Monthly Archives

huhtikuu 2013

Testissä Viking Linen kuuden tunnin piknikristeily Helsingistä

Vapaa päivä, ei mitään spessua tekemistä, houkutteleva tarjous piknikristeilylle Helsingistä ja Viking Clubin veneitä käytettävänä. Minä pikkuisen vihjailin miehelleni vaihtoehtoisesta sunnuntaipäivän vietosta ja mieshän innostui katsomaan lähtöjä. Niin vaan kävi, että pistimme varaten sunnuntaille kuuden tunnin piknikristeilyn m/s Mariellalla, joka on alkanut jälleen tekemään Gabriellan kanssa pikapyrähdyksia Tallinnaan Helsingissä ollessaan. Ja eipä muuten hinta päätä huimannut, sillä lähtöhinta piknikristeilylle oli kaksi euroa henkilöltä ja venelyhennyksen myötä meiltä kahdelta kuuden tunnin terdekeikka laivalla kustansi itsessään 1,55 euroa eli 77,5 senttiä/hlö.

Lisävuorojen myötä Viking XPRS:n aikataulu muuttui ja kesäisin se lähtee Helsingistä Tallinnaan joko aikaisin perjantaiaamuna tai tunti Mariellan/Gabriellan jälkeen muina viikonpäivinä. Mariellan ja Gabriellan vuorot ovat puolestaan nappelit piknikristeilyyn, sillä laiva lähtee Tallinnaan kello 10.30, on siellä kello 13.15 – 14.00 välisen ajan ja palaa Suomeen kello 16.50. Laivasta ei sen Tallinnassa ollessa pääse ulos, ellei sitten ole reittimatkustajana liikenteessä.

Paljon tekemistä lapsiperheille

Lyhyet piknik-päiväristeilyt ovat nousseet yhdeksi Viking Linen suosituimmista kesätuotteista. Erityisesti lapsiperheet ovat löytäneet nämä helpot, kuuden tunnin risteilyt. Järjestämme risteilyillämme lapsille runsaasti ohjelmaa. Esimerkiksi M/S Mariellan piknik-risteilyn aikana on kahdeksan erilaista ohjattua lastenohjelmanumeroa. Aikuiset voivat puolestaan herkutella ravintoloissa ja tehdä ostoksia Merimyymälässä.

-Kaj Takolander, Viking Line

Lapsiperheitä oli liikkeellä lähdöllämme ihan mukavasti, mutta eivätpä ne aurinkokannelle saakka isoina ryppäinä tulleet, sillä aluksen ohjelmisto sekä kokoustiloihin rakennettu Adventure Island -seikkailusaari piti heidät ilmiselvästi kiireisinä. Jo terminaalissa odottelusta oli tehty hauskempaa, sillä pelle/taikuri viihdytti lapsia odotustilan puolella.

Tekemiset aikuisille

Aluksen buffetissa olisi saanut ruokajuomineen vatsansa täyteen hintaan 26 euroa (etukäteen ostettuna), Ocean Grillin puolella oli tarjolla grilliruokaa, Platessa myytiin pitaleipiä kolmella eri täytteellä ja Coffee & Joy -kahvilasta sai pientä evästä. Eipä sitä myöskään olisi tarvinnut lähteä aurinkokannelta sisälle pikkusuolaisen takia, sillä aurinkokannen Aperol Spritz-baarista oli saatavissa myös mm. antipasto-lautasia, hodareita ja pizza sliceja.

Merimyymälässä sai luonnollisesti shoppailtua itsensä vaikka uuvuksiin ja näyttipä myymälä ohjelman mukaan olevan auki Tallinnan päässäkin. Osa ohjelma-aktiviteeteista (mm. heittokisa ja putoavan mailan nappaamiskisa) oli tarkoitettu kaiken ikäisille, yökerhossa oli bingoa ja karaokeakin siellä olisi laulettu. Aurinkokannella ohjelmaemäntä soitteli tietokoneelta musiikkia ja toteutti musiikkitoiveita, joten mikäs siellä merimaisemien keskellä oli ollessa.

