Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ja tämä on taas tätä. Epäuskoista puhinaa.

Tidättekö sen kun sanotaan ettei pitäisi keskittyä negatiivisiin asioihin ja kerätä niitä mielen sopukoihin vaan nauttia kaikista pienistä positiivisista asioista ja keskittyä niihin jotta elämästä nauttisi. Minä olen niitä ihmisiä joka nautin mieheni kanssa pienistäkin asioista aina aurigonpaisteesta, kynttilänvalosta ja yhteisestä ajasta vaikkapa hulppeimpaan matkaan ever. Mutta yksi asia minua riipii.

Vakituiset lukijat ovat varmaan huomanneet minun viljelevän sanontaa ”ei nyt mennyt ihan Strömsössä” useammankin kerran ja niinhän se taas eilen meni. Minä alan oikeasti ihmettelemään pikuhiljaa että mikä kumma meidän perheessä on vikana kun hyvin moni normaalista arjesta poikkeava asia ei menen niinkuin pitäisi mennä. Työ-kauppa-koti-kuviot menevät normaalisti, mutta muu sitten yskii ja paukkuukin, viimeksi eilen.

Miehellä oli eilen ohjelmassa talvirenkaiden vaihto Vianor-liikkeessä ja eihän se sitten näköjään mennyt ihan putkeen. Mies soitti neljän maissa tien päältä ja kertoi pysäyttäneensä auton tiensivuun, koska ”ratti vispaa niin pahasti” jo neljänkympin vauhdissa. Siinä sitten ruvettiin selvittelemään mikä taho hoitaa hinauksen ja siitä koituvat kustannukset. Kello tikitti uhkaavasti koska paikat olivat menossa viideltä kiinni ja vakuutusyhtiö kieltäytyi asiaa hoitamasta pykäliinsä vedoten. Onneksi Volvon tiepalvelu hoiti homman, auto hinattiin lähimmälle korjaamolle ja vara-autokin saatiin viikonlopuksi. Maksua tulee jonkin verran meillekin tästä lystistä vaikka monta asiaa kuuluukin ”pakettiin”.

Minua ihan oikeasti nyrppii välillä se että näitä pienoisia ongelmia tulee mukavaan tahtiin. Ei, en minä kerää negatiivisuuksiani päähän ja rupea niitä siellä muhituttamaan, mutta miten se voi olla mahdollista että näitä ihmeellisyyksiä tulee aina vastaan, silloinkin kun niitä ei odota. Emme me voineet kuvitellakaan että renkaanvaihdosta voisi tämmöinen soppa tulla.

Niin ja minkä takia minä tuosta pienestä tapahtumasta puhun jo soppana? Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin melkein kertoa mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Meille tulee lasku tuosta kaikesta sompailusta, vaikka kaiken järjen mukaan ei pitäisi tulla. Sen sijaan että yhtiöt hoitaisivat Vianorin kanssa nuo asiassa syntyneet kulut (kait nyt pyhät hyssykät Vianor on jossain vastuussa tekemästään virheestä?), me siis päädymme taistelemaan Vianorin kanssa näistä kuluista ja veikkaan että Vianor yrittää pestä kätensä tästä koko hommasta.

Olisimme jo mielellämme pistäneet mustaa valkoisella-viestiä Vianorille tästä tapahtuneesta, jotta meillä olisi jotain todisteista käydyistä keskusteluista asiaan liittyen. Mutta eihän se tietysti onnistu sillä ”Webpage is not available”

Siksi minä täällä kirjoittelen ja nauran epäuskoisena.

Tämä tarina jatkuu varmasti, rakkaat lukijat.

Hyvää viikonloppua.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply