Suomen suurin matkablogiyhteisö

Vuosi sitten ihastuin Norjaan, enkä syyttä

Hah! Se on kuulkaattes niin, että tällä naisella on viha-rakkaussuhde luontoon. Voi että minä muistan elävästi sen kerran, kun pikku prinsessana istuin isäni pakettiauton kyydissä ja ajelimme metsäteitä maaseudulla. Yhdellä pienellä sivutiellä pakettiautomme jäi mutavelliin jumiin ja siellä sitä yritettiin irroitella autoa liejusta. Minä kirmasin onnellisena siinä ympärillä pikkupikku korkkareilla (oli hienot punaiset nääs) ja sitten se tapahtui. Kenkäni jumahti liejuun ja lensin päistikkaa pikkuiseen vesilammikkoon, jossa uiskenteli nuijapäitä. Voitte arvata millaisen trauman minä, Etelä-Helsingin kivitalojen kasvatti, moisesta tapahtumasta sain.

Ja ah, ne telttaretket ukkilan pihalla, suuren vaahterapuun alla. Linnut aloittivat laulukonserttinsa kukonlaulun aikaan ja minähän revin peliverkkareitani. Sen minä vaan sanon, että linnunlaulu on nättiä päivällä ja illalla, mutta tämä mielensäpahoittaja olisi valmis noitumaan moiset livertäjät maailman toiselle puolelle aamuyön tunteina.

Entäs ne örkit! Kaikki elikot pitäisi kieltää lailla, koska sehän olen minä, jota ne tulevat metsässä moikkaamaan. Hämäkinverkot röpsähtävät minun naamalleni, aivan niinkuin kaikki oksatkin, madot kiipeävät minun kinttujani ja paarmat vahtaavat juuri minua. Uskokoon ken uskoo, mutta aviomiehenikin voi yhtyä tuohon huomioon.

Minä inhoan vaeltelemista luonnossa tuntitolkulla, sillä mielestäni paras paikka kävelemiseen on suurkaupungin kadut tai sellainen alue, jossa tietää pääsevänsä pian mukavuuksien pariin. Minusta ei ole yöpymään mukavuuksettomassa erämökissä ja sanomattakin on selvää, että teltat on iso nou nou, oli sitten kyseessä kaunis kotimaamme taikka Afrikan savanni. Parasta antia minulle luonnossa on kaikki se, mitä minä näen, tunnen, haistan ja maistan. Määrätyllä tavalla ja määrätyn aikaa. Eipä siis ihme, että tuollaiselle ihmiselle vuoden takainen Norjan vuonoristeily oli unelmien täyttymys.

Eihän tuon viikon risteilyllä päässyt kovin paljoa tutustumaan Norjaan, mutta minusta ei ole roadtrippailemaan isoja määriä, joten risteily oli paras tapa liikkua paikasta toiseen. Illat nautimme hyvästä palvelusta, söimme hyvää ruokaa, tutustuimme aluksen ohjelmatarjontaan ja köllähdimme hyttimme mieluisaan sänkyyn. Aamulla heräsimme mahtaviin meri- tai vuonomaisemiin, nautimme maittavan aamupalan ja vietimme kolme päivää tutkien ja ihaillen Norjan maisemia.

Oli paikkoja, jotka eivät innostaneet minua lainkaan ja halusin oikeastaan sieltä vain pois. Oli myös kerrassaan upeita paikkoja, jotka saivat henkeni salpautumaan. Minä, kylmää vettä inhoava nainen, meloin innoissani sormet ja vaatteet märkinä Geirangerin vuonon kirkkaissa vesissä, ihailin jyhkeitä vuoria ja ahmin katseellani kaikkea sitä, mitä ympärilläni näin. Minä patikoin Fløyen-vuorelle katselemaan alas avautuvia maisemia ja ihmettelin luonnon kauneutta. Aloin todellakin ymmärtää, miksi norjalaiset nauttivat niin kovasti luonnossa liikkumisesta ja täytyy myöntää, että niin nautin minäkin.

Floyen

Oih niitä maisemia Bergenin Fløyen-vuorelta! Jotenkin niistä nautti enemmän kun oli ihan itse patikoinut sinne mäen päälle.

Bergen Floyen

Noissa Bergenin metsissä olisin halunnut kävellä pidemmänkin aikaa, poiketa polulta pois, tuntea kädellä puun sammaleinen runko.

Bergen

Ja voi että kun minä olisin halunnut nauttia eväät tämän lammen rannalla. Istua hiljaa ja vain olla.

Norway

Nautin suunnattomasti siitä, että pikkuiset tiet halkoivat jyhkeitä vuorimaisemia, samaan näkökenttään ilmestyi vihreää luontoa ja valkoisia huippuja. Ei ristinsielua missään, vain meidän bussi pikkuisella tiellä.

Trollstigen

Trollstigen, peikkopolku, jätti syvän vaikutuksen tähän naiseen. Tämmöisiä maisemia ei vain tylsässä (?) Suomessa näe.

Peikoista puheenollen, tarinoiden innostamana etsin matkan aikana peikkoja vuorten seinämistä ja aloinkin nähdä niitä kaikkialla.

Norway TrollFloyen 4

Jos nautin maisemista kuivalla maalla, niin nautinpa maisemista myös laivaltamme katsottuna. Jälleen jotain sellaista, mitä ei meillä päin näe.

Rpyal Caribbean Norwegian FjordsNorwegian Fjords Cruise

Risteilymme alkupäässä ei ollut mielestäni paljoa nähtävää, mutta mitä pohjoisemmaksi menimme, sitä komeimmiksi maisemat muuttuivat. Fiilis oli kerrassaan mahtava saapuessamme viimeiseen vierailusatamaamme, Geirangerin vuonoon.

Geiranger Fjord 4Geiranger Fjord 3Geiranger Fjord 2Geiranger 6Geiranger 5Geiranger 4Geiranger 3

Kyllä Norja kolahti tähän naiseen. Mistä sitä tietää vaikka päätyisin joskus uudelleen sinne, mutta eteläisemmät kolkat jättäisin suosiolla matkasuunnitelmasta pois. Vuoria ja vuonoja Norjan pitää olla. Kuis siellä?

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply