Kniivilän kotiseutumuseossa on vuodelta 1914 Samuli Paulaharjun esittely Hailuodosta: ”Kaikille lienee ainakin nimeltä tuttu Hailuodon iso paripeninkulmainen saari Oulun edustalla. Lähes nelipeninkulmaisen selän takana on se Oulusta, aavan länsipuolella avautuvan ulapan laidassa. Elää tällä saarella työteliäs väestö, ystävällinen, vieraanvarainen, keskenään sopuinen. Elää tällä saarella työteliäs väestö, omaa elämäänsä muista erotettuna kautta aikojen. Siksi siellä onkin paljon säilynyt muistelmia vanhoista hyvistä tavoista, entisestä yksinkertaisesta elämästä.
Otsikon ”Mieluummin syksyllä myrskyssä kuin kesällä ruuhkassa ” lainasin ystäväni whatsapp viestistä hänen kiertäessä syyskuussa Saariston rengastietä. Voin yhtyä lauseeseen, meren ääressä oleilu sateessa on jotain maagista. Kuitenkin hiekkadyynien läpi rantaan kävellessä tulee tunnemuisto siitä, miten kesäinen aurinko paahtaa ihoa..
Saavuimme Hailuotoon talviaikataulun viimeisellä vakiovuorolla klo 23. Pimeässä tuntui hämmennyttävästi siltä, että lautta ei liikkuisi, mutta puolen tunnin päästä me ja kaksi muuta autokuntaa ajoimme Hailuodon saarelle.
Hailuoto on 1000 vakiasukkaan ja n. 700 mökkeilijän kotikunta. Ajoimme n. 30km melkein saaren perälle ja yövyimme autossa Ranta-Sumpun yleisellä parkkipaikalla. Olimme valinneet tämän, sillä parkkiksella piti olla wc. No emme löytäneet. Parkkipaikalta lähtee 900m puupolku Marjaniemeen majakan ympäristöön. Aamusta heti suuntasin koiralenkille sinne.
Marjaniemen alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Jo 1700-luvulla alueen asukkaat aloittivat luotsitoiminnan ohjatessaan laivoja Ouluun, joka sijaitsee 50km päässä. Ns. luusitupa on rakennettu 1850 ja korotettu nykyisenlaiseksi kaksikerroksiseksi tähystysrakennukseksi 1900-luvun alkupuolella. 1870-luvulta ovat rannassa olevat majakkahenkilökunnan asuinrakennukset. Ns. uusi luotsirakennus on rakennettu 1962 ja se toimii nykyisellään hotellina. Nykyisin loma-asuntoina toimivat rannan punaiset mökit ovat alunperin toimineet 1900-luvun alussa kalamajoina, kun alueelle on tultu kauempaakin silakkaa pyytämään.
Marjaniemen hiekkaranta ja dyynialue on luonnonsuojelualuetta, joten puupolkujen käyttö on tärkeää. Poikkeuksena se, että rantaviivaa pitkin saa kulkea. Hailuoto saarena on nuori, ensimmäiset poukamat nousivat merestä 2000 vuotta sitten ja edelleen maa kohoaa noin metrin vuosisadassa. Saari siis suurenee ja ehkä on joskus osa manteretta?
Hailuoto on biologin unelmapaikka. Siellä kasvaa kasveja, joita ei kasva missään muualla maailmassa kuin Itämeren alueella. Tällainen on kuulemma pohjanlahdennauha. Alue on myös lintubongareille ainutlaatuinen, alueella on tunnistettu 300 eri lintulajia, joista kolmannes vierailee saarella säännöllisesti. Kyltissä varoitetaan vihaisesta tiirasta, mutta häntä emme kohdanneet. Ehkä jo lähtenyt muuttomatkalle Etelä-Afrikkaan.. Ei estä korona heitä. Pieni harmitus iski, kun mietin joulukuun peruuntunutta matkaa sinne.
Ennen lautalle menoa pysähdyimme kotiseutumuseolla keskusta-alueella. Alue on laaja, noin kolmisenkymmentä rakennusta. Museo olisi auennut vasta puoliltapäivin ja olimme lähdössä saarelta karkuun pahempaa myrskyä, joten ihailimme entisaikojen elämää pihapiiristä käsin.
Just ja just mahduimme lautalle (kaksi autoa olisi enää mahtunut). Seuraava lautta olisi mennyt tunnin päästä. Jännitettiin pitkään mahdutaanko, sillä etuajo-oikeutettujen autojen jono oli huisin pitkä… Eli näin voi käydä syyskuussa klo 10.30…
Hailuoto on syyssäässä oiva paikka retriittimentaliteetilla matkailevalle. Jopa kirjasto löytyy, se on kolme päivää viikossa auki. Toisaalta voisin suositella matkaa tänne myös kuherteleville romantikoille – saarelta löytyy muutama tunnelmaan sopiva kahvila ja ravintola. Koiraihmiset on huomioitu koirien uimarannalla. Ronja riehaantui vapaana nauttimaan merituulesta ja tassujen alla liukuvasta pehmeästä hiekasta.
P.S. Sunikarin hiekkarantaa kehutaan kovasti. Jos ei olisi sade yltynyt, niin siellä olisimme vielä halunneet piipahtaa.
20 Comments
Kovin ovat erinäköiset maisemat näin syksyllä verrattuna alkukesään jolloin kävin Hailuodossa yhden vuorokauden ajan. Tällöinkin – vaikka ennen lomakautta, olivat lautat aivan täynnä ja sai jännittää pääseekö lauttaa. Hailuodon luonto oli erittäin kiinnostavaa, ja tuolla Marjaniemen hiekkarannalla oli kiva kävellä auringossa – ihan kuin etelän lomakohteessa.
Kesäkuussa ennen juhannusta hyvällä kelillä olisi paras. Sesonkiaikaan en menisi, parkkipaikkatilanne ei paras… ja vaikka lauttoja menee enemmän, niin silti…
Harkitsimme elokuussa Hailuodossa käymistä, mutta valitsimme Perämeren kansallispuiston. Hailuoto kuitenkin kiinnostaa luontonsa puolesta. Ehkäpä seuraavalla kerralla ehdimme pistäytyä siellä.
Vaelsitteko Perämerellä vai meloitte? Varmasti minunkin kohde!!!
Kävimme lyhyellä patikalla ja tutustuimme Selkä-Sarven saareen.
Hailuoto on keikkunut pitkään mun toivelistalla. Suosituksesta huolimatta haluaisin nähdä sen kesän loistossa. Kesäinen saaristo on sellainen asia, johon olen ihan heikkona. Nuo punaiset mökit ovat kyllä syötävän suloisia!
Suosittelen päivän ekaa lauttaa, nyt se meni jo 5.30, siihen ei varmasti ruuhkaa!
Itse en ole harmikseni vielä käynyt Hailuodossa, mutta saattaapa olla hyvin ensi kesän lomakohteita. Paljon sieltä olen kuvia katsellut ja postauksia lukenut, kaunis ja mielenkiintoinen paikka kaiken kaikkiaan. Syksyisessäkin ilmassa on siellä oma tunnelmansa ja oikeastaan tuollaiset olosuhteet ovat todellisempia ympäri vuoden kuin ne kesän aurinkoiset päivät hiekkarannalla.
Olisi mielenkiintoista oikeasti olla Hailuodossa yksin omalla retriitillään ja päästä juttelemaan paikallisten kanssa.
Samaa mieltä tuosta, että mieluummin liikkuisimme, Suomessakin, vähemmän ruuhkaisina aikoina, mutta valitettavasti kelvolliset säät loppuvat kyllä jossain vaiheessa syksyä ja samoin monet paikat menevät kiinni. Rauman merimuseoon pääsimme asiasta erikseen sopimalla perjantaina, sillä talvikaudella se on auki enää vain lauantaisin. Louhisaaren kartanoakin olemme ajatelleet, mutta eihän sekään kohta enää ole auki. Eli Suomen kausi on kovin lyhyt, jos haluaa käydäkin jossain kohteessa.
Näinhän se on. Muualla kuin kaupunkikeskuksissa/sesonkipaikoissa on pitkälti vähintään loka-maaliskuu suljettu.
Kiinnostaa Hailuoto kovasti. Tiedätkö voiko noita mökkejä vuokrata? Missä te yövyitte?
Me yövyimme autossa Ranta-Sumpussa. Nuo kuvassa olevat mökit ovat vuokrattavia. Samanlaisia mökkejä ilman upeaa historiaa löytyy myös Ranta-Sumpusta. Siellä oli muutaman mökin pihassa auto. Ranta-Sumpusta pääsee suoraan Beachille, siksi pidän siitä.
Hailuoto on kyllä sellainen kohde, joka pitää käydä kokemassa jos tuolla päin liikkuu. Tosin kyllä minäkin käännyn siihen porukkaan, joka vierailisi tuolla kesällä. 😅
Ihan ymmärrettävää!
Olen myös Hailuodosta haaveilija! Bättre Folk-festari on kiinnostellut paljon, mutta näyttää aika taianomaiselta nyt syyssäässä!
En ollutkaan kuullut moisesta festarista. Silloin on varmasti menoa ja meininkiä saarella 👍👍👍
En ole koskaan käynyt, mutta tänä kesänä olen nähnyt monen käyvän täällä somen välityksellä ja siksi tämä tuntui jo etäisesti vähän tutulta, jos nyt näin voi sanoa. 🙂 Nuo punaiset mökit sai mun huomion. Ollappa niissä pari ajatonta yötä!
Mä heitin sen Hailuoto retriitti ajatuksen ihan spontaanisti juttuun, mutta oikeasti kiinnostaisi. Retriitti punaisessa tuvassa. Jos kirjoittaisin kirjaa, sitä olisi ihana kirjoittaa Hailuodossa, jopa syksyllä
Hailuoto on mukava paikka pienellä kesätuulella, joka pitää paarmat pois kimpusta. Näin syksystä ja myrskyllä ei oikein nappaa, eikä tule käytyä, vaikka vieressä onkin. Talvella taas, etenkin jso jäätie on auki, niin mahtava paikka!