Suomen suurin matkablogiyhteisö

Super tired

Piste. Mä olen vetänyt sata lasissa vimosen viikon ja olen ihan katkipoikki. Tiedättekö sen tunteen että käy jo niin ylikierroksilla että unikin on vaan pelkkää hörhöä? Se vaihe asustaa nyt meikäläisessä ja odotan vaan sitä että se lähtis jo pois. Osa lisästressitekijä on varmasti toi meikäläisen kalenteri, joka huutaa tuttuun tapaan punasta lokakuun loppupuolelle saakka. Että näillä mennään, taas.

Kamu tuli ja meni, ja meidän tapaaminen oli taas tuttua tavaraa. Iloa, naurua sekä paljon ajatusten vaihtoa. Ihan kun me ei oltas oltu viikkoa kauemmin erossa joten kaikki meni oikein hyvin. Kamun isäntäperheet lapsineen tuli meille tapaamaan vanhaa hoitajaansa ja kaikki oli niidenkin osalta kun ennen. Ihmeellinen paripäivänen ja itkuhan siitä tuli kun kamu piti viedä keskiviikkoiltana lentokentälle. Se me kuitenkin päätettiin että mahdollisesti ens vuonna suunnataan piipahtamaan Australiaan uudestaan.

Aussikuvat löytyy koneelta x ja täytyy myöntää ettei tässä matalalennossa tee edes mieli ruveta käymään niitä läpi. Saatte siis luvan odotella niitä jonkin aikaa sillä jos mä pakotan itteni tekemään jotain semmosta jota ei ole ihan pakko tehdä nyt, tatti mun otalla on niin iso että sen näkee puol naapurustoa.

Oma vikahan tuo kalenterin punaisuus on, mutta minkäs sille tekee kun ne merkinnät johtuu lähimmäisenrakkaudesta ja öhöm, mun omasta Sulo Vilénistä. Paranneltu versiohan tuo mies alkuperäisestä Sulo Vilénistä tosin on, joten ei tässä voi kun hymyillä leveästi ja pyöritellä päätään sillä olen mä aikamoisen pakkauksen itelleni löytänyt.

Illanjatkoja!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply