Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

huhtikuu 2013

Esittelyssä Norwegian Jewel Penthouse with Large Balcony -sviitti

Olen tainnut aiemminkin kehua tuota Google Analyticsiä joka kertoo melkoisen komiasti mistä te lukijat olette kiinnostuneita. Karibian-risteilyt ja laivat sekä hytit tuntuvan kiinnostavan monia lukijoita joten päätin kaivella hieman valokuva-arkiston kätköistä kuvia sviitistämme Bahaman -risteilyllä lokakuussa 2012. Kuvat on otettu vanhalla kameralla/kännyllä ennen blogin aloittamista, joten sen huomaa todellakin laadusta. Toivon silti että tästä postauksesta on apua niille, jotka mahdollisesti pohtivat kohtuuhintaisen sviitin varaamista.

Tämä sviitti jos mikä jakaa mielipiteitä. Vuonna 2005 rakennetun Norwegian Jewelin värimaailma koko aluksella suorastaan hyppää verkkokalvoille ja vaatii totuttelua skandinaavisemmasta sisustustyylistä pitäville. Kirkkaat ja tummat värit pienentävät varmasti sviittiä, mutta sen kestää sillä tämä sviitti sattuu olemaan yksi risteilyvarustamojen edullisimpia alennuskampanjoiden aikana. Kuten jo aiemmin kerroin, matkustimme tässä hyttiluokassa lokakuussa 2012 mutta uskalsin tehdä tämän postauksen sviitistä sillä muutoksia sisustukseen taikka muihin sviittimatkustamisen etuihin ei ole tullut tähän ajankohtaan mennessä.

Aluksen keulassa sijaitseva Penthouse with Large Balcony #9002 on kooltaan ainoastaan hieman yli 27 m², mutta neliöt ovat mielestäni melko onnistuneesti käytetty. Sviitissä on muhkean sängyn lisäksi pienoinen sohva, tuoli sekä neljän hengen ruokailuryhmä vaikka hyttiin majoittuukin korkeintaan kolme henkilöä. Kylpyhuone on jaoteltu kolmeen pieneen osaan siten, että käsienpesualtaalta on molemmin puolin erotettu lasiovin wc-pönttö sekä kylpyamme/suihku. Sviitin hintaan kuuluu pullollinen vettä ja kuohuviiniä lähtöpäivänä sekä oma butler, joka hoitaa mm. ruokatilaukset ja tuo snackseja (hors d’oeuvres) joka ilta. Lisäksi hintaan kuuluu conciergen palvelut, aamiaiset ja lounaat omassa ravintolassa, priority liikkumiset laivalle/ulos, kapteenin coctail-kutsut sekä muitakin kutsuja. Lisää sviittimatkustamisen eduista ja vertailua hieman voit lukea blogipostauksestani Karibian risteilyistä: Sviitti vs. perushytti, budjetista asiaa.

Penthouse with Large Balcony #9002 on mahdollista yhdistää kokonaispinta-alaltaan 74 m²:n suuruiseen The Haven Owner’s Suite with Large Balcony #9004 hyttiin, jossa yöpyy maksimissaan 2 henkilöä. Omalla risteilyllämme kyseisessä sviitissä oli asukkaita, eikä heidän elämisensä kuulunut mitenkään välioven läpi meidän puolelle.

Sänky on muhkeudestaan huolimatta miellyttävä nukkua, mutta sänkyyn on mahdollista saada pyynnöstä jämäkkyttä taikka pehmeyttä lisää. Näistä kannattaa keskustella Room Stewardin kanssa joka hoitaa mm. hyttien siisteyteen kuuluvat asiat.

Minibaarin/jääkaapin sisältö ei kuulu matkan hintaan, mutta kahvi ja tee sen sijaan kuuluvat. Astetta paremman kahvinkeittimen lisäksi oleskelualueelta löytyy Stereo/CD-soitin (mahdollisuus lainata elokuvia/musiikkia), Taulu-TV sekä maksullinen langallinen Internet-yhteys.

Pukeutumis-/kaunistautumisalueella on mukavasti säilytystilaa ja kokovartalopeili vaatekaapissa, joka avautuu sekä eteisen että pukeutumisalueen puolelle (kaapit kuvassa vasemmalla, kokovartalopeilit paistaa kuvassa pienesti). Hiustenkuivaajan lisäksi meikkipöydällä on erillinen meikkipeili, kasvopapereita, pumpulituppoja sekä vanupuikkoja. Kylpytakit löytyvät vaatekaapista, valitettavasti en muista oliko kylpytossuja tarjolla vuonna 2012.

Kylpyhuoneen puolella ei ole pulaa pyyhkeistä. Laivayhtiön sviittimatkustajille tarjoamia Elemis-tuotteita on asiallinen määrä, mutta siitä minulla ei ole muistikuvaa miten niitä lisättiin meidän risteilyn aikana.

Sviitin ehdoton etu on kuitenkin 25 m²:n suuruinen keulaparveke, jossa on kaksi auringonottovuodetta, pöytä sekä kaksi isompaa säädettävää nojatuolia.

Iltaisin pimeään aikaan parvekkeelle on asiaa vain ilman ulkovalaistusta, sillä laivayhtiö kieltää ulkovalojen käytön pimeällä. Syynä tähän on hieman ylempänä sijaitseva komentosilta, jonka toimintaa ulkovalot häiritsevät.

Mahtavat näkymät parvekkeelta vai mitä?

Sviitin #9002 plussat ja miinukset

Plussat:

– sijainti aluksen keulassa, mahtavat näkymät parvekkeelta
– sinänsä onnistunut pohjaratkaisu
– molemmilta puolilta aukeava korkea vaatekaappi
– mahdollisuus yhdistää isompaan hyttiin
– yksi aluksen suurimmista parvekkeista
– oma butler, muut sviittimatkustajien palvelut

Miinukset:

– Sviitin väritys
– sijainti aluksen keulassa, parveke saattaa ajoittain olla hyvinkin tuulinen. Meillä tuuli ei ollut viikon risteilyllä kertaakaan sellainen että se olisi ollut haitaksi.
– liikkeet aluksen keulassa tuntuvat enemmän kuin aluksen keskiosassa.
– parvekkeen ovi on keulasijainnin takia raskas rautaovi, joka myöskin pimentää hyttiä.
– Kannella 7 olevasta teatterista kantautuu hyvin hentoa musiikkia. Äänet eivät ole kuitenkaan häiritseviä.

Muuta huomioitavaa:

Kyseisiä Forward Penthouse with Large Balcony-hyttejä on aluksen keulassa kansilla 9 ja 10 yhteensä 8 kappaletta. Hyttien parvekkeet ovat eri kokoisia ja kannella 9 ne ovat suurempia kuin kannella 10. Huomautuksena vielä erikseen se, että muutamaan kannella 10 sijaitsevaan hyttiin (#10000 & #10500) on mahdollista majoittua 4 henkilöä hieman erilaisen pohjaratkaisun myötä. Norwegian Cruise Linesin muiltakin saman kokoluokan aluksilta löytyy kyseistä hyttityyppiä joten kiinnostuneet voivat tutustua alustarjontaan NCL:n omilta sivuilta täällä.

Alin viikkohinta tällaiselle sviitille on ollut alle 1.200 euroa/hlö. Aluksen perässä sijaitsevan Aft-facing Penthouse with Large Balconyn saa hyvässä tapauksessa tämän kokoluokan laivoille alle tonnilla. Kyseisen sviitin parveke on huomattavasti pienempi, mutta valoa sviittiin tuo lasinen liukuovi parvekkeelle joka perässä olevan sijainnin takia on myös suojaisampi.

Hyppäsikö kyseisen esitellyn sviitin väritys silmään pahasti, kiinnostaisiko rauhallisemman värinen vielä isompi sviitti ja parveke? Ohessa postaukseni Esittelyssä Norwegian Getawayn Haven Aft-Penthouse Suite. Siitä vaan fiilistelemään omaa hetkeäsi parvekkeella Karibian lämmössä.

 

 

 

Si si, I am alive

Tai mitenpä sen nyt ottaa. Olen yrittänyt parantua karmaisevasta räkätaudista ällöttävällä mutta toimivalla nenäkannulla ja saanut jotenkuten nostettua itseni sängynpohjalta ihmisten ilmoille.

Töissä polkaisimme X-projetin käyntiin ja siinä meneekin viikkotolkulla joten melko uuvuttavistakin viikoista on tämän naisen lähitulevaisuus tehty, kiitos muiden ihmisten. Onkin siis ihan hyvä että pysymme muutaman viikonlopun kotioloissa, jotta saan ladattua akkuja edes jonkin verran maaliskuun puolesta välistä alkavaan melko haipakkaan menemiseen.

On ollut todella huono omatunto siitä etten ole pystynyt rakentamaan varsinaisia matkablogipostauksia toivotulla tavalla tämän sairastelun ja rankan työrupeaman takia. Muutamia mainioita hotelleja Alppireissulta on vielä esittelemättä mutta lupaan kyllä palata niihin myöhemmässä vaiheessa. Nyt on kuitenkin tärkeämpää keskittyä työelämään ja työpäivistä täysipainoiseen toipumiseen.

Tällä Luganosta otetulla kuvalla ei ole kyllä mitään tekemistä töideni kanssa mutta jotenkin tässä kuvassa on jotain rauhallista ja siksi laitoin sen tänne.

