Ei vieläkään Instagram Travel Thursday-kuvia vaan myöhäinen Travel Trivia

Päätinpä sitten minäkin tarttua täällä Rantapallossakin pyörineeseen Travel Triviaan, vaikkakin saatan olla hiukkasen jälkijunassa vastausten takia. Enemmittä puheitta kysymykset ja vastaukset kehiin.

Kuinka monessa maassa olet matkustanut?

Mun täytyy myöntää että otin ensiksi sormet käyttöön laskemisen avuksi mutta luovuin ajatuksesta kun sekosin laskuissa. Maita on kertynyt tähän mennessä ainakin 20, mutta kohteita sitäkin enemmän.

Kuinka monessa maassa olet asunut?

Vain ja ainoastaan yhdessä, Suomessa, sillä kaikesta puhinastani huolimatta täällä on hyvä asua. Sen olen reissuillani ja mediaa seuranneena todennut ettei sellaista maata olekaan missä kaikki olisi hyvin.

Mitä ilman en matkusta?

Huhheijaa, listani on loputon aina kamerasta omiin puhdistautumisvälineisiin, vaatteisiin ja kenkiin.

Miksi aloit matkustamaan?

Kyllä se palava halu nähdä jotain uutta ja erilaista ajoi katselemaan matkavaihtoehtoja sillä silmällä. Kotimaa tuntui siihen aikaan niin tylsältä paikalta lomailla mutta nykyään löydän mielekkäitä kohdevaihtoehtoja Suomestakin.

Miksi matkustat yksin? Mitä positiivisia ja negatiivisia puolia on yksin matkustamisessa?

En voisi matkustaa koskaan yksin koska minulla on tarve jakaa tuntemukseni ja matkustamisen ilo jonkun tutun kanssa samalla kun matkustan. Mitkään Instagrammit ja Twitterit ei voita ihka oikeaa ihmiskontaktia. Jos jotain positiivista yksinreissaamisesta pitäisi keksiä, niin kaikki päätökset matkaan liittyen on tehtävissä yksin eikä tarvetta kompromisseille ole.

Miten matkustaminen on muuttanut elämääsi?

Olen muuttunut matkustajana ja ihmisenä aika paljon vuosien saatossa. Ennen vanhaan minulle riitti heikkotasoisempi hotelli/motelli ja kolme tähteä oli jo huippuluokkaa. En vaatinut palvelua, kunhan oli ehjä katto pään päällä. Pakettimatkojakin tuli kokeiltua tyypillisine saarikierroksineen ja illanviettoineen, mutta huomasin pian ettei sellaiset matkat ole minua varten. Iän ja uskalluksen karttuessa omatoimimatkoilla löysimme miehen kanssa mahtavia tarjouksia jopa viiden tähden hotelleihin. Aloin oppia pikkuhiljaa, mistä kaikesta voin matkoillani nauttia ja ymmärrän nykyään vaatia palvelua niin kotimaassa kuin ulkomailla. Olen ystävällinen, kohtelen asiakaspalvelijoita lämpimästi ja heidän työtään arvostaen, sekä annan hyvästä palvelusta tippiä myös Suomessa. Matkustaminen on avartanut näkemystäni erilaisista ihmisistä ja kulttuureista hyvin paljon, joten olen enemmän kuin tyytyväinen siihen että päätin aikoinaan hylätä pakettimatkat ja hypätä omatoimimatkan hiukkasen hankalampaan (?) maailmaan.

Jonkun muun tiskivuoro.

Mikä on oudoin ruoka jota olet matkalla maistanut?

Ouch. Mun on häveten tunnustettava että mä olen todella nirso. Vahdin todella tarkkaan mitä suuhuni laitan joten mitään outoa en ole suuhuni pistänyt, ellei kuningaskatkarapua (1 pikku pala pakon sanelemana) lasketa mukaan.

Ei ihan mun juttu.

Onko sinua koskaan pelottanut matkoillasi?

Muutaman kerran kyllä, viimeksi joulukuussa Hongkongissa kun nappasimme ihan laillisen taksin Disneylandista hotellille. Taksi oli vanha laatikko-Toyota ja takapenkin keskeltä puuttui toimiva turvavyö. Tämän huomasin vasta taksin lähdettyä ajoon, joten vaihdoin äkkiä itseni istumaan lapsen sijasta keskelle. Taksikuski huristeli kuin kahjo näin suomalaisen silmin katsottuna ja minä puristin penkkiä rystyset valkoisena. Jalat oli lievästi maitohapoilla kun astelin hotellin ovista sisään.

Toisen kerran eksyimme isommalla porukalla pienessä hiprakassa pimeään taksiin Varsovassa. Minä olin samantien hyvin epäileväinen kun meitä ruvettiin kuljettamaan lentokentällä jonnekin parkkipaikalle jossa ”taksimme” odotti, joten siinä auton ajellessa päätin avata suuni ja puhua selvällä suomen kielellä poliisista. Taksikuski kavahti ilmiselvästi lausumaani joten liekö siitä ollut jokin apu kun pääsimme hotellille ehjin nahoin sopuisaan hintaan. En suosittele pimeitä takseja kenellekään, meillä kävi hyvä tuuri mutta moni ei ole yhtä onnekas.

Niin juu, ja ehdottomasti pelottavin on ollut kuitenkin Atlantin risteilyllä kävelyni Norwegian Breakawayn ropes coursella. Korkeanpaikankammoisena kannella 18 sijaitsevan 10 cm leveän ja 2,4 m laivan kyljestä ulos ulottuvan lankun käveleminen otti pumpun päälle oikeasti.

I did it!

Onko olemassa maa, johon palaat?

Oi, vaikka kuinka monta. Australia ja Yhdysvallat ovat suosikkejani, mutta kartutan mielelläni suosikkilistaa.

Onko sinulla pakkausrituaaleja?

Minulla oli aikoinaan 1-2 sivuinen A4-kokoinen pakkauslista, jota noudatin orjallisesti. Kirjasin asustukseni joka tilanteeseen aina alusvaatteita, kenkiä ja koruja myöten, ja pakatessa yliviivasin kaikki laukkuun laitetut asiat listasta. Nykyään olen hiukkasen rennompi sillä osaan viskata vaatteet ja tavarat ulkomuistista laukkuun. Pakkaus tapahtuu yleensä pikkuisen paniikin vallassa edellisenä iltana ja yön pimeimpinä tunteina, koska me ei koskaan opita miehen kanssa pakkaamaan aiemmin. Voisi kai tuotakin sanoa pakkausrituaaliksi…

Mikä on kaunein ranta jonka olet nähnyt?

Uskomatonta mutta totta, etsin sitä vielä. Olen nähnyt monia rantoja ympäri maailmaa, mutta ”The rantaa” ei ole tullut vastaan. Unelmarantani on täynnä vitivalkoista hiekkaa ja kristallinkirkasta vettä, joten sellaiselle on vielä päästävä.

Kuva: Norwegian Cruise Line

Mikä oli ensimmäinen ulkomaanmatkasi?

Jos nyt unohdetaan Ruostinristeily vuonna 1977, niin ensimmäinen ulkomaanmatkani kohdistui Playa de las Americasiin Teneriffalla joskus 26-27 vuotta sitten. Matkatoimisto oli Hassen matkat, hotelli huoneistohotelli Columbus ja matkaseuranani tätini, hänen miehensä ja tuttavanainen, jonka kanssa nukuin olohuoneessa kokonaisen viikon. Tämä nainen kuorsasi niin paljon että yhtenä yönä menin vessaan nukkumaan. Matka oli kaikesta huolimatta mukava, vaikka minulle tuli pettymyksenä se ettei rannat olleetkaan valkean hiekan valtaamia taikka meri kristallinkirkasta. Vahvin muistikuva melkein 30 vuoden takaiselta reissulta on kumminkin se, että paluulennolla koneeseen talutettiin viimeisten joukossa vahvasti viinalle haiseva mies. Edellinen ilta/aamu lienee mennyt häneltä hiukkasen heikommin, sillä hänet oli ilmiselvästi pahoinpidelty kun silmäkulma oli turvoksissa, otsa tikattu ja vaatteet veressä. Olin onnellinen ettei hänen istuinpaikkansa ollut lähelläkään meidän paikkoja mutta tuo näky jäi kavelemaan mieltäni.

Mainitse 5 asiaa bucketlistaltasi? Only 5? Randomina:

1. Alaskan risteily

Kuva: Royal Caribbean

2. Risteily Panaman kanavan läpi

Kuva: Norwegian Cruise Line

3. Junamatka Afrikan Rovos Raililla http://www.rovos.com/trains/on-board,

4. Junamatka Skotlannin The Royal Scotsmanilla  http://www.royalscotsman.com/web/rs/the_royal_scotsman.jsp

5. Visiitti ja yöpyminen viinitilalla.

Meikäläisen bucketlist on oikeasti todella pitkä ja sisältää myös muutaman kotimaan kohteen, mutta nämä nyt pompahti ensimmäisten joukossa päähän.

Onko olemassa paikkaa jonne et halua matkustaa?

Paljonkin. Poliittisesti epävakaa tilanne, köyhyys ja rikollisuus rajaa monta valtiota ja paikkaa pois valikoimastani.

Mitä kaipaat Suomesta kun matkustat pitkään?

Ihka oikeaa ruisleipää ja meidän karkkeja.

Uskotko että joskus asetut jonnekin? Jos asetut, niin minne?

Olen jo asettunut. Pääkaupunkiseudulla olen syntynyt ja tänne jään.

Mikä on suosikki lentokenttäsi ja lentoyhtiösi?

Kyllä Helsinki-Vantaa on suosikki. Tunnelma on aina korkealla kun sieltä lähtee muille maille tai palaa ryytyneenä kotiin.  Lentoyhtiöistä Lufthansa, Emirates ja Quantas on kyllä mahtavia. Testattu em. lisäksi kotimainen Finnair, British Airways, KLM, LOT, American Airlines, Thai Airways ja Cathay Pacific.

Tän firman Taxfree-katalogilla oli sitten kokoa… 

Mikä on suosikkikaupunkisi?

The city that never sleeps, New York

Näihin näkymiin voi törmätä Millennium ONE UN New York-hotellissa. Ko. hotelli sijaitsee YK:n pääkonttorin vieressä joten hyvällä lykyllä hotellihuoneen ikkunasta pystyy tiirailemaan YK:n pääkonttorin vessaan. Checked.

Eipä muuta tällä kertaa. Illalla olisi tarkoitus piipahtaa tapaamassa muita matkabloggaajia Suomen ensimmäisessä desingn hotellissa, Klaus K:ssa. Itselläni ainoat muistikuvat hotellista on vajaan 30 vuoden takaa, jolloin hain vanhempieni kanssa kummivanhempani sieltä ja kuskasimme linnan juhliin. Onkin mielenkiintoista käydä tänään katselemassa miltä paikka näyttää tänä päivänä.

 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply