Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

huhtikuu 2013

Näin reissattiin vuonna 2019 ja mitä suunnitelmissa vuodelle 2020?

Helouta vaan taas pitkästä aikaa. Otin joululoman ihan nautinnon kannalta ja sen varmaan huomasikin ne, jotka Instan stoorejani seurasi. Saman katon alla oli yhteensä kuusi aikuista ja viisi lasta, joista nuorin alle kolmevuotias, joten vilinää ja vilskettä riitti. Kaiken kukkuraksi Itä-Suomessa oli ihanasti lunta ja se viritti joulutunnelmaan. Miehen kanssa ehdottomaksi lemppariksi nousi pitkät saunaillat, jolloin saunoimme, istua tönötimme takaterassilla vilvoittelemassa ja ihailemassa lumista maisemaa sekä jäimme vielä pidemmäksi venyneen saunakeikan jälkeen istumaan takkatulen ja lukuisten kynttilöiden ääreen. Sanokoon kuka mitä tahansa, mutta itselleni ainoa oikea joulunviettotapa on lumen keskellä ja rakkaiden ihmisten kanssa. Minusta ei ole viettämään joulua palmupuiden keskellä T-paita tai biksut päällä, piste.

Anyway, vuosi alkaa olla lopuillaan ja oli ihan kaivettava kalenteri ja katseltava, missä sitä tuli reissattua tänä vuonna. Aivan jokaiselle kuukaudelle ei reissuja tullut, mutta osa reissuista kulutti lomia ja lompakkoa siihen malliin, että välillä oli hyvä hiukkasen huiliakin. Siitä vaan lukasemaan meidän perheen menemisistä ja ensi vuoden tulevista matkasuunnitelmista.

Tammikuu

Vuoden ensimmäinen kuukausi meni aika paljon matkamessutouhuissa, koska satuin myös työskentelemään siellä kyseisenä viikonloppuna.

Helmikuu

Helmikuussa teimme perhematkan Yhdysvaltoihin. Lensimme Miamiin, vietimme siellä muutamia päiviä sisältäen visiitin Key Westiin ja sen jälkeen suuntasimme Itäisen Karibian risteilylle Celebrity Equinoxilla. Celebrity Cruisesin parvekehyteistä löytyy erilaisia matkustusluokkia ja vertailun tavallisen parvekehytin ja Concierge-luokan parvekehytin väliltä pääset lukemaan postauksestani Celebrity Cruises: kokemuksia Concierge-parvekehyttiluokasta.

Maaliskuu

Sen siitä saa, kun on vakituisissa päivätöissä ja lomaa piti säästää muuhun ajankohtaan. Maaliskuussa ei siis yhtikäs mitään muuta kuin töitä ja töitä, varsinkin kun missasimme skumppakamun kanssa Retroristeily vol 5:n.

Huhtikuu

Maaliskuun Retroristeilyn jäätyä harmillisesti väliin otimme skumppakamun kanssa hieman bileharmitusta takaisin 90’s miniristeilyllä Viking XPRS:llä. Vappuaattona sentään kävin laivavierailun turvin katsastamassa kaksi MSC Cruisesin laivaa, joista MSC Meravigliasta innostuin väsäämän postauksen Esittely ja kokemuksia MSC Cruisesin MSC Meraviglia-aluksesta

Toukokuu

Vakituiset lukijat tietävät, että meillä kotona asuu varsinainen Sulo Vilén, rakas mieheni, jolle iskee välillä hämmentävä nuukuus päälle. Niin kävi myös alkukeväällä, kun mieheltä oli vanhenemassa Viking Club veneitä kuuden euron edestä. Sitähän määrää ei passannut pistää häviten punaiselle firmalle, joten mies sitten keksi, että risteily oli varattava toukokuulle. Laivaostokset mukaan lukien hävittiin tuolla reissulla punaiselle varustamolle useita satasia, mutta eipä tuo paljoa miestä haitannut. Eipähän mennyt kuuden euron edestä veneitä vanhaksi ja sehän se tärkein juttu oli. Samalla mies pääsi toteuttamaan viidenkympin villitystään kun pääsi kuulemaan yhtä lempparibändiään, Poets of the Fallia.

Kesäkuu

Kesäkuun alussa suuntasin Bon Jovin keikalle Tallinnaan. Postauksesta Testissä Tallink Siljan erikoisristeily: Bon Jovi Tallinnassa pääset lukemaan omat kokemukseni reissusta. Tuon lisäksi suuntasin vielä miehen kanssa Viking Linen kuuden tunnin piknikristeilylle, joka oli oikein mukava vaihtoehtoinen tapa perinteiselle terdellä istumiselle.

Heinäkuu

Heinäkuun kesälomamme oli melkoisen musiikkipainotteinen. Kuun alkupuolella lensimme miehen kanssa hääpäivämatkalle Chicagoon ja suuntasimme sieltä Milwaukeen, jossa kävimme Lionel Richien ja Jennifer Lopezin konserteissa. Sen jälkeen palasimme vielä kolmeksi yöksi Chicagoon ja matkastamme sekä sen budjetista voit lukea postauksestani Budjetti: Mitä maksoi viikon matka Chicagoon ja Milwaukeen. Loppuloma menikin sitten kotimassa, kun otimme ilon irti vielä mökkeilystä Itä-Suomessa ja Pori Jazzeista Länsi-Suomessa.

Elokuu

Eipä muuta kuin kuuden tunnin piknikristeily laivafanien kanssa. Kävin minä elokuun aikana tosin päiväsaikaan tutustumassa kolmeen laadukkaampaan vaustamoon, Azamaraan, Ponantiin ja Hapag-Lloyd Cruisesiin. Kyseisistä laivavierailuista voit lukea seuraavista postauksista:  Laivavierailu Azamaralla, millainen kokemus ja varustamo, Esittelyssä Ponant ja tutkimusmatkajahti Le Dumont D’urville sekä Esittelyssä Hapag-Lloyd Cruisesin Europa 2, millainen kokemus?.

Syyskuu

Hupsista, ei yhtikäs mitään.

Lokakuu

Viidenkympin villitystä potevan mieheni päähänpisto. San Francisco, Kalifornia ja Phil Collinsin keikka samalla reissulla. Aivan upea matka ja tuli kyllä tarpeeseen tämän rankan syksyn keskelle.

Marraskuu

Marraskuussa meninkin sitten kunnolla risteilyjen merkeissä. Retroristeily vol 6, muutamia päiviä kotona, pressimatka risteillen Tukholmaan ja kirsikkana kakun päällä MSC Grandiosan neitsytristeily/pressimatka. Kyseessä oli elämäni ensimmäinen risteily MSC Cruisesilla, ja kokemuksia varustamosta sekä esittelyn laivasta voi lukea postauksestani Risteilykokemus: MSC Cruisesin MSC Grandiosa. Eikä siinä kaikki, sillä marraskuun loppupuolella tein vielä miniristeilyn Eckerö Linen Finlandialla.

Joulukuu

Mitäpä sitä ei miehensä eteen tekisi. Joulukuussa 2016 suuntasin mieheni kanssa Manchesteriin katsomaan hänen ehdotonta lempparibändiään, Big Countrya ja tänä vuonna samaa bändiä lähdin katsomaan Dubliniin. Kyllähän sen pari tuntia jaksoi istua ravintolan sohvan nurkassa miehen jamittaessa onnessaan tanssilattian reunalla, sillä vastapainona oli muutama päivä Dublinin nähtävyyksiä kierrellen ja 100-neliöinen sviitti Radisson Blu Royal Hotel Dublinissa. Esittely ja arvostelu hotellista tulossa aikanaan.

Mitä vuosi 2020 tuo tullessaan?

Tuleva vuosi 2020 on omalta osaltamme matkojen suhteen vielä totaalisen auki. Miehellä on hullu suunnitelma, mutta minä jälleen hangoittelen hieman vastaan ja saas nähdä, miten kyseisen suunnitelman käy. Heinäkuussa perheemme piti suunnata ökyjahtiristeilylle Ponantin uusimmalla aluksella, mutta se kaatui varustamon päätettyä peruuttaa kokonaan risteilymme. Odotamme rahoja tällä hetkellä takaisin, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olen todella pettynyt tapahtuneesta ja närkästynytkin. Kesästä voi kuitenkin tulla ihan mielenkiintoinen, sillä Aussikamu D tulee Eurooppaan kuukaudeksi. Tarkoitus olisi tavata jossain päin Eurooppaa ja saattaapi olla, että Aussikamun tuntien jotain ikimuistoista on taas tiedossa. Mistäpä sitä tietää, kuinka isosti kalenteri loppujen lopuksi täyttyykään ensi vuonna. Tyhjä kalenteri kun on pelkkiä mahdollisuuksia täynnä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

Traumatisoitunut nainen, tässä terve. Pikkuisen erilaisia kuulumisia.

Helou. onhan tässä taas aikaa mennyt. Kiirettä on pitänyt ja jos ollaan rehellisiä, niin onhan tämä syksy ollut kaikkinensa semmoinen, että ihan pahaa on tehnyt välillä. Aiemmin kertomani koulukiusaamisasia vei loppujen lopuksi kaiken väännön myötä sellaiset pari kuukautta. Se oli perheemme sota suurta instanssia vastaan ja pidemmäksi venynyt sprinttijuoksu. Tuona aikana kävin tavalliseen tapaan töissä ja näyttelin reipasta toimistolla sekä kotona lapsille. Itkin lapsilta piilossa, milloin vessassa, milloin suihkussa, sohvan nurkassa lapsen ollessa yläkerrassa. Sitä tuskaa, mitä tunsin tuolloin on vaikea kuvailla. Se jäyti sisuskaluja, sai kropan tärisemään ja olon välillä toivottomaksi.

Kaikki se vääntö sinänsä kannatti, sillä nyt näyttäisi olevan lapsellamme paremmin asiat. Ei se kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että paljon tullee vielä olemaan tehtävää asian kanssa ja en ole myöskään uskaltanut huokaista helpotuksesta. Jälkensä kaikki tapahtunut meikäläiseen jätti ja olikin rankan työjakson myötä vähän huonompi kombo. Se on nääs niin, että voimat ehtyi. Työ oli yhtä tahimista, vaikeammat työtehtävät oli jätettävä syrjään kun aivokapasiteetti ei vaan riittänyt. Yöunet oli semmossii ja tommossii, olin ärtynytkin, liikunta jäi ja kaikki oli vaan sellaista, että ison spurtin jälkeen teki mieli vain kävellä elämässä. Ei se kuitenkaan tässä työelämän paineessa onnistunut ja pakko oli varata lekuri, kun luulin kaikkien tuntemieni oireiden viittaavan orastavaan työuupumukseen. Eipä sitten tullut mieleen, että toisenlainen tuomio tulla tupsahtaisi. Akuutti stressireaktio ja kyljessä maininta traumaperäinen stressihäiriö.

Ihan itte tuunasin kuvaa.

Olen vihainen itselleni. Olen niitä ihmisiä, joka haluaa olla oman elämänsä rouva. Istua oman elämänsä junan ohjaamossa ja ihan itse päättää junan suunnan ja vauhdin. Nyt olen ollut viimeisinä aikoina elämäni junan matkustajana ilman mahdollisuutta vaikuttaa itse junan kulkuun ja sanotaanko vaan, että se karmaisee minua. Mieleni on heikko. En voinutkaan selvitä tästä kaikesta voittajana ja nyt on järkyttävän luuseri olo. Kait sitä pitäisi olla tyytyväinen, ettei mitään työuupumus- tai masennusdiagnoosia tullut, mutta mielessä on nyt tilapäistä vikaa ja se siitä. Paha pääkoppa. Huono, viimeisen myyntipäivän ylittänyt ja paha.

Että nuin. Anopille pitäisi väsätä perinteinen vuosikalenteri ja äidille ”tyttöni mun”-kirjanen. Blogin puolella Tukholman pressimatkan postaus odottaa, San Franciscon ja Chicagon lisäpostaukset on tekemäti, Dublinistakin voisi kertoa tarkemmin mutta pah, sanon minä. Sitä on vaan tuijottanut monasti ruutua hölmistyneenä ja tuntenut sielun syövereissä, ettei hyvälle tekstille näytä.

Mutta siitä Dublinista pikkuisen. Käytiin tosiaan miehen kanssa kahdestaan siellä itsenäisyyspäivän viikonloppuna, kun herra halusi taas käydä kattomassa lempparibändiään Big Countrya. Minähän tietty oman lehmän ojassa omaavana naisena hiukkasen junailin itselleni mieluisaa hotellihuonetta ja niinpä päädyttiin Radisson Blu Royal Dublinin 100 m²:n sviittiin. Teen siitä aikanaan paremman esittelyn ja arvostelen hotellin, mutta muutama kuva majapaikastamme ja Dublinista tähän väliin. Sen vaan sanon, että mukava kaupunki Dublin oli, ja olisin viettänyt siellä kyllä ainakin yhden päivän lisää.

Juu ja muuten jos joku miettii, voiko Guinnes maistua Dublinissa paremmalle kuin muualla, niin vastaus on kyllä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.