Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kannattaako Lappiin (Pyhälle) mennä kaamoksen aikaan?

Tässä artikkelissa esittelen muutaman lyhyen vaellusreitin, jonka ehtii kulkea myös kaamosajan valoisana aikana (sekä aikana jolloin talvireitit (maastopyörä/lumikenkä) eivät ole vielä auki), kerron suosikkilounaspaikamme ja vinkkaan  mistä voit ostaa poronlihaa mukaan. Lisäksi kerron miten voit tilata ilmaisen revontulihälytyksen.

Minun ja mieheni 30 vuotisjuhlavuoden piti huipentua Etelä-Afrikan reissuun. Vuoden 2020 tapahtumista johtuen korvaava reissu suuntautui Suomen Lappiin Pyhälle. Tälle reissulle ei ollut mitään odotuksia – ja sen kautta ei mitään suunnitelmiakaan. Ajatuksena oli hiihtää, jos on lunta. Lumikenkäillä, jos on riittävästi lunta. Ja ennen kaikkea viettää ensimmäinen viikon loma Suomessa kahdestaan sitten 22 vuotta sitten syntyneen esikoisen syntymän. Chillailla ja rauhoittua.

Millainen loma meillä sitten oli?

Aikataulu oli ainakin aika erilainen kuin matkoillamme yleensä. Todella chillailimme. Herättiin, kun herätytti eli n. klo 7. Vaellus tai hiihto klo 10-12(14), sauna, lounas kahvila Loimussa, päiväunet, kirjanlukua, iltapala ja nukkumaan. Jotenkin tässä kaamoksen pimeydessä oli helppo jumiutua mökkiin takan ääreen ja viltin alle. Valoista aikaa oli lähinnä vain klo 10-14 ja pilvisenä päivänä ei sitäkään väliä valoisaksi voi kutsua.

Pyhätunturin historia ja nykyhetki

Pyhätunturi nimi ei viittaa tunturin uskonnolliseen pyhyyteen vaan metsäsaamelaisten elämään. Aiemmin sana pyhä on tarkoittanut näkyvää maastonkohtaa, joka sijaitsee tunnetun ja tuntemattoman rajoilla. Pyhätunturi sijaitseekin metsäsaamelaisten pyyntikulttuurin ja talonpoikien maatalouskulttuurin rajalla.

Pyhä-Luoston kansallispuisto (silloin Pyhätunturi nimeltään) oli ensimmäinen Suomeen perustettu kansallispuisto vuonna 1938. Silloin se oli Etelä-Suomesta tuleville kulkijoille kaukainen ja haastavasti saavutettavissa. Nythän osa Pyhätunturin suosiota on nimenomaan helpot yhteydet joukkoliikennevälineillä. Ainoan haasteen 10,5 tunnin ajomatkaan tuottivat yllättävän suuri porojen osuus tiellä poronhoitoalueen alettua, arvioin, että n. 50 poroa näimme. Vuodepaikkoja Pyhä-Luostolla on nykyisellään 8000 kpl!!! Tupia, kotia ja laavuja on alueella 24 kpl, kesäreittejä 84 km, latuja 56 km ja maastopyöräilyreittejäkin 40km.

Porot maantiellä

Poro ladun varrella

Lunta oli Pyhällä nyt normaalikauden alkua vähemmän. Viikkoa ennen tuloamme ei ollut maassa ollut yhtään lunta, mutta saavuttuamme adventin aikaan, oli juuri saatu ladutettua alueen pidempi päälatu Astelista Pyhän kautta Luppoon, edestakaisin 28km. Reitti on tylsähkö, ei huippumaisemia löydy, mutta se on oiva latu myös minulle, joka en ihan joka vuosi ota suksia esiin. Ei kuin muutama mäen nyppylä ja molemmissa päissä latua kahvila. No kokemusta on, että pienissäkin nyppylöissä voi laskea rähmälleen ihan kunnolla… Erityisen helppo on Pyhältä Luppoon vievä latu. Lupon kahvila oli 1.12 alkaen auki, Astelli ei vielä silloin. Latureitistöjen ajantasaisuuden voi tarkistaa tästä sivustosta.

Pyhällä reitin puolivälissä on Luontokeskus Naava ja sen kahvila Loimua voimme lämpimästi suositella. Siellä melkein päivittäin nautimme lounaan ja hiihtoreissujen välillä lämmin mustikkakeitto ja munkkikahvit pitivät kehoa ja mieltä latukunnossa. Lounaaksi on tarjolla keittolounas salaattipöydällä (11,5€), pääruoka (14,5€, myös vegevaihtoehto löytyy) sekä päivän pihvi (19,9€). Kaikkia kokeiltu ja sopivaksi todettu. Yhtenä päivänä rikoimme kaavaa ja kävimme perherinteiden lähellä Ravintola Huttuhipussa syömässä – jäi kokeiluksi, emme mene uudelleen.

Kultakeron huiputus (1,5 h huipulle ja alastulo 40min)

Tämä Kultakeron huiputus oli kaikkein upein reitti, jonka kävelimme. Reittiä ei esitellä yleisesti sivustoilla johtuen pitkälti siitä, että se ei ole merkitty. Reitti on kuitenkin helppokulkuinen, sillä se menee huoltoreitin pohjaa. Voit siten lähteä huoletta kokeilemaan. Jos ei kovasta tuiskaa lunta, niin pääset aina omia jälkiäsi takaisin. Yleisesti kulkijoita tällä reitillä kuitenkin on. Jätimme auton rinnehotelli Ski-Inn Pyhätunturin parkkipaikalle.

Ohita ylläoleva Carlsberg kahvila ja kulje Tajukangas kyltin suuntaan ylittäen varovasti laskettelurinne. Laskettelurinteen jälkeen kävele noin parisataa metriä ja Maisematupa(makkaranpaistomahdollisuus!!) jää oikealle puolellesi. Tässä kohtaa on myös oiva revontulien pongauspaikka, joten jos asuisin rinnehotellissa, niin tänne suuntaisin revontulia katsemaan.

Kun siitä jatkettiin eteenpäin, niin olin haltioissani maisemista ja lumisista puista.

Mutta vähänpä tiesin, että vielä parempaa oli tulossa. Ne todelliset huippumaisemat alkoivat sen jälkeen, kun tuli viitta Kultakero 1 ja lähdimme kipuamaan ylöspäin.

 

Menimme edelleen ylöspäin ja kuljimme laskettelurinteen poikki. Siitä alkoi jyrkin kipuaminen, laskettelurinne oli koko ajan vasemmalla puolellamme ja siten tavallaan pilasi maisemia (parhaat maisemat jäivät tämän kohdan alapuolelle). Ylhäällä huipulla vastaamme tuli viittoja, jotka eivät enää olleet tunnistettavissa.

Näiden viittojen perusteella ei paljon suunnistella 😉

Ylhäällä suuntasimme vasemmalle kohti Tunturivartijantupaa, maisematupaa, jonka oli keväällä 2020 seuraavan vuoden ajaksi lanseerattu Cafe Reykjavikiksi – Paulig sponsoroi taukohetkiä. Sponsorikahvit olivat jo vieraillessamme nautittu ja laatikko oli tyhjä, mutta laitoimme tulet ja paistoimme makkarat. Löydät maisematuvan, kun etsit katseellasi hyttimökkejä, joissa on iso ikkunaseinä. Upea majoitusmahdollisuus muuten!!! Hyttimökkien vieressä on Tunturivartijantupa.  Jos haluat tulla näihin maisemiin hissillä, niin sekin on mahdollista. Voi sitten vain mennä paluumatkan alaspäin (sitä en jättäisi välistä, matkan varrella on paremmat maisemat kuin täällä ylhäällä). Ylhäällä on myös ravintola Tsokka, jos haluaa nauttia herkkuja sisätiloissa lämpimässä.

Alaspäin tulo oli sitten helppoa, pulkalla laskeminen olisi ollut kivaa. Kun ylöspäin mentiin 1,5 tuntia, niin alastulo oli puolet nopeampaa.

Tunturiaavan luontopolku, 7 km rengasreitti + poikkeaminen Isokurulle (Pyhänkasteenputoukselle) n.3 km, 2h 15min – KUUKKELIRETKI

Talvireiteistä vain Tunturiaavan luontopolku oli mahdollista kulkea. Lunta oli liian vähän (n. 25cm) monien talvireittien rakkakivikkoosuuksien ja juurakko-osuuksien turvalliseen ja miellyttävään kulkemiseen. Tai yleensäkään lumikenkäilyyn.

Marraskuun sää ei myöskään tarjonnut meille parasta luontokokemusta. Tunturiaavasuon lintutornista kait pitäisi nähdä upeasti tunturijonot. Kyllä sieltä näki, että ehkä tuolla kaukana joitain tunturijonoja saattaa olla. Onni oli kuitenkin se, että useampaan päivään ei ollut satanut lunta, joten kuljimme muiden vaeltajien jälkiä pitkin. Etenkin pitkospuuosuuksilla se oli tarpeen, pari kertaa astuin sivuun ja humpsahdin syvään lumeen – onneksi ei ollut vetinen kohta. Sinällään reitti on hyvin merkitty sinisin maalimerkein ja samanvärisin kepein, mutta tarkkaa polkua ei näe luonnollisesti.

Tiaislaavulla meitä tervehti kukkeli ja kun muita kulkijoita ei ollut, niin hän innostui muutaman pähkinän meiltä ottaamaan.

Isokuru on parempi syysaikaan kuin lumikuorrutettuna

Syksyllä kävin Isokurussa ja se oli käsittämättömän upea, katso ja lue tästä. Talvella Isokurun reitillä kulkeminen on kiellettyä lumivyöryvaarasta johtuen. Nyt kuitenkaan ei ollut juurikaan lunta, joten menimme. Rehellisesti sanottuna syksyyn verrattuna ei juuri minkään näköistä, et menetä mitään. Joten älä missään nimessä mene, jos hiukankin enemmän lunta. Ehkä muutoinkaan ei kannata? Kuruosuudella rakkakivikot olivat kevyen lumipeitteen alla.

Suosikkikohtani Isokurulla

Kävelimme 17 metriselle Pyhäkasteenputoukselle asti. Tämä oli hienompi kuin syksyllä, jolloin putouksella oli vähemmän vettä. Pyhäkasteenputoksen lähellä olevalla lammella on kastettu 1600-luvulla saamelaisia kristinuskoon, tarina kertookin, että lammen ja putouksen nimi tulee tästä. Tämä oli yleisimminkin saamelaisten palvonta- ja uhripaikka.

Pyhäkasteenputous

Poikkeaminen Luostolla – vaelluspolku kaikenikäisille ja täältä voit ostaa poronlihaa

Pyhältä Luostolle on vain 30min ajomatka.

Ahvenlammen ympäri menee parikilometriä pitkä sorastettu, valaistu ja aurattu polku. Toki voi valita myös lammen rantaa pitkin menevän pitkospuureitin, jota me kuljimme osan matkaa. Reitiltä lähtee talvisin huollettu maastopyöräreitti Tikkalaavulle. Kyseiselle laavulle vievä reitti on merkitty sinisin kepein. Tässä vaiheessa vuotta reitti ei ole vielä huollettu ja meidänkin osalta matkanteko jäi kesken. Olisi tarvittu vähintään lumikengät – juuri nyt ne jäi tietenkin mökille. Ensin ritisi suolla olevat jääkohdat vain vähän ja lopulta hetken päästä tipahdin säärtä myöten suonsilmäkkeeseen…😃

Luostopäivänä saimme kokea viikon ainoat tunnit, jolloin pilvet hetkeksi väistyivät ja maisemat olivat heti upeammat. Harmillisesti emme olleet tällöin tunturilla.

Suoraan toiselta puolelta parkkipaikkaa löytyy Cafe Uksakka. Sinne saimme suosituksen, kun kyselimme mistä saisi poronlihaa. Omistajat pitävät Jaakkolan porotilaa ja poronkäristys on heidän omatuotantoa. Ilolla ostimme muutaman kilon hintaan 32€/kg ja saamme joulun aikaan nauttia poronkäristystä – erityisesti tämä oli perheemme 14-vuotiaan tuliaistoive.

Nämä kuvat vähän korkeammalta Ukko-Luoston kesäteatterialueelta :

Tilaa revontulihälytys, sen avulla voit jopa nähdä revontulia!!!

Pyhällä ja Luostolla on oiva palvelu, revontulihälytys. Sen voit tilata puhelimeesi tästä. Palvelu on täysin ilmainen ja sinun ei tarvitse päivystää taivaalle tutkaillen.   Lisäksi, jos asustat rinteiden lähistöllä tai katuvalaistuksen äärellä, niin revontulia ei käytännössä näy tykituksestä/valosaasteesta johtuen. Revontulihälytys näyttää sinulle myös suoraan parhaat pongauspaikat. Itse suunnittelimme jo etukäteen, että jos hälytys tulee, niin suuntaamme autolla Astelissa olevan Rajaojan yleiselle uimarannalle, joka on yksi paikoista. Toinen paikka on Ski Inn Pyhätunturilta noin kolmensadan metrin päässä toisella puolella laskettelurinnettä (kävellen saavutettavissa). Luostolla vastaava helposti saavutettavissa oleva paikka on Ahvenlammen parkkipaikalta n. 200 metrin päässä oleva revontulikatos Ahvenlammen kävelypolun varrella.
No näimmekö me revontulia? No emme. Edellisen kerran revontulihälytys oli värähtänyt viikkoa ennen vierailuamme. Silloin revontulet olivatkin olleet huippuja, asteikolla 5/5 vahvuisia. Ei äännähtänyt revontulihälytys meidän viikon aikana. No sen tiesimmekin, oli niin pilvistä koko viikon.
Minne vielä voisi Pyhällä mennä ja mitä tehdä?
Seuraavalla vierailulla olisi hieno päästä ajamaan maastopyöräreittejä. Fatbikejä vuokrataan alueella 60€/vrk, sähkö-fatbikejä 60€/4h. Kun vähän tulee lisää lunta ja pakkasta, niin maastopyörä-ja lumikenkäreitit valmistuvat. Lähistöllä oleva Sodankylän vanha kirkko kiinnostaisi. Nyt se oli suljettu. Tämä vuonna 1689 valmistunut puukirkko on Suomen vanhimpia – ne seinät ovat paljon todistaneet. Ajomatka sinne on 50min Pyhältä, Luostolta 30min. 20 minuutin ajomatkan päässä olisi ollut Andy Mc Coyn patsas. Rockpersoona on saanut puisen patsaan synnyinkaupunkiinsa. Olen nähnyt kuvissa myös upeita tykkylumikuvia Soutajasta otettuna. Kun latureitistöt sinne ovat valmiina, niin siellä haluan käydä.
Menisinkö sitten itse kaamoksen aikaan vielä uudelleen Lappiin?
Kyllä ja ei. Onhan se pimeys aika rankkaa, oikeasti valoista vain muutama tunti. Ja jos on pilvistä, niin on aika järkyttävän pimeää tuolloinkin. Toisaalta kauniina päivänä on upeaa. Ehkä kuitenkin haluaisin mennä uudelleen kevättalvella mieluummin. Olemme olleet talviaikaan perheen kanssa Lapissa kerran joulun. Silloin on lisäriskinä myös se, että voi olla todella kylmää – no sama riski on myös koululaisten talvilomien aikaan vk 8-10. Tästä Rukan reissusta ja etenkin siellä olevista vaellusmahdollisuuksita voit lukea lisää halutessasi tästä.
Oletko ollut kaamosaikaan Lapissa, mitä mieltä sinä olet, menetkö uudelleen? Miksi menisit/miksi et?
Missä muualla meidän kannattaisi seuraavalla Pyhän visiitillä lähistöllä käydä tai mikä hiihtoreitti/muu reitti kulkea?
Previous Post Next Post

You Might Also Like

18 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin sunnuntai, joulukuu 13, 2020 at 15:31

    Voisin kyllä mennä kaamosaikaan Lappiin, tavoitteena nähdä revontulia. Silloin tällöin niitä näkyy etelämmässäkin, mutta erityisen näyttävä revontulitaivas on vielä näkemättä. Sen näkeminen taitaa kyllä olla todennäköisempää vielä pohjoisempana kuin Pyhällä, mutta tuo revontulihälytys kuulostaa kyllä ihan mahtavalta palvelulta!

    • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, joulukuu 13, 2020 at 21:11

      Niin, Suomea paljon mainostetaan revontulilla, mutta siltikään suurin osa ei onnistu lomillaan niitä pongaamaan. Luonto hallitsee tätä ja hyvä niin. Tuleepahan matkattua pohjoiseen useamman kerran, kun heti ei näe revontulia 😉

      • Reply Maarit - niceMatkaaja sunnuntai, joulukuu 20, 2020 at 01:07

        Lumiseen Lappiin tekisi mieli eikä kuukaudella väliä. Hinnat vaan ikävän kovat – hillitsevät kummasti matkahimoa. Mutta jos kuitenkin tammikuussa…

        • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, joulukuu 20, 2020 at 13:44

          Aivan totta. Majoitus on melko tyyristä, isompi porukka usein tarvitaan, että päätä kohden vähän halvempaa. Itse en onneksi laskettele, se on tyyristä, vaellus on ilmaista!

  • Reply Reissu-Jani sunnuntai, joulukuu 13, 2020 at 21:17

    En ole ollut syvimpään kaamosaikaan Lapissa, mutta vasta tammikuun lopussa helmikuun alussa. Olihan se kuitenkin tarpeeksi pimeää etelän varikselle, kun klo 11 aikoihin alkoi aurinko nousemaan ja klo 14 tulikin jo pimeää. Ekalla reissulla olimme Karesuvannossa Enontekiöllä Metsähallitukselta vuokratussa kelomökissä, jossa ei ollut sähköjä ja lämmitys tapahtui kaminan kautta. Vesi haettiin joesta johon piti kairalla tehdä reikiä. Päivät kuluivat verkkaisesti se mitä kolmisen tuntia hiihdeltiin lähituntureilla ja sitten pitikin taas palata lämmittämään kämppää ja saunaa. Kynttilän ja kaminan tuottamassa valossa oltiin sitten iltapäivä ja ilta. Siinä kummasti rauhoittui kun elämä pyöri perusasioiden äärellä eikä ollut nettiä saati TV:tä katsottava. Oikea retriitti.

    • Reply kodinvaihtaja tiistai, joulukuu 15, 2020 at 10:23

      Huh, huh. Rankka ja samalla ihana, elämän perusasiat toteutui. Ja pysähtyminen hetkeen!

  • Reply Anne / Elämää Nomadina maanantai, joulukuu 14, 2020 at 13:16

    Todella kauniita nuo lumikuorrutetut maisemat myös kaamosajan harmaudessa! Itse olen käynyt Luostolla ja Pyhällä muutamaan otteeseen hiihtämässä kevättalven auringossa, ja jos pitäisi valita, niin se näistä ajankohdista voittaisi. Mutta rentoutumisretriittiin talven pimein aika varmasti toimisi mainiosti, juuri noin, että hyödyntäisi ne muutamat valoisat tunnit tunturissa ulkoillen, ja muuten keskittyisi vain olemiseen, lukemiseen, villasukkailuun ja tulen tuijottamiseen.

    • Reply kodinvaihtaja tiistai, joulukuu 15, 2020 at 10:22

      Aivan totta. Minusta tuntuu, että en ole koskaan ennen lomalla tehnyt niin vähän. Eli retriittiä vastasi tämä loma😊

  • Reply Stacy torstai, joulukuu 17, 2020 at 21:27

    Kovasti tuttuja paikkoja kesällä ja kun kerta varislinnut elävät vanhaksi, niin ehkä samoja kuukkeleita, mille minä tarjosin makkaraa. Ehkäpä sama laavu vielä, missä minä nukuin monta päivää muutama kesä sitten Kävin myös tunturiaavan lintutornissa ja Pyhänkasteenputouksella.

