Suomen suurin matkablogiyhteisö

Peniksen mallinen koskimelontareitti lempääläläisillä takapihoilla

Otsikossa ei ole virhettä, siinä todella puhutaan peniksestä. Kyseessä on havaintopsykologinen ilmiö, jossa ihminen muokkaa mielessään epämääräisen havainnon selkeäksi ja merkitylliseksi. Artikkelikuvassa oleva Google Mapsin kuva saattaa näyttäytyä sinulle miehen peniksenä. Tämä reitti on upea 10 km vesistöreitti  Lempäälässä.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Olen aina pitänyt mustikoista enemmän. Oman maan mansikat ovat itsestäänselvyyksiä. Olen asunut Lempäälässä 14 vuotta ja joka vuosi olen meloneet Lempäälän ympäri vähintään kerran. Nautimme reitistä, mutta kun jonkin saavuttaa helposti, niin sen ainutlaatuisuuden helposti unohtaa. Ulkomaalaisille vieraillemme olemme esitelleet reittiä ja he ovat olleet haltioituneita. Ehkä sinäkin ihastuisit?!

Tämän kaltainen venevaja kuuluu mielikuvissamme saaristoalueille, mutta näitä on myös Lempäälässä

Reitin varrella on uniikkeja palveluita, joten uskon, että jokainen matkaan lähtenyt saa muokattua itselleen upean päivän.  Jos melonta yksin tuntuu haastavalta, niin iloisia melontaporukoita menee kotirantamme ohitse viikoittain, näitä melontaretkiä järjestävät ainakin Piellokas sekä  Kelo ja Kallio Adventures. Koskikellujat järjestävät muuta uniikkia elämyspalvelua. Erityisesti polttariporukat voisivat innostua näistä vaihtoehdoista. Reitin voi mennä myös sup-laudoilla ja näitä retkiä järjestää Kehotus. Kehotukselta saat myös lautoja 3pv ajaksi vuokralle.

Sopivia lähtöpisteitä on useampi, kajakki kun lähtee liikenteeseen melkein mistä vaan. Kahta paikkaa voisin suositella: Lempoisten uimalan vieressä Nokkatiellä olevaa veneenlaskupaikkaa tai Myllyrannan aluetta Lempäälän kirkon takana.

Lempoisten uimarannan yhteydessä on yleisiä saunavuoroja, joten saattaisi olla kiva lisä vielä jättää Lempäälässä saadut hiet Lempäälään. Tsekkaa saunavuorot netistä tai kysäise uimalan yhteydestä olevasta kesäkahvilasta. Omat matot saa pestyä myös perinteisellä matonpesupaikalla uimalan alueella – luonnollisesti ilmaiseksi omilla mäntysuovilla ja harjoilla. Monena kesäiltana uimalan nurmikkoalueella on säävarauksella kesäjumppia – noin vitosen hintaan. Rannasta löytyy luonnollisesti lentopalloverkot – Lempäälä on tunnettu lentopallokunta.

Myllyrannassa on  jäätelökioski ja rannan nuotiopaikalla voit paistaa makkarat ja nauttia avarasta nurmialueesta minigolffaten tai muuten vain chillaten. Tsekkaa tapahtumapuiston tapahtumat  Facebook sivuilta. Myllyrannasta voit nousta mäen ylös ja vierailla Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa. Lempäälän keskiaikainen harmaakivikirkko (rakennettu 1502-04) toimii tiekirkkona, joten sunnuntain klo 10 messun lisäksi se on kesäaikaan avoinna arkipäivisin klo 10-16. Kirkon takaa löytyy kunnan keskusta-alue, mm. rautatieasema ja lempääläisten oma suosikki-lounasravintola Mamman Keittiöstä.

Rannasta lähtee muutaman sadan metrin pituinen rantapolku, jota pitkin pääset nauttimaan Kahvila Siirin tunnetuista jättikokoisista korvapuusteista (itse en pidä korvapuusteista, mutta Siirin kakut ja keittolounas ovat suosikkejani) tai varata Lempäälän luontaiskylpylästä melonnan jälkeen hieronnan tai perinteisen vesihoidon.  Viime vuosituhannella monet tunnetut taiteilijat kuten Ilmari Kianto, Aaro Hellaakoski ja Mika Waltari ottivat Lempäälässä vesihoitoja, miksi et siis sinäkin? Kyseessä on käärehoito, jossa vaihdellaan kylmiä ja kuumia kääreitä. Toiminnasta on -80 luvulta alkaen vastannut sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Kirsti Uoti.

Itse en ole Uotin kylpylän vesihoitoa kokeillut, mutta suunnitelma on muutaman vuoden päästä viettää siellä mahdollisesti 50-vuotisjuhlia naisystävien kera. 40-vuotisjuhlia vietettiin kiertäen tämä esittelemäni reitti kanooteilla. 30-vuotisjuhlia vietin ystävieni kanssa vaeltaen osan 50km pitkää Birgitan Polkun rengasreittiä. Lempäälästä on siis moneksi luonto/elämäysnäkökulmasta!

Uimalan alue ja Myllyrannan tapahtumapuisto sijaitsevat Pyhäjärveen kuuluvalla Kirkkojärvellä, joka on reitin aukein ja isoin vesistöalue. Tällä osuudella on monasti tarpeen aukkopeite, vaikka muutoin suojaisemmilla osuuksilla ei sille pakosti tarvetta olisi. Lähtöpisteistä melot Lempäälän kanavaan. Lempäälän kanava yhdistää Pyhäjärven ja Vanajaveden vesistöt. Sillä on mielenkiintoinen historia, sillä se rakennettiin 1867-74 hätäaputöinä. Tämä tarkoitti sitä, että suurtyöttömyyden aikana kunnat työllistivät työttömiä maksmalla heille parikymmentäprosenttia normaalia pienempää palkkaa. 1876 valmistui Tampere-Hämeenlinna rautatie ja tämä vähensi selkeästi matkustajaliikennettä ja kanavaa käytettiin lähinnä tavaraliikenteen tarpeisiin. Kanava uusittiin 1950-luvun lopulla nykyisenkaltaiseksi ja nyttemmin sitä käytetään vapaa-ajan matkailuun. Kanavan lävitse menee säännöllisesti Hopealinja Tampereelta Hämeenlinnaan. Jos menet kajakoimaan tiistaisin, huomioi Hopealinjan aikataulu, kanavassa voit joutua odottamaan tavallista pidempään, sillä kanava on aikataulutettu priorisoimaan Hopealinjan sujuvan liikennöinnin kanavan lävitse.

Kanava toimii itsepalveluna. Tämä tarkoittaa sitä, että itsepalvelun käynnistysnaru ja ohjeet löytyvät ennen kanavaan menoa vasemmalta puolelta. Käytännössä vedä narusta ja odota, kunnes portti aukeaa ja liikennevalo muuttuu vihreäksi. Kanavaan päästyäsi ota kiinni kanavan reunoissa olevista naruista ja taas odota veden pinnan nousua ja edessä olevan portin avauduttua ja liikennevalojen vaihdettua vihreäksi poistu kanavasta. Tämän reitin voi kajakeilla mennä vain yhteen suuntaan, sillä osaa koskiosuuksista on mahdotonta mennä vastavirtaan kajakeilla. Kanava on auki pääsääntöisesti kesäaikaan klo 7-24, mutta keväämmällä/syksymmällä varmista aikataulut tästä.

Kanavan sisällä

Mentyäsi läpi kanavan näet edessäsi Lempäälän uuden maamerkin eli Kanavan varressa olevan Lempäälän korkeimman asuinkerrostalon. Kanavan alueella on paljon asutusta ja koko tämän reitin varrella asuu satoja ihmisiä, niin kerrostaloissa, rivitaloissa, vanhoissa omakotitaloissa sekä hulppeissa moderneissa villoissa. Osa reitin viehätystä on mahdollisuus päästä kotien ”takapihoille”. Ainakin itse eräällä tämän reitin varrella asuvana en häiriinny ohikulkijoista vaan päinvastoin vaihdan mielelläni muutaman sanasen kajakkiporukoiden tai viime kesinä ”katukuvaan” ilmestyneiden sup-lautailijoiden kanssa.

Sup lautailija tuli vastaan (pieni piste vasemmalla), oikealla näkyy vanha rantasauna. Näitä idyllisiä alkuperäisiä kauniisti kunnostettuja saunoja reitin varrella useita

Kanavan kohdalla menet rautatiesillan alitse. Näitä maisemia näet myös pienen ohikiitävän hetken Helsinki-Tampere välillä. Rautatiesillan jälkeen ohitat oikealle jäävän Lempäälän Lukion sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Lempäälän kampuksen. Hulppealla sijainnilla opiskelevat Lempäälän nuoret. Ja tiedänpä erään opettajan matkanneen työmatkat kajakillakin ;-). Lukion jälkeen matka jatkuu Ahtialanjärven lävitse. Ahtialanjärvi on valtakunnallisesti tunnettu lintujärvi, joka on osa Natura 2000 suojeluohjelmaa. Tämän Ahtilanjärven osuuden olen kerran mennyt melomatta nostaen melan ilmaan ja hyödyntäen tuulen voiman matkanteossa.

Ennen lukiota voit tehdä harkitun harha-askeleen ja suunnata kajakin oikealle noin puoli kilometriä Hämeenlinnan suuntaan ja mennä nauttimaan oluset tai siiderit Hotelli-ravintola Vaihmalan Hoviin. Vaihmalan hovi on auki vuoden jokaisena päivänä ja se on tuttu paikka monelle juhlatilana (meidänkin perheen talviaikaan vietetyt rippijuhlat toteutettiin Vaihmalan Hovissa) ja jouluaikaan meillä asuneet kodinvaihtajat Australiasta ja Espanjasta ovat nauttineet suomalaisen jouluaterian tässä Lempäälän ainoassa hotellissa. Ja jos tulet kauempaa ja toivot tunnelmallista miljöötä yöpaikaksi, niin Vaihmalan Hovi on ehdoton valinta. Siellä on myös putiikki, jonka mallisto on laadukas.

Ahtialanjärven jälkeen melot Turuntien alitse ja ohitat Hääkiven. Tämä rautakautinen asuinpaikka on hyvä levähdyspaikka tai jos kajakissa on mukanasi lentopallo, niin voitte porukalla vetreytellä upeahiekkaisella beach volleykentällä kajakissa jämähtyneitä jalkoja. Hääkiven jälkeen saavut Katepalin alueelle ja tässä kohtaa padon kohdalla sinun pitää rantautua (padosta suoraan vasemmalle näet sileitä kiviä, jotka on kuin luotu rantautumiseen) ja kantaa kajakkia n. 200 metriä. Kantomatkalla on myös puucee. Toki puskiakin on sillä kohdalla ihan hyvin. Jos haluat pitää tauon, niin suoraan rantautumispaikan kohdalta näet puusillan, joka menee pienelle saarelle. Saarella on laavupaikka. Valitettavasti kyseinen paikka on paikallisen nuorison suosittu illanviettopaikka ja siellä on jonkin verran ollut ilkivaltaa.

Hääkivi edessä

Hyvä kajakin veteenlaskemispaikka on suoraan Katepalintienalla olevan sillan kohdalta. Tässä kohdin suuntaa kajakki suoraan virran keskelle ja melo virran suuntaisesti. Veden ollessa korkealla et näe juurikaan kiviä, mutta niitä on todella reilusti koskessa. Koskeen on tuotu kalojen kutupaikoiksi lisää kiviä. Tämä kohta voi tuntua jännittävältä, mutta kyllä koskeen mahtuvat niin kivet, kalastajat kuin kajakitkin. Kokemusta löytyy yhdeltä kerralta kiven päältä. Päädyin jotenkin kajakkikaksikolla keskelle koskea olevan kiven päälle silloin noin kymppivuotiaan tyttömme kanssa. Hän muistaa tämän ikuisena häpeäkokemuksena. Mieheni yritti huudella meille ohjeita rannalta ja ympärillä olevat kymmenkunta kalastajaa olivat kuin eivät olisi mitään nähneet tai kuulleet – suomalaista mentaliteettia parhaimmillaan ;-). Jotenkin onnistuimme pääsemään kiveltä alas kieppaamatta – no, onpa tyttö pitänyt kiven päällä antamansa lupauksensa, ei ole enää äitinsä kanssa samaan kajakkiin istunut!

Koskelta eteenpäin meloessa Tuulialan uimaranta jää vasemmalle ja heti kohta uimarannan jälkeen kaarra vasemmalle (ei sitä kapeinta kohtaa vaan seuraavaa), toki voit mennä edessä olevan Salon saaren takaakin, jos haluat inan pidemmän reitin. Salon saaren jälkeen edessäsi on Koivunokan yleinen laavupaikka. Koivunokan jälkeen tulee reitin mahtavin koski, Herralankoski. Näyttää pahemmalta kuin onkaan. Näin ovat kaikki ystäväni sanoneet, joten voit luottaa tähän. Oikeasti todella nautittava koskiosuus. Parasta mennä kosken keskeltä rautatiesillan keskiosaa, sillä sivummalle on tuotu kalojen kutupaikoiksi isoja kiviä. Yleinen ohje koko reitille onkin, että melo mahdollisimman keskellä (paitsi Kirkkojärven kohdalla ei tarvitse mennä veneväylälle).

