Miljoona kysymystä ennen Kiinaan lähtöä

”Pomo kysyi, jos lähtisin Kiinaan töihin puoleksi vuodeksi. Eli lähdettäisiin siis koko perhe.” 

Näitä kesäkuun alussa sanottuja sanoja olin osannut jollain tasolla jo odottaa. Mieheni oli matkustanut Kiinaan useamman kerran, mutta nämä vaunulenkillä sanotut sanat saivat silti aikaan pienoisen paniikin. Päässäni sinkoili miljoona kysymystä, joista suurimmat liittyivät luonnollisesti vauvan kanssa pärjäämiseen vieraassa maassa.

Aika pian sain vastauksia useimpiin käytännön kysymyksiin liittyen muun muassa asumiseen, ruokaan ja WhatsAppin toimivuuteen. Näihin käytännön juttuihin palaan tulevissa postauksissa. Vauvan kanssa ulkomailla asumisesta ei kuitenkaan ollut kenelläkään tutullamme kokemusta. Vaikka olemme kaikki perusterveitä, hirvitti minua ajatus olla puoli vuotta ilman vauvan neuvolaseurantaa. Onneksi oma terveydenhoitajamme oli ihanan kannustava lähtöä kohtaan.

Suomesta lähtemistä helpotti se, että olen äitiyslomalla. Lisäksi lapsemme on vielä niin pieni, ettei meidän tarvinnut pohtia päiväkoti- tai kouluasioita. Tietysti se harmittaa, että vauva ei tule muistamaan tästä kokemuksesta mitään.

Kiinalaiset työpäivät ovat melko pitkiä ja liikenneruuhkat tekevät päivän lisää pituutta helposti kolmekin tuntia. Ennen lähtöä mietin paljon oman aikani kuluttamista, mahdollista yksinäisyyttä ja tukiverkkojen puuttumista. Toisaalta Suomessakin vanhempamme asuvat vähintään tunnin matkan päässä, joten muutama tuhat kilometriä sinne tänne… Vauvamme myös kasvaa koko ajan ja hänen kanssaan touhuamisesta tulee päiviin välillä reippastikin sisältöä. Enemmän olisin pelännyt tylsistymistä, jos vauva ei olisi matkassa mukana. Suomalainen tuttavaperheemme on asunut täällä Suzhoussa kohta jo kaksi vuotta, joten suomalaista seuraa ja Suzhou-kokemusta on onneksi saatavilla.

Kiina ei maana kiehtonut minua mitenkään erityisesti ja olisinkin lähtenyt paljon vähemmällä pähkimisellä esimerkiksi Ranskaan tai Italiaan. Yksi ahdistuksen aihe oli se, etten osannut kieltä (tästäkin lisää myöhemmin). Kiinan isot kaupungit ovat hyvin länsimaisia ja lähteminen tänne tuntui helpommalta verrattuna esimerkiksi Afrikkaan. Esimerkiksi terveydenhuoltopalveluja on saatavilla viimeistään siinä vaiheessa kun taskusta löytyy tukku seteleitä. Ja pääseehän täältä aina pois, jos sellainen tilanne tulee.

Vaikka Kiinaan lähteminen mietitytti, olen näin kuukauden jälkeen iloinen siitä, että uskalsimme lähteä. Arki on lähtenyt sujumaan hyvin eikä meillä ole vielä ollut suuria vastoinkäymisiä. Ja iltaisin, kun makuuhuoneen ikkunasta näkyvät Suzhoun valot, harmittaa lähteminen entistä vähemmän.

-Anni

Suzhou, China

PS. Pistä blogi seurantaan Bloglovinissa :) Follow my blog with Bloglovin

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply