Suomen suurin matkablogiyhteisö

Pisa ja bad bad Road Trip

Moips! Jos tässä jatkais Välimeren risteilyreissun purkamista Kämp-reissun hehkutuksen jälkeen. Se oli nimittäin niin harvinaista herkkua meikäiselle että pakko oli purkaa tuntoja heti tuoreeltaan koska kyllä hyvät yöunet vaan teki niiiin nannaa. Tottahan toki nukkuminen kostautui eikä uni tullut enää sunnuntai-iltana helposti silmään -> samassa pisteessä ollaan kun ennen nukkuviikonloppua. Damn.

Meidän työntäyteinen Välimeren risteily jatkui Napolin/Pompeijin jälkeen Civitavecchiaan (Rooman satama) mutta me skipattiin ko. kaupunki kokonaan ja päätettin jäädä laivalle koska Rooma oli nähty jo aiemmin.

That’s it, enempää ei Roomasta ole kuvia…

Me oltiin vuokrattu Hertziltä ennakkoon pari autoa jotka oli toimitettu Livornon satamaan odottelemaan meitä. Olishan sitä voinut pikkasen paremmin suunnitella reissuaan ennakkoon, sillä Hertzin tyypit läppäs kouraan kopioidun paperin jonka avulla meidän sitten piti suunnistaa tuijottamaan sitä kuuluisaa Pisan kaltevaa tornia. Jälkikäteen mietittynä jonkinmoinen navigaattori olis kannattanut olla tolla reissulla tai ainakin tarkempi kartta lähiseudusta, sillä ainoa mitä mä siitä autoreissusta voin sanoa on: Bad bad Road Trip (hemmetinmoista puhinaa).

Anyway, Pisan kalteva torni tuli nähtyä ja olihan se sen verran kallellaan että jäin ihan omaksi turvakseni maan kamaralle moista rakennusta tuijottomaan. Piazza dei Miracolilla sijainneen kastekappelin ja tuomiokirkko Duomon yksityiskohdat olikin mun mielestä vielä mielenkiintoisempaa nähtävää.

Mutta se road trip…. Jos te luulette saavanne ihanaa tekstiä ihanasta Italiasta kannattaa läppästä tää postaus kiinni sen siliän tien. Rantapallon sivut on täynnä hienoja kertomuksia samoilta seuduilta ja onhan niissä täyttä asiaa, mutta näin… hmmm…. hyvin ei italialaisen näköisenä ilman ketään italialaista kaveria rinnalla saatiin kyllä taistella kaiken maailman kaupustelijoita vastaan aika rankasti. Me emme ostaneet mitään, emme edes katsoneet myyjiin päin, ilmaisimme hyvin tiukastikin ettemme osta mitään, mutta meidän ympärillä roikuttiin ja jopa auton ovista tungettiin myytäviä rantarolexeja ja ahdisteltiin oikein kunnolla. WTH?! ”Ikkunanpesijät” jahtas liikennevaloissa, talot oli rämiä, roskia kiitettävästi, kehenkään ei suurinpiirtein voinut luottaa (postissakin kannatti tutkia tarkkaan mitä rahaa saikaan takaisin) ja ja ja. Anteeks kun jankkaan kun Leena Hefner o.s. Herppeenluoma mutta kyllä ketutti. Maisemat oli tosin ajoittain ihan nättejä.

Meillä oli alun perin tarkoitus lähteä ajelemaan Pisasta Luccaan. Sitä olis luullut löytävän ko. paikan helposti, mutta allaolevasta kartasta ei ollut apua siinä vaiheessa kun metsästettiin tienviittoja. Tienviitat oli siis vähän sitä ja tätä (forget suomalainen meininki) joten aika toivotonta meininkiä oli siinä vaiheessa kun tietyömerkki käski ajaa toista kautta. Lucca jäi siis haaveeks joten me päätettiin suunnistaa Marina di Pisaan, epäonnisin tuloksin taas joten päädyttiin motarille ja takaisin Livornoon. Niin juu, ja ekaa kertaa ei oltu vuokra-aution ratissa. Me ollaan ajettu Euroopassa (Italiassakin) sekä USA:n Itä- ja Länsirannikolla joten luulis meidän nyt osanneen liikkua ilman asiallista karttaa ns. peffatuntumalla. That did not happen.

Ooops, ei se ihan paras mahdollinen kartta…

Te ette voi muuten uskoa kuinka ihanalle tää kyltti näytti kun palattiin epäonniselta reissulta. Siinä oli kaikkien pinna pikkasen kireenä kun lämmettiin vielä auton palautuksen suhteen. Me oltiin saatu sen verran tarpeeksi italialaisesta meiningistä, että kun autovuokraamon käsky jättää autot ovet lukitsemattomana ja avaimet aurinkolipan alla avoimelle parkkipaikalle epäilytti, ruvettiin me soittelemaan Hertzille että ootteko ihan tosissanne. Onneks Hertzin tyyppi kurvas pihaan pian puhelun jälkeen joten mieli huojentui pikkasen kun saatiin siltä kuittaus että autot oli ok.

Niin juu, ja arvatkaas millanen lasku meille pamahti vuokrasta? Visalla oli 2,5 kertaisen summan varaus, jotain ihan muuta siis kun mistä meillä oli mustaa valkoisella. Me reklamoitiin Hertzille ja asia on nyt selvitetty meidän hyväks. Sen vaan sanon että meidän perheessä ei mikään mene niin kuin aluksi on suunniteltu….

Toivottavasti kukaan Italian autoreissua ahkerasti suunnitteleva ei nyt säikähdä tätä postausta. Kuten sanoin, Rantapallon sivuilla on paljon positiivisia juttuja Italiasta. En mä sitä maata aio karttaa mutta oman tai lainatun auton kanssa me ei liikuta. Piste.

Oikein hyvää keskiviikkoa kaikille!

 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Mikko kärnä keskiviikko, 5 huhtikuun, 2017 at 12:46

    Kaikilla on se oma henkilökohtainen kokemus.. mutta mutta..
    Muutamille etelä-euroopan maihin suuntaaville olen sanonut saman mitä nyt tässä sanon.. eli, ei kannata pitää oletusarvona sitä miten asiat toimii suomessa. Meillä ollaan niin kurinalaisia täälä ettei tälliaista ole missään muualla.

    Liikenteen kannalta Pisa on yksi helpoimmista kaupungeista italiassa missä olen käynyt poislukien Rimini.
    Normaalilla tarkkaavaisuudella kyllä pärjää kunhan ei aamu- tai iltapäiväruuhkaan lähde törttöilemään, sielä kun ei pärjää kaikki paikallisetkaan, ja tosiaan muistaa sen liberaalin suhtautumisen liikennesääntöihin. Parempi olla kolaroimatta kuin kolaroida sen takia kun oli oikeassa.

    Tienviitat on tosiaan suuntaa-antavia, mutta pääväylät kuitenkin hyvin selkeitä. Luccaan pääsee helpoiten junalla Pisan keskusasemalta, eikä sielä autolla tee mitään. Todellakin näkemisen arvoinen mesta.

    Ja mitä rakennuksiin Pisassa tulee, niin kannattaa muistaa ettei suurinta osaa niistä ole varsinaisesti rakennettu tällä vuosisadalla.. ja että suurin osa kaupunkia on rakennettu suomaalle. Eli pisasta löytyy muitakin kaltevia torneja kuin se yksi.

    Ruoan kanssa on sama homma kuin muissakin turistirysissä.. eli keskustasta et löydä hyvää ruokaa oikeastaan mistään.
    Johtuen mm. Siitä että olen kuullut turistien kehuvan jopa pakasteesta sulatettua pastaa eräässä lounaspaikassa. Hyvää pizzaa kyllä löytyy paikasta nimeltään ”the scuderie” kun taas muistaa että italialaiset nauraa meidän pizzatäytteille. Oluen ystävän kannattaa piipahtaa Arno-joen rannalla ”la staffetta” nimisessä pikkubaarissa ja ”orzo bruno”:ssa.

    Paikallinen opas on todellakin kultaa kalliimpaa, niinkuin kaikkialla. Italialaisiin on helppo tutustua, mutta sinisilmäisyys kannattaa unohtaa.

    Kaupustelijoiden kanssa itsellänikin on ollut hieman ongelmia johtuen ehkä hieman äkkipikaisesta luonteestani, mutta ystävällinen ei-kiitos italiaksi hymyn kanssa toimii parhaiten.

    Tämä kirjoitus hieman särähti korvaan, koska tuli tunne , että nyt oli lähdetty soitellen sotaan ja sitten hermostuttu kun asiat ei ollut niinkuin oli odotettu.

    Omasta mielestäni Pisa on erittäin kaunis kaupunki omalla, hieman karun erikoisella tavallaan.. turistirysä, mutta kun näkee hieman vaivaa, eikä oidä ennakko-odotuksia niin todellinen Pisa on jotain aivan muuta.

    • Reply Kthetraveller perjantai, 7 huhtikuun, 2017 at 12:29

      Hei Mikko, tosiaankin oma henkilökohtainen kokemus ja niin kuin huomasit, teimme suuren virheen, kun olimme liikkeellä ilman navigaattoria pelkän tulostetun A4:n kanssa. Olisi ollut viisasta tutkia kohde ennakkoon ja lähteä hieman ympäristöön liikkumaan, jotta fiilikset ympäristössä olisi muuttuneet. Eiköhän paikallisilla kaupustelijoilla sun muilla ollut tarkassa tiedossa se, että Pisassa liikkuisi iso kasa ”tyhmiä turisteja laivalta” tuona päivänä, joten melkoisen vedättävä meno oli kaikkialla. Myös satamassa.

      Meillä on ollut aiempaa kokemusta Italiasta, joten pidimme oletusarvona tuota entistä, rehdimpää, menoa Italiassa. Emme siis olettaneetkaan homman toimivan niin kurinalaisesti ja hienosti Italiassa kuin meillä, mutta muutos entiseen Italiaan oli sellainen, että vaaleanpunaiset silmälasit lävähti silmiltä nopeasti pois. Onneksi visiitti Garda-järvelle palautti hieman uskoa ihanaan Italiaan, mutta hieman minä vielä arvon tunteitani tuohon maahan.

      Kiitos kommentistasi ja neuvoistasi todella paljon, Mikko. Suuntaan tuonne seudulle uudestaan ensi lokakuussa, joten mistä sitä tietää, vaikka antaisimmekin Pisalle uuden mahdollisuuden 🙂

  • Reply SuviV sunnuntai, 20 heinäkuun, 2014 at 07:57

    Heh, eksyin lukemaan tätä postausta vasta nyt. Sulla on kyllä mielettömän hauska ja hyvä tyyli kirjottaa. Keep on going!

    Me selvittiin Italiasta ilman naarmun naarmua ja varmaan siksi, että Tommi suostui ajamaan vain maaseudulla. Pisaan kyllä ajettiin, mutta hotelli sijaitsi hiukan keskustan ulkopuolella. Pisa ei tehnyt minunkaan vaikutusta sitä aukiota lukuunottamatta. Muistelen, että ruokatarjontakin oli luokattoman huonoa. Luccasta taas tykättiin paljon enemmän.

    Meillä on muuten myös ollut aina navigaattori kotoa mukana. Ollaan niin huonoja suunnistamaan, että muuten ei tulisi ajamisesta mitään ja perheriita olisi valmis!

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, 23 heinäkuun, 2014 at 22:29

      Juu, kyllä otettiin opiksemme tuosta soitellen sotaan-lähdöstä. Navigaattori on kyllä must. Toisaalta oma rakas aviomieheni sai muutaman kerran tämän naisen lämpenemään aika pahasti Alppitourneella, sillä mies kehtasi kyseenalaistaa navigaattorin sekä vaimonsa antamat ohjeet. Ei olisi kannattanut 😉

  • Reply lena keskiviikko, 6 marraskuun, 2013 at 14:39

    Mua alko hymyilyttää kun tätä luin. Anteeksi. Hymyilytti siksi että melkoisen totta puhut!

    Italialainen poikaystävä on korvaamaton joissain tilainteissa, itse en esimerkiksi ajaisi tuollapäin maailmaa.. ainakaan uudehkolla autolla. Kuulemma pitää osata hieman ennakoida ja arvailla miten muut ajavat niin ei tule ongelmia / kolareita?? Selvä. Se osaa myös hätistellä kaupustelijat ja tietää reitit joten itse täytyy vain istua tyytyväisenä kyydissä. Mulla olisi muuten ollut sama kohtalo kun teillä suunnistuksen kanssa. Ajeltiin noita samoja teitä kuukausi sitten ja eilen viimeksi, ja kaunistahan siellä on siitä ei mihinkään pääse. : ) Tästä kaikesta huolimatta Italia on vienyt sydämeni ja palaan sinne pian.

    Ps. ehdin juuri kehua Italialaisia taloja verrattuna Brittiläiseen, ja olen sitä mieltä että Italia voittaa tämän vertailun kepeästi. Ainakin siellä on kokolattiamatot vähemmän suosittuja. ; )

    • Reply kthetraveller keskiviikko, 6 marraskuun, 2013 at 14:53

      Juu, kyllä italialaiset talot voittaa brittiläiset mennen tullen. Ja helpottavaa kuulla että sinäkin yhdyit samoihin ajatuksiin osittain. Ajattelin näet juuri sinua kirjoittaessani tätä postausta ; )

  • Reply katariina72000 keskiviikko, 6 marraskuun, 2013 at 10:16

    😀 Kuulostaa jotenkin tutulta.

    Italian ajokulttuuri ja autonvuokrauskuviot ovat hitusen haastavaa. Ja ikävä kyllä ne autonvuokrat ovat vielä melko kalliita esim. Saksaan verrattuna ihan sikamaisia. Onneksi mies on minua paljon kärsivällisempi ja meillä on mukana aina oma navigaattori + Nokian kartat kännykässä.

    Se mistä moni ei kirjoita, ovat juuri nuo kaupustelijat ja etenkin Italian maaseudun köyhyys ja likaisuus. Moni ajattelee maiseman olevan vain Toscanan maisemia läpi koko maan. Mitä kauemmaksi etelään mennään kohti Napolia, sitä kamalammaksi maisema roskien ja myös ihan rikollisuuden suhteen käy.

    Itse käväisin Pisan ja Luccan katsomassa noin puolitoistavuotta sitten Siennan ohella. Ihan kivoja paikkoja. Pisa nyt ei tehnyt mitenkään vaikutusta. Ehkäpä Lucca oli se kivoin. Pitääpä kaivaa omat kuvat jostain ja kirjoittaa siitäkin.

    • Reply kthetraveller keskiviikko, 6 marraskuun, 2013 at 14:49

      Totta turiset, Napoli oli jo ihan järkyn saastainen ja Pisa ei oikein säväyttänyt. Pelotti hieman mainita omista tuntemuksistani mutta hyvä etten saanutkaan ryöppyä niskaani ; )

    Leave a Reply