Millainen kokemus kuuden tunnin piknikristeily oli?

Vuosi sitten testasin samppanjapiknikristeilyn ja se oli todellakin hintansa väärti (arvostelu luettavissa täältä), mutta tällä kertaa samalla risteilyllä ollut samppanjapiknik vaihtui ihan omaan piknikkiin. Mies on myös samppanjan ystävä, mutta kuplivia juomia juo korkeintaan kolme lasia (Cola-Olli efekti), joten samppanjaristeily ei ihan sopiva hänelle olisi ollut. Me parkkeerasimme itsemme tällä risteilyllä Mariellan aurinkokannelle ja hyi meitä, viihdyimme siellä kaiket kuusi tuntia. Siellä me istua tönötimme miehen kanssa sohvalla vessa-/täksäri-/ruuanhakukeikkaa lukuun ottamatta ja nautimme auringosta sekä vilvoittavasta merituulesta. Musiikki soi eikä peräbaarista juoma loppunut. Huippu irtiotto kuudeksi tunniksi pyykkivuorten ja kokkausten välistä ja kotiin palasimme leveä hymy nassulla. Ja olpahan muuten Mariellan henkilökuntakin kaikkialla yhtä hymyä koko matkan. Siellä se ilo seilasi.

Siitä vaan kattelemaan omaa piknikristeilyä Viikkarin sivuilta, hinta ei sydämentykytyksiä aiheuta.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Sulo Vilén vauhdissa: Melkoinen musiikki- ja viihdekesä tulossa!

No nyt kyllä oli ihan pakko pukata huutomerkki tuohon otsikon perään, sillä tämä meidän viihteen täyttämä kesä on lähtenyt lapasesta pikkaisen pahemmastikin. Rahaa on kulunut melko kivasti tähän mennessä ja onneksi sentään yksi miehen innostus kaatui vaimon kysymykseen: ”Ihanko oikeesti?”.

Minun oma rakas mieheni on melkoinen Sulo Vilén ja kyllä tässä vuosien saatossa on saanut huvittuneena hymistellä herran aivotuksia. Sitähän puhutaan, että naiset hakevat tulevasta kumppanistaan isänsä kaltaista henkilöä ja kyllähän tuo minun isänikin melkoinen Sulo Vilén oli. Olen siis tottunut tempauksiin, osaan tuntea suurta lämpöäkin sydämessä miehen ja edesmenneen isäni innostuksen nähdessä, mutta kyllähän sitä välillä ihmettelee mistä kaikki kumpuaa. Uusille lukijoille taustatiedoksi se, että rakas mieheni ei voinut muutama kuukausi sitten antaa mennä Viking Linen veneitä vanhaksi kuuden euron edestä, joten varasimme matkan, jonka kokonaishinta ostoksineen oli useita satasia. Siitäpä sitä säästöä tuli, mutta kyllä merimatkat on aina kivoja.

Anyway, tuo minun suloistakin suloisempi Sulo Vilénini kuitenkin innostuu ajoittain hankkimaan tai varaamaan jotain ilman sen kummempia rajoitteita, joten melkoista musiikkia ja viihdettä tämä kesä taitaakin nyt sitten tänä vuonna olla.

Meikäläisen kesähän alkoi mukavasti Tallink Siljan ja Live Nationin pressimatkalla Tallinnaan, kun kävin pienen toimittajaporukan kanssa Bon Jovin konsertissa. Siitä jatketaan vajaan kuukauden päästä uusilla kujeilla, kun suunnistamme miehen kanssa juhlimaan 18. hääpäiväämme Yhdysvaltoihin. Viime syksynä ilmoitin miehelle haluavani kuulla elävää musiikkia tänä kesänä ja tuo oma armaanihan on melkoisen kuuliaista ja älykästä sorttia. Selkäni takana hän rupesi googlettamaan lempiartistejani ja päätyi yhteen aikataulullisesti ja sijainnillisesti sopivaan ehdokkaaseen, Jennifer Lopeziin. Eikä siinä kaikki, sillä edellisenä iltana esiintyy Lionel Richie, joten Visa vinkui. Lennämme Chicagoon, ajamme vuokra-autolla Milwaukeen, käymme ensin Lionel Richien konsertissa ja sitä seuraavana iltana Jennifer Lopezin konsertissa. Loppuajaksi palaamme vielä Chicagoon, mutta siitä sitten lisää myöhemmin.

Viime vuonna tyydyimme huonon artistisaldon takia jazzeilemaan Pori Jazzien ilmaispuolella ja tykkäsimme Pori Jazzien uudistuksesta (omat kokemukseni luettavissa täältä), mutta tämän vuoden artistikattaus näytti paremmalta. Mikäs siinä, Suomen kesä on varmaankin yhtä sontaa tänä vuonna, sillä pamautimme ostaa kolmen päivän liput Kirjurinluotoon mieheni pienellä suostuttelulla. Kyllähän tuo hiukkasen kirpaisi, mutta yhden päivän hinnaksi ei kovin paljoa tullut. Rannekkeen turvin saamme vaellella, tulla ja mennä oman mielen mukaan koko viikonlopun, joten kattellaan sitten säiden mukaan, kuinka paljon vastinetta rahoille saadaan. Jos ei muuta, niin onpahan ainakin meikäläisen kauhut eli Bajamajat käytettävissä puskan sijaan.

Mutta, pitihän sitä miehen vielä yksi tapahtuma tunkasta heinäkuulle ja kuun loppupuolella suuntaamme Apollo Live Clubille ottamaan ilon irti Niko Kivelän, Sami Hedbergin, Jacke Björklundin ja Mika Eirtovaaran huumorista. Minen edes ymmärtänyt tuommoista kaivata kun nettikin on keksitty, mutta mies se taas ehdotteli ja minähän innostuin sen siliän tien. Stand up vaan on se meidän juttu.

Ja vielä siitä ”ihan oikeesti?” kysymyksestä miehelleni. Minun omalle Sulo Vilénilleni tulee ensi vuonna pyöreitä täyteen ja sen verran komia luku on kyseessä, että hän haluaa tehdä jotain isompaa tai erilaisempaa ko. vuonna. Kolmen viikon roadtrip Jenkkilässä ja toinen vaihtoehto useiden viikkojen risteily kaatui aikatauluongelmiin, joten mies rupesi katselemaan jotain kivaa reissua liittyen lempiartistiinsa. Juuri siihen, joka jaksaa näiden vuosien jälkeenkin aiheuttaa minussa hiljaisia ”kyllä toi on vaan helvatan outoa musaa” -huokauksia. Siitä se ajatus sitten lähti. ”Hei, ensi vuonna on Karibian risteily, jossa Big Country esiintyy! Siellä on myös muita artisteja kuten Patty Smith ja Tony Lewis. Sinne on päästävä!” Ja meikä mulkaisi miestä hyvin kysyvästi. Sen verran minulla on hajua risteilyhinnoista, että hälytyskellot soi tämän naisen päässä sen siliän tien.

”Oletko nyt ihan tosissas?! ”
”Juu juu, lähetään. Kerran elämässä kokemus, mä olen aina halunnut risteillä tommosella teemaristeilyllä upeissa maisemissa.”

Ja meikä nielaisi kerran jos toisenkin. Kaivelin risteilyn tarkemmat tiedot ja hinnoittelun herralle eteen ja löin faktat tiskiin. Pelkkä risteily meiltä kahdelta perusparvekehytissä 6 000 dollaria, eikä hinta sisältänyt vielä lentoja Miamiin taikka hotellia 1 – 2 yöksi. Minä olen aina halunnut maksaa oman osuuteni matkoista, mutta nyt tuli meikäläisenkin limiitti vastaan, sillä tiedossa on useampikin matka. Mies oli valmis maksamaan minunkin osuuttani kivasti, mutta onneksi sain miehen miettimään asiaa tarkemmin ja teemaristeily jäi pois laskuista.

”Kyllä mä nyt jotain erikoista haluan” tokaisi mieheni, jolle on näköjään tulossa viidenkympin villitys. Ei juokse naisissa, ei ostele avoautoja tai moottoripyöriä, saatikka nahkapöksyjä, mutta kovasti se nyt mouruaa jotain.

Että nuin. Stingin konsertin liput on nyt sitten hankittu tälle torstaille ja Big Countrya herra menee näillä näkymin katsomaan Manchesteriin syyskuussa joko kaverinsa kanssa tai minun. Olen uhrautunut jo kerran konserttikaveriksi mukaan, joten kyllä toinenkin Big Country-keikka menee rutiinilla. Sitä mää vaan mietin, että jos nuo kaksi on jo hoidettu tänä vuonna ja eivät ole kyllä yhtikäs mitenkään spessuja, niin millainen vuosi meille oikein tulee ensi vuonna, kun miehen pyöreät oikeasti napsahtaa päälle.

Eikä siinä muuten vielä kaikki. Synttäreitä seuraavana vuonna 2021 tulee häistämme kuluneeksi 20 vuotta. Sitten on minun vuoroni mouruta. Ja isosti.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Testissä Tallink Siljan erikoisristeily: Bon Jovi Tallinnassa

*Pressimatka / Kaupallinen yhteistyö Tallink Silja ja Live Nation*

Oi että sitä nuoruuden kepeää onnellisuutta silloin ennen vanhaan, kun ei ollut huolen häivää. Kiharrettuja hiuspehkoja, olkatoppauksia, kirkkaita värejä, Suosikki-lehti ja sen himoitut keskiaukeamajulisteet. Harvassa oli ne biisit ja artistit, jotka kolahtivat meikäläiseen, mutta melkoinen hyppy Jonnan ”Minttu sekä Ville” – biisin jälkeen tämänkin nuoruutta elävän naisen musiikkimakuun tuli. Purkkapoppi ja Whitney Houston oli minun makuuni, mutta jostain kumman syystä rockahtavampi Bon Jovi ja sen ”Livin’ on a Prayer”-biisi sai hytkymään musiikin tahdissa. Eipä se muuten siihenkään jäänyt, sillä muita minuun kolahtaneita biisejä oli mm. ”Wanted Dead or Alive”, ”You Give Love a Bad Name” ja ihana ”Bed of Roses”, jonka tahdissa tuli tanssittua ysärinä hitaita. Ja muistaako muuten kukaan sitä ällöttävää tapaa tuohon aikaan, kun miehet tunkivat kieltä korvaan hitaiden aikana? Ei kyllä todellakaan saanut meikäläisen pisteitä se, mutta traumoitta selvisin ja Bed of Roses-biisi kylläkin kantaa nykyään nimeä korvannuolemisbiisi.

Mutta eipä niitä nuoruuden muisteloita sen enempää. Tallink Silja ja Live Nation* kutsui minut testaamaan Tallink Siljan keikkaristeilyn kesäkuun alussa ja tulipahan hankittua ensimmäisen kerran kokemuksia myös Tallinnan Laululavasta. Minulle ko. paikka oli ollut aikaisemmin tuttu vain ja ainoastaan kuvista ja siitä ohi mennessä, joten mielenkiinnolla katselinkin paikkaa olisiko se sellainen, jonne kannattaisi lähteä toistekin konserttiin. Ja ennen kaikkea, toimisiko Tallink Siljan keikkaristeilykonsepti.

*Live Nation Entertainment on maailmanlaajuisesti johtava live-tapahtumien järjestäjä ja eCommerce- yritys, jonka muodostaa neljä markkinajohtajaa. Yksi niistä on meille useimmille tuttu Ticketmaster.com.

Erikosristeily yhdistää helpon matkanteon, tapahtuman ja majoituksen, hyviä bileitä unohtamatta

Bon Jovin keikkamatkoja oli tarjolla useampinakin vaihtoehtoina. Siirtymiset Tallinnaan oli mahdollista tehdä shuttleilla tai Silja Europalla ja majoittuminen tapahtui joko hotellissa tai Silja Europalla. Tallink Siljan kautta oli samaan syssyyn varattavissa eri tasoisia keikkalippuja ja ne sai lunastettua terminaalissa tiskiltä maihinnousukorttien ohessa. Ateriat oli varattavissa oman mielen mukaan ja tavallisesta poikkeavasti aluksella oli tarjolla myöskin yöbuffet.

Silja Europa risteili Bon Jovin konsertista johtuen poikkeavalla aikataululla ja laiva lähtikin sunnuntaina kello 15.30. Tallinnassa laiva oli kello 18.30 ja laivaannousu päättyi kello 1.30 aamuyöllä. Aamulla oli mahdollisuus vielä piipahtaa Tallinnassa kello 8.00 – 12.00 välisenä aikana ja kello 12.30 laiva lähti suuntaamaan Helsinkiin, jossa se oli iltapäivällä kello 16.00. Me pressimatkalaiset osallistuimme Silja Europan keikkaristeilyyn aina maanantaiaamuun saakka, mutta aamupalan jälkeen suuntasimme Tallink Starille ja palasimme sillä Helsinkiin kello 12.30.

Millainen kokemus Tallink Siljan erikoisristeily, Silja Europan keikkaristeily oli?

Ensimaistiainen keikkaristeilystä tuli jo Länsiterminaalissa ja pienen hämmästyneen nielaisun tein saapuessani sinne. Ruuhka kakkoskerroksessa oli melkoinen, sillä keikalle lähteneet matkustajat joutuivat tekemään lähtöselvityksen tiskillä sieltä lunastettavien keikkalippujen takia. Iloisen oloista porukkaa jonoista kuitenkin näytti löytyvän ja tunnelma oli kaikkinensa hyvä. Nyt oltiin minilomalla, otettiin vajaasta vuorokaudesta kaikki irti ja nautittiin bändistä, joka oli vuosien saatossa lykännyt maailmalle ikimuistoisia ja tänäkin päivänä toimivia hittejä.

Pressimatkalla majoituimme Deluxe-luokan hytteihin, joiden uusittu sisustus jaksaa edelleen miellyttää silmiäni ja erkkeri-ikkunan sohvalle suuntasinkin istumaan aina, kun siihen oli mahdollisuus. Hiukkasen harvassa ne hetket tosin oli, sillä pressimatkan ohjelmisto oli melkoisen kiireinen. Se oli tyyliin laivalle tulo, vaatteiden vaihto ja ei kun suunnaksi Tavoláta ja siellä tarjoiltu pitkä, myöhäinen lounas.

Lyhyempi aterioitikaava olisi mahdollistanut vapaamman oleskelun laivalla, mutta meille ei paljoa vapaata jäänyt ennen Tallinnan Laulalavalle siirtymistä. Illan Laululavalla aloitimme buffet-illallisella VIP Dinner Party-teltassa, joka sijaitsi hieman syrjässä, rauhallisella alueella lavan takana. Minunlaiselle kasvissyöjällekin teltasta löytyi ruokaa, lämmitys pelasi kylmenevässä illassa ja lämmitetyt vesivessat ilahduttivat tätä naista. Ketäpä ne ei ihastuttaisi.

Mites Bon Jovin keikka? Liput meillä oli Golden Circle-alueelle eli pääsimme seisomaa lähelle lavaa, joskin osa meistä jäi alueen perälle välttääkseen liian tiiviin tunnelman. Juomaa oli ostettavissa festivaalialueelta ja osa konserttikansasta tuntui olevan melkoisella juhlatuulella, mutta minkäänlaisia häiriöitä en itse huomannut paikalla olevan. Järjestysmiehiä ja pelastusväkeä seurasi alueen tilannetta tarkkaan ja Live Nationin järjestämä konsertti tuntui olevan kaikin puolin hyvin järjestetty. Myös poistuminen konserttialueelta oli ongelmaton, mutta ison väkimäärän takia autoliikenne liikkui hitaasti ja jalkaisin liikkuminen olisikin ollut nopeampi vaihtoehto. Meidän saapuessa terminaalille oli laivalle pyrkiviä jo isompi joukko, mutta tunnelma jonotuksesta huolimatta katossa. Siellä matkustajaputkessa raikui Bon Jovin laulut, Mörkö-huudot ja Dingon biisit sulassa sovussa, eikä ohittelijoita tai tattiotsia näkynyt.  

Melkoisen hyvän keksinnön Tallink oli kyllä tehnyt, kun tarjosi kunnon yöruokabuffetin klo 0.00 – 2.00. Buffan hanasta tuli samalla tavalla juomaa kuin muulloinkin ja yöruokaa olisi saanut vaihtoehtoisesti myös Fast Lane -ravintolasta aina aamuneljään saakka. Bileet puolestaan olisi jatkunut laivalla pikkutunneille saakka, mutta sen verran väsynyt minä päivästä olin, ettei vaan kyennyt yhtään lähteä katselemaan menoa buffetin jälkeen. Pieni veikkaus minulla kuitenkin on, että kansa jatkoi juhlatuulella baarien puolella ja me matkalaiset pääsimme nukkumaan täysin hiljaisella hyttikäytävällä.

Mitäpä tykkäsin Tallink Siljan erikoisristeilystä?

Silja Europa oli aivan huippu tapahtumaa ajatellen. Matkanteko sujui joutuisasti, laivalla ehti päästä tunnelmaan, syödä ja valmistautua keikkaan. Matka laivalta keikkapaikalle oli maksimissaan kolme kilometriä, joten se oli taitettavissa vaikka jalkaisin ja mikä parasta, laiva toimi keikan jälkeen majoituspaikkana, ruoka- ja bileravintolana. Ei tarvinnut metsästellä ruokapaikkoja Tallinnassa tai bilepaikkoja myöhemmin ja raahautua yöksi hotelliin, vaan kaikki löytyi saman katon alta. Kaiken kruunasi hidas aamu, mahdollinen visiitti Tallinnassa, merellinen paluumatka Helsinkiin ja edulliset meriostokset laivalta. Voiko enää onnistuneenpaa ja helpompaa keikkapakettia olla?

Ei.

Pstt. Tallink Siljalla on useita erilaisia erikoisristeilyjä, joissa joko vieraillaan hieman harvemmissa kohteissa (esim. Riika tai Visby),  tai sitten laivalle on järjestetty jotain erikoisohjelmaa. Tarjolla on mm. Vadelmavene-komediaristeilyä ja Suomen suurinta tanssiristeilyä, joten jokaiselle löytyy jotakin. Tallink Siljan erikoisristeilyjä pääset tutkailemaan täältä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Helsingin kesän must-visit: Meripaviljongin kelluva terassi

*Pressikutsu. Olin Meripaviljongin kelluvan terassin avajaisissa Pienen Ideapuodin kutsumana*

Kukapa ei nauttisi laineen liplatuksesta ja välkkyvästä merestä. Esteettömistä merimaisemista ja siitä, ettei lähellä huristele autot tai ihmiset vaeltele jatkuvalla syötöllä terassin vierestä, kun nauttii lasillisen lempijuomaansa ja/tai aterioi siinä samassa. Täytyy myöntää, että harvassa on Helsingissä ne terassit, jotka hivelevät silmiäni, ovat sopivan kokoisia ja samalla kolahtavat niin sijainniltaan kuin palveluiltaan, mutta nyt on sellainenkin vihdoin tullut Helsinkiin.

Sain kutsun Hakaniemen Säästöpankinrannassa sijaitsevan ravintola Meripaviljongin kelluvan terassin avajaisiin, eikä kutsu olisi voinut oikeampaan osoitteeseen tulla. Merelliset maisemat ovat minulle se The Juttu, mutta terassilta vaadin myös muutakin. Siinä vaiheessa, kun terassilla alkaa olla kokoa, se on liian täyteen ahdettu ja/tai näkymänä on naapuritalon seinä (katot on jokseenkin ok), jää tämä tasokkaampaan ympäristöön mieltynyt nainen mieluummin oman kodin takapihalle nauttimaan sitä lempijuomaansa.

No hupsistaheijaa. Mitä saadaan, kun terassin avajaisiin kutsutaan 45+ nainen (allekirjoittanut), joka kirmaa terdelle melkoisen kiireisen ja vähäunisen Bon Jovin keikkamatkan jälkeen? Vastaus on jokseenkin eri kokoisia kuvia ja vähemmän sommittelua. Hyi minua.

Miksi Meripaviljongin terassi?

Terassin pääsuunnittelija on arkkitehti Simo Freese, joka on suunnitellut myös modernin ja onnistuneen oloisen Meripaviljongin. Terassin kaareva muoto ja sen kalustus hivelee silmää, eikä ympäröivissä maisemissa ole haukuttavaa. Terassin kelluvan rakenteen ansiosta meri on lähes käsin kosketeltavissa ja lasisten kaiteiden ansiosta näkymät merelle ovat täysin esteettömät. Aurinko paistaa terassille mukavasti pitkin päivää, mereneläviin erikoistunut ravintola tarjoaa maittavaa ruokaa (myös meille kasvissyöjille) ja terassin koko on oikein mainio tietynlaista rauhaa hakevalle. Sateella ja auringon paahteessa terassin ylle on laitettavissa markiisit, viileämpinä iltoina lämpöä tuovat kaasulämmittimet ja koko komeuden kruunaa terassin lähistöllä soliseva suihkulähde. Helsingin kaupungin aikoinaan sulkeman ja Meripaviljongin nyt käynnistämän suihkulähteen toiminnan Eläintarhanlahdella kustantaa Meripaviljonki.

Meripaviljongin terassin sijainti on oikein nappeli. Lyhyen kävelymatkan päästä löytyy Hakaniemen metro-, ratikka- ja bussipysäkit, eikä veneellä tuleviakaan ole unohdettu. Venepaikkoja ravintolalla on kuusi kappaletta ja mikä sitä estää tulemasta paikalle vaikkapa kanootilla tai sup-laudalla. Eikä siinä muuten vielä kaikki. Terassi on esteetön ja tien toisella puolella on ravintola Juttutupa, joka tarjoaa mutkattoman ympäristön lisäksi elävää musiikkia. Mikäs olisikaan mukavampaa, kuin nauttia maittavasta ruuasta ja juomasta Meripaviljongin terassilla ennen siirtymistä tien toiselle puolelle kuuntelemaan elävää musiikkia.

Kaikille kuluttaja-asiakkaille suunnattu Meripaviljongin 150-paikkainen kelluva terassi on avoinna aamupäivästä iltaan sään mukaan, eikä sieltä ole varattavissa pöytiä. Terassi on kuitenkin varattavissa yritysten yksityisiin aamiaistilaisuuksiin.

Meripaviljongin kelluvalle terassille kannattaa suunnata heti säiden salliessa. Vahva suositus merellisten maisemien, upean miljöön ja kätevän sijainnin takia. Kaiken ei tarvitse aina sijaita keskustassa. Meripaviljongin osoite on Säästöpankinranta 3, 00530 Helsinki.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.