Skumppakamut kävi pikkusen irrottelemassa

Moips!

Täytyy myöntää että eilen oli lievää väsymystä havaittavissa kun minä ja yhtä paljon vanhenemista kammoksuva skumppakamuni valloitettiin perjantaina Tallinna keskenämme ilman miehiä ja lapsia. Reissua oli kyllä kaivattu ja päätimme samalla että näitä pikapyrähdyksiä jonnekin tullaan jatkamaan tasaisin väliajoin.

Minä ja kamuni päätettiin tällä kertaa ihan oikeasti katsella Tallinnan vanhaakaupunkia hiukkasen enemmän, koska aikojen saatossa Raatihuoneentori on ollut se vanhankaupungin syvin paikka jonka terasseja jota pidemmälle kumpikaan meistä ei ole päätynyt. Ja voi miten kaunista Raatihuoneentorin ulkopuolellakin oli, tosin paljon jäi näkemättä koska me olimme liikkeellä shoppailukierroksen jälkeen ja nälkäkin kurni vatsassa. Juu, ja ne mun kengät ei olleet ne parhaimmat mukulakivimäkiä talsittaessa, sanotaanko vaan että meikäläisen reidet oli hapoilla seuraavana päivänä.

Suurinpiirtein näille paikoille sitä on tullut monasti jumitettua myös. Tallinnassa oli tosi kansainvälinen tunnelma sillä muutama lämpimien vesien risteilyalus oli saapunut piipahdukselle. Pidinkin kovasti siitä ettei suomen kieltä kuulunut ympärillä, sillä olo tuntui huomattavasti enemmän turistilta.

Saiispa kukkia samaan hintaan täällä kotomaassa…

Kyllä me naiset olimme ihan haavi auki kun tämmöinen paikka löydettiin. Pakkohan tuonne parvekkeelle oli päästävä mutta maksimekon ja kiilakorkkareiden kanssa se oli pikkuinen projekti. Eikun mekko kerälle ja kiipeämään.

Ei pöllömmät näkymät

Alastulo oli oma projektinsa. Suorastaan koominen näkyhän minä varmasti olin, mutta onneksi ympärillä oli vain jenkkituristeja.

Twinkle twinkle little star… Suloinen yksityiskohta talon kyljessä kiinnitti huomion. Joskus on ihan oikeasti kiva katstella pikkuisen tarkemmin ympärilleen Tallinnassa. Kyllä minä tuolla kauempana maailmalla huomaan yhtä sun toista, mutta Tallinna on jäänyt yleensä vähän paitsiolle näissä turistiasioissa. Hyi minua.

Siinä samassa katselin Tallinnaa myös vanhemman silmin. Lapset olisivat varmasti tykänneet mm. kaupunkijunasta.

Tallinnan ruokapaikoista en osaa sanoa kovinkaan paljoa sillä yleensä sitä on tullut syötyä laivalla. Tällä kertaa keskityimme kamun kanssa menomatkalla skumpan lipitykseen, joten me söimme kukkakujalla Restoran Kaljas-paikassa. Vuohenjuustosalaatti vadelma-punajuuri-vinaigretten kera (9,50 egee) ja lasi punkkua (4,80 egee), nomnomnom. Siinä me napsutettiin salattejamme skumppakamun kanssa tyytyväisinä, pölpötettiin mielin määrin ja nautittiin. Voi kuulkaas pienestä tulla iloisekis sillä meidän molempien elämä on niin sitä perheen pyöritystä ja töitä.

Ei pahan hintaset jälkkärit, 5 egee.

Täydellä masulla, naama messingillä takasin laivaan pikkuista hölkkävauhtia sillä Kaljasin lämmitetyllä terassilla vierähti kiitettävän pitkään. Minulla ei ole ainakaan mitään pahaa sanottavaa Kaljasista joten nyt muutaman salaatin ja jälkkärin kokemuksella voin suositella (palvelukin toimii). Lisätietoja ravintolasta ja menu täällä. Ei nyt ihan täydellistä suomea mutta mitäs pienistä.

Hytin oven kanssa meillä muuten oli ongelmia kun se ei mennyt lukkoon vaikka kuinka yritettiin. Kävin sanomassa siitä infossa ja pian hytin ovella koputtelikin jo korjausmies. Tietty ovessa ei tuntunut olevan enää mitään vikaa kun korjausmies sitä venkslas. Mitäs tuosta, hottis se mies oli joten siinä me vaan katselimme tyytyväisenä herran työskentelyä. Olo oli kyllä tosi blondimainen kun me siinä korvat punaisena väitimme kovasti että kyllä me sitä ovea oli yritetty vetää vaikka millä tavoin kiinni. Onneksi ovi tuntui pikkasen temppuilevan meidän iloksi sille hottiksellekin, joten eiköhän me jonkinmoinen synninpäästö siltä korjausmieheltä saatu.  Loppumatka menikin skumppakamumaisesti….

Ja pikku partydrinksut vielä laivan baarissa vaikka Helsingin satama jo häämötti. Pikkasen nihkeätähän sitä oli saada edes noi tikut skumppaan mukaan mutta silmänräpsytystaktiikka toimi -vielä.

Tästä on hyvä aloittaa pikkuhiljaa työt huomenna. Viikko puurtamista ja sen jälkeen oikein aktiivinen kesälomajakso nro 2. Viking Grace, Stuttgart, Krakova ja Pori Jazzit. Ei pöllömpi loma tiedossa vai mitä?

 

 

 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply