Suomen suurin matkablogiyhteisö

Mariellan Retroristeilyn kunniaksi laivabilemuistoja vol 2!

VAROITUS: Kuvat saattavat järkyttää herkimpiä lukijoita ja niitä, joilla on yliruusuinen kuva puhtoisesta ja hienohelmaisesta bloggaajasta. Kannattaa siis jättää lukematta tämä postaus, mikäli haluaa säilyttää ihanteellisen kuvan minusta. Vielä linjoille jääville esitän pahoittelut kuvien laadusta. Sellaista se on, kun on elänyt ajalla ennen digikameraa.

Niin että jälleen tuo edelliselläkin laivabilepaljastuskerralla postauksen alkuun kirjoitettu varoitus. Radio Novan Retroristeily sille ehdottomasti sopivimmalla laivalla, Mariellalla, starttaa perjantaina ja tottahan toki minä olen siellä taas tanssahtelemassa skumppakamun kanssa. Edellinen Retroristeily oli menestys ja tämäkin vanhus jaksoi bilettää, joten saas nähdä, miten tällä kertaa käy. Kunnon bilemeininkiä on varmasti tiedossa tulevalla risteilyllä, sillä artisteina on mm. Waldo’s People ja La Bouche.

Anyway, Mariellan Retroristeilyn kunniaksi jälleen kerran valokuvia valokuvakansioiden syövereistä. Lupaan, että nämä kuvat jäävät viimeisiksi paljastelukuviksi, sillä kuvasaldo kansioissa alkaa olemaan pahemmanlaatuista sorttia. Voisihan nämäkin tietty jättää julkaisematta, mutta hei, joskus on kiva hullutella ja näyttää, millainen höpönassu (?) täällä ruudun toisella puolella on.

Parhaat kuvat otetaan kankkusessa, eiks vaan?

No mutta, kukas se siinä naama messingillä? Tässä sitä pötkötetään Cinderellan aulan lattialla mallaamassa (nykyään meikäläistä ei sais lattialle makaamaan). Hymy oli herkässä, mutta olo oli kaikkea muuta kuin hehkeä. Edellisen illan bailaaminen näkyi ja tuntui, sillä kuvien ottamisen välillä meikä kävi halaamassa kiitettävään tahtiin julkisten vessojen pönttöjä. Päivän asuna oli olkaimeton raitapaita (ehdoton lempparini) ja vyötärölle vyöllä vedetyt Levikset, luottokoruna toimi kunnon kultadubleekaulakoru. Tämmöttis Cinderellan 20-h risteilyllä joulukuussa 1994.

Pepsodent powa!

Tämmönen leveä hymy Mariellan yökerhossa alkuillasta kesäkuussa 1993. Laiva oli vasta startannut Helsingistä ja me istuimme skumppakamun kanssa yökerhossa plaraamassa tax-free-kuvastosta hyttioluita. Vaatteina Leviksen (501) farkkushortsit, musta sydänkaula-aukkoinen uimapuku ja lila/kultainen jakku.

Merellistä muotia.

Isabellan 24-h risteily elokuussa 1993. Kuuma kesäpäivä ja risteilymieli taas korkealla. Päivän asuna Leviksen farkkushortsit, valkoinen bikiniyläosa ja sen ajan kuuminta huutoa olleet klubitakit. Takaa tietysti asianmukaisesti sellaisilla ”henkseliklipseillä” kiristettynä.

Me mitään hytissä juoda!

Bissetuoppi baarista ostettuna ja tasaista jatkotäyttöä hytissä. Mikä kuningasidea ostaa täksäristä muumipillit ja imeskellä söpösti juomaa kierrepillin kautta. Pillit lensi melkoisen nopeasti nurkkaan, sillä oluen imeminen pillin kautta oli tuskallisen hidasta puuhaa. Vaatteena joku merkkimekko, jonka oma äitini oli minulle ostanut. Tämmöttis Mariellalla helmikuussa 1998.

Ja mä mitään ole juonut!

Tiedättekö mitä? Meillä tytöillä oli joku pakottava tarve Mariellan reikää kohtaan. Nääs kakkoskannella oli hissien edessä sellainen reikä, joka kuvassakin näkyy. Sinne meidän oli suunnistettava ottamaan kuva, vaikkei ko. kannella oltais asusteltukaan. Pitäsiköhän muuten suunnistaa tuonne ottamaan kuva jälleen tulevalla risteilyllä? Iltaeleganssina upea sähkönsininen iltapuku, jota rakastin yli kaiken. Näin jälleen Mariellalla helmikuussa 1998.

Vyölaukut. Parasta.

Tällaista iltabile-eleganssia Isabellan ruotsinristeilyllä helmikuussa 1995. Roiskeläppä, toppi, vyölaukku ja luottokoruni kultadubleinen kaulakoru. Tuohon aikaan luottojuomani oli pullollinen lypsylämmintä Henkell Trocken -skumppaa. Sen verran traumatisoiduin ko. juomasta, ettei se maistu edelleenkään edes kylmänä.

Nöyryytetty matkanjohtaja.

Gabriellan ensimmäinen ruotsinristeily Helsingistä Tukholmaan 17.-19.4.1997. Minä matkanjohtajana silloisen työpaikkani kokousristeilyllä ja eihän se mennyt meikäläiseltä ihan helpoimman kaavan mukaan. Tyytyväiset matkalaiset tarjosivat matkanjohtajalleen juomia ja olo oli sen mukainen aamulla. Minä halasin taas hyttini vessanpönttöä ahkeraan ja kolmen-neljän aikaan päivällä olin jo niin heikossa hapessa, että pakko oli soittaa infoon ja kysellä apuja laivan sairaanhoitajalta toistamiseen. Sydämellinen sairaanhoitaja saapui hyttiini parin peräpuikon kanssa ja rupesi jo vetelemään kumihanskoja kouraan, mutta minä kiitin nätisti ja sanoin hoitavani epämieluisan tehtävän ihan itse.

Raahauduin hieman myöhässä ja tuskaisena päivälliselle saaden sääliviä katseita työpaikkalaisiltani. Eräs inhoamani mies tarjosi aivan väen vänkäämällä takkinsa minulle, joten tuohon yllä olevaan kuvaan kätkeytyy tunteita laidasta laitaan. Kaamea kankkunen, inhoamani miehen takki ja peffassa jotain sellaista, mitä en olisi sinne halunnut saada. Nimesin muuten peräpuikon Sputnikiksi. Elämä on.

Kahden promillen kuningasidea.

Mariella helmikuussa 1998. Jätän. tämän. vain. tähän.

Että nuin. Radio Novan ja Viking Linen Retroristeily tänä viikonloppuna 19.-21.5.2017. Yritän päivitellä kuvia Faceen matkan päältä, jos ja kun netti pelittää.

P.s: Ihan itte maksettu matka kuulkaattes on. Ja tuo vimonen kuva tuossa, voitte olla huoleti. Kultaiset rintsikat ja nahkahanskat jäi hyttiin ennen kuin lähdettiin hyttimme ulko-ovea kauemmas.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas keskiviikko, toukokuu 17, 2017 at 19:12

    Mä kyllä odotan, että retroristeilyllä pukeudut juuri viimeisen kuvan tyyliin! HIH

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, toukokuu 17, 2017 at 21:10

      Hahhah, ei pysty, ei taivu. Jotenkin sitä järki kasvoi vuosien saatossa, ja nyt en edes vahvasti nauttineenakaan astuisi hytin ovesta ulos rintsikat ”väärässä järjestyksessä”.

      Mutta… Saas nähdä, miten Retroristeily sujuu 😉

  • Reply miraorvokki keskiviikko, toukokuu 17, 2017 at 14:55

    APUA!! 😀 Tää oli niin hyvä! En kestä tätä postausta. Ihanaa, niin ihanaa ja samalla kammottavaa ajatella millaisen postauksen nuoruudestaan rustaa vaikka 15-vuoden päästä. Oot ihku!

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, toukokuu 17, 2017 at 15:27

      Hahhah. Kiitti. Mä ihan oikeasti pohdin, kehtaanko laittaa tänne tuuttiin enää mitään. Mistä sitä tietää, miten näitäkin kuvia ”jatkokäytetään” jossain, mutta eiköhän 20 vuotta ja enemmän aikaa noihin kuviin anna paljon anteeksi. En ole todellakaan tänä päivänä se ihminen, joka olin tuolloin. Jännästi sitä kasvoi vuosien saatossa isoksi 😉

    Leave a Reply