Suomen suurin matkablogiyhteisö

Parhaat pyöräilyreitit Suomessa – ei hampaat irvessä vaan nautiskellen

* Kaupallinen yhteistyö Bikester.fi

Tämä postaus on suunnattu sinulle, joka ehkä vasta haaveilet päivän tai muutaman päivän pyöräretkestä tai olet tehnyt jonkun pyöräretken, mutta mieli halajaa lisää. Artikkelin kirjoittaja on vajaa viisikymppinen, reipas ja pirteä suurperheen äiti, joka aloitti pyöräretket parisuhteen vahvistamispyöräilyinä (plus mahdollisuutena irtautua hetkeksi kaaottisesta lapsiperhearjesta) ja kahden ystäväperheen perhepyöräilyinä. Viime vuosina on mukaan tullut aikuisten ystävysten Suomenvalloituspyöräilyt. Esittelemistäni reiteistä muut ovat koettuja, mutta viimeinen reitti vasta suunnitteluasteella. Lopuksi kerron lyhyen varustelistani, mitä minulla on joka reissulla mukana.

Ehkä tärkein suosikkireittieni suunnitteluun liittyvä linkki on tässä: Finferries.fi sivusto. Tältä sivustolta löydät aikataulut ilmaisiin, tieliikenteeseen kuuluviin lauttoihin esim. Saaristomerellä ja Saimaalla sekä muutamaan maksulliseen laivaan samoilla alueilla. Monet lautat eivät kulje päivittäin/vain muutaman kerran päivässä. Lossit sitä vastoin kulkevat 24/7 ja useimmiten edes taas koko ajan lukuunottamatta lossinkuljettajien taukoja muutaman kerran päivässä.

1. Saaristomeren kansallispuiston kautta Ahvenanmaalle

Saaristomeren kansallispuistoa kuvaillaan esitteessä: ”Maailman kauneimmaksi kuvaillussa saaristossa maisema vaihtuu jatkuvasti karuista kallioluodoista eläviin saaristokyliin ja ulkomeren ulapoista suojaisiin kalliopoukamiin. Saaristomerellä on enemmän saaria ja luotoja kuin missään muualla. Lähde lumoavalle seikkailulle saariston sokkeloihin tai hengähtämään avaran meren äärelle.” Esitteen jokainen sana totta ja voin taata, että tämän jutun luettuasi lähdet sinäkin – ainakin suunnittelemaan nyt alkuun ja sitten toivottavasti myös toteuttamaan.

Alla olevasta kartasta näet molemmat reitit Ahvenanmaalle: voit mennä joko eteläistä reittiä pitkin tai pohjoista reittiä pitkin tai päätyä polkemaan koko reitin ympyräreittinä. Itse olen mennyt molemmat reitit eri kerroilla ja aina sitten ”Isolla laivalla” (Viking/Silja) takaisin Turkuun.

Eteläinen reitti kulkee reittiä:  Parainen-Nauvo-Korppoo-Kökar-Källskär-Lemland-Maarianhamina. Teimme matkan perhereissuna (lapset 10-15 v) viidessä päivässä. Viiteen päivään kuului neljä pyöräilypäivää (87 pyöräilykilometriä), merimatkoja ja ihana lepopäivä purjehtien Kökarista läheiseen Källskäriin.

Matkalla yksi pojista kommentoi: ”Täällä ei ole yhtään sen näköistä, että oltais Suomessa”. Toinenkin teinipoika lämpeni vähitellen ja Kökarissa sanoi: ” Nää muut paikat ei oo ollut minkään näköisiä, mutta täällä on hienoa”.

Kieltämättä asia oli näin. Mm. Källskärin saaren kiertelyn yhteydessä löytyi upeita kalliopoukamia, joista pystyi liukumaan tai hyppimään veteen. Me naiset nautimme luonnon omassa ”kylpyaltaassa” kylpemisestä (pienehköä kallionkoloja, jotka olivat kuin kylpyammeita) ja levällä ihon hoitamisesta.

Pohjoinen reitti kulkee reittiä: (Turku-Naantali)-Kustavi-Vuosnainen-Åva-Brandö-Torsholma-Kumlinge-Hummelvik. Pohjoisen reitin pyöräilin ystäväni kanssa kolmessa päivässä (yht 125 pyöräilykilometriä) ja sen jälkeen nautiskelimme ympäri Ahvenanmaata pyöräillen.

Saaristomme on monella tapaa mielenkiintoinen alue. Siirtyminen suomenkieliseltä alueelta ruotsinkieliselle tapahtuu konkreettisesti lauttamatkan aikana. Toisaalta saaristolaisten palvelualttius ihailtavaa. Aina asiat selviävät kielellä tai toisella.

Ahvenanmaan saaristossa rakastamani silokalliot jatkuvat. Tyypillinen maisema katajainen. Maaperä on punaista graniittia. Tämä näkyi käytännössä myös siten, että sekä hiekkatiet että asvaltti olivat punaisia (kts. artikkelin pääkuva) . Kaikkialla oli PALJON joutsenia. Mindfulness hetkiä vietimme seuraten joutsenperheiden ruokailuhetkiä.

Moni suuntaa pyöräilemään Ahvenanmaalle. Ahvenanmaalla on kaunista ja pyörätiet ovat hyviä ja on tasaista (lukuunottamatta Getaa, jonne kyllä on pakko mennä, niin upea se on – lue tähän liittyvä juttuni tästä).

Matka Ahvenanmaalle saariston lävitse on se juttu, jos pitäisi valita, niin valitsisin saariston lävitse pyöräilyn, en vain menisi Ahvenanmaan mantereelle pyöräilemään!!!

Palveluja saariston lävitse polkiessa on jos jonkinlaisia (toki eniten juhannuksesta koulujen alkuun), joten jokainen voi suunnitella itsensä näköisen pyöräreissun.

Tutustu alkuperäisiin matkakertomuksiin ja saa lisää vinkkejä mitä tehdä matkan varrella:

2. Pyhä-Näsi reitit Pirkanmaalla sekä suosikkini: Pyhäjärven maisemareitti, 30 km

Pirkanmaan pyöräilyreitit ovat käsittääkseni melko vieraita muille kuin pirkanmaalaisille. Tampereen keskustan molemmilla puolin on kaksi eri järveä: Särkänniemen puolella Näsijärvi ja Pyynikin ja Pispalan puolella Pyhäjärvi. Pyhä-Näsin reittejä on monenlaisia: päiväpyöräilystä reilun viikon mittaiseen pyöräreittiin.

Reiteille voi yhdistää pyöräilyä, junamatkaa ja laivamatkaa!!!

Parhaita vinkkejä matkan suunnitteluun löydät Järvien reitti sivustolta. Pyhä-Näsi reittien vahvuus on etenkin se, että ne on hyvin merkattu.

Olen mieheni kanssa pyöräillyt kolmessa päivässä Näsijärven reittiä 238 km: Lempäälä-Velaatta-Ruovesi-Virrat-Mänttä-Vilppula (ja junalla Lempäälään). Matkan kokokohtia olivat Teiskon Viini ja yöpymispaikkamme Kaanan kylästä Velaatasta löytyvä aitoa aittamajoitusta tarjoava Tuulentien tila.

Pyhäjärvireittiä poljimme seuraavasti: Lempäälä-Valkeakoski-Sääksmäki-Akaa-Urjalankylä-Punkalaidun-Tyrväänkylä-Vesilahti-Lempäälä. Tämä 200km reitti sotkettiin kolmessa päivässä. Matkalle osui muuten Sotkiantie.

Näillä reiteillä lisäapuna on toiminut ihan klassisesti Google Mapsin pyöräreittiversio. Se toimii oikeasti hyvin. Vaikka reitti epäilyttää, niin pitää vain polkea eteenpäin rohkeasti, kinttupolun päässä onkin yllättäen isompi tie. Kyllä google osaa!!! Matkalle osuu upeimmat maisemat ja kierretään vallan isot tiet. Näin on hyvä tehdä, jos ei ole kilpapyörämallia olevia renkaita alla. No tämä Pyhä-Näsi reitistö ei sen tyyppiseen pyöräilyyn sovikaan.

Kuvissa aurinko paistaa, mutta oikeasti  reissulla on usein  satanut ”Kuin Esterin perseestä” -sanonnan mukaisesti. Pyöräretket ovat aina seikkailuja monella tapaa. Näsijärvireitillä puhkesi pyörän kumi ja paikallinen pyöräkorjaamo tuli tutuksi. Pyhäjärvireitillä taas kaaduin sen verran pahasti, että iskua sai ranne ja keskisormi. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sinä päivänä ei enää voinut pyöräilyä jatkaa ja reittiä piti lyhentää.

No sekään ei ollut iso juttu alun pettymyksen ja kivun lievennettyä. Ihan siitä syystä meillä oli ylimääräistä aikaa poiketa Punkalaitumen  Yli-Kirrassa Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyssä. Eli lopulta saimme nähdä aitoa kyläjuhlatunnelmaa eikä vain pyöräilty kylästä toiseen kiireellä ja oltu majapaikassa puolikuolleina. Pyöräillessä olisi hyvä piipahdella ja pysähdellä.

Jos haluaa päästä helposti upeisiin maisemiin, niin Pyhäjärven maisemareitti on se juttu. Tämä 30 km reitti kulkee Tampereen keskustan liepeillä, ohitetaan Laukontori (olisko mitään aidompaa kuin tamperelainen mustamakkaralounas?!), poljetaan läpi Hatanpään Arboretumin kartanon ja ruusupuiston, monien pienten rantojen ohitse (helppoa piipahtaa pulahtamaan), monien lähiökaupunginosien ja käydään myös Pirkkalan ja Nokian puolella. Voi olla hyvä idea ottaa vaikka pari frisbeekiekkoa mukaan, poljet läpi frisbeepuiston. Vähän osuu matkalle myös kipuamista ylämäkeä Varalan kohdalla, siltapelkoisille tulee myös altistusta. Ylämäestä huolimatta sanoisin, että tämä on oiva perhepyöräilyreitti.

Pirkanmaan pyöräreittien tarkempiin matkakuvauksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

3. Saimaan reittejä on muitakin kuin Puumalan ympäripyöräily

Sisämaan saaristo on upea, ei ehkä ihan yhtä upea kuin Saaristomeren alue, mutta melkein. Onhan se mieletöntä, että sisämaassakin, järviseudulla voi kokea saaristotunnelmaa. Savonlinnassa taas pääsee kaupunkifiilikseen ja voi samalla mennä saarelta toiselle siltojen yli pyöräillen. Saimaalla kulkee kesäaikaan pyörälauttoja, pyörälauttamatka kuuluu ilman muuta Saimaan pyöräretkeen. Reitti täällä niin kuin Saaristomerelläkin pitää suunnitella tarkasti lautta-aikataulujen mukaan, lautat menevät harvakseltaan, etenkin alku- ja loppukesästä.

Saimaalla on enemmän rantaviivaa kuin Ranskalla.  Saimaalla on saaria ja vettä: 15000 saarta ja 120 järveä. Saimaa on Suomen suurin järvi. Asutusta tällä saaristoalueella on ollut pitkään, varmuudella 1400-luvulta alkaen.  1930-luvulla asuttuja saaria oli parikymmentä ja näissä asukkaita n.700. Arvaapa paljonko nyt?

Nykyisellään enää muutamassa saaressa asuu jokunen sata ihmistä. Yllättävän paljon kuitenkin, elävä on tämä alue.

Alkukesästä pyörälautat kulkivat vain kerran päivässä ja eivät kaikki edes joka päivä, joten Saimaan ison rengasreitin pyöräily ei ollut mahdollista meidän reissupäivinä. Mukavan reitin saimme kuitenkin suunniteltua: Lappeenrannasta Sarviniemeen, josta pyörälautta Rastilla Kyläniemeen. Puumalassa yö ja Puumalasta Hurissalo-Lintusalo-Sarviniemi lautalle ja takaisin Lappeenrantaan (196 km). Matkahuollon sivuilta voi tarkistaa ajat ja ostaa liput. Lopuksi vielä Imatralla 12km:n Vuoksen ympäri menevä reitti.

Reittimme varrelle osui useampi söpö kyläkauppa, näiden tunnelma vain pitää kokea itse. Yksi Suomen tunnetuimpia maisemapätkiä on matkalla oleva Lietveden Maisematie. No olihan se kiva, ei mitenkään aivan mielettömän mahtava kuitenkaan. Pyörällä sen kokee, väitän, että autoillen parhaan osuuden menee liian kovaa. Tälle reitille en pienten lasten kanssa lähtisi, valkoisen viivan oikealla puolella ei juuri asvalttia ole ja varmasti autoja suhaisee liian tiuhaan tahtiin ohitse heinäkuussa.

Yhden paikan ohittaa liian helposti, sinne on vähän huomaamaton viitta. Merkkaa reitillesi pysähdyspaikaksi Huuhan ranta. Sitä kutsutaan Saimaan Rivieeraksi ja ei suotta. Kun käännyimme kapealle hiekkatielle ja poljimme ehkä reilun kilometrin kuoppaista tietä ja saavuimme pienelle parkkipaikalle, niin iski epäusko. Onko tämä kuitenkaan niin hieno? Siis on se, 1,5 km upeaa hiekkarantaa!!!! Ja bonuksena se, että rannan vesi oli Saimaan vedeksi yllättävän lämmintä.

Savonlinnan kaupunkialueella on Siltojen Savonlinna pyöräilykierros. Se on 18 km pitkä Savonlinnan kokonaisvaltaisen hahmottamisen reitti. Mielestäni kuuluisi melkein pakolliseksi vaikka jokaiselle Savonlinnaan muuttavalle opiskelijalle. Tämä reitti on ehkä vähän keskeneräinen. Suurin outous reitillä on se, että yhdessä kohtaa reittiä pyörä pitää oikeasti kantaa pitkähköt rappuset ylös. Reittiä ei ole myöskään merkitty mitenkään, ympäri kaupunkia saa kuitenkin pyöräilykarttaa ja ohessa näet kuvan, joka on otettu reitistä kuvakaappauksena outdooractive.com sivustolta. Kaikki Savonlinnan maamerkit osuvat matkalle ja vähän muutakin. Torilta saa ostaa lörtsyjä tai muikkuja, joiden voimalla matka voi alkaa tai päättyä. Rantabulevardin terassien ohitse ajat Olavinlinnan maisemiin ja yli rautatiesillan (tässä kohtaa on se pyörän kantaminen). Matkalla on vaikka mitä: vanhaa hautausmaata ja kellotapulia, wanhaa kasinoa, perinteinen lippakioski. Tällä reitillä ei maisemat ala kyllästyttää eikä maha kurnia.

Lue lisää siitä mitä kaikkea pyöräilyn ohessa voi tehdä Saimaan saaristoalueella ja ympäristössä. Vinkit myös tunnelmallisiin ja edullisiin yöpymispaikkoihin:

4. Saariston rengastie (120 km) perhepyöräilynä

Moni voi pohtia, että minkäikäisen kanssa voi pyöräillä Saariston rengastien. Niin pohdimme mekin, kun ystäväperheemme kanssa suunnittelimme pyöräretkeä. Matkan aikana nuorin täytti 7 vuotta ja hän yllätti meidät kaikki, ongelmia ei ollut. Itse asiassa mielestäni ikä ei ratkaise vaan ns. reippaus.

On hyvä varautua sopivan verran ongelmiin. Usein silloin ongelmia ei tule. Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että ei lähde matkaan! Meillä ratkaisu oli alla olevassa kuvassa näkyvä, meidän nimeämä ”turva-auto”.

Kun matkassa oli neljä aikuista, niin yksi aikuinen aina ajoi autoa ja tarvittaessa mukaan heitettiin osa pienistä pyörineen. Turva-auto mahdollisti sen, että yksi aikuisista rullaluisteli osan reissusta ja hänenkin pyörä mahtui turva-auton kyytiin. Autossa kulki myös ruokahuolto, usein ruoka oli odottamassa pyöräilijöitä.

Pyöräilyn ei tarvitse olla tiukkapipoista. Voi sanoa pyöräilleensä Saariston rengastien, vaikka on osan matkaa istunut auton ratissa. Silloin voi kokea erilaisia elämyksiä, kuten yllättää pienet ja sanoa, että mitäs sanoisitte, jos ajettaisiin pieni lisälenkki ja käytäisiin vaikka limpparilla ja leivoksilla. No me pyöräilijät annettiin anteeksi tällainen sooloilu, kun saatiin mansikkaroposet tuliaisiksi näiltä herkuttelijoilta 😉

Pelkkää autoilua en kuitenkaan suosittele, pyöräillen näkee enemmän ja voin luvata, että sinäkin koet ikimuistoisia hetkiä. Vai mitäs sanot seuraavasta lainauksesta pidemmästä matkakertomuksesta:

”Ensimmäinen pyöräilypätkä Iniössä on jäänyt mieleen maagisen koskettavana. Luonto oli saaristomainen, metsän puut olivat lyhempiä. Ajoimme läpi metsän menevää kapeaa asvaltoitua tietä, keskellä tietä – ketään muita ei liikenteessä ollut.  Oli turvallista antaa pienimmänkin seikkailla tien laidalta toiselle laidalle.”

Oli turvallisempaa ajaa keskellä maantietä kuin kaupungissa pyörätiellä. Miten niin???!!! Tämä johtui siitä, että autoja ei oikeasti voinut tulla. Olimme juuri ajaneet lautasta pois ja lautasta tulleet autot olivat jo ohittaneet meidät ja seuraava lautta tuli satamaan vasta monen tunnin päästä.

Voit lukea koko matkakertomuksemme, jutussa lisää vinkkejä:

5. Kuninkaantie – historian havinaa päivästä toiseen, tällä pyöräreitillä sielu voi pakahtua kulttuurikohteiden runsaudesta

Kun on tehnyt ne yleisimmät pyöräreitit eli pyöräillyt sekä Turun/Ahvenanmaan saaristossa että Saimaalla, niin luonnollinen seuraava reitti on rantatie Turun linnalta Viipurin linnalle. Tämä on historiallinen postitie, Kuninkaantie. Kauppatien historia ulottuu aina 1340-luvulle ja sen varrelle osuu kauniita kohteita, ruukkeja, linnoja, kartanoita sekä satamakaupunkeja. Tämä reitti eroaa muista esittelemistäni siten, että se on enemmän kulttuurireitti kuin pelkästään luontoon keskittyvä.

Reitin suunnittelussa apua saat Kuninkaanreitin sivustolta ja etenkin alkuosaa reitistä tästä pdf julkaisusta, joka avaa tarkemmin reitin kohteiden historiaa.

Olen poiminut tähän esittelyyn itseäni kiinnostavat pysähdyskohteet reitin varrelta. Jos osa näistä kiinnostaa, niin ehkä haluat myös pyöräillä koko reitin tai osan siitä. Tämä reitti on minulla vielä suunnitteluasteella.

Karkeasti reittini on: Turku-Salo-Latokartanonkoski (Perniö)-Fiskars-Billnäs-Tammisaari-Raasepori-Träskända (Espoo)-Porvoo-Loviisa- Ruotsinpyhtää-Kotka. Kokonaispyöräilyaika n. 22h. Jos haluaisi vähän oikaista ja jättää Turun kohteet Turun vierailua varten, niin silloin pyöräilyaika olisi n. 19 h. (n. 300 km)

Turussa minua kiinnostaa lähtöpisteen Turun linnan lisäksi tutustua Turun vanhaan hautausmaahan. Helsingin Hietaniemen hautausmaa on upea ja Turun vastaavan sanotaan olevan samalla tavoin  kulttuurihistoriallisesti merkittävä.

Salossa ja Perniössä ovat ensimmäiset kulttuurikohteet kirkkoja (Uskelan kivikirkko, Yliskylän kirkko, Perniön kirkko). Perniössä on yksi Etelä-Suomen näyttävimmistä koskista. Latokartanonkosken alueella on kosken lisäksi kiviraunioita sekä parin kilometrin luontopolku.

Ruukkeja löytyy niin Fiskarista kuin Billnäsistä. Jälkimmäisen jälkeen voi suunnata joko pohjoista reittiä Mustion linnalle tai eteläistä reittiä Tammisaareen ja Raaseporin rauniolinnalle.

Espoon Träskändassa on puujättiläisiä. Se on valtakunnallisesti merkittävä kartanopuisto. Puiston ympärillä on luonnonsuojelualue. Puistossa järjestetään opastettuja kierroksia, pitänee selvittää ajankohdat ennen pyöräreissua.

Porvoon miljööseen ei voi väsyä, sinne pitää mennä aina vain uudelleen. Pitäisikö yöpyä vanhassa kaupungissa vai pyöräillä Haikkoon? Jos jäisi vanhaan kaupunkiin, niin voisi tehdä museokierroksen. Porvoossa on upeita museoita: Albert Edelfeltin ateljeemuseo, Suomen vanhin kotimuseo eli Runebergin kotimuseo, 1800-luvun saaristolaisympäristöön voi tutustua Hörbergsgårdenin museossa ja sitten taas Holmin talossa voi tutustua varakkaan porvoolaisen kauppiasperheen elämään  1700-luvun lopulla.

