Terveyskirjaston mukaan Senegalissa esiintyy malariaa läpi vuoden, mutta tammi-kesäkuussa riski on pienempi maan läntisessä keskiosassa. Estolääkitys kuitenkin tarvitaan AINA.
”Malaria eli kansanomaisesti horkka on Plasmodium -suvun itiöeläinten levittämä loistauti. Eliö leviää Anopheles suvun hyttysten välityksellä ihmisen maksaan ja siitä veren punasoluihin.” Kuulostaapa epämiellyttävältä…
Photo by wolfgang Hasselmann, unsplash.com
Hankkiessani maahanpääsyn edellyttämää keltakuumeroketetta (niitä ei kyllä koskaan kyselty, tulliviranomaiset päinvastoin tuhahtivat keltaista rokotustodistusta ja heittivät sen tiskillä takaisin) keskustelin lääkärin ja hoitajan kanssa. Molemmat järkyttyivät ajatuksesta lähteä malaria-alueelle ilman malaria lääkitystä. Sen sijaan Etelä-Afrikassa asuvat tuttuni kertoivat, että matkustaessaan ympäri Afrikkaa, he eivät koskaan käytä lääkitystä vaan noudattavat huolellisuutta. Huolellisuus tarkoittaa sitä, että pitkät vaatteet ja hyttysmyrkyt ilta-aikaan käytössä, luonnollisesti auringonlaskun jälkeen myös turhaa ulkoilua vältetään. Tärkein ohje heiltä oli: heti lääkäriin, jos oireita. Samaa viestiä toi belgialainen nainen, jonka kodissa Senegalissa asuimme. Hän ohjeisti meitä pienten oireiden kohdalla hakeutumaan lähikylän apteekkiin, vähän isompien oireiden tullessa mennä lähikaupunkiin, 10 km päähän Salyyn paikalliselle terveysasemalle ja vakavempaa tilannetta huomioiden saimme häneltä Dakarissa asuvan omalääkärin yhteystiedot. Hän ohjeisti meitä myös ostamaan hyttysmyrkkyä, jossa DEET on 50% (Diethyltoluamidi) – no vahvin, jota löysimme oli Deet 30%, sillä lopulta mentiin.
Seurueeseemme kuului neljä 13-22v lasta. Minua hämmästytti miten tarkkaan he perehtyivät asiaan, jopa nuorin googletti aiheesta. Kaikki me huolestuimme, kun kotiapulaisemme vei hyttysverkot sängyistä pesuun ja ne eivät ilmestyneet iltaruokaan mennessä takaisin. Aihe myös yhdisti meitä: aamupalalla läpikävimme kuinka monta hyttysenpistosta olimme saaneet jne. Ensimmäisenä yönä oli helpompaa, sillä oli viileämpää, loppuloman taas jouduimme nukkumaan alusvaatteilla ilman pussilakanaa, kun oli niin kuuma. Olisi ollut halu tuulettaa huoneet illan tuoman viileän tuulen avulla, mutta emme voineet houkutella hyttysiä. Kuumuus pakotti käyttämään tuulettimia, jotka taas aiheuttivat haastetta hyttysverkkojen pysymisessä paikoillaan.. Hyttysten ininää ei kuullut tuulettimen hyrinän ylitse. Tutkimusten mukaan hyttysverkkojen käyttö vähentää puremia 50%.
Malarian itämisaika on minimissään viikon eli kymmenen päivän reissun aikana suurella todennäköisyydellä emme tule sairastumaan reissussa vaan jos sairastumme, niin koti-Suomessa.
Lukijaa varmasti ihmetyttää, miksi leikkiä vakavalla sairaudella. Emme leiki sairaudella vaan riskillä. Syynä isolta osin raha, eurot. Tuntuu hurjalta laittaa lääkkeeseen perheeltämme 600€ (6 x 100 €), lääkkeeseen, joka ei varmuudella estä malariaa. Perheestämme vain mieheni voisi ottaa edullisempaa lääkettä (Lariam 50€), minä ja lapset joutuisimme ottamaan kalliimpaa lääkettä, sillä omaamme sukuni puolelta vahvan sukurasituksen skitsofreniaan. Lariam lääkitys sisältää suuren riskitekijän psykoottisiin oireisiin ja sukurasitus skitsofreniaan on kontraindikaatio tälle lääkkeelle. Onneksi terveydenhuollon ammattilaiset Suomessa tuovat kyseisen asian ja riskin hyvin selkeäsanaisesti esiin. Ja kysyvät riskistä suoraan. Nimittäin etelä-afrikkalaiset tuttumme kertoivat monista tutuistaan, jotka ovat ”seonneet” lääkkeen käytön jälkeen.
Photo by Kelly Sikkema, unsplash.com
Miten meille sitten kävi? Lähtöpäivänä kotiin, yksi meistä alkoi oksentaa lentokentällä ja toinen lentokoneessa. Yksi malarian oire on pahoinvointi ja oksentelu. No tämä pahoinvointi jäi yhden päivän mittaiseksi, joten viestitti normaalin vatsapöpön olevan kyseessä. Suositellaan, että oireita tulee seurata kolme kuukautta matkan jälkeen. Alkuun jännitti, että miten ei käy kun vielä korona-aikakin tuli. Ei sitten tautia saatu.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Oletko saanut sivuoireita Lariamista? Oletko itse matkustanut ilman malarialääkitystä?
24 Comments
Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitua
Kiitos!
Malarone maksaa reilu 50e ja on varmasti parhain. Koronarokotetta en ottas ikinä kun näin vähän aikaa kehitelty
Oletan, että monet maat tulevat kieltämään maahanpääsyn ilman rokotetta. Ja haluan matkustaa 😉
En ole matkustanut malaria riskialueilla ilman estolääkitystä. Malaronea olen käyttänyt eikä siitä ole tullut mitään sivuoireita – Lariamiasta niin voi tulla. Olen katsonut että terveyden kannalta pieni investointi estolääkitykseen kuin malaria ja siihen päälle sairaalahoidot Suomessa tai ulkomailla. Parin viikon kuuri – 100€ ei ole paha hinta, kun vertaa matkan kustannuksiin. Lisäksi mukana on oma hyttysverkko, jonka olen käsitellyt permetriinillä. Näin voin varmistaa että majoituksessa on aina ehjä verkko ja siinä on tuo hyttysen estokäsittely mukana. Hyttysmyrkyt kulkee myös mukana.
Todella hyvin olet varautunut, respect.
Lariamista ei ole lainkaan kokemusta, me ollaan käytetty aina Malaronea ja tullaan kyllä käyttämään sitä jatkossakin. Paikallisille tietysti pistoilta suojautuminen on keino varmaankin eniten käytetty keino ehkäistä malariaa. Omaan korvaan Afrikassa päiväntasaajan läheisyydessä matkustaminen, erityisesti kaupunkien ulkopuolella, kuulostaisi hurjalta.
Mielestäni meiltä on muuten noita keltakuumetodistusta aina vaadittu.
Lopulta hyttysiä oli yllättävän vähän, ehkä johtui kuivasta kaudesta. Asuimme laguunin vieressä, jossa sadekaudella on varmasti hurjasti kaikenlaisia ötököitä.
Olen matkustanut malaria-alueella vain kerran, Keniassa. Silloin meiltä kyllä vaadittiin sekä rokotukset että malarianestolääkitys. Lariam oli lääkkeeni. Niin tutulta kuulostavat nuo pitkähihaiset vaatteet ja hyttysverkot. Olin Opettajat ilman rajoja -projektissa ja meitä oli seurue. Malaria ei iskenyt kehenkään, mutta mahatauteja kävi läpi yksi jos toinen. Ollaan niin oudolla alueella muuhun matkustamiseen verraten, että noita riskejä on vaikea ajatella.
Oikestaan matkaa etukäteen miettiessä en niin edes miettinyt tätä kuluerää. Rokotukset eivät ole kuluerä, kun eivät ole kertakäyttöisiä. 600€ Lisälasku viikon maassaolosta taas on
Hyvä että selvisitte ilman ikävää tautia. Tuon Lariamin hurjista sivuvaikutuksista olenkin kuullut tarinoita. Jäin vielä miettimään, että miten paljon siellä malariaa esiintyy?
Kuivalla kaudella ei ilmeisesti paljonkaan, mutta tarkkoja tietoja haastava löytää.
Mekin olemme lähes aina noudattaneet suosituksia ja syöneet Malaronea riskialueilla.
Kevättalvella Guyanassa, Surinamessa ja Ranskan Guyanassa tosin skippasimme sen sillä ajatuksella, että rannikon kaupungeissa, joissa enimmäkseen liikuimme, riski oli kuulemma pieni ja oikeastaan vain Surinamessa sademetsälodgessa Suriname-joen rannalla pari päivää riski oli vähän suurempi.
Toki sen lisäksi olemme käyttäneet pitkähihaisia ja -lahkeisia ja/tai hyttysmyrkkyjä iltaisin.
Riskinarviointia tämä matkustus monen muunkin asian suhteen on. Kuten nykyisellään koronankin suhteen .
Mielenkiintoinen juttu. Itsekkään en malaria lääkettä söisi, ellei olisi pakko sillä olen sen kuullut aiheuttavan vaikka mitä. Meksikossa kyllä toisaalta pelotti dengue sillä sen oli muutama kaveri siellä sairastanut, ja sekin kuulosti aika hirveältä taudilta… Onneksi Suomen hyttyset ei kanna näitä tauteja. Vielä.
Itse asiassa Suomenkin historiasta löytyy muutama case, jossa kotimaiset hyttyset ovat malariaa kantaneet. Äärimmäisen harvinaista toki.
Denguekuume on ensimmäisellä kerralla yleensä vaaraton, mutta sitten jos sen saa toistamiseen, niin on yleistä, että tulee vakavampi tauti. Malarian oletetaan lisääntyvän tulevina vuosina entistä pohjoisemmassa ilmastonmuutoksen takia. Joissain Välimeren alueen maissa on jo nyt kohonnut riski saada malaria.
Kääk.. Tätä varmasti alkaa olemaan matkustuksessa muutoinkin, eri tyyppisiä uusia riskejä.. Mutta toivottavasti ei meillä malariariskiä, hyttysiä kun meillä piisaa…
Mietin näitä samoja asioita, kun lähdin toissakeväänä reppureissaamaan Keski-Amerikkaan. Otin keltakuumerokotteen, koska en ollut varma, menenkö myös Etelä-Amerikkaan. Todistusta ei kukaan ole koskaan missään kysynyt, mutta onpahan sekin nyt sitten otettu, ja sen pitäisi olla voimassa koko loppuelämän.
Malarialääkkeet ostin myöskin, koska pelkäsin, että Guatemalassa olisi paljon hyttysiä. Googlailin noita eri lääkkeitä ja hyttyskantoja, että missä päin maailmaa mikäkin lääke olisi tehokkain. Olen sairastanut nuorena vakavan masennuksen, joten en uskaltanut ottaa riskiä Lariamin kanssa, vaikka mitään psykoosialttiutta en omaakaan. Luin kuitenkin Lariamin aiheuttamasta kohonneesta itsemurhariskistä.
Päädyin sitten ostamaan parin viikon annoksen Malaronea. Lopulta totesin jo Belizessä ollessa, ettei hyttysiä ole nimeksikään, ja jätin lääkkeet syömättä. Onneksi niissä näyttää olevan päiväystä toukokuulle 2023, joten onpahan sitten valmiina, jos tulee tässä lähivuosina ajankohtaiseksi lähteä malaria-alueelle.
Sun pitää nyt varta vasten covidin jälkeen tehdä eka reissu malaria-alueelle, että ei mene lääkerahat hukkaan 😉
Me, noin sata vuotta sitten, Väli-Amerikassa mentiin puoli vuotta ilman malarialääkitystä (ja malariaa). Varmaan köyhillä opiskelijoilla oli raha iso syy siihen, mutta myös ne surullisenkuuluisat sivuoireet huoletti. Oltiin hostellissa, jossa toinen huonekaveri sai malarian, toinen denguen, joten moukan tuuria oli mukana.
Aika hurjaa oli varmasti, kun vierestä kaatui jengiä petiin..
Lariamia olen syönyt useaan otteeseen nuorempana. Ei ole tullut mitään oireita. Nykyisin en enää malarialääkitystä kovin helposti aloita. Etenkin jos olen varsinaisella malaria alueella vain joitakin päiviä ja osan ajasta kaupungeissa tai matalamman riskin alueilla, niin ei nappaa heittää nappia naamaan.
Niin, lopulta on aika helppoa myös vältellä ulkoilua pimeällä ja olla muutoin tarkka.