Monthly Archives

huhtikuu 2013

Happy New Year peeps!

Heips! Niin se vain vuosi röpsähti tulla talsittua hieman tahienkin välillä. Tämä viimeinen viikkokin on ollut vähän sitä sun tätä kun olen istunut pidempää päivää töissä ja yrittänyt siinä samalla työstää pikkuisen noita minun ajatuksiani. Minulle rakas ystävä sai kuulla muutama päivä sitten hieman harmillisia uutisia ja nyt on mennyt itselläkin opetellessa suhtautumaan asiaan sen tarvitsemalla tavalla. Ei siitä sen enempää, mutta hieman kevyemmillä yöunilla sitä on taas pienten huolien takia menty. Minä sitä en koskaan opi.

Anyway, olen sen verran kypsä tähän arkimenoon nyt, että on ihan hyvä kun pääsen totaalisesti irrottautumaan tänään. Tallinkin Baltic Queen kutsuu tänään tätä naista oman kullan kanssa nyt kun lapsukaiset ovat tämän viikon isovanhemmillaan meidän pitkien työpäivien takia. Aion nauttia olosta miehen kanssa ja ensi kerran tulee testattua aluksen Russian à la carte Aleksandra-ravintolakin.

Vuoden vaihtumista minä olen juhlinut yleensä kotona perheen kera mutta viime vuonna saimme juhlittua sitä miehen kanssa ihan kahdestaan illallisen ja teatterin merkeissä. Kaikkein mukavin uuden vuoden aatto taitaapi kuitenkin muistoissani olla 2011/2012. Lensimme nimittäin ystäväni luokse Sydneyyn ja saavuimme sinne vasta 31.12.2011. Ystäväni oli sopinut latvialaisten naapureidensa kanssa yhteisestä illanvietosta ja niinpä me pääsimme ystäväni naapureiden luokse juhlimaan vuoden vaihtumista. Ilta oli kerrassaan ikimuistoinen, söimme hyvää ruokaa, nauroimme ja tutustuimme. Ja mikä parasta, loimme ystävyyssuhteet myös heihin, joten ulkomainen ystäväpiirimme kasvoi uusiin mittasuhteisiin.

Wihii, niin lähellä mutta niin kaukana. Vuoden vaihtumista Sydneyssä 2011 seurasimme televisiosta sen sijaan että olisimme menneet keskustaan katselemaan ilotulitteita. Viisas ratkaisu, vaikka joskus olisi kyllä kiva nähdä ilotulitukset livenä. Mistäpä sitä tietää vaikka niin tapahtuisikin joskus, ystävälläni kun sattuu olemaan avoin kutsu luokseen.

Oikein hyvää uutta vuotta 2015 lukijat! Mitkäs on teidän parhaat muistot vuoden vaihtumisesta vai onko se messevin uuden vuoden juhla ehkäpä tulossa?

Karibian risteily: esittelyssä Norwegian Getaway

Tällä hetkellä Norwegian Cruise Linesin uusin alus, hieman alle 4.000 matkustajan Norwegian Getaway seilaa ympärivuotisesti itäisen Karibian saarille Miamista. Tammikuussa 2014 valmistunut alus kuuluu Breakaway-luokkaan sisaraluksensa Norwegian Breakawayn tavoin, joka tekee puolestaan risteilyjä New Yorkista.

Saanen esitellä kahden Karibialla seilaavan laivan kokoeron: Vasemmalla NCL:n Norwegian Getaway ja oikealla Royal Caribbeanin Vision of the Seas.

324 metriä pitkältä laivalta löytyy hyttiluokkia joka lähtöön aina edullisista sisähyteistä hulppeisiin sviitteihin, mutta myös yksinmatkustajia hemmotellaan pienillä studio-hyteillä joiden hintaan kuuluu sisäänpääsy omaan Studio Loungeen. Positiivisena huomiona vielä erikseen se, että tämän laivan Family Oceanview-ikkunahytiin mahtuu jopa viisi henkilöä.

Norwegian Cruise Linesin suurimmasta laivasta, Norwegian Epicistä vaikutteita hakenut Norwegian Getaway oli mielestäni Epiciä selkeämpi laiva, mutta joissain rakenneratkaisuissa Norwegian Getaway oli heikompi esikuvaansa verrattuna. Osa aluksen tiloista oli ilmiselvästi liian pieniä ihmismassaan verrattuna ja sen huomasi erityisesti uima-allaskannella aina aluksen perällä sijaitsevaan, yli 18-vuotiaille tarkoitettuun auringonottoalueeseen saakka. Tilaa kyllä löytyy silloin kun laiva ei ole täynnä taikka se on satamassa, mutta muutoin on varmaa että paikastaan auringossa joutuu taistelemaan.

Lapsiperheen näkökulmasta Norwegian Getawayllä/Breakawayllä on himpun verran enemmän tekemistä kuin Norwegian Epicillä. Me nautimme suunnattomasti aluksen perässä olevasta Sports Complexista, jossa pääsimme seikkailemaan yläilmoissa ja kokeilemaan, kestääkö kantti kävellä aluksen ulkopuolelle sijoitettua lankkua pitkin. Ja kyllä, minäkin kävelin lankulle mutta jouduin palaamaan sieltä avustettuna, sillä uskallus lankulla kävelemiseen loppui tyylikkäästi kesken matkan. Siinä oli muutamalla matkustajalla hauskaa kun huomasivat meikäläisen huutamassa lankun päässä ja anomassa apuja käsi ojossa.

Kiipeilykentältä löytyy pienempi kiipeilyalue pienemmille lapsille, ja ainakin pikaisesti katsottuna se vaikutti oikein näppärältä perheen pienimmille. Isommat nauttivat takuuvarmasti myös benji-trampoliinista sekä korkeasta kiipeilytornista, joka löytyy samasta Sports Complexista kiipeilyseinän, minigolfradan (kuvia yllä) ja koripallokentän kanssa.

Sports Complex minigolfratoineen ja kerrosta alempana olevan videopeliluolan kanssa pitää huolen siitä että aikaa saa tuolla alueella kulumaan ihan mukavasti, koska pienoisia jonojakin syntyy. Illalla väkeä on vähemmän, ja omasta mielestäni alue pääsee loistoonsa tuolloin kun värikkäät valot syttyvät.

Ulkoilmasta nauttiminen ei lopu ainoastaan ulkoilma-aktiviteetteihin taikka uima-allas/auringonottokansiin, sillä ruokailumahdollisuuksia ulkona on monia. Osa kannen 8 ravintoloista ulottuu ulkokannen puolelle, jossa voi joko syödä, nauttia erilaisista juomista ulkoilmabaarissa tai vaikkapa pelata erilaisia kansipelejä.

Karibian kuuma ilmasto sai ainakin meidät sen verran veltoiksi, ettei syöminen kirjaimellisesti ulkona innostanut ketään meistä. Laivan yli 20 ravintolasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin, ja oma suosikkini on edelleen brasilialaistyylinen liharavintola Moderno Churrascaria jonka salaattipöytä ja erilaiset maustetut lihat ovat vertaansa vailla. Se kertoo jo jotain, että tästä hyvin paljon kasvisruokavaliota noudattavasta naisesta tulee himokas lihansyöjä Modernossa. Valitettavasti kyseisen ravintolan annoksista ei ole kuvia tällä kertaa, sillä me emme vain jaksaneet syödä tuhdisti tällä risteilyllä ja Moderno jäi kokematta. Alla kuitenkin vielä kuvia aluksen ravintoloista ja muista tiloista.

Maksullinen brasilialainen liharuokaravintola Moderno Churrascaria,cover charge 20 USD/hlö.

Maksullinen pihviravintola Cagney’s Steakhouse, cover charge 30 USD/hlö.

Ilmainen pääruokaravintola Tropicana Room, jossa aterioitsijoita ilahdutetaan myös elävällä musiikilla.

Maksullinen italialaisravintola La Cuccina, cover charge 15 USD/hlö.

Maksullinen ranskalaistyylinen Le Bistro, cover charge 20 USD/hlö.

Le Bistro, joka myös on minun suosikkini sijaitsee kolmeen kerrokseen ulottuvan Oceanplace 678 alimmassa kerroksessa. Numeroidensa mukaisesti kansilla 6, 7, ja 8 sijaitseva Oceanplace 678 koostuu häikäisevästä väriä vaihtavasta kattokruunusta ja sen ympärille kehkeytyvästä vapaa-ajanviettopaikasta, jossa on mm. valtava Casino ja useita ravintoloita sekä baareja.