Kotka on kansallinen kaupunkipuisto – erityyppisten puistojen rakentamiseen siellä on panostettu ja haluaisin nähdä ne kesäaikaan. Kotkasta lähtee lauttoja saaristoon. Olen käynyt siellä Kaunissaaressa, pyöräretkeen olisi kiva yhdistää jokin toinen saaripysähdys.

Kotkan puisto joulukuun alkupuolella

Loviisassa vanhan kaupungin lisäksi pitää pyöräillä maalinnoitukselle. Miksei pistäydyttäisi Loviisan keskustassa sijaitsevaan venäläiskaudella rakennettuun Bongan linnaan, joka toimii galleriana.  Ruotsinpyhtäällä olevaa Strömforsin ruukkialuetta ei voi ohittaa. Olen ollut siellä joulukuussa hiljaisena arkipäivänä, haluan nähdä tämän upean ruukkialueen kesän vilkkaudessa ja nauttia sen monipuolisista palveluista. Käydessäni oli kirkon ovet kiinni, ehkä nyt ne olisivat auki?!

Reitin varrelle kuuluu useita museokohteiksi nimettyjä osia teistä tai siltoja. Nämä ovat siis suojeltuja: Halikon silta, Fagervikin tiestä 1km osuus Inkoossa, Espoon kartanon silta, Savukosken siltä Ruotsinpyhtäällä, Salmen silta Haminassa ja Tallimäki-Virojoki maantiestä 35 km matka.

Näytä lähdekuva

Halikon silta, lähde google kuvahaku.

Edellisellä roadtrip reissullani kävin jo osassa reitin kohteita, voit lukea kohteista lisää:


Vaikka itse vaellan ja olen tottunut myös nukkumaan ulkona teltassa, niin jostain syystä pyöräreissuilla haluan nukkua katto pään päällä. Jotenkin en halua kastua läpimäräksi ja lähteä aamulla kohmeisena pyöräilemään. Usealla pyöräreissulla myös ollaan melko myöhään majapaikassa, niin on ihana käydä suihkussa ja mennä puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan. Lihasvoimin matkustaminen vie voimia ja on mukava rauhoittua.

Pyöräily onnistuu melkein keltä tahansa, kilometrit ja kunto on hyvä mitoittaa oikein. Itse koen, että sähköavusteisella pyörällä voin pyöräillä muutaman päivän peräjälkeen 100km/päivä, mutta tavallisella pyörällä 70 km/päivä on ihan maksimi – ehkä mieluummin 50 km, niin jää aikaa myös nauttia ympäristöstä. 


Älä unohda pakata näitä tavaroita pyöräreissuun

Pyöräily on kohtuullisen halpa tapa retkeillä. En ole itse välineurheilija, ennemminkin pihistelijä. Ehkä olisi positiivisempaa ja trendikkäämpää kutsua itseään ekologiseksi. Vai olenko ekologinen, kun olen ”lennän paljon, ostan vähän, käytän kaiken loppuun”  -tyyppi? Oli miten oli, niin olen kokenut, että muutama asia on hyvä olla matkassa, että reissusta jää hyvä fiilis.

Onko sinulla nämä asiat matkassa:

  • Pyörälaukut – sateenkestävät. Ensimmäisiin reissuihin lainasin pyörälaukkuja, mutta kun huomasin, että tämä on minun juttuni, niin olen ostanut omat. Itse asiassa laukkuja löytyy monenkokoisia ja näköisiä. Minä olen lainannut muilta ja näitä saa myös minulta lainaan!!!
  • Pulloteline ja vesipullo. Kovin kuumalla kelilla kiinnitän pyörälaukkujen väliin takaritsille myös 5 litran vesikanisterin, josta on helppo tankata lisävettä ja ottaa vettä ruuanvalmistukseen.
  • (Pyöränsarviin kiinnitettävä sateenkestävä puhelinteline. Sori, hävettää tunnustaa, että olen niin surkea navigoija, että pidän usein navia päällä helpoillakin reiteille.)
  • VETTÄKESTÄVÄT vaatteet. Vaikka ennuste lupaisi hellettä ja ei niin yhtään vesipisaraa, niin vettäkestävää pitää olla. Vähintään pyöräilyviitta tai kertakäyttösadetakki. Itselläni on usein mukana mieheni kevyet kuorivaatteet. Sen tähden mieheni, että pyöräillessä on hyvä olla vähän reilun kokoiset. Jos koko reissuun luvataan sadetta, niin mieti miten pidät jalat kuivina. Onko goretexkenkiä tai vettäkestävät sukat vai vaihtokengät. Villasukat iltaan voi olla hyvä idea.
  • Pumppu ja pyöränkorjausvälineet. Pakko tunnustaa, että jälkimmäiset eivät ole olleet viime vuosina mukana, en niitä osaisi käyttää. Luotan siihen, että talutan rikkuneen pyörän lähimmälle talolle ja koputan oveeen ja pyydän apua. Saa olla myös avuton ja tukeutua muihin on mottoni.
  • Kaasupullo ja keitin. On aina hyvä olla muutama ”lisää vain kuuma vesi” -ruokapakkaus mukana, joskus mukava pysähtää ruokailemaan upealle maisemapaikalle. Toisaalta, jos on tarkoitus päästä kerrankin helpolla ja käydä ulkona syömässä, niin sitten vaan patukoita ja voileipiä matkaan. Aamulla voi majapaikasta ostaa matkaan kahvit eli siinä tapauksessa vain jonkintyyppinen termos riittää ja keittimet saa unohtaa.
  • Aurinkolasit – olen myös huomannut sen, että aurinkolasit muuttavat luonnon värejä usein kauniimmiksi ja siten mielihyvänhormonit lisääntyvät, kun jatkuvasti saan ihastella luontoa ”silmälasien lävitse”. Luonnollisesti myös aurinkorasva matkaan.
  • Takapuolien pyöräilykestävyys on meillä kaikilla omanlainen, itse en pehmusteita tarvitse, mutta moni tykkää joko pehmustetuista pyöräilyhousuista tai erikseen ostetusta satulan silikonipäällysteestä.
  • Ja tärkein, itsestäänselvyys, pyöräilykypärä.

Kun olet vailla jotakin pyöräilyyn/ulkoiluun liittyvää, tsekkaapa Bikester.fi

Esittelemäni reitit ovat kaikki ihania, ne eivät ole paremmuusjärjestyksessä. Yleensäkin olen sellainen ihminen, että löydän kauneutta kaikkialla ja innostun erilaisista olosuhteista. En kuitenkaan ole kolunnut kaikkia Suomen pyöräreittejä, joten kerro mieluusti kommenteissa, mikä sinun kokemistasi reiteistä paras ja miksi juuri se? Mikä mielestäsi tekee pyöräreissusta onnistuneen? Oletko totaalisesti mokannut jossakin asiassa pyöräreissulla tai sattunut yllättävä kommellus ja miten se vaikutti kokemukseen?

Previous Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Marika / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, 17 syyskuun, 2021 at 21:25

    Turun ja Ahvenanmaan saaristossa on tullut pyöräiltyä, ja Pirkanmaan pyöräilyreitit kiinnostaisivat seuraavaksi. Gotlannin ympäripyöräily oli myös todella kiva ja voisin kuvitella pyöräileväni enemmänkin ulkomailla. Olen yrittänyt Mikon opastuksella opetella renkaanpaikkausta ja renkaiden vaihtoa, sillä koen oloni mukavammaksi, kun osaan rengasrikkoja paikkailla.

  • Reply Mari / Kodinvaihtaja lauantai, 18 syyskuun, 2021 at 10:09

    Ihan järkevää opetella ennalta asioita. Tätä voi suositella, hyvä sinä👍👍👍 Itsellä varasuunnitelma on You tube. Eli jos tulee hätätilanne, niin you tube ehkä opettaa paikkaamaan pyöränkumit🤭😅🤣

  • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, 19 syyskuun, 2021 at 19:50

    Minusta ei ole pyörän gumeksen paikkaajaksi, siihen on reissu päättynyt. Minulla on lisää suosituksia: Pyhäselän ympäriajo eli Joensuu-Suhmura-Hammaslahti-Rääkkylä-Roukalahti-Mattisenlahti-Joensuu ja Kallaveden kierros Kuopio-Vehmersalmi. Jotkut vetäisevät vielä yläkautta takaisin Kuopioon. Kuninkaantien olen ajanut ja Pyhäjärven ympäri.

  • Reply Maapalloilija sunnuntai, 19 syyskuun, 2021 at 20:23

    Pakko tunnustaa, että tein tänä kesänä yhden pyörälenkin vain. Lähdin kiertämään Pyhäjärven reittiä Tampereella. Tuli joku 30 km ylimääräistä, kun ”vähän” harhauduin tarkoittamaltani reitiltä…

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.