Suomen suurin matkablogiyhteisö

Mainettaan paljon helpompi päivävaellus, Trolltunga Norjassa, 22 km

Trolltungan vaelluksen vaativuus nousee esiin sekä kohteen virallisilla sivuilla että ensimmäiseksi google hauissa nousevista blogikirjoituksista (kirjoitukset usean vuoden takaa, jolloin ensimmäistä 4 km matkaa ei ollut vielä korvattu tiellä). Ja paskan marjat sanon minä, 47 v keskiäkäinen nainen. Vaellus sopii jokaiselle hyväkuntoiselle aikuiselle, jolla ei ole nivelvaivoja tms  sekä liikunnalliselle yli 10-vuotiaalle lapselle (ilman kantamuksia). Toki pitää olla kesä ja riittävän hyvä sää.  Itse koimme Bergenin päivävaelluksen (Mt. Ulrikelta Mt Floyenille)  selkeästi raskaaampana (lue lisää tästä) – Bergenin vaellus oli n. 18 km ja Trolltungan vaellus 22 km. Mutta tietyt asiat pitää olla huomioitu Trolltungan valloituksesssa, joten lue artikkeli loppuun asti.

Tätä maisemaa ei kuitenkaan koe kaikkialla, joten pieni valmistauminen kannattaa ja lähde rohkeasti matkaan:

Sää ja vaatetus

Norjan säät vaihtelevat, saman päivän aikana voi aurinko paistaa täydeltä terältä ja sitten taas sataa kaatamalla ja yhtäkkiä pilvet valtaavat ja et näe eteesi.  On epätodennäköistä saada huippusää, vettä kestävää ja lisäksi lämmintä vaatetusta tarvitset mukaan.

Aina välissä tuli sadetta tai tuuli, oli kylmä ja kuorivaatteet heitettiin juoksulegginssejen ja pitkähihaisen paidan päälle. Tauolla ja huipulla oli tarpeen vielä lisäksi kevytuntsikka, käsineet ja pipo (huom olimme vaelluksella heinäkuussa). Jalassa oli hyväpohjaiset vaelluskengät. Pitoa sileäpintaisilla kallioilla kiivetessä(ja etenkin alaspäin märällä kalliolla lasketellessa) tulisi olla kenkien pohjissa ja veden kestävyys olisi myös hyvä, mutta eiköhän parikymppiset voi vetää reitin huonommissakin jalkineissa. Tällä reitillä vaellussauvoista ei ole hyötyä vaan voi olla pahimmillaan jopa vaaraa, kallio-osuuksia kun on niin paljon – sauvani päätyivät päivärepun remmeihin roikkumaan.

Parkkeeraus

Vaelluksen kestoon ja jaksamiseesi vaikuttaa isolta osin  se, mihin autosi parkkeeraat. Ylimmälle parkkipaikalle mahtuu vain 30 autoa. Jos olet riittävän ajoissa, niin osta tämä parkkipaikka (ainut jonka voi etukäteen ostaa). Tämä on  suositeltavin vaihtoehto ja halvin, 600 NOK. Jos et saa yläparkkipaikkaa, niin ei hätää, 4km alempana on 500 NOK maksava parkkipaikka, johon mahtuu 180 autoa. Ole paikalla aikaisin, me olimme klo 7 ja kolmannes paikoista oli enää vapaana, vaikka oli epävakainen sää ja asteita 15C.

Parkkipaikalta, P2 voi hypätä kymmenen paikkaisen pikkubussin kyytiin (130 NOK/hlö), joka alkoi liikennöidä klo 6.30. Netistä sai varata yhteen pikkubussiin paikat (ja ne olivat saman päivän aamuna klo 03 Bergenistä lähtiessämme kaikki jo varatut), mutta kaksi bussia liikennöi. Mieheni kommentoi hyvin, että kotona voi kävellä asvalttitietä, jos haluaa. Jätä siis energiasi vaikka  seuraavan päivän vaellukseen sen sijaan, että kävelet ensimmäiset 4 km tätä reitin korkeuskäyrällään haastavinta (kohtisuoraa zigzag tietä) ja tylsintä osuutta (myös jaloille vahingollisinta). Jos joudut pysäköimään monta kilometriä alemmalle parkkipaikalle P3, niin sitten olet ongelmissa – sieltä toki kulkee bussi harvakseltaan keskimmäiselle parkkipaikalle.

 

Reitti

Yläparkkipaikan läheltä pikkubussin päätepisteeltä lähtee yhteen suuntaan 11 km vaelluspolku, joka on periaatteessa hyvin merkitty (punaiset merkit/nuolet maassa), mutta huomioi, että huonolla säällä et näe niitä. Nykyisellään noin 80 000 vaeltajaa kulkee polkua vuosittain, joten vain hetkittäin emme nähneet muita kulkijoita. Reitillä on kilometrin välein kyltit.

Reitin alkuosa on pitkälti hivuttavaa nousua koko ajan, siten loppumatka nousua ja laskua vuorotellen. Kuitenkaan mitään mahdotonta nousua ei ole missään. Vertaan esim. Kolin kansallispuistoon, jossa oli todella nousua (lue lisää tästä). Menomatkalla emme pitäneet taukoa ollenkaan, kun sataa tihutteli ja odotimme koko ajan, että josko tulisi raskaampi osuus ja pidämme sitten tauon. Hieman hankalimmat kohdat oli muutettu helpoiksi esim. rakentamalla sillat virtakohtien ylitse. Nepalilaiset Sherpat ovat muutoinkin tehneet hyvää työtä polun kunnostamisessa, sillä moneen nousukohtaan on hakattu kallioon jalanmentävä kolo ja tasaisista kivistä on laitettu askelmia hieman haastavempiin kohtiin – sekä käytännöllistä, että kaunista sanon minä. Tällä reitillä ei siis tarvitse olla norjalainen perhe pärjätäkseen vaan kannustaisin liikunnallisia suomalaisia perheitä myös matkaan.

Lumella käveltävää polkua oli ehkä n. puoli kilometriä yhteensä. Reitti on turvallinen, vain yhdessä kohdin polku meni kapeaa kohtaa ihan jyrkänteen viertä. Korkeanpaikankammoinen voi siinä kohtaa pitää narusta kiinni. Yhdellä lumiosuudella oli varoitus siitä, että olisi hyvä pysyä polulla, sillä vieressä oleva lumi muodostaa sillan veden päälle. Saimme ihastella myös norjalaisen perheen lasten ilakointia yhdellä lumiosuudella, lapset hyppivät ja laskivat peppumäkeä.

Noin puolen välin jälkeen vähän väliä polku kumpuilee  Ringeldalsvatnet-näkymien ääressä. Jos olet väsynyt, niin tämän jälkeen et enää ole. Turkoosinvihreä vesi vuonojen ympäröimänä antaa esimakua siitä mitä tulossa on!!!

Menomatka ilman taukoja kesti 3h 5min, paluu kolmen melko pitkän tauon kanssa myös 3h 5min. Eli kokemuksemme on, että menomatka oli enemmän nousua. Paluumatkalla kalliot olivat kuivuneet ja puolijuoksua tulimme alaspäin. Monet vaeltajat matkasivat Trolltungalle rinkkojen kanssa tavoitteenaan yöpyä huipulla. Voihan niin toki tehdä, mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, että tälle vaellukselle ei kannata telttoja raahata. Toki jos haluaa keskiyöllä/aamuyöllä täydellisen Instagram kuvan, niin sitten, mutta muuten ei. Norjasta löytyy paljon upeita kunnon rengasreittejä, tämä reitti on juuri sopiva päivävaellukseksi.

Kuulimme takaapäin suomea puhuttavan (ainoat kohtaamamme suomalaiset viikon reissulla – huom. johtunee koronakesästä) ja loppumatka meni mukavasti nuorenparin kanssa keskustellen. Hekin olivat netin etukäteistiedon perusteella varanneet ruokaa 12 h vaellukselle – ja vaelsivat myös yhtä nopeasti kuin me. Kiitos kanssaheimolaisillemme kyydistä takaisin yläparkkipaikalta omalle parkkipaikallemme.

Ruokailu vaelluksella

Reppumme antimista nautimme vaelluksen aikana termariteet ja -kahvit, voileivät, omenat, suklaakeksejä sekä pasta-aterian ruokatermoksesta. Lämmin ruoka ja juoma on ehdottomasti suositeltavaa olla mukana. Lounas oli mukava nauttia Trolltunganilla, kun odottelimme sakean sumupilven kaikkoamista, näin kävikin puolen tunnin kuluttua. Kieleke näyttää kuvassa kapeammalta kuin se on ja sinne laskeudutaan isommalta kalliolta turvallisia metallitikkaita pitkin. Kyllä minua kauhistutti katsella kun osa hyppeli kielekkeellä kuvaustilanteissa, mutta jos jalat eivät ihan hyytelöä ole ja on ihan kielekkeen keskellä, niin sekin on melko turvallista.

 

Askelia reissussa tuli puhelimeni mukaan 38308 – päivän urheilut tuli siis tehtyä ja mieli oli hyvä! Kiitollisuus upeasta luonnostamme – pidetään hyvää huolta maapallostamme, jotta saamme jatkossakin nauttia luontoelämyksistä! Teimme Norjassa myös 2 päivän roadtripin Bergenistä koilliseen sijoittuville vuonoseuduille, voit lukea reissusta lisää tästä.

Oletko itse vaelluksilla todennut reitin joko haastavemmaksi kuin mikä käsityksesi oli vai helpommaksi kuin luulit? Oletko vaeltanut muissa upeissa Norjan kohteissa, mitä vaelluksia voisit suositella? Mitä kokemuksia sinulla on Trolltungan reitistä? Mitä kokemuksia sinulla päivävaelluksista, miten ruokailet tms.?

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Merja / Merjan matkassa sunnuntai, heinäkuu 26, 2020 at 20:58

    Upeita maisemia! Norjassa ei ole tullut vaellettua mutta näiden kuvien ja vinkkien myötä alkoi kiinnostamaan. Ystäväni kävi viime kesänä Bergenissä ja oli tehnyt päiväpatikoita lähiseuduille. Ihastuin jo silloin Norjan kauniisiin maisemiin.

    • Reply kodinvaihtaja maanantai, heinäkuu 27, 2020 at 18:05

      Norja on siinä mielessä kiva, että upeiden maisemien äärelle pääsee myös autolla. Mutta vaeltaessa saa maisemat ihan itselleen ilman ihmispaljoutta!

  • Reply Marika /Matkalla Missä Milloinkin sunnuntai, heinäkuu 26, 2020 at 21:31

    Tämä Trolltungan reitti herätti kyllä kiinnostukseni! Maisemat hienoja ja sopivan kuuloinen päiväpatikka. Aina välillä ennakkokäsitykset vaellusreitistä ovat suuntaan tai toiseen vääränlaisia. Liechtensteinissa Fürstensteigin vaellus oli paljon hurjempi kuin olimme ajatelleet, mutta ajallisesti kuljimme arvioiden mukaista tahtia.

    • Reply kodinvaihtaja maanantai, heinäkuu 27, 2020 at 18:03

      Itsellä myös yleisesti kokemus, että ollut haastavempia kuin kerrottu. Vähältä oli, että ei jätetty tätä vaellusta tästä syystä väliin. Eli Trolltungaa kohden vain!!!

  • Reply Sini matkakuumeessa perjantai, heinäkuu 31, 2020 at 14:32

    Huikeat maisemat. Ihan hirvittää katsoa kuvia, kun jotku käy tuon kielekkeen reunalla istumassa , että saa hyvän kuvan.

    • Reply Mari/Kodinvaihtaja perjantai, heinäkuu 31, 2020 at 19:22

      Mä en uskaltanut edes kurkata. Mieheni kurkkasi ja totesi, että voisi siinä istua.. Eli osin havaintoharhaa kuvakulmasta johtuen.

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää sunnuntai, elokuu 2, 2020 at 08:14

    Kiva kuulla, ettei tämä nyt niin kauhean vaativa ole. Me olemme miehen kanssa haaveilleet tuolla käymisestä mutta kieltämättä vähän säikähdin kun luin kaikki arvostelut. Ihan mielettömän upeat maisemat! Vau! Minäkin olen nähnyt niitä kuvia joissa istutaan tuossa reunalla ja kieltämättä se näyttää aika pelottavalle.. ha ha. Eli sekään ei ilmeisesti sitten ole niin paha kuin miltä näyttää.

    • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, elokuu 2, 2020 at 20:47

      Ihan paras parisuhdekohde Norja on! On upea kokea nämä maisemat kahdestaan. Tietysti perheenäkin, mutta tarvitsee olla tosi isot lapset, jotta maisemia arvostavat.

    Vastaa käyttäjälle Marika /Matkalla Missä Milloinkin Cancel Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.