Suomen suurin matkablogiyhteisö

Lofooteilla: Pikkupatikoita, keskiyön aurinkoa & kastejuhlaa

Edellisellä Lofoottien reissulla tutuksi tulivat Reinebringen, Ryten, Offersoykammen ja Tjelbergtind.  Tällä kertaa vaelluskohteita olivat kaksi pitkää, kuuden tunnin vaellusta eli Matmora ja Festvågtinden.Lue näistä klikkaamalla nimen kohdalta.

Tässä artikkelissa esittelen kolmen tunnin vaelluksen Djevelportenille sekä helpon reitin Hauklandin beachiltä Uttakleivin beachille. Nämä olivat suunniteltuja juttuja, mutta osallistuminen kastemessuun oli yllätys. Ja paikallinen kalakeitto maistui!

Kolmen tunnin Aamuporrastreeni Djelvelportenille

Kipusin Djevelportenille juhannuksena 2022. Tällöin Djevelportenin alkuosa oli sherpaportaita – minun vauhdillani siis puolisen tuntia kesti tämä osuus.

Portaiden jälkeen jyrkähköjä, mutta kuivalla säällä helppoja silokallio-osuuksia. Haarautumiskohdasta lähdin kipuamaan vasemmanpuolista reittiä  300 m loppumatkan. Tämä osuus oli haastava, mutta siihen on tulossa sherpaportaat (portaita oli jo tuotu, joten eiköhän ole valmis 2023).

Olin yksin Djevenportenilla, joten en uskaltautunut itse kivelle kipuamaan.

Djelvelportenilta voi jatkaa Floyalle jos haluaa haastaa itseään lisää ja vielä hieman lisää voi haastaa menemällä ihastelemaan lähempää Svolværgeitan pylvään mallisia kallioita. Norjassa löytyy aina lisähaasteita!!

45 minuutin vaellus rannalta toiselle

Hauklandin ja Uttakleivin ranta ovat vain muutaman minuutin ajomatkan päässä toisistaan, mutta kuin kaksi eri maailmaa.

Haukland on  vilkas ja suosittu etenkin lapsiperheiden keskuudessa.

Uttakleiv todella valokuvauksellinen kivikkoineen ja lampaat laiduntamassa vehreää vuoristomaisemaa vasten.

Kävelimme beachiltä toiselle olevan reitin. Reitti kulkee helppokulkuista metsäautotietä vuoren ja rannan välistä koko matkan. Ennen tunnelin valmistumista ollut varmasti ainoa kulkureitti. Molempiin suuntiin tätä noin neljän kilometrin matkaa kävellessä maisemat olivat hienot, vähän erilaiset toisesta suunnasta kulkiessa. Reitin voi tehdä halutessaan rengasreittinä, jolloin kiivetään Mannen kukkulan kautta toiseen suuntaan.

Lofooteilla riittää erilaisia rantoja erilaisiin tarpeisiin

Rambergin ranta on ehkä suosikkirantani Lofooteilla. Jos kuitenkin camping paikkaa (tai surffausrantaa) etsisin, niin sitten valintani olisi ehdottomasti Flakstadissa oleva Skagsandenin ranta.

Tämä ranta on mitä ihanin auringonlasku/keskiyön auringon ihailuranta.

Yllätys kirkossa 😳😳😳

Skagsandenin Rannan vieressä on iki-ihana Flakstadin kirkko. Se on syötävän söpö ulkoa, mutta sisätiloista vielä upeampi. Kirkko ei ilmeisesti ole juuri auki kuin kirkonmenojen aikana. Tsekkasimme messuajankohdat kirkon ulkopuolelta edellisenä päivänä.

Yllätyksemme oli, että kirkossa oli meneillään kastejuhlat useammalle pienokaiselle. Tästä johtuen kirkossa moni oli pukeutunut norjalaisiin kansallisasuihin.

Menimme myöhässä, joten missasimme itse kasteen, mutta paikallisen kirkkokuoron esiintyminen oli ihokarvoja nostattava kokemus ja kirkkokahvien sijasta pihamaalla oli tarjolla kuivatetusta kalasta tehtyä kalakeittoa.

Ympäri Lofootteja näkyviä kuivuvia kaloja viedään lähinnä Italiaan ja Espanjaan. Tämän  kalakeiton resepti oli siten myös italialainen. Kuivunutta kalaa pehmennetään liottamalla vedessä viikko (päivittäin pitää vesi vaihtaa). Todellista perinneruokaa maistoimme – ei monet paikallisetkaan tätä usein saa!

Autolla ympäri saarta

Vaikka itselleni Lofootti-juttu on vaellukset, niin pääkaupunki Svolvaerista saaren päähän asti Å i Lofotenille on valokuvauksellista ihan auton ratista käsin. Tässä fiiliksi kirkoista kyliin ja maisemista matkan varrelta

Vähän joka puolella on kalojen kuivaustelineitä. Tässä itse tuotetta ja taustalla Lofoottien maisemaan olennaisesti kuuluva asia, sillat. Alla olevassa kuvassa siltatunnelmaa.

Kabelsvågin kirkolla oli kesällä 2022 hurjan pitkät aukioloajat ja 5€ pääsymaksu. Vierailumme aikana meneillään oli italiankielinen messu, ei vain rukoushetki vaan pitkä messu. Hämmennyksestäni johtuen en edes älynnyt kysyä miksi

 

Kabelsvågin ulkoilmamuseo. Lenkiltä näpsäisty, ennen museon avaamista otettu. En jäänyt kaipaamaan sisätiloihin pääsyä. Yksin pihapiirissä tunnelmointi riitti. Alueella oli myös majoitusta, ei huono ympäristö majoitukseen👌

Ørsvågvaer on syötävän söpö alue. Alueella vuokrataan retkeilyvälineitä, on campingiä, rorbumajoitusta. Ehkä upeinta oli kokea alue yläilmoista. Löysin paikan vahingossa ihan vain aamuvarhaisella ympäriinsä ajellessani.

Kiipesin alueen keskellä olevalle kukkulalle. Pakko myöntää, että en uskaltanut enää tulla alas yksin vaan soittelin miehelleni ja juttelin nappi korvassa hänen kanssaan samalla kun laskeuduin – ei edes vaikeaa, mutta ”turha” paniikki meinasi iskeä.


Eurooppatie päättyy Å:hon. Lofootteja pelätään kalliin majoituksen vuoksi. Alle satasella (80€) saa kuitenkin ihan mukavan kahden hengen huoneen Lofoten Å HI Hostellista. Ihan Å:n ytimessä on vanhoja historiaa huokuvia taloja. Kyseessä oli 1868 rakennettu talo, jonka ensimmäisiä asukkaita olivat Å:n ensimmäinen kauppiasperhe. Ehdottomasti parasta talossa oli huippuäänieristys.

Pidän myös hostellien yhteisöllisyydestä, hotellien aamupalapöydissä ei vain kuulu huudella viereisiin pöytiin, hostellissa taas olisi epäkohteliasta olla ottamatta kontaktia muihin.


Paikallissuosituksen saimme Makalaos ravintolaan Leknesiin. Leknes sijaitsee saaren keskiosassa ja sieltä on lyhyt matka kaikkialle. Tavanomainen, persoonaton kylä, inan kaupunkimainen. Tyytyväisinä lähdimme ravintolasta jatkamaan matkaa.

Eurooppatien varrelta näkyvä, ehkä upein kylänäkymä on Reinebringenin kylän suuntaan. Tähän näkymään ei vaan voi kyllästyä!!

Seuraavan reissun suunnitelmat

Jos vielä Lofooteille vielä menen, niin sitten haluan mennä venematkan päässä oleville autiorannoille. Näille pääsee hyppäämällä aamupäivällä Reineltä veneeseen . Pikkurahalla, noin kympillä kokee Reinefjordenin samalla. Vartin venematkan päässä olevasta satamasta on kuulemma helppo muutaman kilometrin mittainen polku Horseidstandelle. Bunesstandenin lauttasatamadta Bunesin autiorannalle kävelyä on kuulemma vieläkin vähemmän.

Tavanomainen näkymä tien päältä

Koen, että moni maa on nähty kun on kerran käynyt. Norjaan ei vain kyllästy! Mikä maa on sinulle vastaavanlainen, voit palata uudelleen ja uudelleen?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

17 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin keskiviikko, 6 heinäkuun, 2022 at 08:25

    Lofootit on kyllä upea kohde! Ja tykkään kovasti myös Lofoottien rannoista, vaikka vesi on sen verran kylmää, että itseäni ei kiinnosta mennä uimaan. Sellaisia maita on itse asiassa useampiakin, johon voisin palata uudelleen ja uudelleen. Näitä ovat esimerkiksi Australia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Japani, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.

    • Reply kodinvaihtaja keskiviikko, 6 heinäkuun, 2022 at 18:04

      Merivesi Lofooteilla ei ollut vain kylmää vaan jääkylmää. Hetken tepastelin nilkkojamyöten rantavedessä ja tuntui, että jalat jäätyivät.. Lapsia rantavedessä leikki kyl…

  • Reply Sandra / The Present is Perfect maanantai, 11 heinäkuun, 2022 at 11:56

    Ai että, en ihmettele yhtään, miksi Lofootit kiinnostavat vuosi vuodelta enemmän matkailijoita. Välillä tuntuu niin epäreilulta, miten Norja on voittanut tuossa maisemalotossa, vaikkei Suomen Lapissa sinänsä vikaakaan ole. Toivottavasti pääsen Lofooteille pian. Parina edellisvuonna korona on laskenut matkustusintoa (eikä ole ollut aina mahdollistakaan), tänä vuonna bensan hinta on liian kova itselleni tuollaiselle autoreissulle.

    • Reply kodinvaihtaja torstai, 14 heinäkuun, 2022 at 21:04

      Onneksi kaikki suomalaiset ei ole Norjassa käyneet, niin riittää Lappikävijöitä!!

  • Reply Anne | Elämää Nomadina maanantai, 11 heinäkuun, 2022 at 12:23

    Hienoja kuvia huikean upeista maisemista, on melkoista silmäkarkkia tuo seutu! Pohjois-Norjassa ei ole tullut kovin montaa kertaa käytyä, joten ehdottomasti voisin mennä uudelleen, ja Lofooteille ilman muuta sekä patikoimaan että muuten vain fiilistelemään luontoa ja kyliä. Seuraavan kerran kun Suomessa vieraileminen ajoittuu kesäkaudelle, pitää vakavasti harkita road tripia halki Norjan samalla.

    • Reply kodinvaihtaja torstai, 14 heinäkuun, 2022 at 21:03

      Lofootit tosiaan upea vaikka ei vaeltsisikaan, kylät ovat niin ihania!

  • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa keskiviikko, 13 heinäkuun, 2022 at 14:50

    Ahh, kauhea ikävä tuli Lofooteilla tätä postausta lukiessa ja kuvia ihastellessa. <3 Käytiin muutama vuosi sitten aika samoissa maisemissa ja maisemat olivat kyllä törkeän upeat. Lofootit on ehdottomasti kerran elämässä -materiaalia vähintäänkin. Ohh, pääsispä pian taas seikkeilemaan tuonne.

    • Reply kodinvaihtaja torstai, 14 heinäkuun, 2022 at 21:03

      Oli kyllä tekemistä toiselle visiitillekin!!

  • Reply Ne Tammelat keskiviikko, 13 heinäkuun, 2022 at 17:21

    Onpa mielettömän hienoja maisemia ja etenkin tuo, missä pilvet peittävät kylän. Ihanaa, että osuitte paikalle kastejuhliin. Pääsee seuraamaan paikallisten perinteitä ihan lähietäisyydeltä 🙂

    • Reply kodinvaihtaja torstai, 14 heinäkuun, 2022 at 21:02

      Olimme kirkossa ainoita ulkomaalaisia (katseella arvoiden). Pari norjalaista vaeltajaa oli, mutta he eivät jääneet kalakeitolle.

  • Reply Elina / elinanmatkalaukussa keskiviikko, 13 heinäkuun, 2022 at 22:30

    Norja on meille maa, mihin halutaan aina palata uudestaan ja uudestaan. Siihen ei kyllästy <3 Nytkin tuli kaipuu takaisin Lofooteille, joku kerta taas uudestaan! 🙂 Aika ihana tuo kastetilaisuus! <3

    • Reply kodinvaihtaja torstai, 14 heinäkuun, 2022 at 21:00

      Sama vika😍😍😍

  • Reply Pirkko / Meriharakka torstai, 14 heinäkuun, 2022 at 17:09

    Portaat eivät innostaneet – eivätkä taitaisi nytkään innostaa 🙂 Mutta Uttakleivin rannassa oli kyllä jotain ihan maagista. Mereltä nousee vähän usvaa ja kaikki on vähän epäterävää, ollaan kuten jossain satumaailmassa. Mutta niinhän Lofootit monelta kohdin on, satumaisen kauniita maisemia!

    • Reply kodinvaihtaja torstai, 14 heinäkuun, 2022 at 21:00

      Maaginen ja satumainen ovat hyvin kuvaavia sanoja❤️

  • Reply Katja / Pinkkis perjantai, 15 heinäkuun, 2022 at 09:31

    Mekin käytiin viime vuonna tuo Haukland-Uttakleiv reitti, ja menomatkalla mentiin sieltä mäen kautta kiipimällä. Ei ollut ollenkaan vaativa reitti sekään, ja mitkä maisemat! Tänä vuonna oli tarkoitus palata taas Lofooteille parin päivän pikavisiitin verran mutta jää nähtäväksi pitääkö jättää välistä kun aika on niin rajallinen, voi olla että pysytään vaan Suomen lapissa.
    Mielelläni palaisin useaankin eri maahan ja kohteeseen, mutta ehkä tässäkin on yksi ylitse muiden ; USA. En vaan saa kylllikseni siitä luonnosta ja monipuolisista maisemista. Vaikka jo pelkästään Yellowstonessa on tullut käytyä kuusi kertaa ja parhaimmillaan vietetty siellä 2 vko putkeen, tuntuu silti että ihan hirmuisesti on vielä sieläkin näkemättä. Toivottavasti ensi vuonna taas…

  • Reply finintirol perjantai, 15 heinäkuun, 2022 at 17:40

    Upeaa luontoa ja mahtavaa vuoristoa!
    Tuo kastejuhlaan osuminen oli varmasti mukava ja vielä monilla juhlan kunniaksi kansallispuvut. Hienoja kokemuksia, joita ei saa muuta kuin välillä reissuun lähtemällä:)
    Hienot ja kätevät portaat olivat rakentaneet Djelvelportenille ja nuo aamu-usvan kuvat on hienoja. Mukavasti talot kuultavat usvan läpi.
    Osuttiin just eilen Innsbruckin vanhassa keskustassa olevaan kirkkoon. Aika toisennäköisiä on kirkot tuolla pohjoisilla rajoilla ja täällä Euroopan vanhojen kuningaskuntien ja katolisen kirkon kotomailla. Kauniita rakennuksia kummankin tyyliset omalla laillaan.
    Kiitos tarinasta ja upeista kuvista upeista paikoista:)

    • Reply kodinvaihtaja perjantai, 15 heinäkuun, 2022 at 17:42

      Nämä yllättävät tilanteet reissuissa ovat mieleenpainuvimpia. Ehkä osa matkailun koukuttavuutta itselle.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.