Grand Canyon on sellaisia luontonähtävyyksiä, mitkä on kerran elämässä nähtävä. Kaksikymmentäyksi vuotta takaperin kävimme ystäväni Villen kanssa Las Vegasissa, mutta silloin aika ei antanut myöden vierailulle Coast to Coast -retkellä. Silloin jo päätin, että seuraavan kerran kun Las Vegasiin matkaan niin menen heti ensimmäiseksi Grand Canyonille.
Toissa talvena oli ohjelmassa viikon työreissu Las Vegasiin kiireellisellä aikataululla, mutta taktikoin menomatkan siten, että jäi yksi päivä vapaata jetlagin parantamiseen eli toisin sanoen nähtävyyksien kiertämiseen. Työreissu vahvistui melko myöhään, joten Grand Canyonin retken suunnittelu jäi myöskin viime tippaan. Itsellä oli kaksi vaihtoehtoa retkelle: nähdä Grand Canyon Skywalk kokopäiväretkellä tai tehdä helikopterilla lyhempi retki kanjonin pohjalle. Päädyin pitkän harkinnan jälkeen jälkimmäiseen, sillä ehtisin touhuamaan iltapäivän jotain muuta Las Vegasissa.
Retken pystyikin varaamaan pienellä alennuksella teoriassa helposti interwebistä, mutta haluamani ajankohta ei lopulta kuitenkaan onnistunut. Chicagon lentokentällä selvittelin tilannetta ensin netin kautta ja sitten puhelimitse ja selvittely jatkui vielä Las Vegasiin päädyttyäni. Lopulta homma oli kuitenkin hallussa ja seuraavaksi aamuksi oli limusiini tulossa hakemaan minua muutaman kilometrin päässä olevalle helikopterikentälle. Selvittely oli sikäli mielenkiintoista, että helmikuun saldo kännykän webyhteydestä loppui Chicagossa 28. päivä ja vastaavasti maaliskuun saldo loppui 1. päivä Las Vegasissa. Näin ollen silloinen työnantajani ilokseni kustansi Grand Canyonin reissusta 160 euroa datamaksua :-D Joka tapauksessa loppu hyvin kaikki hyvin ja suorinta tietä tarkistamaan onko Las Vegasin yöelämä muuttunut 21 vuodessa…
”Hyvin nukutun” yön jälkeen jetlagista ei ollut tietoakaan, joten pikaisen aamiaisen jälkeen odottamaan limusiiniä hotellin aulaan. Sieltä limusiini tulikin, jossa oli odottamassa kolumbialainen neitokainen. Matkalla helikopterikentälle otettiin vielä pari pariskuntaa mukaan toisesta hotellista ja sen jälkeen kohti kenttää.
Retkelle taisi olla lähdössä kaiken kaikkiaan kuusi helikopterillista porukkaa ja jokaiseen kopteriin mahtui kuusi henkilöä. Kaikki henkilöt punnittiin ja sen mukaan sai paikan koptereihin. Meidän kopterissa oli kolme ”pariskuntaa”: minä ja kolumbialainen neito, samaan konferenssiin osallistuvat norjalainen kaveri ja unkarilainen neito sekä jenkkipariskunta. Menomatkalle arpaonni arpoi meidät takariviin ja vastaavasti paluumatkalle oli tiedossa eturivi pilotin viereen.
Itse en ollut koskaan aikaisemmin helikopterissa, joten kokemus olisi sinälläänkin mielenkiintoinen. Yllätyin kuitenkin heti ensimaileista lähtien siitä, kuinka mukavan tasaista meno oli. Pilottikin kertoi meitä onnistaneen siinä, että meillä oli laivueen vanhin kopteri – saamme siis nauttia astetta hitaammalla koneella maisemista pidempään.
The Stripin hotellit ilmasta käsin oli erittäin upeita, mutta matka jatkui suorinta tietä kohti Hooverin patoa. Hooverin pato oli mahtava näky, olihan se aikoinaan maailman suurin. Hooverin padon yllä teimme pienen kierroksen ja sen jälkeen matka jatkui kohti retken päämäärää eli Grand Canyonia.
Ohitimme matkalla monia mielenkiintoisia kohteita, kunnes pilotti laittoi kuulokkeista soimaan Indiana Jonesin tunnusmusiikin… Grand Canyon aukesi kaikessa mahtavuudessaan, jonka jälkeen lähdimme Colorado joen uomaa mukaillen lentämään kanjonissa. Jonkun matkaa maisemista nautittuamme laskeuduimme kanjonin pohjalle shampanjabrunssille. Kaikki olikin tähän saakka täydellistä, mutta niinkin kuivalla alueella kuin olimme tuli mieletön sadekuuro päällemme. Muutamat pikaiset kuvat napsittuamme ehdimme nauttia hätäisen brunssin jonka jälkeen juoksimme kaatosateessa takaisin kopteriin. Tietysti olisi ollut mukavampaa nauttia parikymmentä minuuttia kuivassa säässä kanjonia ihaillen, mutta luonnolle ei voi mitään.
Paluumatka kohti Las Vegasia alkoi mielenkiintoisesti, kun pilottimme alkoi etsimään ohjekirjasta miten kopterin huuruinen lasi saadaan puhallettua kuivaksi. Pilotti ei ollut lentänyt aikaisemmin kyseistä kopterityyppiä kovinkaan montaa kertaa ja sanokin, ettei ollut ennen tullut sadetta kyseisellä mallilla kohdalle. Kaveri löysi manuaalista oikean sivun ja saatiin puhallettua etulasi pääosin puhtaaksi. Ei muuta kuin kopteri ilmaan ja nauttimaan kaatosateesta kuumaakin kuumemmalla aavikolla :-D
Sade loppui melko pian yhtä nopeasti kuin alkoikin, joten loppumatkan saimme nauttia maisemista taas kuivassa säässä. Maisemat olivat edelleen katsomisen arvoisia, mutta ei tietenkään Grand Canyonin veroisia. Loppumatkan kohokohta oli tietysti Las Vegas Downtownin ja The Stripin hotellien näkemin ilmasta käsin ennen kaartumista kopterikentälle. Erinomaisen ja mieleenpainuvan reissun jälkeen limusiini heitti meidät takaisin hotelleihin. Loistoreissu kaiken kaikkiaan, vaikka sade kastelikin kanjonin pohjalla kunnolla.
– Kohteena maailma / Rami
P.S. Jos reissun hinta kiinnostaa, niin oli puolitoista vuotta sitten 220 € + 50 taalaa matkustajamaksuja kentällä tms. Tällä hetkellä näyttäisi olevan tarjouksessa 320 taalaa + matkustajamaksu (Retkikuvaus hintatietoineen). Ei siis mitään ilmaista lystiä, mutta menee osastolle ”kerran elämässä”.
Lisätietoa:
- Grand Canyon
- Unagidon | Lotta Watia: Suuri ja mahtava Grand Canyon
by 
by
Onpa ollut upea kokemus! Hienon näköistä ilmasta käsin. Harmi, että sade osui päälle, mutta eipä noille tosiaan voi mitään. Tulipahan ainakin taas yksi juttu kerrottavaksi, kun pilootti joutui pläräämään manuaalia. :-D
Kiitos kun linkkasit mun blogiin! :-)
Kiitos Lotta, eipä kestä :-)
Olipahan tosiaan hieman erilainen vierailu kanjonin pohjalle, kun oli omat haasteensa päästä pois sieltä :-D Olisi kyllä kiva käydä patikoimassa tuolla niin kuin teidän reissulla eli molempi parempi :-)
No ei hullumpi paikka shampanjabrunsille, vaikka teillä se jäikin hieman lyhyeksi. Varmasti ikimuistoinen kokemus!
Sateestakin huolimatta mahtava kokemus, suosittelen!
Tekstiä olisi voinut olla enemmän ja se olisi voinut olla kuvailevampaa, esimerkiksi kertoa noista uskomattomista maisemista. Tietenkin kuvat kertovat ”enemmän kuin tuhat sanaa”, mutta silti olisin kaivannut enemmän maalailevaa tekstiä. Upeita kuvia! :)
Kiitos Anna-Kaisa palautteesta! Pidetään mielessä seuraavaa postausta kirjoittaessa :-)
Helikopterilennot ovat joissain kohtaa maailmaa hintansa arvoisia: me olemme näin ajatelleet Great Barrier Reefillä ja juuri tuolla Grand Canyonilla. Toisaalta esimerkiksi Färsaarilla ne ovat osa paikallisliikennettä ja niillä pääsee ilmaan turistikin tosi edullisesti!
Great Barrier Reef kuulostaa hienolta! Färsaaret kiinnostaa kovasti, tein niistä esitelmänkin joskus yläasteella :-) New Yorkissa aion tehdä vielä joskus helikopterilennon, aina ollut matkassa sellaista seuraa että helikopterilento ei ole saanut koko porukan kannatusta :-D
Hieno kokemus! Vähän yllättävä muutos säässä tosiaan, mutta hyvinhän siitäkin sitten selvittiin :D Samppanjabrunssit kiinnostavat aina, ja tästä epäilemättä riittää muistelemista pitkäksi aikaa.
Hieman tosiaan tuli saderintama yllättäen ja oli kyllä mahtavan näköinen sekin. Tuolla kun sataa, niin tulee maan mukaan sitten ”isosti”.
Mä haluaisin kyllä tosi paljon helikopterin kyytiin, ja varsinkin tuo Lake Meadin kuva on niin hieno että tekisi mieli nähdä tuo ihan omin silmin! Lotan postauksen sekä tämän jälkeen mulla on kamala hinku tuonne, toivottavasti joskus ehtii… :D
Onhan tuo Grand Canyon kyllä upea paikka. Chicagosta kun saavuin lennolla Las Vegasiin, niin siinä näki sitä myös mukavasti ilmasta käsin. Harmi vain valokuvauksen kannalta, että oli noin pilvinen päivä – olisi saanut aurinkoisella päivällä varmasti huomattavasti parempia kuvia värien suhteen. Lake Mead oli kyllä iso ja maisemat mielettömät upeat.
No nyt tämä lentokonefriikki tykkää!! :D Ihan mahtava mahdollisuus päästä katsomaan Las Vegasia ja Grand Canyonia yläilmoista, mutta myös päästä helikopterin kyytiin. Wow. :) Las Vegas osoittautuu mulle tosi ristiriitaisena, mutta mielenkiintoisena paikkana, jonne on joskus päästävä käymään. Kai se täytyy kerran elämässä nähdä :)
Kyllä Las Vegas on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Itse vietin vapaa-ajasta itse kasinoilla maksimissaan 5% ajasta, tuskin edes lähellekään sitä. Siellä on niin paljon kaikkea muutakin tekemistä kuin pelaaminen, mikä monella on mielikuvana kaupungista.
Vau mikä kokemus! Me käytiin Grand Canyonilla alkuvuodesta ja vaikka siitä etukäteen lueskelikin ja oli sen usein telkkarissa nähnyt, niin ei siihen vaan osannut varautua. Paikan suuruus on jotain ihan käsittämätöntä ja tuollainen helikopteriretki olisi kyllä ollut tarpeen. Tai ainakin useampi päivä aikaa, jotta olisi ehtinyt laskeutumaan jonkin verran sinne kanjonin pohjallekin.
Siellä olisi tosiaan mukava viettää useampi päivä, aluehan on mielettömän laaja. Helikopterilennolla näki vain pienen osan länsipäästä, joten olisi hienoa nähdä aluetta laajemmin ja tehdä siellä patikointiretkiä eri alueilla.
Itseä on kiinnostanut jo jonkun aikaa helikopterilento tai oikeastaan mikä tahansa lento pienkoneet. Tällaisissa maisemissa se tuntuu kyllä jo enemmänkin kaukaiselta unelmalta. :)
Helikoptereiden ja pienlentokoneiden hienous piilee juuri siinä, että lennettään matalammalla ja hitaampaa. Muutaman kerran olen ollut kotikaupungissani Tampereella kaverin kyydissä pienelentokoneessa ja siinä avautuu jo sekä kotikaupunki että lähialueet uudella tavalla. Tietysti tuollaisissa maisemissa kuin Grand Canyon maisemat ovat vielä ainutlaatuisempia ilmasta käsin :-)
Oi voin vain kuvitella miten upea kokemus on ollut! Las Vegas näyttää varmasti melko mielenkiintoiselta ilmasta käsin, eikä tuota laskeutumista Gran Canyoniin varmasti voita juuri mikään. Ei kyllä ole pahan hintasta kokonaisuuteen nähden. Me lennettiin Nykissä kopterilla viime syksynä ja sekin maksoi muistaakseni 160 dollaria. Aika taatusti lyhyempi, ei ole brunsseja tai limusiinikuljetuksia vielä tuossa hinnassa mukana :D Kopterikyyti oli kyllä sen verran tasaista ja mukavaa, että kernaasti menisin uudestaan. Ehkä joskus vaikka Las Vegasissa ;)
Lentoaika oli suuntaansa n. 45 minuuttia eli yhteensä puolitoistatuntia oli kopterissa aikaa ihailla maisemista. Toki hinta äkkisältään kuulostaa hurjalta, mutta tosiaan kokonaiskesto retkelle oli hotellilta hakuineen kolme ja puoli tuntia. Paluumatkalla limusiinikuski vielä jätti itseni haluamaani paikkaan kaupungilla eli palvelu oli kokonaisuuteena varsin hyvätasoista.
The Stripin yläpuolella lentäminen oli kyllä tosi mahtavaa myöskin, joten itse olen ajatellut että New Yorkissa on joskus tehtävä myös helikopterilento. Luin jostain, että eiruuhka-aikoina JFK:lta pääsisi kaupunkiin kopterilla varsin kohtuulliseen hintaan eli se jos mikä olisi mielettömän upea saapuminen Manhattanille :-)
Jos jossain päin maailmaa tulee ikinä mahdollisuus helikopterilennolle, niin Grand Canyon lienee kärkisijoilla!! Toki haluaisin kokea paikan myös jalkapatikassa, mutta nuo mittasuhteet taitavat olla sellaiset, että vasta ilmasta käsin alkaa niitä hahmottaa. Vai alkaako…? :)
Tavallaan mittasuhteet hahmottaa hyvin sillä tavalla, että kun miettii kuinka laajan alueen näkeen ja vertaa näkemäänsä karttaan, niin ei ole nähnyt kuin murto-osan alueesta. Siksi Grand Canyonille olisi kiva päästä katsastamaan paikkoja usealle eri alueelle, sen verran laaja se on ja tarjoaisi upeita patikointimaastoja ja näköalapaikkoja monesta kohtaa.
Nyt mä olen ihan varma, että haluan tuonne! Mahtavan näköinen paikka ja mielenkiintoinen retki teillä helikopterilla! :)
Suosittelen sekä Grand Canyonia että Las Vegasia erittäin lämpimästi :-)
Ai että näitä sun tarinoita on kiva lukea! Harmi tuo sade, mutta nauratti mielikuva pilotista selaamassa manuaalia :D Upeita kuvia!
Kiitos Terhi kannustavasta palautteesta :-) Kuvat jäi kyllä hieman vaisuksi pilvimassan takia, ei oikein tule oikeuksiin näkymät mitä parhaillaan oli. Tietysti yksi hankaluus oli kuvata helikopterin ikkunan läpi, mikä antoi oman haasteensa kuvaukselle. Mutta näillä mennään, säälle kun ei voi mitään. Ja harva se on istunut Grand Canyonin pohjalla helikopterissa siten ettei nähnyt ulos mitään :-D
Oi wau, Grand Canyonin näkeminen kopterista käsin on ollut varmasti upea kokemus! Olen itse käynyt tuolla jo kahdesti autolla ja nyt syksyllä olisi ilmeisesti reissu sinne jälleen edessä. Kopteriakin on mietitty mutta taitaa torppaantua kaverin lentopelkoon ja tokihan tuo on myös budjettikysymys.
Niin, olen minä helmikuussa nähnyt luntakin tuolla mutta että vesisade. Eihän se tullut taas mieleenkään, hahaha :)))
Olenkin tuosta viimeisimmästä Las Vegasin reissustasi lukenut ja hienoja retkiä teillä on ollut sinne! Tosiaan kun tuolla Grand Canyonissa on olevinaan aina niin kuuma ja kuivaa, niin vesisade ja lumisade sitten kyllä yllättävät molemmat varmasti :-D
tuon täytyy kyllä olla huikea tapa kokea tuo mesta!
Kyllähän ilmasta käsin kaikki näyttää vielä kauniimmalta, kun näkee laajemmalle alueelle ja on aikaa nauttia maisemista :-)
Nohuhhuh. Olisipa joskus elämässä tuohon mahdollisuus! Todellakin vähän spesiaalimpi tapa tutustua tuohon alueeseen. Todella hienoja kuvia myös. Minun järjetön matkakuumeeni Jenkkeihin vaan kasvaa kasvamistaan.
Kiitos Mirka Hannele :-) Jenkeissä ei ole tällä hetkellä kuin yksi iso miinus ja se on vahva dollari euroon nähden. Tällä hetkellä sinne on aika kallista matkustaa, toivotaan että euro vahvistuu pian ”normaalille tasolle”.