Suomen suurin matkablogiyhteisö

Bloggaajista, blogituloista ja kateellisista ihmisistä

Rantapallossa kirjoittava London and Beyond Lena pohti äskettäin postauksessaan blogituloja ja sitä, pitäisikö niitä hävetä vai ei. Tarkoitus oli avautua Lenalle kommentissa, mutta sitten sitä tarinaa tulikin niin paljon, että päätin kirjoittaa ihan oman postaukseni asiasta. Että täältä kuulkaattes pesee kritiikkiä niin kateellisille lukijoille kuin hieman bloggaajillekin, olkaattes hyvät!

Ööö? Mikä mättää?

Huoh, minen ole lukenut paljoa blogeja, joten en tiedä tarkalleen, miten paljon ja millä tavalla bloggaajien tuloista on nillitetty. Jotain pöhinää se nillitys on kuitenkin aiheuttanut, jos kerran bloggaajat rupeavat puolustelemaan tulojaan ja etujaan, tai häpeämään. Bloggaajien tuloissa ei ole mielestäni mitään hävettävää, mutta pitäisi aina muistaa, että vaikka kuinka väittäisi bloggaamisen olevan ihka oikeaa työtä, ei se siltä tavallisen ihmisen silmissä näytä koskaan.

Niinpä niin, kateus, tuo paha voima se vaan jaksaa tunkea lonkeroitaan kauniiseen, vaaleanpunaiseen maailmaan. Kateellisia ihmisiä on ja valitettavasti sille ei vaan voi mitään. Silloin kun bloggaaja postaa toinen toistaan kauniimpia kuvia, joista paistaa hyvin huoliteltu elämä, vaatteet, vip-kutsut, ja -matkat, ei voi todellakaan olettaa, että kaikki lukijat ihastelevat ja tsemppaavat postauksisssa. Laittamalla itsensä someen asettaa samalla itsensä koko kansan arvosteltavaksi ja se on vain julma fakta, ettei kaikilta lukijoilta tule välttämättä positiivisia kommentteja. Hyi minua kun sanon, että negatiivisiakin kommentteja on pystyttävä ottamaan vastaan, jos meinaa somessa esitellä elämäänsä.

No, onko se bloggaaminen työtä?

Minä tiedän, että ammattilaisbloggaaminen on työtä, eikä minusta olisi tässä elämäntilanteessa todellakaan siihen. Moni tavallinen ihminen ei kuitenkaan näe bloggaamista työnä, vaan näkee sen ”luksuksena”, josta bloggaaja saa nauttia ja hyvässä tapauksessa saa siitä vielä rahaa. Ihmisluonnetta hiukkasen tuntevana voin sanoa, että monille kelpaisi luksuselämä ja sekös harmittaa, kun jotkut saavat sen ”tekemättä mitään”. Sitähän se bloggaaminen monien mielestä on, väsätään olkkarin sohvalla 30 – 60 minuuttia tekstiä ja valitaan valokuvat, jotka on otettu huippukameralla, jonka jokin yhteistyökumppani on kumminkin antanut bloggaajalle ilmaiseksi. Harvempi bloggaaja oikeasti kertoo postauksen perään siihen uhrattujen tuntien määrää taikka siitä luomisen tuskasta, mitä kaikkea mediakauniin postauksen eteen on täytynyt tehdä.

Voi meitä ihmisiä!

Ihminen on jännä olento. Pahista telkkarissa näytelleet näyttelijät saavat siviilissä vaikka mummolta käsilaukusta päähän bussissa, joten kyllähän bloggaajankin elämä on juuri niin kiiltokuvamaista kuin blogi näyttää. Pakkohan se on tuommoinen itseriittoinen bloggaaja palauttaa maan päälle korkeuksistaan, eiks vain? Ja tähän perään se silmäniskuhymiö, jota en suosi postauksissani.

Romantic Room view from balcony

Oih, skumppaa ja herkullinen hedelmälautanen huoneeseen tuotuna Italian Gardajärvellä heinäkuussa 2016. Ihan itte kuulkaattes tilattiin ja maksettiin, kuten koko matka. Minen lähestynyt mitään hotellia anoen ilmaisyöpymistä tai pressihintaa, koska reissu ei olisi enää lomaa nähnytkään, jos olisi ollut ”kirjoitusvelkaa” jonnekin suuntaan. Minulle ei tulisi mieleenkään reissata kotimaassa tai maailmalla vain ja ainoastaan toisten laskuun, joten pelkkää yhteistyöblogia tästä ei koskaan tule. Että hmm. Olenko tyhmä, kun en käytä blogiani hyväksi matkoillani, viisas kun osaan lomailla vai rikas, kun pystyn maksamaan omat matkani itse? Siinäpä pulma.

Minä olen saanut pieniä tuloja blogistani, mukavia kutsuja ja reissuja, enkä voi kuin olla iloinen. Blogissa kirjoitan niistä avoimesti, muttei minulla ole tarvetta huudella niistä suuresti siviilissä. Oma elämä on opettanut olemaan varovainen rahoista puhuttaessa, sillä ainakin minuun kateellisten ihmisten jopa hyökkäävä käytös sattuu.

Kthetraveller1

Oi sitä ihanaa elämää huhtikuussa 2015, kun sain järjestää sviittijuhlat eli Sviibit yhteistyössä silloisen Solo Sokos Hotel Aleksanterin ja Kakkugallerian kanssa. Edellä mainitut tahot tarjosi meikäläiselle kunnon bileet, majoituksen ja herkulliset eväkset. Kyllä sitä kuulkaattes painittiin postauksen kirjoittamisen kanssa sen jälkeen ja toisaalta, ei niissä sviibeissä paljoa pystynyt ottamaan rennosti kun kameran oli laulettava. Mutta psst, eihän sitä nyt passaa kertoa, että työksi ne bileet meni.

VR

No mutta kappas, mikäs se nenän eteen tupsahti junassa, kun pääsin Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlille Viking Linen ja VR:n kutsumana syyskuussa 2015? Oi että, kun oli upea matka. Tälle naiselle se oli oikea unelmien täyttymys, mutta takaraivossa painoi koko ajan tieto, että kuvia on otettava ja kokemuksista on kirjoitettava reissun jälkeen. Niin juu, ja aikamoinen reissu se olikin. Viisi laivaa 89 tunnissa -turnee sisälsi kutsuvierasmatkan Ahvenanmaalle Viking Linen ja VR:n toimesta, yhteistyömatkan Pietariin St. Peter Linen kanssa ja kutsuvieraslounaan Norwegian Starilla Risteilykeskuksen kutsumana. Kaikista kirjoitin (ja stressasin).

Pietarin verikirkko 5

Siinäpä sitä komia rakennus Pietarista. Hiukkasenhan tuo St. Peter Linen yhteistyömatka kärsi siitä, että lapset oli matkassa. Testasimme risteilykonseptia lapsiperheenä ja lasten takia moni nähtävyys jäi valitettavasti käymättä. Harmi sinänsä, sillä Pietari on todella nätti kaupunki.

Silja Europa Maxim a la carte aamupala

No voih, lisää ihanaa skumppaa! Tallink Silja kutsui pienen poppoon median edustajia ja bloggaajia tutustumaan uudistettuun Silja Europaan huhtikuussa 2016. Aamu alkoi skumppa-aamupalalla, pääsimme kiertelemään laivaa ja paluu tapahtui samana päivänä m/s Starilla, mites muuten kuin Business Loungessa istuen. Minua hävettää, etten pystynyt koskaan kirjoittamaan Starin Business Loungesta, sillä kuvasaldoni Loungesta oli suorastaan säälittävä.

Silja musikaali Grease

Aijai, viihdettä ja nautintoa vatsalle, silmille ja korville. Tallink Silja kutsui Siljan Helsingin laivoilla pyörineen Grease-musikaalin ennakkonäytökseen maaliskuussa 2016. Hyvää ruokaa ja perään mukaansatempaava musikaali. Kyllä kelpas!

Solo Sokos Hotel Estoria

Tuosta se kaikki alkoi. Elämäni ensimmäinen kutsuvierasmatka, Solo Sokos Hotel Estorian avajaiset huhtikuussa 2014. Oi sitä tämän prinsessan onnea, kun tuollaiselle matkalle pääsin. Mutta ei meillä kuulkaattes ollut vapaata hetkeäkään, koska reissu oli kellotettu melkoisen kiitettävästi.

Energian oivalluskeskus 9

Siinäpä sitä testaillaan ilolla Energian Oivalluskeskuksen tarjontaa yhteistyössä Tallinnan kaupungin matkailutoimiston ja Energian oivalluskeskuksen kanssa maaliskuussa 2015. Päivä oli ikimuistoinen ja kerrassaan ihana, vaikka jouduinkin tekemään töitä ja takaraivossa piileskeli pieni pelko. Mitäs jos lapset ei tykkääkään, mitä ja miten kirjoitan kokemuksistamme?