    • Reply kodinvaihtaja lauantai, joulukuu 19, 2020 at 08:06

      Varmasti oli juuri tämä laavu, oli niin ihana paikka, voin kuvitella kesän rauhan!

  • Reply Riina / Mainly Travel Blog perjantai, joulukuu 18, 2020 at 11:11

    Minä niin haluaisin juuri kaamosaikaan lappiin!
    Mutta kiitos tästä, sain inspiraatiota omiin suunnitelmiini talven varalle 🙂

  • Reply Pirkko / Meriharakka perjantai, joulukuu 18, 2020 at 12:19

    Ensimmäinen kokemukseni kaamoksesta on Luostolla vietetty joulu enkä kyllä sen tiimoilta oikein jäänyt sitä kaipaamaan. Mietin, että jos asuisin Lapin talvessa pitempään, niin häviäisivätkö lopulta kaikki syyt nousta aamulla ylös, kun päivää ei kuitenkaan oikeastaan tulisi.
    Viimeksi kävimme Lapissa tammi/helmikuun taitteessa ja silloin osui taas kohdalle paukkupakkaset, eli ehkä, jos Lappiin haluaisi, niin se tosiaan olisi kevättalvi.

  • Reply kodinvaihtaja lauantai, joulukuu 19, 2020 at 08:12

    Niin samat fiilikset oli itsellä ja aloin tuntemaan myötätuntoa lappilaisia kohti: ehkä aina ei ole helppoa olla tehokas työntekijä kaamosaikaan – toisaalta voisi olla terveellistä meille kaikille himmata kaamosaikaan!

  • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning lauantai, joulukuu 19, 2020 at 10:33

    Mä olin sillon viime sesongilla Saariselällä, enkä totta puhuen rakastunut yhtään paikkaan. Lähdin marraskuussa hieman ennen kun kaamos alkoi ja tulin kotiin tammikuussa, kun päivä alkoi taas pitenemään. Mun aikana taivas oli melkein koko ajan pilvessä ja lunta satoi lähes joka päivä. Lunta olikin ennätyksellisen paljon 80-100 cm. Pari päivää oli sellasia, että näkyi kauniit kaamoksen sävyttämät pastellitaivaat, mutta muuten kaikki oli vaan tasaisen harmaata.Näin pari kertaa tosi haaleita revontulia ja se oli myös pettymys. Viimeisenä iltana oli sitten ollu kunnon väriloisto, mutta olin nukkumassa, koska oli vielä viimeinen työpäivä aamulla. Jos lähden vielä joskus Lappiin, niin haluan sinne kyllä syksyllä. Talvella siellä ei ole oikeastaan mitenkään erityisen mukavaa, ellei sitten satu laskettelemaan tai lautailemaan, mitä en ite kumpaakaan tee.

    • Reply kodinvaihtaja lauantai, joulukuu 19, 2020 at 16:59

      Voi vitsit, olispa se ollut ihana päätös työrupeamalle nähdä vikana iltana reposet

  • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, joulukuu 19, 2020 at 15:12

    Kaamosaikaan en ole Lapissa käynyt. Ehdotin miehelle, että oltais menty jouluksi mutta hän on nuoruudessaan viettänyt muutamia jouluja pohjoisessa eikä innostunut. Oli kuulemma pimeää, kylmää ja suurin osa paikoista kiinni. Nykyisin tuo jälkimmäinen ei ehkä pidä paikkaansa mutta päädyimme kuitenkin menemään Lappiin vasta keväämmällä.

    • Reply kodinvaihtaja lauantai, joulukuu 19, 2020 at 17:01

      Ystäväni oli joskus useampana vuonna peräkkäin vk 8 Lapissa ja aina järkyttävät pakkaset ja jumissa mökissä… niin huonoa tuuria

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.