No morjentes! Siitä onkin taasen hiukkasen aikaa, kun viimeksi tuli kirjoitettua. Palasimme upealta Seychellien-lemmenlomalta torstaina ja perjantaina juhlinkin Rantapallon pikkujouluja Eckeröllä, sopivasti työpäivän jälkeen. Jep, virhehän se oli kaikin puolin, mutta oma vika.
Otas nyt tyttö lomapäivä matkalta paluun jälkeen. Tyhmä minä
Juu, en tehnyt sitä ja virhehän se oli. 5.20 herätys ja eikun töihin kattelemaan järkyttyneenä työpöytää, jolla oli useampi muutaman tunnin sisällä tehtävä juttu. Sanotaanko vaan, ettei mennyt niinku Strömsössä se päivä ja melkoisella kiireellä ampaisin duunista ulos taksiin ja Länsiterminaaliin.
Eckerö Linen Finlandian miniristeily, paras paikka viettää pikkujoulut mutta tyhmä minä
Eihän se mennyt niinku Strömsössä sekään reissu. Ei se Finlandian syy ollut, että juomaa tuli lipiteltyä hiukkasen liikaa. Aloitimme matkan mukavasti Kokouskeskus & Loungessa kuohuvaa lipitellen ja pikkuevästä nautiskellen (kiitosta vaan, kasvissyöjällekin loihdittiin evästä), jonka jälkeen suuntasimme shoppailun kautta viininmaistajaisiin. Kaksi upeaa ja ryhdikästä punkkua tuli maisteltua, joiden lisäksi maukkaan buffetin hanasta tuli otettua lasillinen.
Uijui, saanko esitellä ihanan ostokseni? Finlandian PopUp Shopista tarttui mukaan ihana Guessin bling bling laukku. Saas tosin nähdä, milloin tuolle tulee käyttöä kun iltajuoksuja ei tule paljoa harrastettua. Edellisestä laukkuostoksesta taitaa olla kuukausi aikaa, joten pikkuinen ongelma minulla taitaapi olla…
Eikä siinä vielä kaikki, kuten Tvinsissä tupataan lausumaan. Suunta kohti Bar Naissaarta, muutama pullo skumppaa tyttöjen kesken ja sen jälkeen Clarionin lähellä olevaan ravintolaan lipittämään skumppaa. Loppu olikin jo sellainen mukavan nolo. Nukahdin junaan ja huristelin pysäkkini ohi, mies noukki päättäriltä ja minä kömmin räjähtäneenä sänkyyn. Unipukuna toimi olkaimeton paitani, jonka olin viisauksissani mekoksi sänkyyn mennessä pukenut, kaulalla komia choker-kaulakoru ja huulessa mahtava herpesrakkula. Seuraava aamu ja päivä meni oksennellessa, pizzapala pysyi vihdoin sisällä klo 15 jälkeen ja loppuilta meni suoranaisessa ryytymyksessä, maailman isoimpien silmäpussien kera. Lapset näkivät äitinsä hyvin oudossa kunnossa ja oppivathan hieman, mitä vastuuton alkoholinkäyttö aiheuttaa. Siinä sitten kertoilin, miltä kankkunen tuntuu ja teinit katteli silmät ymmyrkäisinä. Mission accomplished, tenavilla raksutti päässä ja kovaa.
Että nuin, viikonlopun kruunasi vielä se tieto, että ymmärsin jättäneeni silmälasit töihin. Ei siinä muuta, mutta -10 silmillä elo ilman silmälaseja on totaalinen nou nou, joten piilareilla vedellään aamusta iltaan tämä viikonloppu. Silmät huutaa hoosiannaa, mutta silmälasejani en hae ihan siitäkään syystä, että meikäläinen on kieltäytynyt opettelemasta viikonlopun sisäänpääsykoodia duuniin. Vapaa-aika on hyvä erottaa duunista totaalisesti, joten nyt kärsitään. Elämä on.
Oletko uusi lukija? Tämmöinen nainen täällä on
Rantapallon pikkujouluissa puhuttiin asiaa myös bloggaamisesta ja persoonan tuomisesta blogissa esiin. Olen itse kipuillut paljon sen kanssa, onko järkeä kirjoittaa matkablogiin omaa arkea mutta nyt tiedän, ettei ole mitään pahaa kirjoitella välillä jostain muustakin. Se on siis varmaa, että pääsette jatkossakin lukemaan ihka oikeasti elämästä, joka ei ole vaaleanpunaista höttöä nähnytkään. Kaunista lifestyle-blogia tästä ei saa tekemälläkään, minkä takia täginäkin meikäläisellä on ihka oikeaa elämää. Sen alta löytyy perheemme edesottamuksia aina välillä, varsinkin kun meillä tuntuu tämä ”ei mennyt niinku Strömsössä” olevan vähän niin kuin mottona.
Hah, mitäpäs tästä. Kaikki kuvassa on vinksallaan. Ei nättiä taustaa, komeita asukuvia tai Photoshoppia. Normimeininki täällä.
Uusille lukijoille pikku briiffinä kerrottakoon, että täältä blogin takaa löytyy keski-ikäinen, työssäkäyvä perheenäiti. Lapsia on siunaantunut kaksi kappaletta, joiden kanssa meillä on kyllä käynyt onni. Suloisuutta, elämänviisautta, rauhallisuutta ja hyvää käytöstä löytyy siihen malliin, että voimme olla iloisia kasvatustyylistämme joka poikkeaa varmastikin monen muun kasvatustyylistä. Miehen kanssa yhteiseloa tulee täyteen ensi keväänä 20 vuotta, mutta vielä ei olla päätetty miten sitä juhlittaisiin. Parisuhteemme voi hyvin, sillä olemme olleet itsekkäitä vanhempia ja pitäneet kiinni mm. kahdenkeskisistä hetkistä ja parisuhdelomista. Se ei kuitenkaan riitä, sillä olemme myös toistemme parhaat kaverit ja sielunkumppanit, joiden elämää höystää arjen huumori ja no, sohvaperunaus. Parisuhteestamme voitte lukea tägillä rakkaus. Siitä vaan lukasemaan, miten meillä elellään.
Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.