Ei noi Karibian risteilijät ole vaan hienoille ja rikkaille, sillä ihan tavallisia matkustajia niillä laivoilla pääasiassa on. Toki matkaan saa tuhlattua kymmeniäkin tuhansia jos niin tahtoo, mutta hyvässä tapauksessa risteilyn voi kepposesti löytää alle 500 eurolla.
Mä olen nauttinut elämän helppoudesta laivoilla. Matkalaukkuja ei tarvitse itse rahdata laivaan, hytti pidetään siistissä kunnossa pari kertaa päivässä, ruokaa voi käydä syömässä/tilata milloin vain, ohjelmaa löytyy joka lähtöön ja onhan se yleensä ihan viiden tähden palvelua mitä laivoilla saa. Ainoa ongelma on muistaa varaamiensa tapahtumien ja retkien aikataulut, mutta hytin televisiosta näkee oman tapahtumakalenterinsa joten nou hätä.
Laivan maksuvälineenä toimii oma hyttikortti. Se on äärettömän helppo tapa hoitaa maksaminen mutta toisaalta vaatii tiukkaa seuraamista oman hytin televisiosta. Pikkuisista päivittäisistä ostoksista kun saattaa muodostua isompi menoerä viikon aikana…

Me ollaan reissattu nyt sen verran noilla tietyn yhtiön laivoilla, että hopeisina kanta-asiakkaina me saadaan etuja mm. laivalla. Suklaat hyttiin joka ilta, laivan pinssi, yhtiön tarjoama coctail-ilta päällystön kanssa (ilmaisen viinan bileet, woohoo), alennuksia ostoksista jne. Edut paranee mitä korkeammalle tasoissa noustaan.

Ja se risteilyohjelma, ei mitään Viikkari/Silja-läpysköjä. Tapahtumia riittää sen verran että uusi seuraavan päivän risteilyohjelma (taitettu A3) tuodaan joka ilta hyttiin.
Meidän reissuille on osunut huippuja room stewardeja, jotka ovat omalta osaltaan taanneet reissujen onnistumisen. Michael väänsi vimosimmalla kerralla innolla pyyhe-eläimiä meidän lapsille ja hoiti muutamat pyytämämme asiat ripeästi ja ammattitaidolla.

Ta-daa, superpihi ukkoni osti halavalla (2 euroa) Jyskistä aurinkolasit, jotka tuo elävästi mieleen ennen vanhaan TV-Shopissa myydyt Mojavet.

Super cute
Ensi kertaa matkaavalle suomalaiselle henkilökunnan palvelualttius saattaa kuitenkin aluksi oudoksuttaa. Mä olin pikkasen viekas tällä vimosimmalla reissulla ja pyysin Modernossa (specialty restaurant, aivan huippu) pientä palvelusta. Toinen lapsista oli sen verran täynnä ettei halunnut ollenkaan jälkkäriä joten pyysin tarjoilijaa välittämään keittiöön pikkuisen viestin. Sanat ”ei mitään” olis saattanut viedä lautaselta liikaa tilaa, joten alla olevan lautasen tarjoilija sitten toimitti meidän lapselle.

Vähänhän nuo ä-pisteet heittää mutta hyvin ne hoiti homman ja lapsenkin ilme oli ikimuistoinen.
Ja se ruoka, ah.

Paras koskaan syömäni pizza, ihan oikeasti! NCL:n palveluihin kuuluu iso 24/7 pizza, jonka voit tilata minne tahansa paikkaan laivalla. Hintaa pizzalle tulee kylläkin 5 taalaa, mutta on se sen väärti. Pizza ei ole samaa mitä Buffassa tarjoillaan, joten suosittelen tilaamaan 24/7 kautta jos sattuu olemaan pizzan ystävä.

Yllä maksullisen (20 taalaa/aikuinen, syö niin paljon kun jaksat) Modernon alkupaloja, nom nom nom… Ja alla ilmaisen buffan eväksiä.


Lapsi äiti on terve kun se leikkii. Ilmaista pehmistä + valkosuklaa/suklaa nappeja. Jos ei pehmis maistu niin tarjolla on ilmaiseksi erilaisia jätskilaatuja erilaisilla kastikkeilla ja strösseleillä.
Meille oma parveke on ollut se must-juttu reissuilla. Mä nautin sen omasta rauhasta eikä tartte metsästellä lepopaikkaansa yläkansilta.

Hedelmiä ja saarien ihailua… (Mekko Krakovan New Yorker-liikkeestä hintaan 9 euroa)
Ja lasillinen hyvää punaviiniä juustojen kera lähdön koittaessa. (Toppi Nellyn Notion 1.3-mallistoa. Ohjeiden mukaan olen pessyt mutta niin vaan tursui sen siliän tien ohuita kuminauha-lanjoka joka välistä. Kiitosta ulkonäölle ja napakkuudelle, iso miinus kestävyydelle/laadulle).

Lähdöt on vaan niin kivoja seurattavia omalta partsilta.

Mitäs sitä ite hakemaan juomaa baarista, kyllä tarjoilijat sukkuloi aurinkotuolien välillä sopivaan tahtiin.
Laivalla voi viettää kiireistäkin elämää kun tehtävää on paljon, mutta mä nautin eniten rauhaisista lekotteluhetkistä. Uima-allaskannella on yleisimmin vilinää ja vilskettä, mutta laivalta löytyy myös rauhaisampia paikkoja jonne lapset ei pääse.
Relaxing…
Ja rankan maissakiertelyn jälkeen on niin mahtavaa tulla takaisin laivalle.
Kylmää juotavaa ja kosteita pyyhkeitä, ihan ilmasiks jaettuna.
Laivoilla on paljon ilmaista, mutta maksullisten palveluiden ja tuotteiden takia on myös paljon myyntikampanjoita jotka saattavat ärsyttää asiaan tottumattomia ihmisiä. Mun täytyy myöntää että tällä Välimeren risteilyllä tuntui olevan jotenkin leppoisampi meininki ton myynnin suhteen kuin Karibialla. Tai sitten mä alan vaan tottua noihin laivayhtiöiden metkuihin…
Tässä postauksessa vilahtaneet kuvat on Norwegian Epiciltä. Teen erillisen arvostelun laivasta myöhemmin.