Piritan seikkailupuisto

Tallinnan kaupungin matkailutoimisto ja Eckerö Line oli yhteistyökumppanina myös kesäkuussa 2014, kun teimme perheenä pikku reissun Tallinnaan. Pikkuisenhan minä nielaisin, kun näin perheellemme suunnitellut aikataulun, mutta hyvin se meni. Samoja asioita minä mietin tuolloinkin kun edellisen kuvan kohdalla. Mitäs jos lapset ei tykkääkään, mitä ja miten kirjoitan kokemuksistamme?

Kthetraveller aviomies

Aww, kattokaa nyt meitä rakastavaisia! Blogin kautta tuli ihana mahdollisuus osallistua Sokos Hotellien ”40 vuotta – 40 blogitarinaa” -kampanjaan keväällä 2014, ja olihan se melkoinen kunnia. Ihana, rentouttava hierontahetki Kokemus Helsinki Day Spassa, nautinnollinen illallinen Solo Sokos Hotelli Tornin ravintolassa ja yöpyminen samaisen hotellin Jugend -sviitissä. Yksi sana: nautinto.

Kthetraveller

Siinä. Pankaattes nyt haukkuen, kun pääsin Viking Linen kutsumana katsastamaan Viking Gabriellan uudistukset tuoreeltaan huhtikuussa 2016 ja visiteeraamaan siinä samassa Tukholman lakritsifestareilla. Jos tuo ei nyt hermostuta, niin tarttukaa sitten vaikka meikäläiseen ihmisenä. Kauhiat silmärypyt, ruma nenä ja tukkakin silmillä. Saakelin hyväosainen nainen, joka pääsee välillä nauttimaan bloggaamisen tuomista eduista ja hyi että, kun siviilissäkin menee hyvin. Avioliitto kukoistaa ja vaikka ikää on paljon ja kaksi lasta on pukattu maailmaan, niin kroppa on melkein kuin teinillä. Paha, paha nainen!

Ugh, voisin sanoa miljoona sanaa tästä kateellisuus-asiasta, mutta suljen pian sanaisen arkkuni. Minulle riittää jo se, että siviilissä saa pyöritellä näitä asioita. Sen kun vain ihmiset ymmärtäisivät, että jokainen on oman onnensa seppä. Blogi pystyyn ja niska limassa hommia tekemään, jos sen tuomat edut kiinnostaa. Jos oma työpaikka tai oma kumppani kyrsii, niin asialle kannattaa tehdä jotain. Bloggaaja, joka elää omaa unelmaansa, ei ole vienyt kateelliselta ihmiseltä rahaa, tavaroita tai kumppania. Itse asiassa hän ei ole vienyt yhtikäs mitään.

Hymy nassulle ja omaa mieluista hommaa tekemään, mitä se sitten onkaan. On suorastaan hölmöä keskittyä kadehtimaan toisia näkemättä ollenkaan sitä, mitä hyvää omasta elämästä löytyy. Katkeruus myrkyttää mieltä salakavalasti ja tuhoaa kaiken ilon elämästä. Sen kun ihmiset muistaisivat.

Peace and love!

P.S: Kuvat kaivettu blogini mediapankin syövereistä. Ei jaksanut ruveta metsästämään alkuperäisiä ilman vesileimaa. Siinä taas yksi syy, miksei minusta tule ammattilaisbloggaajaa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

20 Comments

  • Reply alex sunnuntai, elokuu 21, 2016 at 22:52

    Hyvä kirjoitus K! Täyttä asiaa, johon ei ole paljon lisättävää. On ihan paikallaan muistuttaa siitä, että jokaisen postauksen takana on paljon työtä – eikä vähiten juuri yhteistyöpostausten kohdalla.

    • Reply Kthetraveller maanantai, elokuu 22, 2016 at 09:25

      Niinpä, kiitoksia sanoistasi. Olen lomaillut ja jättänyt blogien lukemisenkin hieman vähäisemmälle ja jösses kun bongasin sinun hotelliarvostelun Krakovasta. Aivan ihqu hotelli teillä!

  • Reply Susanna lauantai, elokuu 20, 2016 at 19:22

    Hyvä aihe. Minä en ole ammattibloggaaja, kerron vain omista matkakokemuksista ja vinkkejä sekä omaksi että muiden iloksi. Siitä huolimatta minä olen saanut just tota samaa kohtelua kuin ammattibloggaajat myöskin. Tosin asiaa helpotti runsaasti se, kun sain selville ettei niitä ilkeitä+kateellisia kommentteja jättänytkään kukaan vieras, vaan pari entistä tuttua vain. Sitten keksin että mitä jos kirjoittaisin myös huonoista matkakokemuksistani enkä vain hyvistä ja on tullut huomattua että sekin aiheena oikeasti kiehtoo ihmisiä. Kateus on joillekin liian helppoa kohdistaa ihmisiin, joilla on muka enemmän kaikkea, vaikka ei olisi

    • Reply Kthetraveller sunnuntai, elokuu 21, 2016 at 12:23

      Olenkin kuullut tuosta ilmiöstä, että ei ammattibloggaajat kärsivät sitten tuttujen ihmisten kateudesta ja ilkeistä kommenteista. Ja tuo on hyvä juttu, että kertoo myös huonoista matkakokemuksista. Ei kaikki matkat ole aina onnistuneita ja niistä huonoista kokemuksista voi olla oikeasti enemmän apua kuin perushehkutuksesta. Kiitti viestistäsi Susanna!

  • Reply antiblog torstai, elokuu 18, 2016 at 10:19

    Minä ihmettelen sitä kuka näistä bloggauksista mitään maksaa? Näin siis matkablogien kohdalla. Minulle bloggaajan suositus toimii niin, etten ainakaan mene sinne mitä bloggaaja kehuu. Toisaalta blogeja lukevat wannabe-bloggarit jotka haluavat päästä samaan, eli reissaamaan ilmaiseksi.
    Muutkin ihmiset matkustavat kuin nuoret naiset. Nyt syntyy kuva, että Helsingistä lähtevissä koneissa ei muita olekaan.

    • Reply Kthetraveller torstai, elokuu 18, 2016 at 10:38

      Ala lienee muutoksessa, Lifestylebloggaajat on tehnyt tiliä, joten kait matkabloggaajien markkinointiaarvoa aletaan arvostaa pikku hiljaa. Saas nähdä, minne suuntaan asiat menee tulevaisuudessa. Ja hyvä juttu, jos blogeistamme on sinulle apua siinä muodossa, että osaat kiertää kaukaa sen paikan, mitä bloggaaja suosittelee 🙂

      Kiitti viestistäsi antiblog, täytyypi katsella kanssamatkustajia lentokoneessa seuraavan kerran hieman tarkemmin…

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle torstai, elokuu 18, 2016 at 09:45

    Erittäin hyvä pointti tuo, että ei todellakaan ole yhteistyönä saadut jutut keneltäkään muulta pois! Sitä ei moni todellakaan ymmärrä miten paljon postauksissa on hommaa, jos ja kun ne tekee perusteellisesti. Ja etenkään sitä ei moni tule ajatelleeksi, että ennen kuin ensimmäistäkään yhteistyötä saa, on tehty satoja ellei tuhansia tunteja töitä jo etukäteen aiempien blogipostausten muodossa.

    • Reply Kthetraveller torstai, elokuu 18, 2016 at 10:00

      Niinpä ja aamen. Ei voi kun ihailla sunkin blogin juttuja ja kuvia. Kyllä huomaa, että töitä on tehty ja iloitsen, että se mahdollistaa sulle uskomattoman ihania reissuja. Minen täällä revi peliverkkareita, vaikka reissaat unelmakohteissani, sillä blogisi kautta pääsen ”töitä tekemättä” mukavalle nojatuolimatkalle hyvien kuvien myötä. Hali! 🙂

  • Reply Sara|Sara's Fab Life torstai, elokuu 18, 2016 at 05:40

    Mä oon oikeestaan lopettanu yhen blogin lukemisen osittain kateudesta. Oli mielestäni väärin, että blogi mikä ei millään tavalla liity matkusteluun ja bloggaaja ei ollut ikinä kuullut sanaa reilaaminen, kun sitä lentopelkoiselle ehdotin, pääsi matkamessujen bloggaaja/ammattilaispäiville. Oletin, että vaikka ei pääsisi matkustelemaan, olisi sitten kuitenkin lukenut netistä edes jotain. Niin, ja itse toki toivon toki joskus vielä pääseväni. Tän vuoden messut kun jäi lyhyeks toppatakkien epämukavuuden takia (naulakot täynnä).

    • Reply Kthetraveller torstai, elokuu 18, 2016 at 08:47

      Hei Sara! Minen tosiaan tiedä, minkä blogiportaalin alla mainitsemasi blogi on, mutta joskus niitä ammattilaispäivien lippuja voi tulla sitäkin kautta tai muilla yrityssuhteilla. Toivottavasti sinulla on tulevaisuudessa mahdollisuus päästä ammattilaispäiville, pidän peukkuja. Kiitti viestistäsi Sara!

  • Reply Anna / 270 degrees keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 22:51

    Tiedän mistä puhut, kun sanot että jo ihan siviilissäkin nämä kamppailut riittäisivät (en tosin viittaa bloggaamisen, mutta ihan vastaaviin juttuihin kylläkin). Ei mene kaaliin, miten ihan lähipiiristäkin voi löytyä porukkaa, joille toisen onnistuminen ja ilo tarkoittaa jotenkin sitä että se on jotenkin itseltä pois :/ Ja jos näiden kerran pitäisi olla niitä ihmisiä, jotka iloitsevat sun onnesta niin ihmekös tuo, että tuntemattomilta tulee sitten helposti vielä enemmän lokaa.. Mutta onneksi kaikki ihmiset eivät sentään ole samasta puusta 🙂

    ”Bloggaaja, joka elää omaa unelmaansa, ei ole vienyt kateelliselta ihmiseltä rahaa, tavaroita tai kumppania. Itse asiassa hän ei ole vienyt yhtikäs mitään.” Aamen! Täydellisesti kiteytetty kaikki se, mitä itse tästä ajattelen.

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 23:14

      Voi eih, sinäkin siis kateellisuuden kohteena 🙁 Onneksi tosiaan kaikki ihmiset ei ole samasta puusta veistetty.
      Tsemppiä muuten nähtävyysähkyysi 🙂

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 22:29

    Hyvin muotoiltu!

    Aina välillä kaveritkin saattaa kysellä onko joku reissu ollut blogimatka ja vähän katseessa saattaa häivähtää kateus kun kertoo että kyllä.

    Vähänpä ymmärtävät siitä duunista minkä joutuu tekemeään yhteistyöpostauksen eteen. Joskus olen ystävienkin kanssa yhteistyökeikalla ollut, ja tuntui että arvostus oli aika vähäistä. Parasta oli kun jatkuvasti kyseltiin ”voisitsä lopettaa ton kuvaamisen”. No en voi. Ja heille sentään voi edes yrittää avata paljonko aikaa tällainen vie, toisin kuin niille, jotka anonyyminä pistäviä kommentteja heittävät tai muuten kadehtivat.

    Yhteistyöt ovat sen verta aikaavieviä että me emme nykyään todellakaan ota kaikkea tarjottua vastaan. Taino, emme ottaneet kyllä alunperinkään, vain sellaisia mitä oikeasti haluamme suositella. Eikä paljoa kiinnosta lähteä maksetulle pressimatkalle lomapäiviään viettämään, kun samalla saa hikoilla ensin kuvien ja stoorien kanssa koko reissun ja sitten vielä X määrän tunteja kotona kirjoittaessa ja kuvia käsitellessä. Tai sittten pitää olla jotain todella, todella kiinnostavaa. Onneksi sellaisiakin aina välillä tulee vastaan. 🙂

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 22:47

      Aamen. Hyvin kirjoitit. Olette todella hyvässä asemassa kun olette päässeet kokemaan yhteistyön ansiosta upeita juttuja, mutta tiedättekös mitä, en ole kateellinen yhtään. Tuskanhiki tulee, kun ajatteleekin miten paljon huippupostauksen eteen joutuu tekemään töitä. Hatunnosto ja voimahali 🙂

  • Reply sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 20:20

    Tää oli hykerryttävä näkökulma aiheeseen.

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 21:27

      Hahhah, ollos hyvä 🙂

  • Reply Maarit Johanna keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 19:43

    Mie niin tykkään miten sie oot aina niin rehellinen <3 😀

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 21:28

      En mää muuhun pysty 😀

  • Reply lena keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 19:29

    No siis ei muuta kuin WORD! Äh mua risoo ihmisten kateellisuus ja nillitys. Jotenkin tuntuu, että tää ilmiö on muuten isompi Suomessa kuin muualla, ainakin mulle tulee tosta häpeästä (ja siitä mun linkkaamasta jutusta) mieleen hyvin suomalainen mielenlaatu että hävetään kaikkea. Ja toisaalta… yritetään olla saamatta naapuria kateelliseksi. Outo juttu.

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, elokuu 17, 2016 at 21:32

      Suomalaisten kansanvitsaus tuo kateellisuus. Kyllä se valitettavasti aiheuttaa monelle hankaluuksia elämässä. Mitään ei saa näyttää, jos haluaa pitää naapuruussuhteet kunnossa. Mikä voima kateellisilla ihmisillä voikaan välillä olla. Harmi.

    Leave a Reply