Suomen suurin matkablogiyhteisö

Hääpäivä- ja lomakuulumisia

No moikka! Pahoittelut tästä hiljaiselosta, mutta vilinää ja vilskettä on riittänyt aivan liian paljon täällä suunnalla. Tänään, 7.7. 2017, vietämme miehen kanssa 16. hääpäivää ja eihän tämä mitään herkkua ole. Itse asiassa ensimmäisen kerran elämässäni minäkin päivämäärät muistava nainen unohdin kokonaan hääpäivän olemassaolon, mutta onneksi tuo oma armas toivotteli hääpäivät heti aamupalapöydässä nähtyämme. On se vaan hyvä, että joku sentään muistaa. Että nuin. Olo on kaikkea muuta kuin hehkeä. Olen ilmiselvästi väsynyt, sillä eilen olin tunkemassa täyttä kahvipannua lääkekaappiin ja tänään sitten etsiskelin lautasia siivouskaapin siivousainelokerosta. Miten tähän on tultu?

Se toisenlainen juhannus

Juu, olisihan se minulle tärkeä keskikesän juhla voinut mennä paremminkin. Paikalla oli rakkaita ihmisiä, uusi suloinen vauvelikin, mutta silti juhannukseen kuului ulkopuolisista asioista koituvaa surua ja ei edes paikalla olleesta henkilöstä johtuvaa ajoittaista vihaakin, joten viikon mökkeilyn jälkeen olo oli henkisesti aivan kuitti. Minä otan hyvin tuskaisesti aina kaikki minun rakkaille tapahtuvat asiat, joten ensimmäiset yöt mökkiviikon jälkeenkin meni pohtiessa pahaa maailmaa.

Siis ihan oikeasti! Mikä on todennäköisyys sille, että örkkimörkki odottaa juuri minua saapuvaksi?. Kyllä tuli otettua taas muutama hyppyaskel taaksepäin, kun olin ottamassa itselleni tikkoja tikkataulusta.

Juhannuksen must, saunavihta.

Mutta oli mökkikeikassamme paljon hyvääkin. Näin pitkästä aikaa minulle rakkaita ihmisiä, nautimme yhdessä, saunoimme (liikaa) ja söimme hyvin. Kelit oli melkoisen onnistuneita, vaikka aurinkoisempaakin ja lämpimämpää olisi saanut olla. Juhannuksen jälkeen se vilinä ja vilske alkoikin, kun ajoimme tiistaina kotio, keskiviikkona hoidimme käytännön asioita ja piipahdinpa minä töissäkin hoitamassa yhden asian pikaseen. Torstaina meidän piti lähteä viemään tenavia Länsi-Suomeen isovanhemmille hoitoon, mutta se kesälomamme ainoa lämmin ja nätti päivä innosti lorvimaan ja ostimme tenaville bussiliput Tampereelta etiäpäin. Mies uhrasi perjantain viemällä lapset Tampereelle ja ostamalla samalla keikalla uuden sängyn kuopukselle, kun meikä keskittyi kotona siivoukseen ja pakkaamiseen. Tulihan siinä samalla pölpötettyä hieman vlogiakin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Tallinnassa hääpäivää ennakkoon viettämässä

Kuis Tallinna? Lauantaina suuntasimme Gabriellalla lahden yli, nautimme olostamme Hilton Tallinn Parkin hulppeassa sviitissä, söimme hyvin ja vähemmän hyvin, mutta eihän se viikonloppu Tallinnassa nyt niin romanttisissa tunnelmissa sujunut.

Tadaah! Skål vaan Tallinnan satama ja Silja Europa!

Ihan hulppea sviitti meillä oli. Olohuoneen kulmaikkunasta näkyi satama ja makuuhuoneen kulmaikkunasta puolestaan Tallinnan vanhakaupunki. Palvelu Hiltonissa oli hyvää ja voin suositella, mutta tarkempi esittely ja arvostelu hotellista tulee myöhemmin, kunhan kiireet hellittävät.

Ja ai jai sitä ihanaa päivällistä Vegan Restoran V:ssä!

Tallinnasta saavuimme ryytyneinä maanantaina, tiistaina purimme ja raivasimme kuopuksen huoneen kalusteet ja appiukko liittyi remonttiavuksemme siihen saakka, kunnes apua ei enää tarvita. Viikonpäivät on meikäläisellä hakusessa kun ollaan paiskittu 12-14-tuntisia päiviä remontoinnin kimpussa, sillä yhteensä neljä huonetta saa uuden ilmeen. Eikä siinä vielä kaikki. Ostettiin kuopukselle Ikeasta sänky ja sanotaanko vaan niin, että sen kokoamisessa ei sanoja säästelty. Tuloksena vesikello keskellä kämmentä, kynnet atomeina ja mustunut keskisormi.

Täytyy myöntää, että jotain terapauttista tapettien repimisessä ja seinän rapsuttelussa oli, mutta tämä remonttikaaos suorastaan ahistaa. Makuuhuoneessamme on lähes kahden makkarin kamat ja yläkerran aulassa kamoja toinen mokoma. Purnukoita, pressuja ja likaa, eikä alakertakaan sen kauniimpi ole.

Juu ja se meidän hääpäivä

Aamu lähti tuttuun tapaan käyntiin, kun appiukko herätteli hommiin. Tuore kahvi tuoksui keittiössä ja aamupalalla selvisi tosiaan, että hääpäivästähän oli kyse. Voi, jos olisin sen tiennyt, niin olisin tilannut eilen mieheltä juhlan kunniaksi pillitäysmehun aamupalalle ja laittanut hieman salaatinlehtiä ja juustoa leivän päälle. Nyt meikä veti brekkarinsa (maustamaton jugurtti marjoilla ja myslillä + paahtoleipä & kahvia) Kärcherin ikkunapesintä ruokapöydällä kattellessa. Eihän se ruokapöytäkään normaalilla kohdallaan ikkunan edessä ollut, vaan keskellä keittiön lattiaa. Mitäs sitä aurinkoa ihaillessa, kun sisätiloissa sitä kuitenkin huseerataan.

Hääpäivän kunniaksi sain kunnian pestä keittiön ikkunat. Tuo minun oma rakkaani on ollut jotenkin fiksoitunut aina siihen, että hän pesee ikkunat, joten vihdoin tänään, lähes 20 vuoden yhdessäolon jälkeen, minä pääsin pesemään ikkunat. Tarttis varmaan pistää ruksi seinään, mutta nyt ne on niin komiasti maalatut, että jätetään tekemättä. Tässä remontin aikana on ollut päiviä ja hetkiä, jolloin olen tuntenut syvää ketutusta tähän projektiin ja rumaan kämppään, mutta nyt tuota puhdasta ikkunaa ja pesuaineen tuoksua nuuskutellessa tulee vahva usko siihen, että kait tämä tästä vielä joku päivä paremmaksi muuttuu.

Hyvää perjantaita, viikonloppua ja aurinkoista kesäpäivää muruset. Nauttikaahan ulkoilmasta. Minä en ihan oikeasti tiedä, milloin minä ehdin tuonne ulos pistämään nenäni ja yleensäkin lomailemaan, joten ottakaan ilo irti minunkin puolesta.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Seppi perjantai, heinäkuu 7, 2017 at 17:52

    Kiva, että kerrot rehellisesti ettei aina voi mennä putkeen. Kaikkea ei tarvitse kaikille kertoa.
    Parempaa huomista!

    • Reply Kthetraveller perjantai, heinäkuu 7, 2017 at 21:29

      Kiitti Seppi. Minä kerron tosiaan rehellisesti, en tykkää sellaisesta vaaleanpunaiseksi kirjoitetusta arjesta. Eiköhän huominen ole jo parempi, sillä kaikki pakollinen on nyt tehty ja huomenna lähdemme Pori Jazzeille. Paljon jää vielä tekemättä täällä kotona, mutta ne hommat voi odottaa.

    Leave a Reply