Että tämmöttii täällä, lupaan olla aktiivisempi Facebookin puolella joten pistäkääs seuraten jos kuulumiset kiinnostaa.

Desperate

 

Että pikaisia terveisiä nuhaflunssalandiasta. Olen niin epätoivoinen että kaivelin jo tuon nenäkannunikin käyttöä varten kunhan saan kaupasta oikeanlaista suolaa. Ne fiilarit kun lämmin vesi huljuaa nenä-/pääkopassa eivät ole mitenkään mieltä ylentäviä mutta nyt on vain pakko ryhtyä toimeen. Ensi viikolla pitäisi olla täydessä terässä töissä eikä tähän saumaan vaan sovi sairastaminen. Oloa ei myöskään todellakaan helpota se, että vajaan tunnin päästä auton nokka osoittaa kohti anoppilaa ja meikäläinen on auton ratissa kun mies paiskii töitä siinä vieressä. Kyllähän mies pyrkii osallistumaan ajoon mahdollisuuksiensa mukaan mutta minkäpäs noille deadlineille voi.

Hip ja hei, pitäkees peukkuja että selviämme hengissä 3 tunnin ajomatkasta. Näillä mennään. Surullista ettei ihminen voi sairastaa rauhassa.

EDIT: Mies ehdotti näkemättä tätä artikkelia että jäisin kotiin. En suostunut, mutta mies ajaa suurimman osan matkasta. Eiköhän tämä tästä mutta ei naurata. Maanantaina ON oltava kunnossa.

Passionate Traveller mukana Parhaat Kotiblogit -lehdessä

Myönnän suoraan että olen hyvin kiireinen nainen. Elämääni tähdittävät suloisten lasten lisäksi maailman paras aviomies ja kokopäivätyö lisättynä tunnin työmatkoilla suuntaansa. Joka suuntaan pitäisi revetä ja antaa myöskin parhaansa sekä ottaa se oma aika, joten blogien aktiiviseen seuraamiseen, saatikka bloggaamiseen jää loppujen lopuksi aika vähän aikaa. Olinkin hieman kahden vaiheilla kun minua lähestyttiin Parhaat Kotiblogit -lehdestä ja pyydettiin artikkelia lehteen.

Missä kumman välissä? Millä ihmeen jutulla, onko tuohon hommaan edes kannattavaa lähteä?

Mutta hei, minä elän vain kerran. Olen tehnyt sitä ja tätä, ruksannut bucket listasta yhtä sun toista joten miksen lisäisi lehdessä esiintymistä bloggaajan ominaisuudessa myös? Kun minä joskus vanhuksena istun kiikkustuolissa tai vanhainkodissa jumissa sängyssäni, on muistoissani jotain sellaista joka on jäänyt konkreettisesti käteen.

Että tadaa, muutama muisto vuoden takaisesta reissustamme Australiaan on nyt sitten taltioitu Parhaat Kotiblogit -lehteen, joka on toimitettu Lehtipisteen myyntipaikkoihin (mm. päivittäistavarakauppoihin) eilen. Lyhyesti ja ytimekkäästi selostettuna ajankohtainen ja uudenlainen yli 100-sivuinen lehti helpottaa kiireisessä arjessa blogeihin tutustumista ja se yhdistää luontevasti verkkoympäristön printtituotteeseen. Täytyy itse myöntää etten ennen lehden yhteydenottoa ollut kuullutkaan moisesta lehdestä, mutta kiireisenä äitinä tosiaan tuollaisen lehden idea kuulostaa nappelilta. Tänä iltana taidankin uppoutua lehden maailmaan ja hankkia vinkkejä kevään sisustukseen.

Oikein hyvää viikonloppua!

 

 

Blogihaaste: 10 matkakuvaa

Kiitoksia reisereise 10 matkakuvan haasteesta, jonka laittoi alun perin liikkeelle Journey Diary-matkablogi. Pidemmittä puheitta alla minun matkakuvani.

1. Kuva lentokoneen siivestä

Heinäkuussa 2011 palasimme Hongkongista Finnairin business-luokassa. Lienekö johtunut lapsiperhe -statuksesta, mutta meidät sijoitettiin keskenämme omaan osastoon business-luokan perälle. Matkustajia ko. matkustusluokassa oli sen verran vähän, että saimme koko osaston itsellemme. Oli kyllä aika vinkeä ja ikimuistoinen tunne matkustaa ihan yksinänsä siellä ja rauha oli taattu. Tuolla reissulla nappasin yllä näkyvän kuvankin.

2. Paras vahingossa onnistunut otos

Uusi kamera, kokematon käyttäjä ja tuulinen, hiekkaa pöllyttävä päivä Sydneyn Palm Beachillä helmikuussa 2014. Nappailin vain tuskissani kuvia ja jotenkin tämä levästä otettu otos vangitsee. Tarkennus kohillaan.

3. Matkakuva joka saa hyvälle tuulelle

Ei kovin kummoinen kuva mielestäni mutta ne tunnelmat jotka tuota kuvaa ottaessa tuntuvat vieläkin vahvana kun katselen meidän reissukuvia Karibian -risteilyltä. Takana oli rankka syksy töissä, kaikki tuntui kaatuvan päälle ja lomalle lähteminenkin oli yhtä tahimista. Kun me vihdoin lokakuussa 2014 pääsimme Miamiin ja minä katselin hotellimme (Hilton Miami Airport ****) parvekkeelta uima-altaalla ilakoivaa miestäni ja lapsiamme en voinut tuntea muuta kuin suurta hyvää oloa. Ilta oli lempeä, vieressä sijainnut lentokenttä alkoi pienesti rauhoittumaan ja suuri kuu nousi taivaalle. Kaikki se kökkö Suomessa oli historiaa vähäksi aikaa. Ja vieläkin muuten pystyn tuntemaan ihollani sen lempeän tuulen mikä kuvanottohetkellä oli.

4. Luontokuva

Itävallan Alpit ja Hohe Tauernin kansallispuisto heinäkuussa 2014, tarvinneeko enempää selitellä. Tälle kaupungissa syntyneelle ja eläneelle naiselle luonnossa vain on sitä jotain. Tähän ikään mennessä minulle on kasvanut tietty mukavuudenhalu ja mm. teltat ovat poissuljettu tapaus. Siitä huolimatta luonnon kauneus on vangitsevaa ja metsissä samoilukin on kivaa, pienissä määrin tosin.

5. Kuva yläilmoista

Hongkong & The Peak Tower heinäkuussa 2011. Korkeanpaikankammoisena matka tuonne ylös sellaisella tiukassa kulmassa menevällä ”kaapelijunalla” oli yksi elämäni kamalimpia. Näin sieluni silmin että juna lähtee valumaan taaksepäin hallitsemattomasti ja yritin vain pitää paniikkini kurissa tuon matkan. Näkymät alas sumuiseen kaupunkiin ei nyt kovin kummoiset olleet, mutta olin silti ylpeä siitä että pystyin tekemään tuon matkan ylös vaikka kroppa halusi kovasti jäädä alas. Jälkeenpäin ajateltuna maisema olisi ollut varmasti mukavampi illan pimetessä. Ehkä ensi kerralla sitten.

6. Postikorttimaisema

Pohdin pitkään laitanko tämän ”hyvää huomenta” osastoon vai postikorttimaisemaan. Olkoon tämä nyt sitten postikorttimaisema. Tälläiseen näkymään törmäsin Budapestissa lokakuussa 2010 kun avasin hotellihuoneemme (Hilton Budapest **** ½) verhot eräänä aamuna. Syksyn aamusumu oli hälvenemässä ja kaupunki alkoi herätä eloon. Jotain maagista tuossakin näyssä oli ja halusin vangita sen valokuvaan.

7. Kuva matkaseurasta

Kunnioitan enemmän kuin paljon mieheni halua olla näyttämättä nassua täällä. Hän on ehdottomasti se paras matkaseura missä tahansa liikunkaan, mutta tuossa viimeksi viime viikonloppuna Mariellalla risteillessäni kiinnitin huomiota nyssäköihini joita oli kyllä melkoinen määrä. Saanen siis esitellä mukanani matkaavat nyssäkät, jotka sisältävät kaiken hoito-/kaunistautumisarsenaalin päästä varpaisiin.

8. Fiilistelykuva palmun alla

Levollinen päivä Bahaman risteilyllä. Laivamme pysähtyi Nassauhin päiväksi ja me suunnistimme Blue Lagoon Islandille. Nautimme aurinkoisesta päivästä rannalla ja päädyimme pilvien saavuttua lekottelemaan riippumattoihin palmujen keskelle. Tällaista näkymää ihailin lokakuussa 2012.

9. Hyvää huomenta -kuva

Nuo maailman pehmoisimmat, muhkeimmat, upeimmat peitot! Että huomenta vaan Grand Hotel Kronenhofista (*****), heinäkuu 2014.

10. Lempikaupunkini

New York lokakuussa 2011. Sen tunnelma, kaupungin äänet ja korkeat rakennukset ovat vain niin mahtavia. Suosittelen laittamaan New Yorkin Bucket listalle jos et ole siellä vielä käynyt.

Alan olla jo hieman pihalla siitä kuka on jo haastettu ja kuka ei, joten haastan kaikki muut joita ei ole vielä haastettu. Siitä vain kaivelemaan kuvia arkistoista ja osallistumisohjeet löytyy Journey Diary-blogista.