Monthly Archives

huhtikuu 2013

Esittelyssä M/S Gabriellan Ville Viking Inside Comfort

Viking Linen Gabriellalta löytyy perheille sopivia, hieman isompia perhehyttejä ja yksi niistä on Ville Viking Inside Comfort, jossa risteilin Tukholmaan. Siitä vaan lukemaan kokemuksia Gabriellan Ville Viking Inside Comfort -hytistä.

Juu, tuli vähän shoppailtua täksärin puolella edellisellä Viking Linen risteilyllä ja niinpä ostosten päälle napsahti tulla alennuslahjakortti seuraavalle risteilylle. Meidän perheessä kun sattuu asumaan varsinainen Sulo Vilén, niin tuo minun toinen puoliskoni innostui 40 euron arvoisesta, hieman isommasta parisänkyhytistä kahden yön ruotsinristeilylle. Mies iski silmänsä B4F Inside Comfort Family-hyttiin, mutta minäpä ehdotin toista vaihtoehtoa ja syystä.

Erinomainen hytti lapsiperheille (ja kahdelle aikuiselle), B4V Ville Viking Inside Comfort

Kannella 6, Gabriellan keulaosassa, sijaitsee 11 kappaletta Ville Viking -teemaisia hyttejä (B4V), joiden pinta-ala on 13 m². Hyteissä on 160 cm leveä paksummilla patjoilla varustettu parivuode kahdella tyynyvaihtoehdolla. Edellä mainitun lisäksi hytistä löytyy kaksi pullmanvuodetta eli ala- ja yläsänky, jotka kääntyvät seinälle antamaan lisää tilaa hyttiin. Kyseisten vuoteitten pussikanasetit ovat Ville Viking -teemaiset ja teemaa tukevat myös hytin takaseinän valtava Ville Viking -kuva sekä Ville Vikingin kuva parisängyn puolipäiväpeitteessä.

Ville Viking Inside Comfort on teemaansa lukuun ottamatta muutoin samanlainen kuin B4F Inside Comfort Family, mutta yksi pikkuero B4F hyttiin vielä on. Ville Viking -hytistä löytyy pieni jääkaappi, jossa ei kuitenkaan odottele minibaarin juomia vaan jääkaappi on tyhjillään.

Pieni jääkaappi on sijoitettu television alle hytin nurkkaan. Kyseinen ratkaisu kuitenkin aiheuttaa sen, että naulakkotilaa on vähemmän kuin B4F-hytissä. Onneksi jääkaapin päällä olevalle tasolle saa laitettua tavaroita/vaatteita.
Hyttimme #6200 ympyröity keltaisella. Erinomainen ja rauhallinen sijainti.

Me matkustimme mieheni kanssa kahdestaan hytissä #6200, jonka sijainti oli aivan mahtava. Toki sisähytti sijaitsi muutaman käytävänkulman takana, mutta varsinaisia hyttinaapureita ei ollut ja saimme olla ihan rauhassa. Pieneen, mutta mukavan kylmään jääkaappiin laittelimme juomaa (hyi meitä) ja kahvilasta yöpalaksi ostettuja eväksiä. Telkkarista näkyi viisut tappiin saakka ilman häiriöitä, eikä selkäänkään kolottanut hyvin nukuttujen yöunien jälkeen. Juu, ja kun ikkunaa ei ollut, niin eipä kajastanut aamun aurinko silmiin sitten mistään. Kymmenen pistettä ropsahti tältä herkkäuniselta naiselta sen siliän tien.

Ville Viking Inside Comfort -hyttiluokkaan ei kuulu kylpytakkeja lainaksi, mutta olihan sitä otettava kotoa sellainen mukaan. Kylpynuttuhetken kruunasi mukavan vilpoinen piccoloskumppa.

Löytyikö negatiivisuuksia? Samaan malliin kuin B4F-hytissä, valaistus oli hieman ”tunnelmallista”, mutta eipä sitä hyttiin lähdetty töitä tekemään vaan nauttimaan. Myös naulakkotilan vajaavaisuus saattaa häiritä perheellisiä varsinkin talvisaikaan. Kisassa B4F Family Comfort vastaan B4V Ville Viking Inside Comfort menee voitto Ville Viking -hytille jääkaapin vuoksi. Erinomainen ratkaisu lapsiperheille, sillä sinne voi säilöä eväksiä ja juomaa hytissä majoittuville.

Risteily sisähytissä, miten saada luksusta matkaan?

Jos totta puhutaan, niin ei minulle risteily sisähytissä ole se paras tapa matkustaa. Parvekehyttejä ei ollut vapaana ja toisaalta Sulo Vilénkin innostui 40 euron hytistä, joten sisähytissä sitten matkattiin. Pientä luksusta silti halusin tuostakin huolimatta reissuun ja tilasimme hyttiin tervetulotervehdykseksi pullon kuohuvaa, aamupalat söimme à la carten puolelle (Premium-kuohuviiniaamupala) ja päivällinenkin nautittiin pidemmän kaavan mukaan à la carten puolella ikkunapöydässä. Maittavat drinkit tuoreista aineista joimme Living Roomin pehmoisalla sohvalla ja otimme matkan tosiaan levollisen oleilun kannalta. Mikäs siinä oli hytin parisängyssä oleillessa, ilman teinien läsnäoloa.

