Tadaah. Se on kuulkaattes jälleen kerran niin, että kiva ja kiltti K has left the building. Että ei muuta kuin sormet korviin, kädet silmille tai poistuminen blogista nopeasti, jos et näe VR:n ja HSL:n nykyisissä toimissa mitään haukuttavaa. Se on nääs niin, että nuo kaksi matkustajaliikennettä hoitavaa whatever laitosta saa osakseen tämän kipakan naisen muutaman vahvan sanan.
Hip hei, järjestyshäiriöt ja lähijunat ne yhteen soppii!
On se vaan jännä, miten joillakin alkoholia/muita humaltavia aineita nauttineilla ihmisillä se järjenjuoksu hieman hidastuu. Sitä elellään kuin maailmanomistajat ja siitähän muut ihmiset saattavat kärsiä. Voitte uskoa millaiset fiilikset meikäläisellä oli, kun lähijunassa seuraavalle penkkiriville istahti örkkimörkkiseurue mölytoosansa kanssa. Ja ei, mistään pienistä desibeleistä ei ollut kyse. Matkarauha työpäivän päätteeksi oli rikottu.
Siinä minä kuuntelin tuskissani örinää ja mölytoosaa. Katselin ympärilleni, josko paikalla olisi konduktöörejä tai vartijoita ulkona laiturilla. Ei ollut, ei, eikä henkilökuntaa näkynyt luonnollisestikaan missään Rautatieasemalta lähdön jälkeenkään. Otsapanta kiristyi ja sitten oli jo pakko puhista hieman. Tuntematon miesmatkustaja, minua minimittaista narukätistä naista huomattavasti isompi, päätti toimia puolestani ja pyysi örkkejä hiljentämään musiikkia, mutta eihän se meininki muuttunut mitenkään.
Minulla kasvoi tatti otalla sitä vauhtia, että ryhdyin selvittämään netistä numeroa, josta tavoitella örkkimörkkien poistajia/junan konduktöörejä. Menin VR:n nettisivuille, mutta sieltä ei löytynyt vastausta, eikä myöskään somen puolelta. Onneksi örkit jäivät muutaman pysäkin jälkeen pois, mutta minä en tilanteesta enää rauhoittunut.
Voi niitä konduktööriparkoja, jotka saapuivat hymyssä suin useamman pysäkin päästä örkkien poistumisesta. Minä rupesin kysymään puhelinnumeron perään, johon soitella hätätilanteissa ja sieltä se sitten tuli. Mitäpä sitä enempää selittämään, vaan paan pistäen tänne tekstin, jonka kirjoitin raivon vallassa VR:n Facebook-sivuille junassa istuessani.
”VR, minä olen valtavan VIHAINEN teille! Täällä me istuimme K-junassa häiriköiden häirittävänä ja mistään ei edes löytynyt hätään numeroa, josta saada apua tilanteeseen. Häiriköitä pyydettiin olemaan hiljaa, mutta köniin olisi pyytäjä saanut, ellei olisi jättänyt häiriköijiä rauhaan. Meidän tuuri oli, että häiriköt lähtivät pois muutaman pysäkin päästä, mutta nuo hetket oli tuskallisia.
Vasta useamman pysäkin päästä ilmestyi vaunuumme konduktöörit, jotka kertoivat, että vaunun päästä löytyy numero johon soittaa hätätilanteessa. Miksi tieto on niin piilossa? Miksi junan paikoilta ei saa samaa tietoa, tai neuvoa mistä numeron voi hakea? Ja ohjeenne ”soita hätäkeskukseen” oli myös uusi. Eipä tullut mieleen soittaa 112 -numeroon, kun örvelöt soittaa musiikkia mölytoosasta täysillä ja örisee/uhkailee.
Olkaa nyt VR:llä kilttejä ja tiedottakaa junissa kunnolla, mitä tehdä hätätilanteissa ja numerot kunnolla näkyville. Kun kerran henkilökunnastanne ei ole enää apua ja joudumme olemaan yksin, niin numero myös etusivullenne nettiin. Ajattelemattomia te siellä VR:llä olette, kun ulkoistatte turvallisuudesta ja yleisestä järjestyksestä huolehtimisen meille matkustajille! Terveisin katkera, vihainen lähijunalainen.
Ei näin, VR!”
Jos ei homma toimi junassa, niin ainakin somessa sitten. VR vastasi nopeasti kommenttiini, mutta iloiseksi he eivät minua kommentillaan saaneet:
”Hei Kirsi, kyse on HSL:n junista, mutta asia on yhteinen kaikissa lähijunissa. Ymmärrän tilanteen pelottavuuden . Laitan palautteesi eteenpäin käsittelyyn, ja pahoittelen tilannetta. Toivon että saamme asiaan ratkaisua, jotta junamatkoista tulee oikeasti turvallisia.@HSL_HST/Anne”
Tuota noin. Mitä kohtaa minä en nyt ymmärtänyt?
Kovasti te siellä VR- Yhteisellä matkalla Facebook-sivustoilla tiedottelette lähijunaliikenteen ongelmista ja myöskin luonnollisesti niistä, jotka koskevat HSL:n matkustusalueen junia. Sanallakaan ette sivuillanne sano, ettei kyseiset junat ole VR:n, vaan HSL:n. Se, että junan kyljessä paistaa pienellä HSL:n logo ei oikein informoi junamatkustajaa siitä, ettei kyseessä ole viestinne mukaan edes VR:n kulkuväline.
Parahin VR, kysymykseni kuuluu seuraavasti: Jos kerran pesette kätenne lähijunista sanoen niiden olevan HSL:n junia, miksi pidätte junassa VR:n konduktöörejä? Miksi juniin ei saada niitä henkilöitä (kauhutarkastajia), jotka voisivat sakottaa liputta matkustavia ja pistää tai pistättää tarpeen tullen niska-peffa -otteella ovesta ulos? VR, miksi lähijunissanne on koristekonduktöörejä keltaisten liivien kanssa harvakseltaan tarkistamassa lippuja, vaikkeivat he voi tehdä liputtomalle muuta kuin pyytää poistumaan/poistaa liputta matkustava seuraavalla pysäkillä?
Dear VR. Pyydän anteeksi että olen tyhmä, mutta…
Tilanne lähijunassa oli ahdistava kaikin puolin. Se oli uusi tieto minulle, että HSL:n lippu-uudistuksessa menetitte HSL:lle lipunmyyntioikeuden lisäksi kokonaisia junia. Se on mielestäni väärin, ettei nettisivuillanne ole tarpeeksi hyvin tietoa tästä ja linkkiä HSL:n sivuille ”perushäiriötapauksissa”. Minä olin tyhmä ja ymmärtämätön, kun en ymmärtänyt hämmentävässä tilanteessa lähteä kiertelemään junavaunua puhelinnumeron toivossa. Minä olin tyhmä, kun luulin saavani jotenkin yhteyden junassa olevaan konduktööriin ja supertyhmä, kun luulin junan kuuluvan VR:lle. Lupaan, etten häiritse teitä enää koskaan ongelmallisten matkustajien takia. Olen pahoillani hätäkeskus jo nyt, jos joskus soitan teille ja pyydän apuanne kun haluan matkustusrauhan.
On se vaan mielestäni hieman väärin häiritä hätäkeskusta (puhelinnumero 112) örkkimörkkien mölytoosan takia. Luulisi olevan hätäisempiäkin asioita.
Niin sitä pitää. Ulkoistakaamme kaikki jutskat muille kun VR:lle. Ja jatkakaa te koristekonduktöörit hymyssä suin. Mietittiin tuossa miehen kanssa, että halvaksi tulee nykyään liikkuminen lähijunissa, kun lippuakaan ei tarvitse ostaa. Jää vain seuraavalla pysäkillä pois ja odottaa seuraavaa junaa. Yksi vapaamatkustuksen ammattilainen totesikin lippua tarkastaneelle konnarille tuossa viikko sitten, että ”ei oo lippua, en sellaista myöskään osta ja jään seuraavalla pysäkillä pois”. Ei tainnut olla eka liputon kerta se.
Kyllä minä säälin teitä koristekonduktöörit. On se niin väärin, että teiltä on teidän oikeat hommat viety. Ikävä minulla on konduktöörejä tullut. Siis niitä aikuisten oikeita konduktöörejä.
Kuvan henkilö ei liity tapaukseen. Satuin huomaamaan moisen matkustustavan eräänä aamuna silloin, kun kaikki junat oli vielä VR:n hallussa. Nopeasti tuli vartijat noukkimaan poikkeavasti istuvat miekkoset pois, kiitos läsnä olleen junahenkilökunnan. Oi niitä aikoja.
Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.
