Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ex temporee Viroon roadtripille – mitä viikossa ehtii nähdä?

Mennäkö Norjaan vai Viroon? Norjassa olisi ollut vuonoja ja häikäiseviä maisemia, mutta myös hurjasti sadetta. Virossa oli auringonpaahdetta, mutta tasamaata, suoria teitä ja peltoja.

Esitteessa luki, että Viron korkein kohta on Pohjois-Virossa Vihula-Sagadi tien varrella ja korkeutta on 68 metriä!!! Ei sitä mäkeä edes huomannut😂. Että inan tasaisempaa kuin Norjassa.

Automatkailun iloa on se, että kahta päivää ennen voi perua majoitukset ja kääntää auton nokan eri suuntaan. Norjan Senjalle oli surkeaa keliä ennustettu – Norjassa toki säät vaihtuu nopeasti, mutta kokemusta on totaalisumusta Norjassa. Voi mennä päiviä ja ei näe paljon nenäänsä pidemmälle. Ei muuta kuin Eckerö Linelle auto ja kaksi tyyppiä kyytiin 124€ hintaan (mielestäni tosi edullinen viime hetkessä ostettuna).

Matkareittimme oli (yöpymiskohteet tummennettuina):

Tallinna-Rummu-Haapsalu- Muhu- SaarenmaaPärnu– Viljandi-Tartto-Varnja ja muut sipulitien pikkukylät Peipsijärven rannalla -Alatskiven kartano- Rakvere-Palmsenin Kartano-Sagadin kartano– Vihulan Kartano- Altsan kalastajakylä – Vosu- Kolgan kartano- Viru raba (Lahemaan räme/suoalueet)- Jägalan putous-Tallinna

Tässä artikkelissa kerron reitin kohteista tarkemmin.

Erillisessä artikkelissa kerron Saarenmaasta – lue tästä. Lisäksi myös loppureitti Peipsijärveltä eteenpäin ja erityisesti  kartanot Alatskivestä alkaen ja Lahemaan vaelluksen esittelen erikseen  tässä artikkelissa.

Miksi et yöpyisi uniikissa kohteessa Tallinnassa, birgittalaisluostarissa

Viron roadtrip alkaa luonnollisesti Tallinnasta ja jos illalla kympin jälkeen on maihinnousu, niin majoitus on hyvä olla helposti saavutettavissa autolla.

Olin pitkään miettinyt yöpymistä Tallinnan birgittalaisluostarissa ja sinne ensimmäiseksi yöksi päädyimme. Majoituksen sinne voi buukata vain sähköpostitse/soittamalla ja vain käteismaksu (56€/2hlö). Tässä luostarin nettisivut.

Joustoa löytyy, saavuimme klo 23 ja nunna oli meitä vastaanottamassa ja vielä kierrätti esitellen. Hän osoitti meille aamupalaa varten meidän omat paikat (siinä vaiheessa vähän huvitti, näin selkeä ohjaus ei ole niin tavallista) ja katettujen astioiden perusteella yöpyjiä oli viisi henkilöä.

Varaudu maksimissaan 70 cm leveisiin armeijatyyppisiin sänkyihin – luonnollisesti luostarielämään kuuluu askeettisuus. Sama koski aamupalaa: haudutettu puuro oli mahtavaa, muut tarjoamiset toimisivat hyvin laihdutusdieettinä.

Sijainti luostarilla on mitä mainioin. Aamulenkillä juoksimme viereiselle Pirita beachille ja sitten 75 000 kommunismin uhrin kunnioittamiseksi rakennetulle puistoalueelle eli Maarjamäe Kommunismiohvrite Memoriaalille.

Kommunismin uhrien muistopuistossa heräsi vahva ymmärrys siihen, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt erittäin vahvaa reagointia ja rajoitustoimenpiteitä nimenomaa Virossa.

Näimme myös asiaan liittyvän tilanteen myöhemmin. Tilanteessa suojatietä ylittänyt henkilö eleillä osoitti Venäjän rekkarissa olevalle autoilijalle mitä mieltä hän hänestä on.

Rummu: beach paratiisisaarella vai kauhuleffan lavasteet – vai mikä olikaan se oikea historia?

Rummuun ajelee tunnin verran Tallinnasta. Ihmettelimme nettisivujen ja vankilan porttialueen infon ristiriitaisuutta. Netin mukaan aukeaa klo 10 ja paikan päällä kyltti sanoi klo 11. Tosiasillisesti vankila-alue avasi klo 11 ja beachille lähti tie 100 m kauempaa ja se olisi auennut klo 10… Molempiin erilliset vitosen pääsymaksut.

Tapoimme aikaa odottaessamme turhaan porttien aukeamistaja ajelimme neogoottiselle 1894 rakennetulle linnalle, joka on nykyisellään koulu. Linna on tehty paikallisesta kalkkikivestä, siis juuri Rummusta louhitusta! Wasalemma Manor/ Möis on paikka nimeltään. Näin kesäaikaan pihan hyvinhoidettu puutarha on ihana lepäily/picnic/lueskelupaikka.

Rummu on totaalisen uniikki, silmiä hivelevä paikka. Olin nähnyt kuvia, mutta paikka oli upeampi. Parkkipaikalta lähtee alueen kiertävä rengasreitti. Lähde kylttien mukaisesti parkkipaikalta, poispäin kahvilasta ja rannasta. Frisbeekiekkoilijoiden kannattaa ottaa kiekot mukaan, täällä pääset todella uniikissa paikassa heittelemään. Rengasreittiä kulkiessa reitti on paitsi helpompi, niin myös maisemat ovat upeammat.

Jos et nouse tuhkakukkulan päälle vaan jatkat pidemmälle, löydät privaattibeachin. Tai siis joka on rauhallinen siihen asti kunnes sen löytää myös venäläinen opiskelijaporukka.

Louhoksen vesi on kristallinkirkasta ja  ylhäältäkäsin hohkaa laguunimaisen vihreänä. Kerrassaan upea päiväretkikohde. Uikkarit mukaan.

Rummulla on mielenkiintoinen historia. Vasalemman kalkkikiven (se mitä  käytettiin vierailemassamme linnassa) louhinta alkoi 1938. Rummun vankilan vangit sitä louhivat.

Louhinnasta jääneestä aineksesta syntyi pikkuhiljaa tuhkamäki, joka nykyisellään on se eksoottinen maanpäällinen osa.

Louhintatyön loppui Viron itsenäistymiseen (1991) ja vankilan sulkemiseen. Sen jälkeen vedenpinta nousi ja vähitellen itse louhos jäi veden alle. Vedenalaisessa maailmassa on teollisuusrakennuksia ja laitteita. Käsittämättömän upea seikkailukohde sukeltajille – alueelle pääsee vapaasti myös itsenäiset sukeltajat omin laittein. Toki voi myös osallistua ohjattuun sukellusretkeen, vuokrata suppia/kajakkia tai osallistua vankilakierrokseen (jälkimmäisiä harvakseltaan).

Haapsalu on idyllinen rantakaupunki, Viron venetsiaksi kutsuttu myös

Jos minun pitäisi valita jokin Viron rantakaupunki, valinta olisi helppo. Se olisi Haapsalu, ei Pärnu missään nimessä.  Mutta siis Haapsalu on ihana merenrantakaupunki, mutta beachiä varten pitää ajella Pärnuun!

Haapsalu on idyllinen, oikeastaan suosikkikaupunkini Virossa. Olin itse halukas ajelemaan Rummusta suoraan Saarenmaan lautalle, mutta Haapsalun alueella kyyhky- ja villisikametsässä käynyt mieheni sanoi, että meidän kyllä pitää mennä Haapsaluun, pitäisit siitä. Eli kerrankin se oli mieheni, jonka tähden teimme harhareitin.

Haapsalu on 10 000 asukkaan kylä, jossa on yksi pääkatu. Se alkaa Posti nimisenä ja jatkuu Karjana. Lopulta päätyy Piispanlinnalle ja piispanlinnalta lähtee ihania piha/kävelykatuja rantaa kohden. Rantaa pitkin taas kulkee idyllinen kävelypromenadi. Sen tekee idylliseksi se, että sen varrella on pitsihuvilaa ja -paviljongia. Haapsalua sanotaan myös mutakaupungiksi, sillä siellä on mutahoitoja annettu paikallisissa kylpylöissä 1800-luvulla. Tällä reissulla kävin vain mutasaunassa -mutta sekin oli Tallinnan Elamus Spa 21:ssä.

Jotenkin Haapsalussa tuli fiilis, että olin pienessä ruotsalaisessa kaupungissa. No sitten aloinkin kuulla yllättävän paljon ruotsia ympäriltäni eri puolilla kylää. Selvitin asiaa enemmän ja selvisi, että Läänemaan alueella on aikoinaan asuneet rintarinnan virolainen ja ruotsalainen talonpoikaisväestö – ja edelleen rantaruotsalainen perinne elää etenkin paikallisessa ruokakulttuurissa.

Rantapromenadin varrelta kuvia:

Keskuskadun varrelta kuvia:

Oikeastaan vain tämä yksi alla oleva rakennus toi fiiliksen, että ollaan ex-soviet maassa:

Pärnu oli pettymys – olenko ainut jonka mielestä Pärnu on vain ihan kiva???!!!

Vuonna 2018 Lonely Planet valitsi Pärnun vähemmän tunnettujen rantakaupunkien TOP 10 joukkoon. On vähemmän tunnettu muille kuin suomalaisille. Pärnu on Viron suurin ja kaunein ranta. Olen varmasti vähemmistössä, mutta diggaan Yyterin ja Kalajoen dyynejä enemmän. Toki Pärnun supermatala ranta on turvallinen taaperoikäisille – Pärnu on ”superisohiekkalaatikko”.

Toisessa päässä rantaa on 600m pitkä Rannaniidu vaellusreitti – pitkospuupolku. No kiva se on kävellä, mutta ei kannata upeita maisemia odottaa. Ehkä olen hemmoteltu liian upeilla Karibian, Thaimaan ja Baleriaarejen beacheillä.

Pärnu tuhottiin pitkälti maailmasotien aikana ja tuhotut alueet ovat nykyisellään pitkälti puistoja – Pärnu on ihanan vehreä. Upea pyöräilykaupunki. Onneksi koko vanha keskustasta ei tuhoutunut (historiaa 1200 luvulta alkaen), ihania taloja löytyy. Ei tietenkään Pärnu mikään mitätön paikka ole, mutta sitä on hehkutettu niin paljon, että odotin enemmän.  Vanhakaupunki on tavallinen pienen kaupungin vanhakaupunki, Tallinnaan ei voi verrata. Oikeastaan vanha kaupunki on nähty, kun pääkadun  Rüütlin ja sen sivukadut on kävellyt. Oli ihanaa istuskella viinilasi kädessä ulkoterassilla kauniissa puitteissa – se toki pakko myöntää!

Lisäksi keskustasta rantaan mennessä löytyy upeita 1800 luvun lopun puutaloja. Asuimme todella hyvällä sijainnillä keskustan ja rannan puolivälissä. Yöllisiä baarikulkijoita oli kyllä sen verran, että jotenkin rauhatonta.

Viljandi on söpö lounaspysähdys matkalla Pärnusta Tarttoon – lounassuositus meiltä

Viljandi on vanha hansakaupunki. Sinällään erikoista, sillä se ei ole edes lähellä merta. Viljandi osuu keskiaikaiselle kauppareitille: Riga-Pärnu-Viljandi-Tartu-Novgorod. Viljandista löytyy ensimmäisiä kirjallisia merkintöjä vuodelta 1152.

Viljandin keskustassa on ihana ravintola Fellin. Ravintola oli ihan tupaten täynnä ja pöydän sai vasta reilun tunnin päähän lounasaikaan. Suosittelut sekä tunnelmasta, että ruuasta.

Viljandin linnoitus, jossa käydessämme juuri tehtiin lavasteita konsertille on aina vuodelta 1224. Häikäisevä paikka konsertin taustalavasteiksi!!! Siis jäljellä vain rauniot, mutta muutama seinä upean kokoisia. Aluetta ei ole mitenkään aidattu, ei ilmeisesti nuorisorikollisia ole alueella???

Linnoituksen raunioilta on myös upeat näkymät ympäröivälle järvelle. Linnoitukselta voi kävellä takaisin kaupunkiin vaikka riippusiltaa pitkin. Korkealta otetut kuvat alla ovat vanhasta vesitornista otettuja.

Kaupungin keskustassa oli ihania taloja ja vielä ihanempia ovia:

Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki:

Tallinnassa asuu 400 000 ja Tartossa 100 000. Tarton omaleimaisuuteen kuuluu myös se, että siellä noin joka kymmenes on opiskelija.

Tartto on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2024 – jo nyt tätä mainostettiin:

Tartto on yksi Pohjois-Euroopan vanhimpia kaupunkeja. Keskustan raatihuone on rakennettu 1789 uusklassistiseen tyyliin. Raatihuoneen kellot soivat klo 9, 12, 15, 18 ja 21. Niitä emme kuulleet, kun seitsemän aikaan aamulla juostiin läpi aamulenkillä.

Edellisenä iltana oli vielä rakkauselokuvafestivaalit käynnissä ja niistä merkkinä oli edelleen tuolit aukiolla. Ilmaiselokuvia pyöri keskusaukion valkokankaalla. Ja itseoikeutetusti ”Suutelevat opiskelijat” patsaan vieressä. Patsas on rakennettu vasta 1999 ja on ajanmukaisesti neidolla kovin lyhyt minihame.

Aukiolla on myös taidemuseo, joka on ulkoa mielenkiintoinen, vino!!! Vuonna 1793 rakennetun talon rakennesuunnittelija laski varmaan vähän väärin ja toinen reuna alkoi pettää.

Lenkki jatkui 1632 perustetun Tarton yliopiston ohitse. Itse päärakennus on vuodelta 1809. Tartossa on muuten vähän joka kulmalla jonkun yliopistohenkilön patsas.

Juoksimme Johanneksen kirkon ohitse. Virossa tuntuu kirkkojen aukioloajat olevan hyvin lyhyet. Toki ei missään näköalatasanteille (jollainen kirkossa olisi ollut) aamuvarhaisesti pääse, mutta usein aamumessu on meneillään.

Tampere maja (Tartto Tampereen ystävyyskunta) ohittui seuraavaksi ennen Toomemäki kukkulalle kiipeämistä. Kukkulalla on  Tarton tuomiokirkko – tai sen rauniot. Jos kirkko ei olisi tuhoutunut, niin se  olisi Viron suurimpia. Se rakennettiin  1200–1500 välillä, mutta aika laille valmistuttuaan vuosien 1558–1583 sodassa tuhoutui. En ole erityisesti rauniofani, mutta tätä suosittelen.

Kukkulalta lenkki eteni uudelleen kaupungin läpi ja  jatkui Emajoen rantaa pitkin. Matkalle olisi osunut Baltian vanhin, 200 vuotias kasvitieteellinen puutarha. Varmaan jo arvasitkin, portit aukeavat vasta klo 10. Harmitti, kuulemma lampia, patsaita ja 10 000 eri kasvin lisäksi.

Roadtripille sopii hyvin aamulenkit. Näkee hyvin kaupunkia (ja vielä usein silloin kun muu kaupunki vielä nukkuu) ja ei ole siten yhtä istumista autossa ja ravintoloissa ja katukahviloissa koko reissu. Kuuluuko aamulenkit sinun kaupunkilomiin vai käytkö jopa paikallisissa kuntosaleilla tms.? Vai luotatko vain siihen, että kävelyaskelia tulee joka tapauksessa riittävästi?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

22 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, 19 elokuun, 2022 at 17:51

    Viro oli varmasti hyvä vaihtoehto. Itsekin olisin varmaan sen valinnut, varsinkin epävakaisen, Pohjois-Norjan sijaan.

    Enpä muista, että olisin koskaan kaupunkilomalla käynyt aamulenkillä saati kuntosaleilla. Varsin harvoin kuitenkaan tulee kuitenkaan puhtaita kaupunkilomija nykyään vietettyä, ja jos tulee, niin kyllä niissä aika paljon askeleita varmaan tulisi. Aika usein lomaan kuuluu yleensä paljon patikointia, snorklausta tms.

    • Reply kodinvaihtaja perjantai, 19 elokuun, 2022 at 23:50

      Muistan, että teillä on epävakaisesta Norjan säästä myös kokemusta. Aikaa tarvitsisi olla sellaisella reissulla odottaa tyynesti sään selkeämistä…

  • Reply EVELIINA / REISSUKUUME maanantai, 22 elokuun, 2022 at 10:30

    Ai Rummuun pääsee nykyään ihan luvan kanssa? 😮 Me mentiin sinne vuosia jostain aidanraosta, ja aina pelättiin, että jäädään virkavallalle kiinni 😀 Mutta hyvä, jos homma on nykyään helpompaa!

    • Reply kodinvaihtaja maanantai, 22 elokuun, 2022 at 19:48

      Juu, joku paikallinen yritys hallinnoi ja on siis pääsymaksu – toki mieluusti maksan, kun vain 5€ ja kohde uniikki

  • Reply Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra maanantai, 22 elokuun, 2022 at 13:36

    Minä kuolisin, jos joutuisin juoksemaan heti aamusta 🙂 En ole yhtään aamuihminen. Toisaalta, Barbadoksella aamuviiden lenkit olivat aivan ihania (saari on Suomeen nähden 6h jäljessä).
    Askeleita kertyy roadtripinkin aikana 15000-20000 päivässä, kun paikkoja haluaa katsastaa perusteellisesti. Eihän se ole kuin 2-3h lenkki.
    Virossa on tullut ajettua paljon. Pärnu on tietysti kiva, mutta se ei toki yllä edes Euroopan hienoimpiin rantoihin. Toisaalta Pohjois-Euroopassa se on yksi tunnetuimpia. Gdanskin ranta on Pärnua huomattavasti näyttävämpi.

    • Reply kodinvaihtaja maanantai, 22 elokuun, 2022 at 19:46

      Itseasiassa viikon Martiniquen lomalla emme vaihtaneet aikavyöhykettä – lähdimme ajamaan kohti vaelluksen lähtöpistettä klo 5 (klo10 Suomen aikaa). Oli ihana palata kotiin, kun ei ollut yhtään väsynyt. No Euroopassa ei aamutorkut voi aamulenkeille lähteä. Olen kuitenkin kateellinen kaikkien ihanista auringonlaskukuvista – itse olen nukkumassa jo😂

  • Reply Mari maanantai, 22 elokuun, 2022 at 17:46

    Olipa hyvä ja kattava kirjoitus. Virossa ollaan myös ajeltu, mutta itse asiassa viime kerrasta taitaa olla jo kohta vuosikymmen aikaa. Tässä oli paljon hyviä vinkkejä. Tartto on kyllä kaikella tavalla kiva matkailukohde. Tuo Tallinnan birgittalaishotelli oli erinomainen vinkki.

    • Reply kodinvaihtaja maanantai, 22 elokuun, 2022 at 19:43

      Birgittalaisluostari ei ole bookingissa yms, joten siitä ei kovin moni tiedä. Petipaikkoja on kymmeniä ja meitä tosiaan oli 5 henkilöä

    • Reply Sari / matkalla lähelle tai kauas sunnuntai, 28 elokuun, 2022 at 08:29

      Kiva auto reitti Viroon. Me ollaan keskitytty vaan Tallinnaan mutta tässä olisi ideaa. Kun ja jos on road tripillä kävelykilsat tulee joko illalla tai aamulla tai kun pysähtyy katsomaan jtn mielenkiintoista. Nyt lomalla Lontoossa ilman autoa. Askelia joka päivä yli 15 000….

      • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, 28 elokuun, 2022 at 11:44

        Mä monasti ihmettelen mun kiropraktikolle, että taaskaan (onneksi🙏🙏🙏) ei lomalla ollut oireita. Hän vastaa aina ”Niin sähän liikut vain lomalla riittävästi”. Niin totta, arjessa liikun, mutta vain 3-4 päivänä viikossa

  • Reply Pirkko / Meriharakka torstai, 25 elokuun, 2022 at 10:57

    Roadtrippejä pääasiassa välttelevinä olemme nähneet Viroa vaan pisteittäin: Tallinna, Tartto, Kuressaari. Pärnu on ollut mielessä – ei niin, että uskoisin sen olevan erityisen wow-kohde, mutta kovin monet ovat siellä käyneet ja sen myötä uteloittaisi itsekin joskus vielä nähdä kyseinen paikka.

    • Reply kodinvaihtaja torstai, 25 elokuun, 2022 at 12:17

      Roadtripin haittapuoli on se, että vertaa paikkoja liiaksi. Ajattelen, että jos olisin mennyt Pärnuun pitkäksi viikonlopuksi tai kylpylähoitolomalle, niin olisin tykännyt enemmän

  • Reply Cilla Maria Travel torstai, 25 elokuun, 2022 at 13:11

    Kiva nähdä Viroa Tallinnan ulkopuolelta. Olen kulkenut bussilla Viron läpi muualle Baltiaan, mutta maisemia ehti nähdä vain pikaisesti ikkunasta. Nuo vanhat puutalot on kyllä sympaattisia 🙂
    Mitä matkoilla liikkumiseen tulee, kuljen melkein aina jalkaisin joka paikkaan, joten askeleita tosiaan tulee reilusti! Jos olen pidempään reissulla (yli viikon), niin käyn kyllä salilla. Joskus Airbnb:n tai hotellin valinnassa ratkaisevaa on ollut se, onko tarjolla kuntosalia. Toisinaan ollaan ostettu kertakäyntejä saleille, esim. Skopjessa. Monesti hotellien salit kun tarjoaa pelkkiä kardiolaitteita.

    • Reply kodinvaihtaja torstai, 25 elokuun, 2022 at 19:36

      Hotellien salit on yleensä aika aneemisia – poikkeus oli joskus Oslossa, siellä olin hotellissa, jossa oli sali ylimmässä kerroksessa upeilla maisemilla!!

  • Reply Stacy Siivonen perjantai, 26 elokuun, 2022 at 11:31

    Paljon oli sellaisia paikkoja, missä minä en ole käynyt. Minustakin Pärnu on vain ihan kiva, äkkiä katsottu ja sitten muuanne. ”Kommunismin uhrit”, miten olisi kapitalismin uhrit. Suomi on siitä kiva maa, että täällä on muisteltu myös kapitalismin uhreja.
    Olen tietoinen siitä, että Tartossa on Tampere-talo. Olikohan se niin, että selailin Yandexin karttaa ja hain ”Tampere”, niin se antoi myös tuon toisen vaihtoehdon. Sitten katunäkymässä ihastelin ja ihmettelin tätä vaihtoehtoa.
    En tiennyt, että muinoin puskettiin Novgorodiin keskeltä Baltian tutumpien jokireittien sijasta.

    • Reply kodinvaihtaja perjantai, 26 elokuun, 2022 at 11:35

      Aika kiva, että kartalla näkyi Tampere Tarttoon osoitettuna. Tampere Majaan olisi saanut huoneen ihan bookingista varattua. Haluttiin mennä itse laitakaupungille, kun haluttiin levätä. Mutta kaupunkilomailijoille suositus sinne, hyvä sijainti

  • Reply Sanna I Seven Seas perjantai, 26 elokuun, 2022 at 12:40

    Kuulostaapa kivalle roadtripille ja suurena Tallinnan kävijänä en tosiaan ole käynyt juurikaan muualle. Tänä kesänä käytiin Rummussa ja silloin päätettiin, että tännehän pitää tulla omalla autolla juurikin roadtripille! 🙂 Oli kiva siis lukea tätä ja miettiä omaa mahdollista tulevaa roadtripiä.

    • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, 28 elokuun, 2022 at 07:16

      Rummu on niin ihana. Muistelen, että teilläkin oli hyvä sää Rummussa. Hyvällä säällä Rummu on paratiisi❤️

  • Reply Elina / elinanmatkalaukussa perjantai, 26 elokuun, 2022 at 16:31

    Tässä tuli paljon uusia paikkoja Virosta, vain Tallinna, Saarenmaa ja Pärnu on lapsuudesta tuttuja mutta aikuisiällä ei oo tullut Virossa pyörittyä Tallinnaa lukuunottamatta. Tartto pitää laittaa korvan taakse, kuten myös Haapsalu. Roadtripit on siitä niin kivoja ja vapaita, kun suunnitelmia voi muuttaa lennosta! Sateinen Norja on kyllä tympeä!

    • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, 28 elokuun, 2022 at 07:14

      Olen suunnittelija ja kontrolloiva. En yleensä muuta suunnitelmia, mutta nyt tein ja oli järkevä moovi😉

  • Reply miffas perjantai, 26 elokuun, 2022 at 19:24

    Tässähän alkoi Viro-roadtrip houkuttelemaan. Tuon Rummun biitsin muistan nähneeni jossain kuvassa, ja aatelleeni, että tuonne haluan, mutta paikka näyttää kyllä muutenkin houkuttelevalta tän perusteella. Viro on jäänyt kyllä tosi tuntemattomaksi itelle Tallinnaa lukuunottamatta, Tartossa olin aikoinaan jossain seminaarissa, mutta muuten oon tainnut vaan kerran olla bussissa matkalla Latvian puolelle, eikä siitä nyt kovin paljoa nähnyt 🙂

    • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, 28 elokuun, 2022 at 07:13

      Todella monelle tutulleni myös Viro on Tallinnaa lukuunottamatta tosi vieras. Hämmentää oikein tämä havainto – kun kuitenkin Tallinnassa käydään niin paljon. Ja Rummu on must!!!

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.