Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Iso-Syöte

Hotelli Iso-Syöte ja Feeniks-sviitti, plussat ja miinukset

Juhlimme 20-vuotishääpäivää majoittuen Hotelli Iso-Syötteessä ja sen Feeniks-sviitissä. Kokemuksia kertyi kahdelta päivältä ja nyt on aika antaa tiukka arvio. Mikä oli hyvää, mikä huonoa, paljonko lysti maksoi ja oliko se maksetun rahan väärti?

Tunturihotelli Iso-Syöte sijaitsee nimensä mukaisesti Suomen eteläisimmän tunturin Iso-Syötteen huipulla. Hotellilta avautuu upeat näkymät Pikku-Syötteen suuntaan ja aivan hotellin parkkipaikalta lähtee myös kilometrin mittainen luontopolku Huippupolku, josta avautuu näkymät yli Syötteen kansallispuiston. Hotelli Iso-Syötteellä on erilaisia huoneita aina 20 m²:n perushuoneista erilaisiin sviitteihin, joista löytyy saunan lisäksi poreamme joko sisältä tai parvekkeelta. Edellä mainittujen lisäksi hotellilla on tarjolla tunturimökkejä ja kelomökkejä, joihin majoittuu isompikin porukka.

Hotelli Iso-Syöte kärsi pahoin vuonna 2018 joulun alla tapahtuneessa tulipalossa, jolloin noin puolet hotellista tuhoutui. Tuhoutuneen osan tilalle rakennettiin uusi osa, jonne vuonna 2020 valmistui mm. miellyttävän designin omaavia 35 m²:n kokoisia Star Superior -huoneita sekä  95 m²;n kokoiset hulppeat sviitit, Feeniks ja Karhunpesä. Me itse majoituimme Feeniks-sviitissä, josta löytyi poreamme ja kaksi erilaista saunaa. Edellä mainitusta syystä emme testanneet hotellin Arctic Spa’ta, jonne olisi ollut hotellivierailla maksuton sisäänpääsy.

Feeniks-sviitti, hyvää ja huonoa

Feeniks-sviitti sijaitsee toisessa kerroksessa, hotellin päädyssä ja sviitin ikkunat osoittavat kahteen suuntaan, hiihtohisseille ja rinteeltä alas laaksoon. Kerrosta ylempänä sijaitsee hotellin ravintola ja kerrosta alempana, maan tasossa, puolestaan ruskeasävytteinen Karhunpesä-sviitti. Oman vierailumme aikana ei yläkerran ravintolasta kuulunut haittaääniä, mutta hotellin ravintola ei myöskään ollut tuolloin täynnä.

Sviitin pohjaratkaisu on onnistunut ja varustelu hyvä. Huoneessa on hyvin säilytystilaa, kuivauskaappi, vedenkeitin, minibaari (tyhjä jääkaappi meidän aikanamme) erillinen wc, hulppea kylpyhuone kahdella suihkulla, kaksi erilaista saunaa, poreamme, takka ja muhkean sängyn lisäksi kunnon tilat oleskeluun. Pienenä kuriositeettina iso televisio, joka löytyy sängyn tyynypäädystä seinältä. Sviitti on tarkoitettu koostaan huolimatta vain kahdelle henkilölle, joten vierestä on mahdollisuus varata vaikkapa jälkikasvulle Star Superior-huone, joka yhdistetään sviittiin väliovella.

Feeniks-sviitti on rakennettu vuonna 2018 tapahtuneen tulipalon muistoksi ja sisustuselementtinä on käytetty mm. hiiltynyttä paneelia. Sviitin sisustus on hyvin tummanpuhuva ja vaikka sviitti onkin upeasti sisustettu, on tummassa värissä pieni haitta. Valaistus on osittain heikkoa ja esimerkiksi mustissa vaatekaapeissa ei ole tarpeeksi valaistusta, minkä johdosta tavarat ”katoavat” hyllyille ja tarvittaessa niitä on etsittävä kännykän taskulampun avulla. Valaistus itsessäänkin on melkoisen tunnelmallista, joten tummanpuhuva  Feeniks-sviitti ei ole se paras valinta kunnon valoa kaipaavalle varsinkaan talvella.

Toinen negatiivisuus oman majoittumisemme aikana oli puuttumaton ilmastointi ja toivottavasti (ainakin hotellin omien sivujen mukaan) asia on korjattu vihdoin. Pelkkä ilmastointi-sana ei kuitenkaan välttämättä tarkoita toimivaa ja tarpeeksi tehokasta ilmastointia, joten kannattaa googlettaa / selvittää, onko parannusta oikeasti tapahtunut sitten meidän majoittumisemme. Viime kesän kokemuksella en voi todellakaan suositella sviittiä kesähelteille, sillä huoneen lämpötila nousee sviitissä korkeaksi isojen ikkunoiden takia. Pienellä varauksella suhtautuisin tosin myöskin uudessa hotelliosassa oleviin Star Superior-huoneisiin. Isot ikkunat lämmittävät varmasti huoneita ja valitettavasti ko. huoneiden kuvauksissa ei ole mainintaa ilmastoinnista.

Juu ja ihmetteletkö kenties vajavaista kuvasaldoa tässä postauksessa? Sen siitä saa, kun huone on kuin pätsi ja yrittää vain selvitä jotenkin huoneessa, josta ei saa ikkunoita auki. Tai kyllähän saunan ikkuna avautui maksimissaan 20 cm. Joskus sitä kyllä miettii, ymmärtääkö majoituksentarjoajat Suomessa vieläkään sitä, että täällä saattaa olla kesäisin kuuma. Ilmastoinnin jättäminen varsinkin uusista / tasokkaista hotelleista pois on matkailijoiden aliarvioimista.

Sviittiimme oli kesällä myös suora näköyhteys mm. viereiseltä kalliolta, koska sviittimme ikkunoissa ei ollut peilikalvoa. Kerrosta alempana olevassa sviitissä ikkunat oli jo kalvotettu heinäkuussa, joten toivon mukaan hotelli on hoitanut tähän mennessä asian Feeniks-sviitin kohdalla. Mentaalista lämpötilaa valitettavasti nosti omalla vierailullamme myös hankalakäyttöinen äänentoistolaitteisto (helpompiakin on olemassa) sekä saunojen + poreammeen vajavaiset ohjeet seinäpaneelissa. Jos nappuloita on useampiakin ja ohjeet vain muutamalle nappulalle, valitettavasti joskus muita nappuloita virheellisesti painaessa alkaa olla hankaluuksia niiden ohjeita sisältävienkin nappuloiden kanssa. Eipä saunatkaan lämmenneet luvatussa ajassa, vaikka kuinka paineli nappuloita oikein. Kokonaisuutena ajatellen ontuvia ratkaisuja siis huoneessa ja yleisestikin ottaen pieniä arkkitehdin kuihtuneita kukkasia. Joskus arkkitehtien kannattaisi kyllä tarkistuttaa ideansa ns. tavallisella ihmisellä. Sen vaan sanon.

Mutta se siitä valittelusta. Oli huoneessa paljon hyvää. Tilaa oli riittävästi, sänky juuri niin hyvä kuin olettaakin saattaa ja luksusta majoittumiseen toi todellakin hyvän kokoinen poreamme, takka ja kaksi erilaista saunaa. Tilavassa perinteisessä suomalaisessa saunassa sai oikein makeat löylyt, mutta itse tykästyimme höyrysaunaan, jossa tuli istuttua pitkiä toveja. Kivasti oli myös huomioitu sviitissä olevat juomalasit. Osaan laseista oli jätetty Iittalan merkkitarra ja osasta se puuttui, jolloin pysyi itsekin kärryillä mikä oli se oma lasi. Vaihdatimme lasit seuraavana päivänä ja sama kuvio toistui jälleen laseissa. Kyseessä lienee oli siis tarkoituksella tehty juttu ja jos ei ollut, niin hotellin kannattaisi myös samalla tyylillä jatkaa.

Hotellin ravintola Hilltop on huippu!

Täytyy heti alkuun kehua Ravintola Hilltopin sisustusta ja ulkoterassia, josta on näkymät alas laaksoon. Terassilla on mukava nauttia vaikkapa drinkki tai aamupala, mutta maisemia pääsee ihailemaan myös sisällä isoista ikkunoista. Eipä myöskään ruuassa ole valittamista. Tilasimme ensimmäisenä iltana annokset hotellin näköalaravintola Hilltopista huoneeseen noudattavaksi, mutta toisena iltana aterioimme ravintolassa. Tuohon aikaan kokkipula ei ollut vielä vaikuttanut menuun, minkä takia pääsimme nauttimaan laajemmasta menusta. Mies testasi poron paahtopaistia ja kehui annoksen maasta taivaisiin, omista risottoannoksistani ihastuin enemmän ensimmäisen illan (ja suppeamman menun) sienirisottoon, jossa oli grillattua parsaa ja juureslastuja. Jos liha on se sinun juttusi, niin maista poron paahtopaistia, joka tällä hetkellä löytyy kolmen ruokalajin Hilltop menun puolelta.

Jos ravintolan päivällis-/illallistarjonta oli hyvää, niin aamupala heinäkuisella vierailullamme oli suppeaa perustasoa, vaikkakin joitain erikoisuuksia löytyi.

Tämä lakkoja rakastava nainen ihastui ravintolan Hilltop Kir-drinksuun, kannattaa maistaa.

Millainen kokemus kaikkinensa Hotelli Iso-Syöte oli?

Täytyy muistaa, että kyseessä on kolmen tähden hotelli ja siten ei ole syytäkään olettaa, että homma olisi yhtä pitkälle viety kuin useamman tähden hotelleissa. Hotellin sisustus, upeat sviitit / huoneet erityisesti uudella puolella ovat kuitenkin niin hulppeita, että niiden takia mieltää hotellin olevan paljon tasokkaampi ja tasokkaisiin hotelleihin tottunut saattaakin pettyä. Paljon korjaantuisi varmastikin, jos remontti saataisiin valmiiksi ja henkilökuntaa olisi hotellilla enemmän. Kesällä henkilökuntavajaus näkyi palvelun hitautena ja esimerkiksi infosta ei ollut tarjota hätään kertakäyttöhöylää edes sviittiasiakkaille. Jotenkin hämmentävää hotellilta, joka mainostaa tasokkuuttaan. Kuulisinkin mielelläni omia kokemuksianne Hotel Iso-Syötteestä ja sen sviiteistä. Onko tilanne parantunut sitten kesän?.

Tässä postauksessa kerrotuista sviittiongelmista johtuen maksamamme ”kesäedullinen” 425 euron vuorokausihinta tuntui suurelta summalta omasta ja mieheni mielestä, mutta olimme iloisia siitä, että majoituimme sviitissä enemmän kuin yhden yön. Kun vertasin kotimaan hotellien sviittihintoja ja nimenomaan sitä, mitä rahalla sai, voitti Hotel Iso-Syöte ja sen Feeniks-sviitti nimenomaan varustelullaan hyvin monet sviitit. Myös talvihinnoilla, joten pisteet Hotelli Iso-Syötteelle. 

Jos kiinnostuit upeasta hotellista, sen komeista uusista huoneista ja sviiteistä, omaa miniluksuslomaasi pääset suunnittelemaan hotellin sivuilta suoraan tästä. Samoilta sivuilta pääset myös kurkkaamaan paremmat tiedot sviitistämme sekä tutustumaan sviittiin virtuaalisesti tai Youtube-videon kautta.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

Hääpäivämatka Iso-Syötteelle ja Ouluun, miten meni?

Sviittejä, luksusta, ökytimantteja ja romantiikkaa, siitä hääpäivämatkan piti olla tehty. Kuinkas sitten kävikään?

Kyllä se välillä hieman ihmetyttää, miten vahvoja onnen tunteita ja syvää rakkautta voi tuntea omaa miestään kohtaan vielä 23 vuoden yhdessäelon jälkeenkin. Miten voi vieläkin rintakehässä tuntua sellaista onnenhyrinää omaa kultaa katsellessa ja jokaisen solun haluta olla lähellä toista. Kyllä mää vieläkin haluan kaivautua kainaloon ja vaihdella pusuja vaikka keskellä Prismaa ja tiedättekös mitä, eipä tuota minun miestäni moinen haittaa. 23 vuotta on kyllä melkoisen iso aika näin vahvoille tunteille. Sen siitä saa, kun on tehnyt oikean valinnan aikoinaan eikä ole tyytynyt yhtään vähempään.

Juu, mitäpä sitä enempää hehkuttelemaan. Juhlittiin 20-vuotista avioliittoa parin yön verran pikkuisen paremmissa puitteissa tunturihotelli Iso-Syötteellä ja mökilleni palattiin Oulun kautta, jossa yövyimme vielä yhden yön Break Sokos Hotel Edenissä. Suunnitelmissa oli rakkauden täyttämä luksusyöpyminen hyvin ilmastoidussa hotellissa, uuden vihkisormuksen sujauttaminen sormeen upeissa maisemissa kera kuohujuoman ja lopuksi vielä ihania hetkiä Oulun Edenin hehtaariparvekkeella lempeän kesätuulen hyväillessä ihoa. Jah, eipä se nyt ihan niin mennytkään.

Hotel Iso-Syöte ja Feeniks-sviitti, olipahan kokemus!

Meikäläinen tosiaan odotti innolla Hotel Iso-Syötettä ja sen Feeniks-sviittiä, sillä sviitistä löytyi kaipaamani poreamme sekä kaksi erilaista saunaa ja takka. Saavuttiin hotellille kolmen maissa ja marssittiin huoneeseen odottavaisin tunnelmin. Kylläpä kuulkaas lävähti päin nassua sellainen lämpö huoneesta, että oli pakko kierrellä ympäri huonetta ilmastointinappulaa ettimässä. Eipä semmoista ensi hätään löytynyt, joten ei auttanut kuin kääntyä käytävällä olleen kerrossiivoojan puoleen ja kuulla sanat, joita ei todellakaan haluttu kuulla.

”Ei ole. Isot ikkunat lämmittävät huonetta ja automaattinen ilmastointi on niin tehoton, ettei se jaksa pitää huonetta viileänä. Ilmalämpöpumppu on tulossa ensi viikolla”.

Sanotaanko vaan, että tuo minun mieheni on helposti hikoilevaa sorttia joten voitte uskoa, että kahden päivän matkamme sai hyvin ikävän käänteen. Huoneen lämpötila oli yli 27 astetta eikä huoneeseen tuotu pieni tuuletin ja jääkippo paljoa tuonut asiaan apua. Miehen sanoin ”hengittäminenkin toi hikikarpalot otsaan” ja kun meikäläiselläkin alkoi pelkkä istuminen nostattamaan lämpötilaa, alkoi nenääni kaivautua isomman puoleinen herne.

425 euroa yö. Sen me maksoimme siitä, ettei huoneessa ollut onnistunutta valaistusta, täydellisiä neuvoja vehkeisiin tai toimivaa ilmastointia. 425 euroa siitä, ettei kuumassa huoneessa innostanut lämmittää saunaa tai polttaa puita takassa. Juu ja maisemiakaan ei voinut ihailla, sillä ikkunaverhot oli pidettävä kiinni estämässä lämmönnousua huoneessa ja toisaalta eipä meidän sviitin ikkunoitakaan oltu tuunattu peilikalvolla. Siinä missä alakerran Karhunpesä-sviitissä oleskelijat pystyivät nauttimaan huoneessa olostaan katseilta suojassa, oli meidän ikkunat ns. normaalit ja suorastaan näyttämöllä olevaan poreammeeseen oli suora näköyhteys viereiseltä kalliolta. Ei auttanut kuin olla ajattelematta törkeää hintaa tuosta kombosta ja ruveta lyömään huumoria kaikista pienistä vastoinkäymisistä.

Olin maininnut sviittiä varatessani, että juhlimme 20-vuotishääpäivää koska halusin testata, huomioiko hotelli mitenkään juhlapäiväämme. Saimme ilmaisen skumpan, viinirypäleitä ja suklaata sekä henkilökohtaisen tervehdyksen, siitä pisteet hotellille.

Juu, hyvä ruoka, parempi mieli. Haettiin hotellin Hilltop-ravintolasta ruokaa huoneeseen ja lipitettiin kaveriksi pikkuisen viiniä Iittalan laseista. Vitsailtiin kerrassaan jaskasta tilanteesta ja yritettiin hakea kaikkea positiivista. Me oltiin nyt hääpäivämatkalla ja voitiin joko ottaa siitä kaikki irti tai sitten tarttua jokaiseen negatiiviseen asiaan niin huoneessa, kuin koko lomassa. Läppästiin poreamme päälle ja istuttiin poreisiin.  Joku sentään oli osannut tilata huoneeseen tasokkaamman poreammeen, vaikkakin meikäläisen berberiin tökkäsi toisena iltana suutin, joka oli irronnut ja kääntynyt ylösalaisin. Kuinka sattuikin. Pistettiin me sentään vielä iltasella höyrysauna päälle ja poltettiin pari puuta takassa. Isompaa liekkiä ei tehnyt mieli väsätä.

Seuraavassa päivässä, hääpäivässä, oli oma tunnelmansa, vaikka sää näytti vähemmän parhaat puolensa. Luovuttiin uhkaavan näköisten pilvien takia isommasta vaelluksesta ja käveltiin vain pikkuinen lenkki hotellin lähimaastossa sateen kastelemina. Kun sitten vähän ennen kahta sää näytti jälleen siltä, että niskaan tulisi vettä oikein kunnolla, päädyttiin istumaan lähikalliolle maisemia ihailemaan. Sormuksen ehdin juuri laittaa sormeeni, mutta heti sen jälkeen alkoi sataa kunnolla ja skumpat lipitetiin sateelta ja lähestyvältä ukkoselta suojassa jonkun pienen mökin terassilla. Me taas revittiin tilanteesta huumoria, sillä eipä sitä muutakaan oikein voinut.

Näin ekana iltana. Aurinko paistoi ja sää oli kuin unelma.

Meikäläisen uusi timanttivihkisormus Iiro Suokolta tilattuna. Sen verran näyttävä tapaus omasta mielestäni, että tilasin perästä Suokolta siihen kaveriksi uuden kihlasormuksen. Uusi kihlasormus valmistuu toivottavasti vielä tässä kuussa.

Mies yllätti minut vielä upealla Tammi Jewelleryn ”Yhdessä Together” korulla, jossa on henkilökohtainen kaiverrus.

Hääpäivän illallinen me syötiin hotellin Hilltop-ravintolassa ja täytyypi myöntää, että keittiön annokset olivat oikein onnistuneita. Mies nautti maistuvan annoksen poron paahtopaistia ja meikä veteli kasvisvarrasannoksen. Loppuilta menikin sitten sitten jälleen huoneen poreissa ja kahdessa eri saunassa.

Break Sokos Hotel Eden, aikamatka 90-luvulle

Hääpäivämatkan kolmantena päivänä suunnattiin Ouluun ja vaikka tasoomme olisi enemmän sopinut toisenlainen hotelli, kaipasimme nimenomaan merimaisemia parvekkeelta ja siksi yövyimme Break Sokos Hotel Edenin Seaview Suitessa. Hotelli oli parhaat päivänsä nähnyt ja suoranainen aikamatka 90-luvulle, mutta maisemat parvekkeelta sekä napakoiden löylyjen sauna korvasi asian. Vaikka ilmastoinnin virkaa sviitissämme toimitti kattotuuletin ja kovaa ääntä pitävä liikkumaton lattiatuuletin, ei sekään haitannut sillä parvekkeella tuuli niin lujaa, että meikäläisen piti ihan iltasella heittää tuulitakki päälle. Lierihatusta oli turha haaveilla ja skumppalasiakaan ei voinut laskea pöydälle. Ja taas revittiin huumoria tilanteesta. Olisinhan minä voinut taas kehitellä jonkun herneen poikasen nenääni, mutta en enää jaksanut. Hyvä niin.

Anyway, teen erillisen arvostelun Hotel Iso-Syötteestä ja sen Feeniks-sviitistä myöhemmin. Sen voi sanoa jo kuitenkin tässä vaiheessa, että on hyvin harmi kun hotellilla on henkilökuntavajausta ja upea design ei aina tarkoita käytännöllisyyttä. Hotellissa on paljon potentiaalia ja sinänsä sviitin koko ja varustelu huomioon ottaen yli 400 euron hinta ei ole paha silloin, kun ilmastointi pelaa ja ikkunoihin on asennettu peilikalvot. Kyllä sitä korkeampia hintoja maksetaan Suomessa pienemmistäkin huoneista. Koska Suomi.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.