Monthly Archives

lokakuu 2019

Kalifornian pikaloman ensikuulumiset

Tadaah! Juu, hiljaa olin taas pidemmän ajan, mutta kuten edellisestä postauksesta kävi ilmi, olin jokin aika sitten todella poikki tämän koulukiusausasian takia. Jotenkin menneet viikot sai imettyä meikäläisestä siihen malliin mehut ja teki minusta sen verran kyynisen, että en sitten hehkuttanut pätkääkään tätä meidän San Franciscon lomaa somessa. Itse asiassa jätin tämänkin postauksen julkaisemisen siihen hetkeen, että varmasti häivyttiin tältä koleasta Suomesta pois ja palattiin ehjänä takaisin. Eipähän kerennyt tulla sontaa naamalle mistään suunnasta ennen reissua ja oltiin me kyllä se pieni rauhan hetki ansaittu.

Rapakon toiselle puolelle me matkattiin Finskin siivin ja olpahan menomatka. Comfort-luokan keulapaikka antoi mukavasti jalkatilaa, mutta sattumuksien kautta päädyin saamaan vierustoverikseni jonkun oikein leveäharteisen miehen, joka tuntui päästelevän tuoksuvia ilmoja pihalle tasaiseen tahtiin. Vielä kun takana istui nainen, joka hakkasi selkänojan näyttöä ahkeraan, ei iso jalkatila paljoa auttanut reissussa. Olishan sitä tietty saanut hyvän jalkatilan ja rauhallisen selkänojan businesluokan puolella suolaiseen syyslomahintaan, mutta sarjapaukuttelijoista ja virtsaisesta vessan lattiasta ei olisi päässyt välttämättä eroon edes verhon paremmalla puolellakaan.

Pstt. Marimekon pussukat Finnairin Comfort-luokassa on nyt historiaa ja tervetuloa vaan pahvilaatikot. Ei nyt niin luksusta, mutta takuuvarmasti edullisempaa ja kevyempää (?).

Anyway, kaksi ensimmäistä yötä majoituttiin Novatossa, joka sijaitsi San Franciscon lahden pohjoispuolella, Marinin piirikunnassa. Matkaa San Franciscon kansainväliseltä lentokentältä hotellille oli sellaiset vajaat 60 kilometriä ja koska halusimme hotellille hyvän hinta-laatusuhteen, päädyttiin toiselle puolelle lahtea jo heti San Franciscoon laskeuduttuamme. Samalla päästiin hyötymään lomastamme mahdollisimman paljon, kun liikkuminen ensimmäisiin tutustumiskohteisiin oli helpompaa.

Lentoa seuraavana päivänä käytiin punapuumetsä Muir Woodsissa, pyörähtämässä Linnut-kauhuleffan talon edessä Bodegassa sekä ajeltiin pikkuinen lenkki ihan vaan maisemia ihaillen. Parin Novatossa vietetyn yön jälkeen siirrytiin San Franciscoon ja loppuloma vietettiin nähtävyyksiin tutustuen. Kaupungissa majoituksemme sijaitsi Fisherman’s Warfissa, joten nähtävyyksiin tutustuminen oli kaikin puolin helppoa ja olihan alue myös samalla rauhallinen. Se ei kuitenkaan poistanut sitä, etteikö alueellammekin olisi ollut yhtä sun toista epämiellyttävää. Huumeiden käyttäjiä oli useampikin keskellä kirkasta päivää ja olihan se rankan näköistä katseltavaa. Kaiken kruunasi eräänä aamuna muutaman metrin päässä meistä kadulla ollut alaston itsensätyydyttäjä, jolla oli naisen rinnat ja miehen vehje.

Myönnän ihan suoraan, että tämä reissu Jenkkilään oli minulle tietynlainen kulttuurishokki ja mielipiteeni maasta muuttui omalla tyylillään rajustikin. Olen aiemminkin pitänyt maata tietynlaisena takapajulana ja ottanut sen kuitenkin mukisematta vastaan kulttuurien erilaisuuksien takia, mutta nyt taisi tulla tälläkin naisella mitta täyteen. Ennen katselin innoissani hotellissa televisiota ja hymyilin mainoksille sekä kaikelle hömppäpömpälle, mutta nyt se alkoi jo oikeastaan ärsyttämään. Hotellin sonta-aamupalat, muovien määrä, liibalaaba, teennäisyys, eriarvoisuus, kodittomuus, huumeet, ihme säännöt ja jopa osa ihmisistä. Sanoinkin reissun jälkeen miehelleni, että nyt kyllä saa luvan katsella konsertteja Euroopan puolelta seuraavan kerran. Ei Yhdysvallat ole minulta pannassa, mutta neljä kertaa vuoden sisällä oranssin miehen johtamaa maata vaan on ehkä tälle naiselle liikaa. Jotain muuta seuraavaksi, kiitos.

Niin, siitä lomamme loppuhuipennuksesta, Phil Collinsin konsertista joka oli ehkäpä niitä viimeisimpiä mitä kyseinen herra enää koskaan vetää. Konsertti oli onnistunut, Phil osasi laulaa ja tunnelma oli hyvä. Konserttilippuun kuului automaattisesti ilmaiset liikkumiset julkisilla sinä iltana ja mehän tietty käytettiin se hyväksi. Liikenne sujui hyvin, mutta pieniä risuja annan konsertin jälkeisille järjestelyille. Plussaa siitä, että konsertista palaajat ohjattiin tunnuksettomaan metrojunavaunuun (?) joka vei keskustaan, mutta juna vaihteli tunnuksiaan kesken matkan. Siinä sitä sitten ihmeteltiin, minne oikein oltiin menossa ja eipähän myöskään kuuluteltu, että juna tuli kesken matkaa päättärille ja vaihtoi tunnusta. Siellä junassa moni tietämätön sitten seisoskeli, ennen kuin liikenteestä jotain tietävät huikkasivat tietämättömille vinkin lähteä ulos. Pikkasenhan sitä tuli tehtyä ylimääräinen lenkki hotelliin palatessa, mutta hengissä selvittiin muutamasta huumehörhöstä huolimatta.

Tämmöset maisemat kaikkein edullisimmilta paikoilta, piippuhyllyn vikalta riviltä. Hinta 110 USD/kpl. Kalleimmat liput lavan lähettyviltä olisi maksanut lähes 500 USD/kpl. Ihan ei innostanut pistää tuota summaa lippuihin, sillä ihan hyvin sitä kuuli ja omalla tavallaan näkikin tuonne ylös. Musiikki ja tunnelmahan se loppujen lopuksi tärkeintä oli.

Kerron tarkemmin pienestä road tripistä Kaliforniassa, näkemistämme nähtävyyksistä ja esittelen pienesti hotellimme hintoineen myöhemmin. Pysykeehän siis kuulolla.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.