Herralankosken kuohuissa, edessä uusi rautatiesilta

Herralankosken jälkeen voi meloa myötävirtaa Lempäälän seurakunnan Vanhan Pappilan ohitse. Pappilan rantasaunalla usein kesäisin avoimia saunavuoroja ja ajoittain muita tapahtumia, ehkä haluat ajoittaa pysähdyksen tällaiseen ohjelmalliseen osuuteen. Pappilan jälkeen alitat Tampereentien ja Kuokkalankoskea pitkin lasket Hakkarin kartanon ohitse. Tutustupa ravintoloitsija Arto Rastaan luotsaavan  Villa Hakkarin maistuviin menuehdotuksiin. Jos haluat pysähtyä kesken matkan dinnerille, niin huomaathan, että sinun on rantauduttua ennen koskea/sillan alitusta.

Kuokkalankoski, Villa Hakkari jää oikealle

Kuokkalankoskesta laskeudut takaisin Kirkkojärveen ja lähtöpisteeseesi Lempoisten veneenlaskupaikalle tai Myllyrantaan. Ilman pysähdyksiä ja kanavan ohituksen mennessä sujuvasti tämä 10 km reitti menee reilussa kahdessa tunnissa. Kanavalla voi mennä huonolla tuurilla vähän pidempään ja ilman muuta jättäisin tilaa vähintään yhdelle tauolle, joten varaa vähintään neljä tuntia aikaa. Ja kuten tästä blogista näet, niin tekemistä reitillä löytyy, varaapa koko päivä Lempäälään. Lempäälä on paljon enemmän kuin Ideapark! Lisää tietoja löydät Lempäälän matkailusivustolta.

Tervetuloa Lempäälään!

Onko sinulla muistoja Lempäälästä? Tai mitä mielikuvia Lempäälä tuo mieleesi? Oletko melonut esittelemäni koskireitin – mitä muuta voisit reitistä kertoa?

Äitiä odottaa kotiin uskollinen Ronja-ystävä.

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

5 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, 5 kesäkuun, 2020 at 13:47

    Olen aika paljon viettänyt aikaa Tampereella ja Orivedellä, mutta Lempäälä on jäänyt aika tuntemattomaksi. Tosiaan siellä Ideaparkissa muutamaan kertaan käynyt, siinä se. Tuo melontareitti voisikin olla kiinnostava ja hyvä osa mukavaa viikonloppumatkaa.

  • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, 7 kesäkuun, 2020 at 20:16

    Sattumoisin palloilin juuri tuolla Hääkivellä ja Ahtialanjärvellä ja olen ollut kanavan rannalla olevassa 1970-luvun tyylisessä hotellissa yötä. Silloin kävelin koko aamun saavuttaakseni lintutornin Ahtialanjärven itäpäässä. Maakravun on huomattavasti helpompi lykätä fillari junaan ja käydä kohteet fillarilla. Googlen katunäkymä sanoo ”Hotelli-ravintola Kanava. Älä ota sitä vakavasti”, ei, kun se olikin Olvi. Kanava on nyt sulki lopullisesti.

    • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, 14 kesäkuun, 2020 at 06:35

      Piti vallan miettiä, että missä paikassa tarkalleen Kanava-hotelli oli. Nyt se purettu ja kerrostaloja tilalla. Varmasti hyviä/hurjia muistoja monella ko.hotellista. Itse olen junan tuoma Lempäälään, joten ei muistoja.

  • Reply Kohteena maailma / Rami maanantai, 8 kesäkuun, 2020 at 01:11

    Itse melontareitti on itselle uusi tuttavuus, oli jo pelkästään raflaavan otsikon ja naaupurikunnan takia tartuttava siihen. Oikeastaan mediaseksikkäämmäksi peniksen muotoinen reitti ei menisi kuin soutaen kirkkoveneellä 😀

    Juuri Stacyn Birgitan polkua koskevaan postaukseen totesin, että tänä kesänä olisi tarkoitus vedellä siitä pidempi siivu. Samoin pyöräillä Härmälästä Lempäälään ja tulla takaisin Hopealinjan kyydissä Laukontorilla. Rastaan raflakin on Lempäälässä pitänyt useasti käydä testaamassa, joko tänä kesänä olisi sen aika. Mukavasti postauksessa näkyi rakkautesi kotiseutua kohtaan!

    • Reply kodinvaihtaja sunnuntai, 14 kesäkuun, 2020 at 06:32

      Parin vuoden päästä ehkä päästään kirkkoveneellä reitti menemään. Sitten ei tarvitse kantaa yhtä koskiosuutta. Rahat siihen varattu, mutta toivottavasti prosessi oli riittävän pitkällä ja korona ei niitä vie

    Leave a Reply

    Find us on Facebook


    Sorry:
    - You have not yet added an Instagram account to the plugin. Please return to the plugin's widget menu and follow the "Add an Instagram user" link.