Casinolle minun on annettava suuret haukut. Alus on muutoin savuton, mutta Casinolla ihmisillä on täysi oikeus polttaa savukkeita. Ilmanvaihto ei toimi kuitenkaan kovin hyvin silloin kun ihmiset pistävät tupakaksi isossa tilassa, joten suosittelen savuttomia ihmisiä kiertämään ko. alueen kaukaa.

Yksi aluksen erikoisuuksista on Ice Bar, jonka lämpötila on jatkuvasti pakkasella. -8 C vilvoittaa mukavasti kuumassa Karibian ilmastossa, mutta omasta mielestäni 20 dollarin kertamaksu/hlö ei ole sen arvoinen vaikkakin hintaan sisältyy kaksi alkoholillista tai alkoholitonta drinkkiä jäälasista. Asiakkaille annetaan hanskat ja hupullinen viitta, mutta muutoin asiakkaat ovat oman vaatetuksen armoilla. Kannattaa siis pakata mukaan jotain peittävämpää vaatetta ja mukavat kengät jos mielii piipahtaa Ice Barissa.

Alla vielä muutamia kuvia yleisistä tiloista.

Näillä sohvilla voi nauttia vaikkapa drinkin viereisestä baarista jos joutuu jostain kumman syystä odottelemaan vuoroaan yhteen aluksen pääruokaravintoloista. Aluksella pääruokaravintoloita on kolme, joista kaksi pienempää ja tunnelmallisempaa ravintolaa sijaitsee edellä mainitun baarin molemmin puolin. Menut kaikissa kolmessa pääruokaravintolassa ovat erilaiset, joten kannattaa tutkailla menut ennakkoon läpi ennen ravintolapäätöstä.

Atrium, jossa on erilaisia tietoiskuja sekä pelejä/lauluesityksiä. Kyseistä screeniä käytetään ajoittain myös Nintendo Wii-pelihetkissä.

Laivan info.

Itse pidin aluksen sisustusmaailmasta. Norwegian vanhempiin ja kirkuvan värikkäisiin laivoihin verrattuna Norwegian Getaway/Breakaway ja Epic ovat huomattavasti rauhallisemman värisiä, kaikista värikkäistä kuvista huolimatta. Erilaisia tiloja ja tunnelmia on paljon, ja sisältä jokainen löytää varmasti oman rauhaisan paikkansa.  Viihdettä löytyy joka lähtöön, aina stand-up komiikasta isoihin musikaaleihin (Legally Blonde). Teatterissa pyörii erilaisia erityksiä, Atriumissa on tarjolla erilaisia info-tilaisuuksia ja muita pieniä viihdetapahtumia, pelataanpa siellä joskus Ninteno Wii-pelejä isolla ruudulla. Ehdoton suosikkini, a must see, on kuitenkin Illusionarium. Kyseisen taikashow sopii niin aikuisille kuin lapsille muttei kuitenkaan ihan perheen pienimmille joidenkin erikoistehosteiden ja pitkien puheiden takia.

Yleisesti ottaen pidin laivasta ja sen ulkoilma-aktiviteetttimahdollisuuksista varsinkin kun en ole itse mikään vesipeto. Palvelu oli hyvää, mutta meillä oli sviittimatkustajastatuksen takia mahdollisuudet viettää paljon aikaa alueella, joihin ns. tavallisilla matkustajilla ei ollut asiaa ja siellä alueella hommat toimikin erinomaisesti. Kaikki Norwegian Getawayn reissuun liittyvät postaukseni saat kätevästi suoraan tästä ja Norwegian Cruise Linesin sekä esittelemäni laivan sivuille pääset puolestaan suoraan tästä.

Puoliakaan en pystynyt tässä postauksessa kertomaan pitämästäni laivasta, joten esittäkää kysymyksiä jos siltä tuntuu.

Reissujen täyttämä vuosi 2014

Heips!

Niin vain vuosi 2014 on saatu kahlattua läpi melko kiireisissä merkeissä ja lienee aika koota yhteen samaan postaukseen kaikki nuo meidän perheen menemiset. Ihan perusvisiittejä sukuloimassa en tänne laittele, mutta kyllä noista suuremmista menoista tuli jo ihan mukava lista.

Heti tammikuussa piipahdimme Viking Linen lahjakortin turvin Tallinnassa päiväreissulla, sillä halusimme nähdä Lennusadamissa olleen Titanic-näyttelyn. Hieman hiljaisenahan me siellä katselimme merten syvyyksissä nostettuja tavaroita ja pohdimme ihmisten kohtaloita.

Helmikuussa matkasimmekin jo Aussiystäväni D:n luokse Sydneyyn, mutta siinä matkalla pysähdyimme muutamaksi päiväksi Arabiemiraattien Sharjahiin rauhoittumaan ja lataamaan akkuja. Löysimme mahtavan tarjouksen Hiltonilta, ja päädyimmekin yöpymään Hilton Sharjahin 117 m2:n King Ambassador-sviitissä huokeaan hintaan.

Kahdeksan päivää Aussiystäväni luona meni jälleen nopeasti ja nautimme jokaisesta hetkestä. Majoituskulut olivat tasan nolla euroa, minkä takia suurin menoerä koko reissussa olikin meidän lentoliput.

Maaliskuussa puolestaan testasimme Tallink Siljan joululahjakortin turvin uudistuneen Silja Serenaden mutta hieman pettyneitähän me olimme.

Huhtikuussa puolestaan ihmettelin ensin menoa Silja Europalla ja kauhistelin aluksen ”huippuannoksia”…

Ja myöhemmin samassa kuussa nautinkin kutsuvierasmatkalla Eckerö Linen tarjoiluista m/s Finlandialla ja Solo Sokos Hotel Estorian avajaisista.

Suvi (Travel is my passion), minä keskellä ja Rantapallon toimittaja Riikka Krenn.

Toukokuussa puolestaan pääsin viettämään mahtavan illan ja yön oman kullan kanssa Helsingin Solo Sokos Hotel Tornissa, kiitos Sokos Hotellien 40 v. kampanjan.

Pian sen jälkeen me risteilyintoiljat reissasimme Tallink Siljan pisteillä + rahalla olleen tarjouksen turvin erinomaisella hinnalla Tukholmaan ja jopa rahtasimme luumme laivasta ulos.

Työpaikan porukan kanssa suuntasimme myöhemmin toukokuussa jälleen Tallinnaan virkistäytymään, ja niinhän sitä jumiuduttiin taasen siihen tavalliseen kohtaan.

Kesäkuun tultua nautimme päivästä Helsingissä koko perheen kesken. Huristelimme museoratikalla, katselimme maisemia Finnair Sky Wheelin korista ja huusimme =minä huusin kauhusta Linnanmäen laitteissa.

Helsingistä pääsin nauttimaan myöhemmin uudelleen bloggaajien kesken, kun Fregatti Oy ja Visit Helsinki tarjosivat meille bloggaajille ikimuistoisen purjehdusristeilyn ja visiitin Lonnan saareen.

Juhannus vietettiin taas tuttuun tapaan kotimaassa mökkeillen ja nautittiin upeista auringonlaskuista.

Ja vielä ennen heinäkuun reissurupeamaa kerkesimme käydä perheen kesken kesäkuun loppupuolella Tallinnan kaupungin matkailutoimiston ja Eckerö Linen järjestämällä yhteistyömatkalla Tallinnassa.

Heinäkuussa huristeltiin parisen viikkoa Alpeilla ja asusteltiin niin budjetti- kuin huippuhotelleissa.

Niin juu, ja tutustutimme Aussikamuni D:n Ruotsinristeilemisen saloihin m/s Viking Gracella.

Elokuussa piipahdimme perheen kesken Tampereella ja yövyimme bloggaajakortilla saadun edun turvin (Sokos Hotellien lahjakortti) Solo Sokos Hotel Tammerissa.

Vielä pieni reissupuristus elokuussa kun risteilimme jälleen Viking Gracella koko perheen kesken, mitäs muuta kuin mukavaan tarjoushintaan.

Pitihän meidän syyskuussa ottaa ihan iisisti mutta jotenkin tuo mies sai minut, laivatytön, houkuteltua vuorokauden risteilylle Baltic Queenilla. Siellä minä ihmettelin haavi auki Hunks ilmiötä ja tulin siihen tulokseen, ettei kyseiset miehet värähdyttänyt ainakaan tämän naisen sydäntä mihinkään suuntaan.

Lokuussa me sitten lensimmekin Miamiin, vietimme siellä muutaman päivän ja risteilimme Karibian aalloilla hurrikaani Gonzaloa väistellen.

Marraskuussa pakenimme miehen kanssa arkea vuorokaudeksi ja käytin hyväkseni Scandic Hotelsin Blogger’s Inn majoituksen. Hotelliksi valikoitui pirteä Scandic Tampere Station.

Joukuussa olimme jo aika ryytyneitä, mutta vielä pääsin tutustumaan blogiyhteistyön turvin uuteen Solo Sokos Hotel Tampereeseen.

Ja jottei nyt ihan risteilyttä jäätäisi joulukuussa, uudenvuoden aattona suuntaamme miehen kanssa juhlistamaan vuoden vaihtumista Baltic Queenille. Aikamoinen vuosi menemistä ja tulemista, mutta kaikki kuulkaas oli sen arvoista.

Ensi vuosi näyttää näillä näkymin hieman hiljaisemmalta. Helmikuussa risteilemme Ruotsiin ja toukokuussa risteilemme Norjan vuonoilla Royal Caribbeanin Serenade of the Seas-aluksella. Tuskinpa matkamme noihin jää, mutta parasta on oikeastaan se ettei suunnittele mitään liikaa ennakkoon. Elämässä pitää olla pientä yllätyksellisyyttä, niistä ne meidän nautinnot syntyy.

Ja asiasta toiseen, ajelkaahan kotiinpalaajat varovasti!

 

Rakkautta ja lämpöä, onnea ja punaviiniä

On se vain ihanaa, kun ympärillä on rakkaita ihmisiä, tepsuttelevia ja tömpsötteleviä jalkoja, ilakoivia lapsia ja paljon halauksia sekä naurua. Siitä on meidän joulu tehty aina kun rakas veljeni saapuu lapsineen tänne äitini luokse.

Me olemme mässytelleet aivan liikaa, saunoneet ja nauttineet. Eilinen meni aika paljon neljän seinän sisällä tiukan pakkasen takia, mutta tänään päästiin jo ulkoilemaan posket punaisina. Olo on levännyt, mutta toisaalta tämmöinen ”doing nothing” väsyttää myös joten tekee ihan hyvää päästä ihmisten ilmoille huomenna.

Valokuvia olen napsinut ahkerasti joulustamme, mutta valitettavasti ne jäävät henkilökohtaiseen käyttöön ihan senkin takia, että olen äitini luona eikä minulla ole tapana laittaa julkiseen jakoon kuvia toisten ihmisten asunnoista. Yhden kuvan kuitenkin pystyn jakamaan, koska siitä tuskin saa selviteltyä missä päin ja kenen kodissa majailemme. Anteeksipyynnöt siis tiukkuudestani, mutta tällainen minä olen.

Ihan tarkoituksella minä tuohon pulloon ja juomaan tähtäsin, viini oli nyt tässä kuvassa pääosassa. Sain nimittäin joulun alla Norex Spiritsiltä muutaman viinipullon maisteltavaksi ja kyseisistä viineistä joulupöytään valikoitui punaviini La Garnacha Salvaje del Moncayo.

Tähän alle nyt hieman selostusta Norex Spiritsin sivuilta kopsattuna:

”La Garnacha Salvaje del Moncayo on väriltään läpikuultavan rubiininpunainen. Tuoksu on kypsän marjainen. Voit löytää siinä hillomaista vadelmaa, mansikkaa ja kirsikkaa, mutta myös lakritsin ja mausteiden sävyjä. Maku on keskitäyteläinen ja mehukkaan lämmin. Tuoksun kypsän marjaisten sävyjen ohella maussa on luumua ja makeahkoa mausteisuutta. Tanniinit ovat pyöreät ja pehmeät. Kokonaisuutta tasapainottaa viinin kypsän karpaloinen hapokkuus.

La Garnacha Salvaje del Moncayo on kypsässä marjaisuudessaan hyvä seurustelu- ja nautiskeluviini. Se on hyvää seuraa myös runsaammille pastoille, kanalle, kalkkunalle, porsaalle ja ylipäätään kaikille vaaleammille liharuoille. Voit kokeilla sitä myös rasvaisen kalan kumppaniksi. Garnacha-viininä se on myös mainio tapasten ystävä. Tarjoile viini hieman viilennettynä.”

Mitäkö pidin viinistä kun ruokana siinä ohessa oli kinkun lisäksi porkkanalaatikkoa, rosollia, sienisalaattia, mustaherukkahyytelöä (kaikki edellä mainitut itse tehtyjä) Italiansalaattia, hedelmiä ja riisipuuroa sekahedelmäsopan kanssa? Sopihan viini ihan hyvin osalle eväksistä, mutta minä saatikka mieheni (joka söi muitakin eväksiä siinä ohessa, mm. palapaistia) emme pidä hapokkaista viineistä. Ei siis ihan seurusteluunkaan meidän mielestä tuon hapokkuuden takia, mutta makujahan on monenlaisia. Ja tähän mukaan vielä huomautus että me olemme miehen kanssa täyteläisten, pitkän jälkimaun omaavien punaviinien ystäviä.

Pullon hinta Alkossa tällä hetkellä 9,90 euroa joten ei nyt ihan paha jos ja kun haluaa maistella ko. viiniä.

Norex Spirits tarjosi ko. pullon maisteltavaksemme maksuitta, mielipiteet täysin omiani.

 

Joulukuulumisia

Heips!

Jälleen mukavan leppoisa päivä täällä Itä-Suomessa. Olemme juosseet viime hetken ostoksilla kaupoissa ja löytyipä minulle vihdoin ja viimein uudet verkkarit, jotka ovat varmasti samaa sarjaa kuin edeltäjänsäkin (tarinaa täällä.) Tällä kertaa ultimaattisen pöksymukavuuden takaa komiat lilat velourverkkarit, joista löytyy lahkeista kuminauhakiristys etten kompastele lyhytjalkaisena lahkeisiin. Pesukone pyöriköön jotta saan ne mahdollisimman nopeasti käyttöön mieheni ”iloksi”.

Suklaata meillä on yhteensä 8 rasiaa, irtokarkkeja 600 grammaa ja salmiakkipusseja kolme. Sipsejä ja juustonaksuja on puolestaan yhteensä 4 pussia joten eiköhän 9-10 henkilöä pidetä vatsat täysinä tämä joulu. Ihan hävettää tämä herkkujen määrä, mutta kerran vuodessa meillä lähtee lapasesta tämä mässyttely ja tuskin lienee epäselvää kenellekään enää milloin tuo tapahtuu. Trio-jätskiä masussa kirjoittelen tälläkin hetkellä tässä näitä tuoreimpia kuulumisia joten en minä kyllä herkuttomuuteen kuole tänä jouluna. Ihan hävettää.

Kävimme viemässä isille tänään kynttilöitä haudalle koska äidillä on vielä töitä huomenna. Oli jotenkin kiva ajella pimenevässä illassa metsän keskellä ja ihailla ajoittain pelloilta pilkottavia maalaistaloja valaistuksineen. Sen verran purevaa tuo -14 C:n pakkanen oli, että sytytimme kynttilät autossa, laitoimme ne laatikkoon ja kannoimme sytytetyt kynttilät haudalle. Kyllä isi vaan rakastettu henkilö oli kun melkoinen määrä niitä kynttilöitä sinne haudalle tuli.

Nyt on päivän pakolliset menot menty ja on aika hiljentyä taas iltaan. Möllötämme leppoisasti tekemättä oikeastaan mitään tähdellistä, joku lukee, toiset katsovat televisiota ja lapset pelaavat/leikkivät. Jouluperinteisiimme on kuulunut evästen vieminen tontuille 23. päivän iltana, ja pienimpien lasten takia ko. perinne on vielä voimissaan. Illalla lapset saavat kerätä jotain pientä syötävää lautaselle, joka viedään takaterassille. Yöllä tontut käyvät sitten napsimassa eväkset jotta jaksavat pakata pukin rekeen lahjoja, ja lapset tietty tarkistavat jouluaattoaamuna että eväkset ovat hävinneet. Niin vaan on tähteellä aina vain murusia lautasella ja löytyypä lumesta pikkuiset kengänjäljetkin. Siitä se joulutunnelma kohoaa entisestään.

Huominen saattaa olla sen verran kiireinen että parhaiten päivittelen tekemisiäni Facebookin puolelle. Pistäkees seuraten jos kiinnostaa.

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille!