Sierra Nevadan kansallispuisto on Andalusian tunnetuin vaelluskohde. Tästä syystä se valikoitui 50-vuotiaiden kansallispuistovaeltajien juhlavaelluskohteeksi.
Meidän lisäksi tällä 858 neliökilometrin suuruisella kansallispuistoalueella vierailee vuosittain 780 702 (2015) ihmistä. Vuorijonojen pituus on 100 km ja leveys 50.
Sierra Nevadan kansallispuistossa reittejä on paljon. Parhaimman käsityksen niistä saa lataamalla Wikiloc sovelluksen puhelimeen.
Reittien maastomerkinnät niin surkeat, että niiden varaan ei saa jäädä. Usein lähtöpisteessä on kartta ja matkan varrella pari merkkiä.
Alpujarran reittejä kehutaan parhaimmiksi, joten sinne suuntasimme. On hyvä huomata, että on Alpujarran kylä ja sitten laaja Alpujarran alue – älä sotke näitä. Kauneimmiksi Alpujarran kyliksi mainitaan Trevelez, Capileira ja Pampaneira.
Tukikohtamme Berchulesin vuoristokylässä oli intiimi, pieni kylpyläresidenssi
Yövyimme Berchulesissa. Majapaikastamme El Cercado Turismo Rural & Spa on alueen yhdet parhaimmat näkymät, joten maisemista saa nauttia ihan ilman patikointiakin. Mutta jos patikoi, niin majapaikkamme kylpylä on paras tapa palauttaa keho rasituksista päivän päätteeksi.
Kylpylä hinta on 44€/2 hlöä/h. Sen verran on uniikki kokonaisuus, että suositukset saat, tämä on hyvä kokea. Vastaanotosta saa joustavat lakit päähänsä. Naureskelin vähän niille, mutta piti todeta, että se, että hatun käyttö lisäsi rauhoittavaa vaikutusta.
Ensivaikutelma oli järkytys. Ensin menin ”suihkuun”, josta tiputteli inan vettä. Seuraavaksi menin kävelemään kivien päälle ja seinistä tuli säärilleni viistosti vettä, väliin kylmää, väliin kuumaa.
Siinä vaiheessa ajattelin, että mitä v…a tämä on. Parikymppiä tästä pelleilystä. Piti mennä rauhoittumaan suomalaiseen saunaan, joka oli todella hyvä perussauna – löylyäkin sai heittää.
Kun ideasta sai kiinni, niin voi oikeasti olla suositeltavaa mennä 12 kylpyläpistettä järjestyksessä. Etenee loogisesti siten, että vesi hoitaa kehoa varpaista päähän ja uudelleen, välillä suomalaista saunaa ja sitten turkkilaista. Kokonaisuus kestää tunnin ja lopuksi aurinkopedeille nauttimaan vihreää teetä.
Ympäristö on rauhallisen vihreä: buddhalaiset patsaat ja suitsukkeet (ei sovi tuoksuyliherkille!!) lisäävät hoitavaa vaikutusta.
Ja vaikka ei haluaisi kokea suositeltua kylpykokonaisuutta, niin perusporeet ja hartioihin suunnattu voimakas suihku löytyvät. Ehkä ihanin on vedessä oleva aurinkopeti, johon voi asettua makaamaan ja nauttia porehieronnasta. Siinä viihtyy vaikka vartin putkeen, ihana.
Aamupala oli täyttävä mm. paistettuine munineen ja pekoneineen sekä itsekoottuine chiasiemen, pähkinä, rusina, hillo jogurtteineen. Näiden voimalla jaksoi hyvin patikoida.
Vettä matkalle Berchulesin kylän vesipisteestä
Vesi on juotavaa kaikkialla, mutta niin paikalliset kuin turistit täyttävät vesipullot kylien perinteisissä koristeellisissa vesipisteissä. Nämä olivat hienoja kylässä sun toisessa, mutta kotikylämme Berchulesin vesipiste oli ehdottomasti upein. Se ei sijainnut kirkon yhteydessä, kuten monessa muussa paikassa, vaan kylään menevän tien varrella.
Berchules on kapeiden kujalabyrinttien mekka – kivuttavaa riittää. Google maps näyttäytyi turhana. Se tuntui kettuilevan meille ja aina oli 450 m kohteeseen. Lopulta varmaan tunnin kävelimme tuota matkaa🤭.
Juuri kun pääsimme sanomasta, että näitä kujia ei rollaattorin kanssa mennä, niin vastaan tuli niin herttainen kylänmummo että – käsikonkkaa kotiavun työntekijän kanssa.
Oikeasti, jos ei kävelyä näillä reiteillä jatka, niin kotiin on pakko lukittautua loppuelämäksi!!!
Berchulesin näköalapaikan (mirador) viereisestä ravintolasta sai maistuvan kahden ruokalajin lounaan viinilasilliseineen 11€ hintaan. Sopeva päätös päivän patikalle. Vaelsimme kavuten viereistä vuorenrinnettä katsoen kylää sieltä suunnasta.
Jumissa Portugosin parkkipaikalla
Portugosissa teimme pienen patikan kylän ympäri: kirkolta rypäleviljelmien kautta hautausmaalle ja takaisin kylään. Portugosissa olisi ollut erikoinen luonnonvesilähde, sain tietää tästä vasta reissumme jälkeen kodinvaihtoemännältäni.
No aina osui jotain kaunista myös tietämättä ja suunnittelematta ja aina jää jotain näkemättä, tämä kuuluu matkailuun.
Vuokrattiin auto täysvakuutuksella, hyvä juttu! Tietyön tähden meidät blogattiin niin, että jouduimme menemään järkyttäviä kiemuraisia pikkukujia – ilman ihanan ”kylänukon” rohkaisua emme olisi uskaltaneet.
Vuoristokylät ovat ihmisenkokoisia, niissä on läsnä luonnostaan ja ei voi suorittaa – pikkukaupassakin on vain kahta jäätelömerkkiä.
Pampaneira kosketti
Jätimme auton hiekkakentälle Pampaneiran kylän jälkeen Granadan suuntaan. Suoraan toiselta puolelta lähti vaellusreitti vesiputoukselle. Sinne ensin ja retkilounas privaatisti parhaissa maisemissa.
Pohdimme ajammeko auton yläparkkipaikalle vai lähdemmekö rinnettä ylös kylän suuntaan kävellen, päädyimme kävelemään. Ehdottomasti paras valinta.
Kun valkoisten talojen välissä kävelimme, niin yht’äkkiä molemmat hihkaisemme ihastuksesta. Näky ja etenkin äänimaailma on sanoinkuvaamaton. Valkoisten talojen välistä virtaa purouoma. Ja mitä parasta, edessämme on täydellinen viininurkkaus.
Siemailemme viiniä ja nautimme puron solinasta ja maisemasta. Ja hiljaisuudesta, yksittäisiä turisteja menee ohitse, mutta tälle kadulle ei helposti päädy paitsi alaparkkipaikalta lävellen.
Näitä purouomia (vai onko ne oikeasti valumavesiviemäreitä🤭😂) virtaa ympäri kylää. Talojen seinien sisästä kasvaa puita ja kuten muissakin kylissä, myös täällä, asukkaat ovat panostaneet etuoven ympäristön viherkasvikauneuteen.
Kylän keskiaukiolla on ravintoloita ja kauppoja ja vilskettä enemmän. Myytävänä erityisesti itsekudottuja mattoja – hinta ei päätähuimaa, muutamalla kympillä olisi pieni matto lähtenyt matkaan. Äkkiä pois tästä hektisestä sykkeesta ja taas muutaman talon taakse ”suojaan”.
Jos haluat yöpyä autenttisessa vuoristokylässä, niin Pampaneira voisi olla se. Toki emme ehtineet ajella seuraavaan kylään Capineiraan, kun oli kiire huoneistohotellillemme kylpylävuorolle. Kotimatkan varrelle jäi myös Trevelez, vähän alppikylätunnelmaisempi kylä rakennuskannan perustella. Pampaneira toi niin seesteisen olon, että ei kannattanut edes pilata oloa pysähtymällä. Nautimme ajomaisemista. Tiet hyviä, ei liian haastavaa.
Mitkä vuoristokylät ovat jääneet eriyusesti mieleesi joko Andaluciassa tai muualla maailmassa?
20 Comments
Hienolta näyttäviä paikkoja! En ole Andaluciassa käynyt, joten sieltä en osaa suosikkikyliä sanoa. Omat suosikkipikkukylät löytyävt varmaankin Alppien alueelta, aika vähän niihin loppujen lopuksi meillä tulee kuitenkin tutustuttua, vaikka ainällään viihtyisiä ovatkin.
Vaellukset kyllä vievät aikaa niin paljon, että kylältä lähtee ja sinne saapuu😍
Upealta näyttää. Asumme Pohjois-Italiassa ja ehkä juuri siksi ruokakuvasi näyttävät yllättävän tutuilta, sitä vastoin maisemat poluilla ovat laajemmat. Täällä ongelmana on puusto. Reitit kulkevat kyllä huikeissa paikoissa, on rotkoja ja putouksia, mutta ne eivät näy kuin vierestä. Blogisi osoittaa mainiosti kuinka erilaisia nämä Välimeren maat lopulta ovat. Toki olen kuullut pyhiinvaellusreitistä Espanjassa, mutten ole tullut ajatelleeksi, että maisemat siellä olisivat noin upeita.
Olen ollut Espanjassa myös pyhiinvaellusreitillä. Siinä mennään pikkupolkuja -teitä kylästä kylään. Dramaattisia maisemia ei ole, ihania kyliä ja ystävällisiä ihmisiä roppakaupalla👌👌
Taas tuli uusia paikkoja lisää omaan Andalusia-listaan, söpöt kylät vaellusreittien varrella / lähtöpisteenä sopii kohteina meillekin erinomaisesti! Harmillisesti moni edelleen mieltää Andalusian tarkoittavan vain Aurinkorannikkoa / olevan yhtä suurta turistirysää, mutta todellisuudessahan se on suuri ja myös todella monipuolinen alue, jonka tutkimiseen ei riitä muutama viikko, jos vuosikaan.
Aurinkorannikolle en halaja, mutta ihania kyliä ja kaupunkeja olisi vielä roppakaupalla.
Kylläpä olitte osuneet hienoon paikkaan!
Ja mikä hinta majoitukselle. Juuri tuolliset autenttiset paikat ovat niitä parhaita.
Joskus voi olla parempi majoittua vähemmän suositussa paikassa – ja tehdä päiväretkiä suositumpiin
Vau, on teillä ollut mahtavat maisemat siellä! Ihan samanlaisia eivät suomalaiset kansallispuistot tarjoa 😀
Myös kylpyläkokemus oli melko mielenkiintoinen! Voisin niin kuvitella itseni sinne samoilla mietteillä 😀
Samanlaisia ei Suomessa ole, mutta väitän, että Suomen kansallispuistojen maisemat monipuolisemmat
Tuo reittien huono merkintä tuli vastaan myös Madeiralla – monet ylistävät siellä levadoja ja onhan niissäkin puolensa, mutta kun reitin hukkaa useampaan kertaan matkan varrella, niin meneehän siitä vähän ilo. Nyttemmin tietysti erilaiset karttasovellukset tulevat avuksi.
En ole ollut Madeiralla. Onpa yllätys, että sielläkin sama ongelma, se kun on jokanaisen ja -miehen vaelluskohde😳
Oi Sierra Nevada! Käytiin siellä vuonna 2015 laskettelemassa ja oli niin mielenkiintoinen kontrasti aurinkoista rantalomaa ja laskettelua! Haluaisin joskus palata sinne uudestaan 🙂 Kauniilta näyttävät maisemat nytkin! Tuo kylpyläkokemus alkoi heti houkutella täällä pahojen niskakipujen kanssa, voi kun pääsisi johonkin vesi-hartiahierontaan nyt.
Sierra Nevada on todella suosittu laskettelukohde, vaelluskuvia ei sieltä juuri Instasta löydä, laskettelukuvia kylläkin. Näillä meidän hoideilla ei rinteitä ollut
Espanja on itselle suht tutkimatonta aluetta. Vaikuttaa tämä(kin) kohde todella mielenkiintoiselle, jonne voisin kuvitella itseni seikkailemaan. Omat suosikkivuoristokylät löytyvät Pohjois-Vietnamista, jossa oltiin trekkailemassa vuoristokylästä toiseen ja majoituttiin matkan varrella homestayssa vuonna 2016. Ikimuistoinen reissu.
Vuoristokyläroadtrip Vietnamissa olisi ihan unelma!!!
Näissä maisemissa kyllä sopii sekä vaeltaa että siemailla viiniä. Näin edellisiin kommenteihin viitäen, Suomessa on kyllä ihania maisemia, mutta ei loppujen lopuksi kovin suurta diversiteettiä ole. On Etelä-Suomen kallioita ja saaristomaisemia, Keski-Suomen järvimaisemia ja Lapin kansallismaisemia. Mutta vuoret kotimaasta kuitenkin puuttuvat. Se se vasta hieno maisema onkin.
Voi toki olla, että mieli saa enemmän iloa irti sellaisista maisemista, joihin silmä ei ole turtunut. Tässä sekä maasto että arkkitehtuuri olivat vierailijan silmissä varsin poikkeavia, vaikkei se Espanjan muista kaupungeista/kylistä kovin erilainen olekaan.
Enitän mua ärsyttää ulkomailla heikot reittimerkinnät. Pakko alkaa maksamaan kohta kuukausimaksua ja ostaa kunnon navigointiohjelma!!
Upeat maisemat kuten vuoristossa yleensäkin! Aika erikoisen kuuloinen tuo kylpyläkokemus mutta aina on kiva kokeilla jotain uutta. Ja varsinkin jos se päättyy rentouttavaan saunaan. Ja mikä sen parempaa kuin lasi viiniä patikoinnin jälkeen.
Kylpylä oli hieno kokemus, mutta vain kun paikalla oli yht neljä henkilöä. Ruuhkassa olisi ollut ”kamala”