Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ruskaroadtrip Lapissa – Osa I: Muonion Pakasaivo ja Ylläksen tunturit

Tällä viikon reissulla haistelemme maailman puhtaimpia tunturituulia, metsästämme revontulia ja nautimme ruskan eri sävyistä. Päivävaelluksia unohtamatta. Kun Lappia vähän kierrellään, niin kilometrejäkin mittariin tulee. Niin omaan mittariin kuin autonkin mittariin.

 

1. päivä Lempäälä- Hailuoto, ajomatkaa 516km, 6h, Hailuodosta voit lukea tästä erillisestä postauksesta. Jos kaipaa mielenkiintoista pysähdyskohdetta matkalle, niin tälle saaristokohteelle suositus.

2. päivä Hailuoto – Pakasaivo, Muonio, ajomatkaa, 378 km, 5h + tauot. Meidän suositus lounaspaikaksi on nepalilainen ravintola Sauraha Oulussa.

Pakasaivoa kutsutaan Lapin Helvetiksi. Se on kilometrin mittainen ja 60 m syvä rotkojärvi. Sitä kehutaan etenkin upeaksi ruskakohteeksi ja sitä se olikin. Saivo tarkoittaa rotkojärveä. Uusi sana minulle. Entisaikaan ei tiedetty, miten Pakasaivo on syntynyt. Tästä syystä se on kiehtonut ihmisiä ja myös pelottanut. Pakasaivosta muodostui haltioiden palvontapaikka eli seita. Yhden uskomuksen mukaan saivon pohjassa on kolo, josta pääsee kuolleiden valtakuntaan. Valtakunta on Pakasaivon peilikuva eli ylösalaisin oleva järvi, jonka rannalla voi myös elää.. Parkkipaikalta menee lyhyt polku näköalapaikalle. Parhaat näkymät ovat vähän näköalatasanteilta alaspäin.

Täydennystä jääkaappiin haimme Jounin kaupasta Äkäslompolon keskustasta. ”Huh mikä ruuhka, äkkiä täältä pois” – oli maalaistytön fiilis ;-). Kaupan takana olevan järven rannalla voi ottaa tyypilliset Ylläksen yöpuu-kuvat.

Illaksi ajoimme puskaparkkiin Kesänkijärvelle, Kolarin Sahatielle. Näistä upeista maisemista lähti lähti seuraavan aamun vaellus. Jännitti, millaisia maisemia vielä saisimme kokea.

 

3. päivä: päivävaellukset Ylläksellä, 30 km

Pirunkuru (Kesänkitunturi), Totovaara (Aakenustunturi), Särkitunturi

Aamuhetki klo 7 Kesänkijärven puskaparkissa

Aamulla 8 km vaellus (2,5 h meillä, 3h esitteissä). Vaellusta kutsutaan Pirunkurun ponnistukseksi tai tähtipoluksi. Oikeasti ensimmäinen on se oikea nimi, kuvaa reittiä hyvin. Reitti ei ole märän kelin reitti, sen verran rakkakivikkoa siihen osuu. Jos huono keli, niin silloin suosittelisin, että ehkä parempi on tehdä Kesänkijärven kierros (5,6 km, 2h) tai Kiirunankieppi, joka alkaa Varkaankurun kodalta Luontokeskus Kellokkaan takaa (2,5h, 8 km). Toisaalta ponnistusta vain Pirukurun osuus, max 1km aina Kesänkitunturille saakka, muu osa leveää metsäpolkua/sorapolkua. Etenkin helppoa puolivälin jälkeen, johon osuu juuri sopevasti upea Tahkokurun kota nuotiopaikkoineen ja vessoineen. Kuljimme reitin aamutuimaan klo 7.30-10, joten vaikka oli ruskaviikot vilkkaimmillaan, niin saimme paria lenkkeilijää/polkujuoksijaa lukuunottamatta taivaltaa nauttien luonnon rauhasta.

Yllästunturi olisi ollut kiva huiputtaa. Gondolihissillä se menisi tunnissa ja 13€ hintaan, mutta aikataulumme ei antanut myöten. Ja ehkä sinne päädytään joskus laskettelemaan, niin se on sitten luonnollinen kohde.

Pirunkurun reitin jälkeen ajoimme n. 40 minuuttia Totovaaaran Pirtille (Totovaarantie, 99100 Kittilä). Siitä lähtee esitteissä 4,5 h vaellus, mutta meille 3 h vaellus. Tämän 13 km rengasreitin tavoitteena on valloittaa Aakenustunturi. Pohdimme pitkään mennäkö Moloslaen reitin, joka kulkee Moloslehon porokämpän ja 70 vuotta sitten tippuneen lentokonevanhuksen Junkersin raunioiden kautta. Päädyimme kuitenkin kiertämään kaksi kilometriä pidemmän Totovaaran tunturireitin. Ja oli varmasti parempi valinta. Aakenustunturin huipulla oli upeat näköalat. Huipulta hieman alaspäin on oikeasti jopa mahtavat puiset nojatuolit maisemien ihailuun!!!

Tunturilta laskeutumisen jälkeen polku menee ensin aivan ihanaa pehmeää pientä metsäpolkua, mutta viimeiset aivan liian tylsät kilometrit menevät vanhaa tukkiautotietä pitkin. Siinä vaiheessa alkoi jo epäilys tulla mieleen missasimmeko jonkun merkin, kun merkkejä loppumatkassa ei käytännössä ole. Reittimme oli lyhyempi varmasti siksi, että jotenkin missasimme Haavepalon kodan.. Ehkä se oli se kohta, jossa juoksimme karkuun kovaa vauhtia, kun isomman ryhmän mukana ollut koira ärjyi oikein kunnolla meidän Ronjalle.

Suomaisemaa sentään loppureitillä oli

Totovaaralta ajoimme Särkitunturin huiputukselle tunnin osoitteeseen Särkitunturi 1 (Rovaniementie 1512, Muonio).

Särkitunturi on todella helppo huiputus, 45 min nousu ja vähän vähemmän alaspäin, 3,2 km. Varaa kuitenkin reilusti aikaa, väitän että haluat istuskella ja haahuilla huipulla. Ihailtavaa riittää pidemmäksi aikaa!!! Reitti käy  koko perheen reitiksi, ylös pääsee vaikka vaunuilla. Ja meille helppo reitti  kyseisen päivän kolmanneksi vaellukseksi, ”iltalenkiksi”. Tämän vaelluksen voi tehdä lenkkareissa!!!! Ja auringonlaskun aikaan saimme nauttia huipun maisemista melkein keskenään. Auringon nousun aikaan kannattaisi kyllä olla paikalla, aurinko nousee ns. paremmalta puolelta maisemaa.

Särkitunturi on sen verran matala, vajaa 500m, että vasta huipun lähellä alkaa puuton osuus. Sitä ennen matka on vehreää ja metsäistä. Joku on postauksessaan kuvannut metsäistä osuutta tylsäksi. Minusta se on valloittava, kelottuneita puita siellä täällä ja Särkivaaran kodan vieressä olevaan lampeen heijastuivat ruskanväriset puut upeasti. Kodalla on must pitää tauko, se on juuri sopevasti puolivälissä matkaa.

Tunturin laen lammet sekä mielettömät maisemat jokaiseen ilmansuuntaan ovat se juttu Särkitunturilla. Olimme huipulla toista tuntia ja kuvia otimme niin paljon, että akut loppuivat. Kuvat eivät pääse oikeuksiinsa, olisi pitänyt olla drone, jotta olisi kokonaisuuden paremmin saanut ikuistettua kuviin. Tänne sinun pitää mennä.

 

Särkitunturia kutsutaan tunturinpäälliseksi paratiisiksi! Näissä maisemissa todella jaksoi vielä tehdä iltalenkin – tämän päivän lukemat olivat 43835 askelta ja 33km!!! Wow!

Särkitunturia osa pitää Suomen kauneimpana maisemana, osa taas Nattasia ja osa Saanatunturia. Ja Lapin ulkopuolella oikeutetusti Koli on paras. Mikä on sinun kaikkien aikojen suosikkisi Suomessa? Oletko kenties ollut kaikissa näissä ja osaat verrata tai oletko ollut jossakin kohteessa kaikkina vuodenaikoina ja mikä siitä näkökulmasta kertoisit?

Särkitunturilta matka jatkuu Inariin … Lue seuraavasta postauksessa tästä: Saamelaismuseo Seidasta, Ketunpesänkolosta, läskipyöräilystä ihailemaan auringonlaskua Kaunispäälle sekä Kiilopään ja Iisakkipään vaelluksista. Ja Roadtripin jatkosta..

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Marika / Matkalla Missä Milloinkin lauantai, syyskuu 26, 2020 at 20:33

    Me ollaan oltu Nattasella, Särkitunturilla, Saanalla ja Kolilla. Särkitunturin huipulla oli todella kaunista monine pienine lampineen. Mutta Pyhä-Nattasella oli aivan haltioissani! Jo kävely huipulle tuntui seikkailulta. Pyhä-Nattasella tosin ei ruska ole mielestäni pääseikka vaan upeat kivikkomaisemat.

    Kulkeeko Totovaaran tunturireitti kansallispuiston alueella? Sitä me emme olekaan kulkeneet.

  • Reply Mari /Kodinvaihtaja sunnuntai, syyskuu 27, 2020 at 18:28

    Totovaara ei ole kansallispuistoa. Reitistä oli hankala löytää tietoa. Sitä myös rankalla kädellä uudistetaan isoille massoille. Sorauritetaan polkua. Aakenustunturi on kaunis.

    Nattasilla ei ruskaa nähnyt tosiaan käytännössä ollenkaan. Onneksi saimme sateettoman päivän, sateella reitti ikävä.

  • Reply Arja/ Elämänmakuisia matkoja torstai, lokakuu 1, 2020 at 00:22

    On kyllä upeita maisemia! Hurjan paljon saitte mahtumaan päivään reittejä ja kilometrejä. Kauniit maisemat ja ruskaakin kivasti.

    • Reply kodinvaihtaja torstai, lokakuu 1, 2020 at 18:26

      Ei pitänyt mennä näin paljon, mutta seuraavaksi päiväksi luvattiin järkkyä keliä (ja sitä se olikin), joten otettiin ilo irti huippupäivästä. Seuraavana päivänä ei paljon olisi jaksettukaan reippaalla.

  • Reply Heidi - Maailman äärellä perjantai, lokakuu 2, 2020 at 14:50

    Wau mikä reissu teillä ja ihanat ruskakuvat. Aika pitkät patikat ootte jaksaneet taivaltaa! Oma kaipuu pohjoiseen vaan kasvaa. Toivottavasti sitten ensi syksynä vihdoin noihin ruskamaisemiin♡.

    • Reply kodinvaihtaja perjantai, lokakuu 2, 2020 at 15:23

      Tämä syksy on niin ihana, myös etelässä. Päästään nauttimaan täälläkin. 4 vuotta sitten ruska Lapissa oli pliisu.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.