Tiesitkö, että Viking Linen  à la carte -ravintoloissa kaikki tehdään käsityönä ja lähes 70 prosenttia ruoan raaka-aineista hankitaan lähialueilta eli Suomesta, Ruotsista sekä Virosta? Kuohkea maa-artisokkavaahto ja rapoisat ruiscrackerit veivät kielen mennessään. 
Voiko kauniimpaa annosta olla? Paahdettua munakoisoa ja jogurttikastiketta, olkaattes hyvät!
Uuniomenakreemiä, tyrnisorbettia ja paahdettua kauraa. Ruokailut maksoimme etukäteen varatuilla ja maksetuilla 45 euron arvoisilla kupongeilla, joiden arvo laivalla oli 49 euroa.

Mites Tukholma?

Tukholma oli ihana kuten aina, vaikkakin Slussenin alue on yhtä työmaata. Me rakastavaiset otimme aamun rauhallisesti hyvin nautitun Premium-aamupalan jälkeen ja kävelimme Vikingin terminaalin lähettyvillä olevaan valokuvataidemuseo Fotografiskaan. Liput olimme hankkineet Viikkarin varauksen yhteydessä (”Lisäpalvelut maissa” -kohta) ja liput sai itse asiassa valuuttakurssin myötä edullisemmin Viikkarin kautta kuin suoraan Fotografiskasta ostettuna. Palaan Fotografiskaan ja muihin Tukholman vinkkeihin toisessa postauksessa.

Mites on, kelpaisko Ville Viking Inside Comfort-hytti sinun merimatkallesi vai onko ikkunahytti se sun juttusi?

Alkoiko visiitti Tukholmaan kiinnostaa? Siitä vaan katsastamaan hintoja ja huomioithan, että dynaamisen hinnoittelun takia risteilyjen hinnat vaihtelevat kysynnän mukaan. Varaa siis risteilysi ajoissa ja liity kanta-asiakkaaksi, jos et jo sellainen ole. Viking Linen sivuille pääset suoraan tästä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, BloglovinissaBlogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Parisuhde: 25 vuotta yhdessä, mitä meille kuuluu?

Wau! Onhan tässä hiukkasen ihmettelemistä kun ymmärsin juuri olleeni mieheni kanssa yli puolet elämästäni. Niin se vaan aika vierii. Olen tässä ympärilläni nähnyt paljon eropareja ja kyllähän sitä välillä miettii, mitä sitä on tehnyt oikein kun tässä pisteessä edelleen ollaan. Mikäs onkaan salaisuutemme, lue vinkit pitkään ja onnelliseen parisuhteeseen.

Miesten haukkumisesta se kaikki alkoi

26.4.1998 oli kyllä hiukkasen jännä päivä minulle. Astelin perhoset vatsassa lepattaen Stockmannin kellon alle tapaamaan miestä, jonka kanssa olin sopinut sokkotreffit muutamaa päivää aikaisemmin. Jotain ihmeellistä tuossa sokkotreffikumppanissani täytyi olla, jos hän kerran halusi nimenomaan tutustua minuun vaikka olin julkisesti teksti-tv:ssä haukkunut miehet maanrakoon. Varauduin epäröivänä naisena lyhyisiin sokkotreffeihin, mutta toisin kävi. Kävelimme kaupungilla, keskustelimme, söimme hampurilaisateriat ja menimme nauttimaan yhdet oluet Hotelli Tornin O’Malley’s pubiin. Nuo Hotelli Tornissa käydyt henkevämmät keskustelut taisivat saada meidän molempien päät niin pyörälle, että päädyimmekin sopimaan toiset treffit parin päivän päähän. Ja se oli sitten siinä, sen jälkeen olimme erottamattomat. Muutimme yhteen kolmen kuukauden päästä ensitapaamisesta ja saman vuoden joulukuussa mies pyysi kihloihin. Naimisiin menimme heinäkuussa 2001.

Tarinaa häistämme, jossa soi häämarssina Star Wars, voit lukea täältä.

Mitäs nyt kuuluu?

Kyllä se vaan niin on, että samat ajatukset parisuhteesta minulla edelleen on kuin viisi vuotta sitten, kun kirjoittelin postauksen 20 vuotta onnellisesti yhdessä: Pitkän parisuhteemme salaisuus.

Lapset on tosiaan jo isoja ja mistäpä sitä tietää, josko parin vuoden päästä olemme miehen kanssa ihan kahdestaan. Mitään kiirettä meillä ei ole pistää lapsia ovesta ulos, vaan haluamme tarjota heille turvallisen kodin maailman melskeiltä tässä vaiheessa. Olemme opettaneet lapsille, että elämä maksaa ja erityisesti esikoinen onkin säästänyt pesämunaa tehtyä ennen armeijaa lähes vuoden töitä asuen samaan aikaan kotona. Niitä rahoja hän on sijoitellut ja eiköhän joku päivä ole mukava puskuri itsenäisen elämän aloittamiseen.

Olenhan minä hiukkasen miettinyt, miltä tuntuu jäädä miehen kanssa kahdestaan. Jos ollaan rehellisiä, niin minusta saattaa hyvästä parisuhteesta huolimatta tuntua hieman yksinäiseltä sen jälkeen, kun lapset ovat lentäneet pesästä. Vaikka lapsemme tulevat ja menevät, eikä heitä paljoa näy, niin se tunne heidän olevan kuitenkin olemassa ja lähellä luo turvallisen tunteen itsellenikin. Mitä sitten, kun he asuvat muualla ja elävät kenties parisuhteissa? En ihan oikeasti uskalla edes ajatella sitä tässä vaiheessa.

Viimeisen melkein neljän vuoden aikana on tapahtunut paljon. Olemme mieheni kanssa joutuneet käymään perhe-elämässä melkoisen mankelin läpi. Lapsen koulukiusatuksi joutuminen, koulun väärä ja jopa lainvastainen toiminta, kaikki se paha, avun hakeminen, stressaava työ / elämä, läheisen kuolema, korona-ajan rajoitukset jne. rasitti meidän molempien jaksamista. Edellä mainituista tapahtumista huolimatta parisuhde ei rakoillut kauheimpina hetkinäkään ja meillä oli koko ajan vahva luotto siihen, että parisuhteessa saa olla myös väsynyt.

Me mitään väsyneitä olla ainakaan tässä kuvassa. Meillä käy kyllä huumori tosi hyvin yksiin. Yksi hyvän parisuhteen salaisuuksia on mielestäni tosiaan se samanlainen ajatusmaailma yhdestä sun toisesta asiasta.

Olemme yrittäneet opiskella tämän kaiken jälkeen ottamaan hieman rennommin elämässä ja olemme myös tiedostaneet sen, että vuosia tulee mittariin koko ajan lisää. On ollut ihanaa ottaa kahdenkeskisiä lomia ilman tarvetta etsiä lapsille hoitajaa loman ajaksi ja niistä parisuhdelomista olemmekin pitäneet kiinni. Kun kotona on 1-2 pitkään valvovaa teiniä, niin kahdenkeskiset parisuhdelomat ovat mittaamattoman arvokkaita henkisesti ja fyysisesti, vink vink.

Matkustelu on se meidän juttu ja mies oppi risteilemisen ilon meikäläisen kautta aikoinaan. Nyt ei tarvitse paljoa vikitellä laivalle ja itse asiassa nykyään se tuntuu olevan mies, joka enemmän ehdottelee laivamatkoja. Mitäpäs tuosta, minä olen aina lähdössä mukaan innosta piukeana.
Jos minä opetin miehelleni risteilemisen ihanuuden, niin mies opetti minulle elävän musiikin arvostuksen. Nykyään me kierrellään konsertteja ympäri maailmaa ja Pori Jazz kuuluu jokakesäisiin traditioihin.
Parisuhdematkalla Teneriffalla keväällä 2022. Kattokaas tota onnehymyä.
Ja samalta reissulta yksi mun lempparikuva, jonka olen tulostanut töihinkin seinälle. Siellä sentään on kuva, jossa mieskin näkyy. Pusut, niitä ilman en pärjää.

Me rakastamme edelleen keskustella keskenämme. On ihanaa keskittyä parisuhteeseen ja kahdestaan olemiseen myös 25 vuoden yhdessäolon jälkeen. Tottahan toki saatamme istua kotona samalla sohvalla hiljaa omien kännyköidemme äärellä pidemmänkin tovin, mutta sekin on ihanaa, kun näkee ja tuntee sen toisen olevan vierellä. Vieläkin mies tarttuu välillä minua kädestä kiinni siinä sohvallakin. Silittää minua, antaa pusunkin.

Ja minä kaivaudun hänen kainaloonsa tuosta vaan. Se on parasta, ettei mieheni koskaan välttele sitä vaan nappaa kainaloonsa.

Sitä se on, kun on edelleen rakastunut sielunkumppaniinsa. Maailman mahtavin tunne.

P.S.: Mites juhlimme 25 yhteistä vuotta? Arkipäivä ja arjen kiireet. Korkattiin alkuillasta kotona samppanjapullo ja nautittiin marjoja, hedelmiä, herkkuja ja kasvissushia. Olihan sitä juhlamatka suunnitteillakin toukokuun puolelle Lontooseen, mutta se kuivui kasaan aikatauluongelmien takia. Risteillään nyt sitten kahden kesken Tukholmaan ensi viikonloppuna.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, BloglovinissaBlogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.