppupuolelle olisi ollut alun perin tarjolla pressimatka ulkomaille (jokiristeily), mutta se kaatui koronatilanteen vuoksi.

Syyskuu

Melkoista kotoilua, poislukien viikonlopun visiitti Seinäjoelle ja Kokkolaan sukuloimaan. Syyskuussa käytiin sentään vielä mökillä ja pääsin myös Viking Linen kutsumana ihanalle pressimatkalle Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlille. Postaus muhii odottamassa ensi vuotta ja sadonkorjuujuhlien lähestymistä. Silloin postauksella on enemmän arvoa ja se hyödyttää matkaa suunnittelevia, mutta sen sanon jo nyt, että Sadonkorjuujuhlilla kannattaa käydä.

Lokakuu

Elokuun pressimatka (jokiristeily) olisi ollut toteutettavissa myös lokakuussa, mutta vallitsevan koronatilanteen takia sitä ei järjestetty.

Marraskuu

Ei sitten yhtikäs mitään. Marraskuussa meillä piti olla Eppu Normaalin keikka Viking Gracella, mutta Viikkari siirsi sen ensi vuoden puolelle.

Joulukuu

Aiemmin keväällä olimme miehen kanssa siinä uskossa, että joulukuussa olisi tilanne jo normalisoitunut ja meinattiinkin keväällä iskeä kiinni edulliseen Karibian risteilyyn. Onneksi ei lähdetty edes varaamaan sitä. Päädyttiin sitten sentään tavalliseen tapaan Varkauteen joulun viettoon.

Mites vuosi 2021?

Olen aivan kypsä ja oikeastaan lamaantunut. Emme uskalla haaveilla mistään matkasta. Tammikuussa pääsen sentään viettämään yhden yön lemmenlomaa mieheni kanssa iki-ihanassa Lapland Hotels Bulevardissa ja siinäpä se. Heinäkuussa 2021 juhlimme mieheni kanssa 20-vuotista avioliittoamme ja meillä on ollut haaveena matkustaa jonnekin eksoottiseen paikkaan juhlimaan hääpäivää. Arvatkaas vaan, ollaanko edes korvaamme letkautettu matkavaraukselle sen suhteen. Ei. Koska korona.

Tässäpä minä ja tämä kuva kertoo kaiken. Minullahan on yksi päähänpinttymä merimatkoilla ja se on se, että lähtömalja kuohuvaa on saatava aina risteilyillä. Joskus sitä ei ihan ehdi juomaan maljaa lähdön hetkellä, mutta kunhan sitten merellä seilatessa. Tässä sitä ollaan Viking Gracen tuulisella kannella ja kuohuva lipitetään tukka naamalla pyörien ja ikävästi poskille paiskoen. Korona on ollut ihan samanlainen kökkö kyllä. Kaikkeni olen yrittänyt pitää fiilarista kiinni ja nauttia pienistäkin matkoista, mutta koronahärdelli paiskii ilkeästi päin näköä koko ajan.

Parempaa uutta vuotta 2021 meille kaikille, eiks vaan juu?

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

3 kommenttia
torstai, 31 joulukuun, 2020 by